Tulevaisuuden ihmiset ovat uskonnollisempia ja vähemmän älykkäitä – koska nämä ihmiset lisääntyvät nyt, sanoo asiantuntija

Tulevaisuus on islamin ei mahojen velojen. Tulevaisuuden Helsingin korkein torni on moskeijassa ja pyörätiet laittaa rullalle. Punavihreätliberaalit on siinä vaiheessa pyyhitty poliittiselta kartalta. Koraani muodostaa toiseksi parhaan terveen arvopohjan Raamatun hylänneelle rapoeutuneelle Euroopalle. Eurooppa tarvitsee ankaraa konservatiivista islamia palauttaakseen asemansa ja löytääkseen uudelleen halun nostaa elintasoa vihreiden houreiden sijaan.

Vierailija kirjoitti:

Ominaisuuksien periytyminen on toki monimutkaista, mutta älykkyys on selvästi vahvemmin periytyvä ominaisuus kuin moni muu.

Älykkäiden vanhempien lapsi on yleensä itsekin älykäs.

Ja ei kovin älykkäiden vanhempien lapsi on keskimäärin itsekin vähemmän älykäs. 

Ja totta kai on myös poikkeuksia suuntaan ja toiseen. Ihmiskunnalle olisi silti eduksi, että väestön älykkäin prosenttiosuus hankkisi enemmän lapsia kuin muut.

 

On ajatusvirhe olettaa, että yhteiskunta hyötyisi siitä, että suurempi osa väestöstä olisi älykkäitä. Älykkäitä on paljon vaikeampi motivoida kuin vähemmän älykkäitä, he ovat taipuvaisempia kyynisyyteen ja toivottomuuteen, päihde- ja mt-ongelmiin, jne. Huippuälykkäät yksilöt ovat korvaamattomia yhteiskunnan teknologiselle kehitykselle, mutta jos yleinen hyvinvointi on tavoitteena, keskivertoihmiset ovat sen maksimoinnissa parhaita. Älykkäät osaisivat ehkä ratkaista ongelmat, mutta tyhmät eivät tajua, joten eivät suostuisi älykkäiden ehdotuksiin. Keskimääräisihmisten hidas tarpominen kohti kehitystä on hirveän turhauttavaa katsella, mutta tehokkain vaihtoehto, koska käytännössä muita vaihtoehtoja ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ominaisuuksien periytyminen on toki monimutkaista, mutta älykkyys on selvästi vahvemmin periytyvä ominaisuus kuin moni muu.

Älykkäiden vanhempien lapsi on yleensä itsekin älykäs.

Ja ei kovin älykkäiden vanhempien lapsi on keskimäärin itsekin vähemmän älykäs. 

Ja totta kai on myös poikkeuksia suuntaan ja toiseen. Ihmiskunnalle olisi silti eduksi, että väestön älykkäin prosenttiosuus hankkisi enemmän lapsia kuin muut.

 

On ajatusvirhe olettaa, että yhteiskunta hyötyisi siitä, että suurempi osa väestöstä olisi älykkäitä. Älykkäitä on paljon vaikeampi motivoida kuin vähemmän älykkäitä, he ovat taipuvaisempia kyynisyyteen ja toivottomuuteen, päihde- ja mt-ongelmiin, jne. Huippuälykkäät yksilöt ovat korvaamattomia yhteiskunnan teknologiselle kehitykselle, mutta jos yleinen hyvinvointi on tavoitteena, keskivertoihmiset ovat sen maksimoinnissa parhaita. Älykkäät osaisivat ehkä ratkaista ongelmat, mutta tyhmät eivät tajua, joten eivät suostuisi älykkäiden ehdotuksiin. Keskimääräisihmisten hidas tarpominen kohti kehitystä on hirveän turhauttavaa katsella, mutta tehokkain vaihtoehto, koska käytännössä muita vaihtoehtoja ei ole.

Paremminkin sitä ei tiedetä mitä tapahtuisi, jos suurempi osa väestöstä olisi älykkäitä. Älykkäitä on muuten tutkittu yllättävän vähän. Väitteillesi ei silti löydy ainakaan tilastollisesti tukea, sillä korkeampi älykkyys korreloi korkeamman tulotason ja paremman yhteiskunnallisen aseman kanssa. Älykkyyden ja onnellisuuden suhdetta ei ole tietäänkseni tutkittu, ovatko älykkäät tyytyväisempiä elämäänsä kuin muut. Se tiedetään, että persoonallisuuden big five -kombon (avoimuus, tunnollisuus, ekstroversio, sovinnollisuus ja neuroottisuus) suotuisasti perineet ovat sekä onnellisempia että yhteiskunnalliselta asemaltaan korkeammammalla kuin muut. Sekä onnellisuus että onnettomuus siis kasautuu suurimman osan ollessa jotain tuolta väliltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juuri näin! 

Luonnonsuojelun kannalta myös ihmettelen ihmisten ajatuksen juoksua: En tee lapsia koska luonto kärsii, mutta kyllähän ne kaikki tyhmemmät tekevät?  Kuka pelastaa luonnon sen jälkeen kun luonnonsuojelijat ovat kuolleet? Eikö se oli vähän turhaa suojella luontoa vain sen aikaa kun itse elää? Eikö pitäisi vähintään kouluttaa jatkaja itselleen, että luonto pelastuu myös jatkossa?

Koska mitä järkeä on luonnonsuojelulla, jos on ihan sama mitä lopulta käy? Varsinkaan jos ei itse edes hyödy siitä oman elämänsä aikana mitenkään?

Varmaan ajattelevat, että eivät tee lapsia kärsimään siitä kun luonto kärsii. Sille ei voi mitään, että muut tekee lapsia, eikä muiden lastenlasten jne. kärsimys paina niin paljon mieltä kuin omien jälkeläisten hätä ja kärsimys.

Ei sillä luonnonsuojelulla varmaan olekaan paljon väliä, ellei tule jotain mullistavaa ja käänteentekevää muutosta lähiaikoina.

Eli olemme tuhoontuomitut. Ei tule syntymään käänteentekevää viisasta ihmistä, joka keksisi meille pelastuksen.

Tuskin, mutta oletko AI:sta kuullut?

Miksi se olisi ihmisten puolella? Sehän voi alkaa ajamaan omia etujaan kuten ihmisetkin.

Tyhmien ihmisten avuja ja vahvuuksia vähätellään aivan turhaan. Jonkinasteinen tylsämielisyys on yhteydessä positiiviseen elämänkatsomukseen, vähäiseen ahdistukseen ja neuroottisuuteen ja kykyyn sietää ikäviä olosuhteita. Näillä pääsee paljon pidemmälle kuin moni älykäs ihminen, jonka ongelmana on usein korostunut itsetietoisuus, ahdistuneisuus ja masennus.

Ja ihan sellainen muistutus, että älykkyyden yhteyttä tulotasoon ei ole tutkittu. Sitä on itse asiassa hyvin vaikea tutkia, joten näissä tutkimuksissa, jotka väittävät tulotason ja älykkyyden korreloivan voimakkaasti, käytetään lähes poikkeuksetta koulutustasoa älykkyyden proxyna. Laajaa tutkimusta olisi mahdotonta tehdä esim. älykkyysosamäärän ja tulotason yhteydestä, koska älykkyysosamäärää ei ole uskottavasti tutkittu kuin hyvin pieneltä vähemmistöltä.

Ainakin ihmiset, jotka pystyvät ajattelemaan näitä kysymyksiä vain yhden maailmanuskonnon "vyörynä" osoittavat, että kyky analysoida laajoja kokonaisuuksia ja suhteuttaa tietoa maailmaa koskeviin lukuihin ja trendeihin, on sitä luokkaa, ettei älykkyys paljolti päätä paljon pakota.

"Oman kokemukseni mukaan" -kommentit ei välttämättä kerro älyn puutteesta, mutta kylläkin koulutuksen vähyydestä. Ei johtopäätöksiä vedetä yhden ihmisen kokemuksista ja fiiliksistä.

Evoluutiobiologit hyötyisivät paljon humanistisista tieteistä ja niiden tiedoista. Parhaat heistä näitä jo hyödyntävätkin.

Vierailija kirjoitti:

Tyhmien ihmisten avuja ja vahvuuksia vähätellään aivan turhaan. Jonkinasteinen tylsämielisyys on yhteydessä positiiviseen elämänkatsomukseen, vähäiseen ahdistukseen ja neuroottisuuteen ja kykyyn sietää ikäviä olosuhteita. Näillä pääsee paljon pidemmälle kuin moni älykäs ihminen, jonka ongelmana on usein korostunut itsetietoisuus, ahdistuneisuus ja masennus.

Ja ihan sellainen muistutus, että älykkyyden yhteyttä tulotasoon ei ole tutkittu. Sitä on itse asiassa hyvin vaikea tutkia, joten näissä tutkimuksissa, jotka väittävät tulotason ja älykkyyden korreloivan voimakkaasti, käytetään lähes poikkeuksetta koulutustasoa älykkyyden proxyna. Laajaa tutkimusta olisi mahdotonta tehdä esim. älykkyysosamäärän ja tulotason yhteydestä, koska älykkyysosamäärää ei ole uskottavasti tutkittu kuin hyvin pieneltä vähemmistöltä.

Juuri näin!

Uskonnollisia ihmisiä on eniten tällä pallolla. Se on fakta. Näin tulee olemaan vielä pitkään. Melko lailla selvää sekin.

Itse en em. joukkoon kuulu vaan omaan tieteellisen maailmankuvan. Kyllä tämäkin joukko kasvaa, mutta kauan aikaa tosiaan vielä menee, että taikauskoisuus katoaa tältä pallolta.

Kiinnostava tulevaisuus on edessä nyt syntyvillä lapsilla.

"Afrikassa asuu tänään noin 1,2 miljardia ihmistä, eli noin kaksi kertaa enemmän kuin Euroopassa.

YK:n ennusteen mukaan luku nousee vuoteen 2050 mennessä 2,4 miljardiin, eli nelinkertaiseksi Euroopan väkilukuun verrattuna.

Vuoden 2100 ennusteen mukaan maanosassa asuisi jo 4,2 miljardia ihmistä, ja samalla yli kolmannes koko maailman väestöstä."

2010 luvulla tapahtunut pa kolaisvirta on mitä todennäköisimmin vain pisara valtameressä jatkoa ajatellen. Mikään Euroopan unionin ehdottama taakanjako ei riitä ratkaisemaan pa kolaisongelmaa, kun kehitysmaiden väestö kasvaa vuosittain kymmenillä miljoonilla ja halukkaita tulijoita on käytännössä loputtomiin.

Loppumaton pa kolaisten massamaahamuuton salliminen tulee tuhoamaan yhteiskuntarauhan, terveydenhuoltojärjestelmämme, koulutusjärjestelmämme ja niin edelleen. Muututaan kehitysmaalaisten mukana takaisin kehitysmaaksi.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005931738.html

Uskovaisuus on pitänyt monet hengissä hyvin vaikeina aikoina. Kyky maagiseen ajatteluun ja todellisuuden eristämiseen oman tietoisuuden ulkopuolelle on ollut aina tärkeä hengissäselviämiskeino. Toki nämä ihmiset eivät mitään kovin ihmeellistä teknologiaa pysty kehittämään, joten olivat ennen vanhaan turvassa. Nykyisin ikävä kyllä teknologia on tuhoavan tehokasta ja myös näiden hiukan eri strategioilla selvinneiden ihmisten käytössä, joten yhtälö on vaarallinen. Kun ihmiseltä puuttuu kyky nähdä suurempia kokonaisuuksia, hänelle on vaarallista antaa käyttöön teknologiaa, joka vaikuttaa suurempiin kokonaisuuksiin, kuten koko planeetan hyvinvointiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän tuon on huomannut kouluissa jo ajat sitten. Kaikista sikiävimmissä perheissä on monessa sukupolvissa syrjäytymistä. Kumppaneita vaihdetaan ja sama meno jatkuu uudesa sukupolvessa. Fiksuilla ei ole laumaa lapsia tai ovat kokonaan lapsettomia.

Fiksuillakin voi olla useampi lapsi, mutta ne on tehty saman miehen kanssa. Itse asiassa korkeakoulutetetuissa, hyvätuloisissa perheissä on enemmän lapsia kuin keskituloisissa tilastojen mukaan, mikä selittyy juuri työelämän epävarmuudella ja sopivan kumppanin puutteella, jolloin lapsia ei uskalleta tehdä kuin korkeintaan se yksi. Jos taas tulotaso on korkea, niin tehdään se määrä lapsia, joka oikeasti halutaan. 

Syntyvyyden lasku on vaikuttanut sekä suurituloisten että pienituloisten joukossa. Yhä useampi 40-vuotias nainen ja mies jää kokonaan lapsettomaksi.

Vierailija kirjoitti:

Uskovaisuus on pitänyt monet hengissä hyvin vaikeina aikoina. Kyky maagiseen ajatteluun ja todellisuuden eristämiseen oman tietoisuuden ulkopuolelle on ollut aina tärkeä hengissäselviämiskeino. Toki nämä ihmiset eivät mitään kovin ihmeellistä teknologiaa pysty kehittämään, joten olivat ennen vanhaan turvassa. Nykyisin ikävä kyllä teknologia on tuhoavan tehokasta ja myös näiden hiukan eri strategioilla selvinneiden ihmisten käytössä, joten yhtälö on vaarallinen. Kun ihmiseltä puuttuu kyky nähdä suurempia kokonaisuuksia, hänelle on vaarallista antaa käyttöön teknologiaa, joka vaikuttaa suurempiin kokonaisuuksiin, kuten koko planeetan hyvinvointiin.

Eristäytyminen omaan teologiseen tai muuhun kuplaan auttaa unohtamaan maailman ongelmat ympäriltä mutta ei heistä ole niiden ratkaisijoiksikaan.

Vierailija kirjoitti:

Uskonnollisia ihmisiä on eniten tällä pallolla. Se on fakta. Näin tulee olemaan vielä pitkään. Melko lailla selvää sekin.

Itse en em. joukkoon kuulu vaan omaan tieteellisen maailmankuvan. Kyllä tämäkin joukko kasvaa, mutta kauan aikaa tosiaan vielä menee, että taikauskoisuus katoaa tältä pallolta.

Sekoitat asioita. Hyvin uskonnollisissa maissa , joissa ateismi ei ole edes laillista, voi olla kaltaisiasi ihmisiä. Tieteellistä ajattelutapaa voi esiintyä myös oloissa, joissa rakenteet eivät sitä suosi. Meidän tieteiden juuret ovat ihmisiltä, jotka eivät hyvin uskonnollisissa oloissa ja osin olivat itsekin uskovia.

Ihan kuten salaliittoteorioihin uskovia ja uskovaisia on maissa, joissa on paljon korkeastikoulutettuja ja vahvoja tiedeyhteisöjä.

Ei ole mitään lineaarista kehitystä, jossa yhdestä maailmankuvasta siirrytään toiseen. Juuri tämän ymmärtämiseen tarvitaan niitä pehmeitä tieteitä, tieteenhistoria, uskontotieteen jne auttavat näissä kysymyksissä.

Silloin täsmentyy myös, miksi nämä evoluutuobiologiaa popularisoivat vaikuttavat vähän höhliltä. Tai ajasta kirjoittava toimittaja.

Vierailija kirjoitti:

Tyhmien ihmisten avuja ja vahvuuksia vähätellään aivan turhaan. Jonkinasteinen tylsämielisyys on yhteydessä positiiviseen elämänkatsomukseen, vähäiseen ahdistukseen ja neuroottisuuteen ja kykyyn sietää ikäviä olosuhteita. Näillä pääsee paljon pidemmälle kuin moni älykäs ihminen, jonka ongelmana on usein korostunut itsetietoisuus, ahdistuneisuus ja masennus.

Ja ihan sellainen muistutus, että älykkyyden yhteyttä tulotasoon ei ole tutkittu. Sitä on itse asiassa hyvin vaikea tutkia, joten näissä tutkimuksissa, jotka väittävät tulotason ja älykkyyden korreloivan voimakkaasti, käytetään lähes poikkeuksetta koulutustasoa älykkyyden proxyna. Laajaa tutkimusta olisi mahdotonta tehdä esim. älykkyysosamäärän ja tulotason yhteydestä, koska älykkyysosamäärää ei ole uskottavasti tutkittu kuin hyvin pieneltä vähemmistöltä.

Ei pidä paikkansa. Älykkyyden yhteyttä tulotasoon on tutkittu ja älykkyysosamäärä on hyvin helppo mitata. Britanniassa esimerkiksi on tutkittu suurella pitkittäistutkimuksella, jonka varsinainen aihe oli rikollisuus ja syrjäytyminen. Linkatussa lehtijutussakin älykkyysosamäärä oli tutkittu testillä. Itsekin olen tehnyt teini-ikäisenä älykyysosamäärätestin, testihän on todella helppo toteuttaa.

Älykkyysosamäärän vaikutus elämään on monien tutkijoiden mielestä ollut jonkinlainen tabu, koska mitään asiallista perustetta tutkimuksen tekemättä jättämiselle ei ole. Älykkyysosamäärän testaaminenhan on helppoa aivan niin kuin on tulotietojen hakeminen verotietokannasta. Jotkut ovat sitä mieltä, että älykkyyden erot ovat tabu, mutta itse olen sitä mieltä, että kyse on toisaalta tieteen muotivirtauksista (milloin korostetaan geenejä, milloin olosuhteita ja yhteiskuntaluokkaa)  ja toisaalta siitä pelosta, että älykkyyden eroavaisuuksien perusteella mentäisiin kohti politiikkaa, vaikka sitten tahattomasti (poliitikot hyödyntävät tuloksia). 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyhmien ihmisten avuja ja vahvuuksia vähätellään aivan turhaan. Jonkinasteinen tylsämielisyys on yhteydessä positiiviseen elämänkatsomukseen, vähäiseen ahdistukseen ja neuroottisuuteen ja kykyyn sietää ikäviä olosuhteita. Näillä pääsee paljon pidemmälle kuin moni älykäs ihminen, jonka ongelmana on usein korostunut itsetietoisuus, ahdistuneisuus ja masennus.

Ja ihan sellainen muistutus, että älykkyyden yhteyttä tulotasoon ei ole tutkittu. Sitä on itse asiassa hyvin vaikea tutkia, joten näissä tutkimuksissa, jotka väittävät tulotason ja älykkyyden korreloivan voimakkaasti, käytetään lähes poikkeuksetta koulutustasoa älykkyyden proxyna. Laajaa tutkimusta olisi mahdotonta tehdä esim. älykkyysosamäärän ja tulotason yhteydestä, koska älykkyysosamäärää ei ole uskottavasti tutkittu kuin hyvin pieneltä vähemmistöltä.

Ei pidä paikkansa. Älykkyyden yhteyttä tulotasoon on tutkittu ja älykkyysosamäärä on hyvin helppo mitata. Britanniassa esimerkiksi on tutkittu suurella pitkittäistutkimuksella, jonka varsinainen aihe oli rikollisuus ja syrjäytyminen. Linkatussa lehtijutussakin älykkyysosamäärä oli tutkittu testillä. Itsekin olen tehnyt teini-ikäisenä älykyysosamäärätestin, testihän on todella helppo toteuttaa.

Älykkyysosamäärän vaikutus elämään on monien tutkijoiden mielestä ollut jonkinlainen tabu, koska mitään asiallista perustetta tutkimuksen tekemättä jättämiselle ei ole. Älykkyysosamäärän testaaminenhan on helppoa aivan niin kuin on tulotietojen hakeminen verotietokannasta. Jotkut ovat sitä mieltä, että älykkyyden erot ovat tabu, mutta itse olen sitä mieltä, että kyse on toisaalta tieteen muotivirtauksista (milloin korostetaan geenejä, milloin olosuhteita ja yhteiskuntaluokkaa)  ja toisaalta siitä pelosta, että älykkyyden eroavaisuuksien perusteella mentäisiin kohti politiikkaa, vaikka sitten tahattomasti (poliitikot hyödyntävät tuloksia). 

https://www.hs.fi/tiede/art-2000006504322.html

Ja unohtunut linkki tässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän tuon on huomannut kouluissa jo ajat sitten. Kaikista sikiävimmissä perheissä on monessa sukupolvissa syrjäytymistä. Kumppaneita vaihdetaan ja sama meno jatkuu uudesa sukupolvessa. Fiksuilla ei ole laumaa lapsia tai ovat kokonaan lapsettomia.

Fiksuillakin voi olla useampi lapsi, mutta ne on tehty saman miehen kanssa. Itse asiassa korkeakoulutetetuissa, hyvätuloisissa perheissä on enemmän lapsia kuin keskituloisissa tilastojen mukaan, mikä selittyy juuri työelämän epävarmuudella ja sopivan kumppanin puutteella, jolloin lapsia ei uskalleta tehdä kuin korkeintaan se yksi. Jos taas tulotaso on korkea, niin tehdään se määrä lapsia, joka oikeasti halutaan. 

Ihan kauheaa ja typerää yleistystä koko ketju täynnä. Huomaa hyvin tästäkin, että vain harva ihminen on oikeasti älykäs ja ymmärtää, ettei rantalan kommenttia voi yleistää jokaiseen vaikka tilastollisesti asia olisikin niin. Korkeakoulutus ei ensinnäkään ole tae älykkyydestä... ja moni vähä-älyinen jää nimenomaan ilman kumppania ja syrjäytyy. Luulen, että keskivertoälykkäät lisääntyvät eniten ainakin Suomessa.

T. Neljän eri kumppanin kanssa lapsia omaava mensaälykäs.

Nuoret miehet on kyllä naismaisia, tiukat farkut isot takapuolet kun ei ole koskaan harrastettu mitään liikuntaa.

Manboobsien alkuja ihan hoikillakin kun ei ole yhtään lihasmassaa.

Vierailija kirjoitti:

Tulee erittäin kahtiajakautunut maailma. Fiksut vs. uskikset.

Älykkyys ja uskonnollisuus eivät kuitenkaan ole toisiaan poissulkevia ominaisuuksia, ainoastaan tyhmän ihmisen mielessä.

Älykkyys on laskenut 1970-luvulla syntyneiden jälkeen. Itse synnyin 1968, joten olen huipulla.

Vierailija kirjoitti:

Tyhmien ihmisten avuja ja vahvuuksia vähätellään aivan turhaan. Jonkinasteinen tylsämielisyys on yhteydessä positiiviseen elämänkatsomukseen, vähäiseen ahdistukseen ja neuroottisuuteen ja kykyyn sietää ikäviä olosuhteita. Näillä pääsee paljon pidemmälle kuin moni älykäs ihminen, jonka ongelmana on usein korostunut itsetietoisuus, ahdistuneisuus ja masennus.

Ja ihan sellainen muistutus, että älykkyyden yhteyttä tulotasoon ei ole tutkittu. Sitä on itse asiassa hyvin vaikea tutkia, joten näissä tutkimuksissa, jotka väittävät tulotason ja älykkyyden korreloivan voimakkaasti, käytetään lähes poikkeuksetta koulutustasoa älykkyyden proxyna. Laajaa tutkimusta olisi mahdotonta tehdä esim. älykkyysosamäärän ja tulotason yhteydestä, koska älykkyysosamäärää ei ole uskottavasti tutkittu kuin hyvin pieneltä vähemmistöltä.

Jos lähdetään tieteellisestä maailmankuvasta, niin minusta se, että väitetään tyhmien ihmisten olevan onnellisempia on aivan yhtä järjetön väite kuin sekin, että älykkäiden maailmasta tulisi parempi. Nuo molemmat lähtevät kai siitä ajatuksesta, että monimutkaisuutta on hankala sanoittaa, joten on parempi pysytellä ideologioiden ja arvojen parissa. Sellaisessa maailmassa on hyvin vaikea tutkia mitään ja kertoa tutkimustuloksista, mutta toisaalta ei sekään ole uusi ilmiö. Mutta tuntuu, että sellainen on voimistunut.