Paljonko tuet yli 18-vuotiasta, opiskelevaa lastasi?

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 22:31"]

Kun täytin 18v, vanhemmat olisivat auttaneet, tyrkkivät rahaa yms. Kaikki raha, minkä antoivat, palautin suoraan takaisin. Oli hienoa pärjätä yksin ja omillaan. Tein töitä, opiskelin enkä huolinut rahaa tai muita apuja :) älkää passatko lapsianne piloille, yllättyisitte kunka hyvin pärjäävät.

[/quote]

Tämä! Miksi pitää aikuista, kotoa muuttanutta lasta hyysätä? Eri asia on, jos on oikeasti tukala tilanne tahattomasta syystä, mutta kyllä Suomessa hengissä pysyy, vaikkeivät vanhemmat maksaisikaan lapsensa elämistä. Itse olen ylpeä siitä, että mitään eivät ole vanhempani minulle maksaneet sen jälkeen, kun kotoa muutin. Paljon maksoin jo silloin, kun kotona asuin vielä, mm. puhelinlaskut.

[quote author="Vierailija" time="28.01.2014 klo 09:51"]

[quote author="Vierailija" time="28.01.2014 klo 09:00"]

^^ On mullakin rahaa bilettää opiskelujen rinnalla mutta mä olenkin ottanut pikavippejä ja olen pian velkahelvetissä. Toiv sun lapses eivät ole. 

[/quote]

Ei ole. Kuten kirjoitin nyt opiskeleva käy töissä (välillä jopa 2:ssa) ja tienaa hyvin opiskelun ohessa. Velkaa 0€. Nyt siis ulkomailla tekemässä jatko-opintoja.

42

[/quote]

No etpä sä sitä tiedä paljonko velkaa on. Ei munkaan vanhemmat tiedä.

[quote author="Vierailija" time="28.01.2014 klo 18:40"]Itse olen 19-vuotias omillaan asuva opiskelija, jonka äiti maksaa kuukausittaiset puhelinlaskut (n. 25e) sekä kotivakuutukset (17e). Teen viikonloppuisin töitä, josta saan viikonloppulisien takia melko hyvää palkkaa. Äitini raataa töitä niska limassa, ja silti lainanlyhennysten ja laskujen jälkeen käteen jää vain vaatimattomasti rahaa ruokaan ja huvituksiin, joinakin kuukausina jopa vähemmän henkeä kohden kuin mitä minulla. Siispä yllämainittujen avustusten jälkeen pärjäilen omillani, isältä ei liikene penniäkään, mutta kun äiti joskus tuo tullessaan karkkipussin tai jäätelöpaketin, niin kyllähän se mieltä lämmittää :)

[/quote]

Äitisi maksaa puhelinlaskusi ja kotivakuutuksesi, vaikka voi toisinaan tienata sinua vähemmän, ymmärsinkö oikein? Kuinka kehtaat?

Ne opiskelukaverit joita vanhempansa elättivät ja avustivat, viettivät opiskelijoina luxus-elämää. Heidän ei tarvinnut stressata vuokran tai sähkölaskun maksua tai miettiä ruokakaupassa (tai muussakaan kaupassa) mitä ja minkä hintaista ostaa kun raha ei ollut koskaan esteenä. Itse metsästin punaisen lapun tuotteita ja erittäin tutuksi tuli kaupan omat merkit. Lomia en voinut lomailla vaan yritin tehdä töitä että saisin rahaa opiskelukausia varten.

Näiden vanhempiensa elätettävinä olleiden ei tarvinnut myöskään mennä kesällä ja loma-aikoina töihin tienaamaan, vaan he pystyivät vanhempiensa antamilla rahoilla matkustelemaan ja "keräämään voimia" tulevaa lukukautta varten. 

Näin jälkikäteen olen monesti harmitellut etten itse ottanut opintolainaa rahahuolieni helpottamiseksi. Nyt työssäkäyvänä olisin ne maksanut jo moneen kertaan. Opiskeluaikani oli sitkuttelua ja jatkuvaa rahasta stressaamista. Opin kuitenkin säästäväiseksi ja käyttämään rahaa, samaa en voi sanoa kaikista opiskelukavereistani.

Kerronpa yliopistossa opiskelevasta sukulaispojastani joka vedättää kouluttamattomia vanhempiaan 100-0.

Ensinnäkin poika maksattaa kaikki laskunsa (vuokrat, vakuutukset jne) vanhemmillaan ja ostattaa heillä kaiken minkä keksii. Äitinsä siirtää kaikki pojan laskut maksettuaan pojan tilille 300 euroa joka kuukausi. Tämä on siis peruskuukausiraha. Vanhemmat myös vievät pojan luokse kerran tai pari viikossa pari pussillista ruokaa. Lisäksi extraa tulee jos täytyy ostaa uusia vaatteita, harrastusvälineitä, kodinkoneita, matkoja tai esim. opiskelukirjoja. Erityisesti nämä "yllättävät opiskeluun liittyvät menot" (kröhöm) on helppo maksattaa ja perustella vanhemmille. Tosiasiassa rahat menevät baareihin ja ylelliseen elämään, poika lähinnä vain naureskelee hyväuskoisten vanhempiensa kustannuksella.

Poika on melkoinen ressukka ja täysin uusavuton. Aktiivinen hän on harrastamaan ja bilettämään, mutta itse opiskelemisesta ei oikein meinaa tulla mitään, opintopisteitä ei ole juurikaan kertynyt ja opintotuki on ollut katkolla muutamia kertoja. Ja koska opintotukea ei joka kuukausi tulekaan, tämä lisää vanhempien kuluja. 

Ei omien lasten auttamisessa sinänsä ole mitään väärää. Kunhan se ei mene liiallisuuksiin.

Nyt pitää kyllä myöntää, että olen kateellinen. 

Olen 20-vuotias yliopisto-opiskelija noin 300km päässä kotoa, suoraan lukion jälkeen opiskelemaan lähtenyt. Rahasummat, joilla jotkut vanhemmat avustavat lapsiaan ovat huimia!

Omat vanhempani ovat eronneet ja molemmat matalapalkkaisissa akateemisissa ammateissa, joten heillä ei ole ala-ikäisten sisarusteni elättämisen ja normiarjen menojen jälkeen varaa suuremmin avustaa minua. En voi heitä syyttää, saati haluakaan. Avustuksena isäni maksaa puhelinlaskuni ja autovakuutukseni, äitini ostaa minua varten ruokatarpeita, joita saan mukaani kun käyn kotosalla. Mutta että satasia kuussa ja omia asuntoja, huh... 

Itsehän asun solussa ja nostan lainaa, sillä haluan keskittyä opiskeluun enkä työntekoon. Jääpä vapaita viikonloppujakin, jolloin voi käydä kotona syömässä. Tilanne kyllä harmittaa minua. Kun valmistun, on jo hyvä kasa lainaa odottamassa. En koe sitä ongelmaksi, sillä aina sen jollain saa maksettua koron ollessa olematon, mutta onhan asetelma verrattuna velattomaan, vanhempiensa asunnossa asuvaan ja tuntuvaa avustusta saavaan kollegaan melkoisen... Vähäosainen. Huoh.

Kun näitä lukee, alkaa tuntua että työttömän yksinhuoltajan lapsena olin todella kummajainen yliopisto-opiskelija. Sain jonkin aikaa täysi-ikäisenä (en muista enää kuinka kauan) isältäni saman summan kuin hän oli maksanut elatusmaksua, kun olin alaikäinen. 

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 21:53"]

Asuu ilmaiseksi omistamassani kaksiossa ja saa käyttörahaa 800 e/kk. Rahoitus päättyy, kun muuttaa avoliittoon.

[/quote]

Hauskaa, 56 alapeukutusta siitä, että kun lapsi menee avoliittoon, niin isä ja äiti ei enää rahoitakaan elämistä. Luulisi, että jokainen tajuaa parisuhteessa olevansa jo niin aikuinen, ettei vanhemmat maksa petikumppaninkin elatusta.

Itse hieman hävettää jo 23-vuotiaana yliopisto-opiskelijana se, miten paljon vanhempani vieläkin elättävät minua. Vanhempani maksavat minulle arviolta kuukaudessa 400 euroa. Tuo 400 euroa sisältää vuokran, auton vakuutukset sekä bensat.

Äitini teki tosiaan minulle jo aikoinaan selväksi, että hän maksaa vuokrani, ettei minun tarvitsisi nostaa opintolainaa, niin kuin hänen aikoinaan täytyi. Minulla itselläni on aina muutama tuhat euroa aina säästössä, mutta vanhempani avustavat minua silti. He haluavat, että minulla on itsellänikin jonkinlainen hätävararahasto tai pieni pääoma tulevaisuuden asunnonhankintaa varten.

Onneksi tosiaan valmistun pian ja pääsen (toivottavasti) oikeisiin töihin, eikä vain kesätöihin.

Kotona asuva 20v yliopisto-opiskelija saa vain pienen opintorahan. Sillä saa bussilipun ja ruuan päivällä. Me maksamme muut kulut, koulutusta on tuettava kun yhteiskunta ei tue. käyttörahaakin saa. Nyt on työtilanne huono niin vaikea saada työtä täällä edes ammattilaiset saati opiskelijat. 

[quote author="Vierailija" time="28.01.2014 klo 21:15"]

[quote author="Vierailija" time="28.01.2014 klo 18:40"]Itse olen 19-vuotias omillaan asuva opiskelija, jonka äiti maksaa kuukausittaiset puhelinlaskut (n. 25e) sekä kotivakuutukset (17e). Teen viikonloppuisin töitä, josta saan viikonloppulisien takia melko hyvää palkkaa. Äitini raataa töitä niska limassa, ja silti lainanlyhennysten ja laskujen jälkeen käteen jää vain vaatimattomasti rahaa ruokaan ja huvituksiin, joinakin kuukausina jopa vähemmän henkeä kohden kuin mitä minulla. Siispä yllämainittujen avustusten jälkeen pärjäilen omillani, isältä ei liikene penniäkään, mutta kun äiti joskus tuo tullessaan karkkipussin tai jäätelöpaketin, niin kyllähän se mieltä lämmittää :)

[/quote]

Äitisi maksaa puhelinlaskusi ja kotivakuutuksesi, vaikka voi toisinaan tienata sinua vähemmän, ymmärsinkö oikein? Kuinka kehtaat?

[/quote]

Ymmärsit väärin.

[quote author="Vierailija" time="28.01.2014 klo 22:16"]

Kun näitä lukee, alkaa tuntua että työttömän yksinhuoltajan lapsena olin todella kummajainen yliopisto-opiskelija. Sain jonkin aikaa täysi-ikäisenä (en muista enää kuinka kauan) isältäni saman summan kuin hän oli maksanut elatusmaksua, kun olin alaikäinen. 

[/quote]

Tuskinpa vaan olit. Tähän keskusteluun kommentoitu 70 kertaa, ei se ole vielä hurja luku vanhempia vaan mitätön, ja tietysti juuri niitä vanhempia jotka tukevat lapsiaan paljon. Harva tänne vaivautuu kirjoittamaan, että en anna rahaa, omillaan saa pärjätä.

Täällä myös yksi jota vanhemmat eivät opiskeluaikana auttaneet. Tai äiti pakkasi jokunen kerta ruokakassin kotona käydessäni, mutta kaikki laskut, vuokrat, maksut, kirjat jne. maksoin itsenäisesti. Dominoivan isäni mielestä aikuisen, 18 vuotta täyttäneen täytyy elättää itsensä olipa sitten opiskelija tai ei.  Ja perusteluna aina se, ettei häntäkään koskaan kukaan auttanut. Eli vahinko kiertämään ettei omien lastenkaan elämä olisi vahingossakaan yhtään helpompaa.

Surullista sinänsä. Mutta hyvin silti menee ja aina on omilla jaloilla tullut seisottua. 

Joku poikani luokkakaveri voi kuvitella, että poikani elää vanhempien rahoilla, kun opiskelee niin vähän. Tosiasia kuitenkin on, että poika saa rahoituksen muuta kautta (en ala selvittää miten, mutta joka viitsii tutkia löytä vastauksen), koska hänellä on jaksamiseen vaikuttava pitkäaikaissairaus. Ei kuitenkaan eläkkeelle, kun opiskella jaksaisi, työtä kyllä pystyisi tekemään. Harjoittelut onkin menneet hyvin, opiskelu on rankempaa kun siinä on nykyään niin paljon itsenäistä. Autamme poikaa ruokakassien muodossa ja ostamalla kotimatkalippuja, mutta emme anna rahaa. Tiedämme hyvin, missä opiskeluissa mennään. Pojan sairaus ei näy  päälle päin kovinkaan paljon, ehkä vähän. Se, että kävisi töissä ja opiskelisi, tällä hetkellä ei kunto siihen riitä. 

Onko oikeasti nykyään oletusksenakin, että vanhemmat antaa rahaa aikuiselle lapselleen? Viestejen ja peukkumäärien mukaan tältä vaikuttaisi. Vanhempi on tällä palstalla ilmeisesti suurinpiirtein hirviö, jos ei elätä täysi-ikäistä lastaan.

Mä en opiskeluaikana saanut vanhemmilta merkittävää rahallista avustusta. Maksoivat junaliput käydessäni heidän luonaan (toisella puolella Suomea) ja joulu- ja synttärilahjoiksi antoivat jotain isompaa juttua, jota tarvitsin, mutta muuten pärjäsin yksin. Opiskelin ja tein töitä ja maksoin itse omat menoni. Enkä todellakaan ole vanhemmilleni tästä vihainen, vaan oon aina kuvitellut, että näin sen pitääkin mennä. Valtaosalla kaveripiiristäni homma toimii samalla tavoin. Mun mielestä tuossa iässä on hyvä opetella pärjäämään itsenäisesti ja vähän venyttämään penniäkin.

Mutta tapansa tietty jokaisella. En ole tuomitsemassa, jos joku haluaa lastaan auttaa. Näitäkin tapauksia ystävistä löytyy (paljon harvinaisepia kuin omillaan olevat). Itse kuitenkin kiitän vanhempiani siitä, että hoitivat homman tavallaan, sillä mulle se oli paras tapa.

Maksetaan (minä ja isäpuoli) asuminen, ruoat,kännykkä/netti, auton vakuutukset ja verot,  bensaa 100€/kk, koulukirjat, vaatteet ja meikit. Taskurahaa saa 100e kuussa.

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 22:21"]

Meillä poika on ottanut täydet opintolainat ja sijoittanut rahat. Tuotto on ihan OK, opintolainaraha on halpaa.

[/quote]

Eikös sitä nosteta pienissä erissä?

No huh, täytyy kyllä myöntää että kateellinen olen.. En itse saanut penniäkään 18-vuotiaana, eikun taisivat ne ehkä puhelinlaskun maksaa, mutta muuten piti pärjätä opintolainalla.

Mä oon 21v. ja oon asunut omillani 3 vuotta. Mua vanhemmat ei oo tukenut taloudellisesti senttiäkään sen jälkeen kun muutin pois kotoa. Saan opintotukea sen n. 450/kk ja käyn satunnaisesti koulun ohella töissä. Hyvin oon tullut toimeen:) Rahaa jää kuukauden jälkeen usein jopa säästöön!! 

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 21:58"]

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 21:56"]

Mä maksan kaiken, koska aikuinen ja kotoaan muuttanut lapseni ei minun tulojeni takia saa opintotukea ollenkaan.

[/quote]

Ei voi pitää paikkaansa. Lapsesi kusettaa sinua. 

http://www.kela.fi/opintoraha_maara

[/quote]

No eikö tuolta nyt just selvinnyt että itsenäisesti asuva 18-19 vuotias ammattikoulua käyvä saa 246euroa kuussa C-merkillä varustettuna eli voidaan alentaa vanhempien tulojen mukaan.. Itse en ainakaan saanut 19 wee pääsin pois amiksesta ja töihin lähin tienamaan että selviää ja sitä tein opiskelu ajankin kun ei tuolta ollut mahdollista tukea saada kun vanhempien tulot vaikuttivat koko opiskeluni ajan.. Että sellai..ja juu muutin pois kotoa 16..