Mies lähes viikoksi reissuun, minä vauvan kanssa...

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 11:37"]

Kyllä vaan se niin on että naisen homma on olla kotona ja kasvattaa lapset.

Ja surettaa teidän lasten puolesta kyllä kun ajattelette noin, ei ihme että avioliittonne kaatuu ja lapset erääntyvät teistä, kun ette ole kotona antamassa tukea ja turvaa ihmiselle, joka on yhdeksän kuukauden aikana asunut sisällänne. "Mee itse lomalle", joo huonot äidit/lapsettomat näin sanoo, kuka jättää vauvansa ja menee lomalle!? Lapsihan on biologisesti riippuvainen äidistään enemmän kuin isästään, jos ei olisi, mieskin voisi esimerkiksi imettää lasta!!!

Oikeesti häveetkää! N20

[/quote]

Ihana provo, eipä sua voi tosissaan ottaa! Pojot sulle ... idioottimaisuudesta!

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 11:11"]

Miehen harrastuksesta voin sen verran sanoa, että ei kilpaile eli on vähän niinkuin golfin harrastusta kavereiden kanssa tai metsästystä kaveriporukalla. Hän on lähestulkoon aina päässyt pienempiin reissuihin ja noihin pidempiin AINA. Niinkuin sanoin, en rajoita häntä, osaan olla ilman häntä ja nautin yksinolosta.

Mutta nyt asia olisi eri, sillä pian synnytän esikoisemme. Olen ollut niin joustava ja myötämielinen, että olisin toivonut miehenkin olevan. 

Näistä asioista puhuimme, tietenkin. Hän lupasi nyt kesällä 2014 olla tekemättä mitään reissua. Silloin olisin suuttunutkin, sillä lapsi olisi täyttänyt juuri kaksi kuukautta. Itsekäs mies on, sillä hän tosiaan suunnitteli lähtevänsä joulukuussa 2014 ja maalis-huhtikuussa 2015 viikon reissuun. Kesä 2015 reissu oli sovittu, sinne hän lähtee.

Ainoa mitä minä kysyin täältä oli se, että olenko kohtuuton jos pyydän häntä oleen tekemättä joulukuun ja kevään reissua. Nämä ovat siis jokavuotiset samat reissut eli jos ei näihin lähtisi niin sitten lähtisi taas ensivuonna.. Hieman asiat täällä muuttui, kun ei ihmiset jaksa lukea koko viestiketjua. 

AP

[/quote]

Jos miehesi ei ymmärrä lapsen syntymän jälkeen itse vähentää menojaan ja karsia "harrastuksistaan" niin silloin on kyllä perhe-elämän prioriteetit pahasti pielessä. Ei harrastuksista toki luopua tarvitse mutta melko välinpitämätön kaveri jos normaali arjen lisäksi viitsii olla vapaa-ajallakin noin paljon pois perheen luota...

Meillä mies oli puoli vuotta armeijassa ja olin kotona vuoden ikäisen kanssa sekä kävin loppuvaiheesta myös osittain töissä. Hyvin pärjäsin vaikka miestä ei saattanut näkyä 2 viikkoon kotonakaan, ja kun pääsi kotiin oli viikonlopun ja matka takaisin. Olisiko mun pitäny vaatia armeijalta, että päästää mieheni kotiin, koska meillä on lapsi kotona? Joopa joo, kyllä aikuinen ihminen nyt pärjää viikon lasten kanssa kotona. Nyt miehellä on reissutyö ja on viikosta yleensä poissa sen 2-5 päivää, hyvin pärjään 2 muksun kanssa vaikka käyn töissäkin.

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 09:28"]

[quote author="Vierailija" time="26.01.2014 klo 22:20"]

[quote author="Vierailija" time="26.01.2014 klo 20:53"]

Olet täysin kohtuullinen jos pyydät miestä jättämään reissut väliin. Lapsi on tullut molemmille, molempien elämä on muuttunut ja kuuluukin muuttua, ei vain toisen. 

[/quote]

"Kuuluukin muuttua"... miksi on joku itseisarvo, että kaikista vanhoista jutuista pitää luopua? AP voi olla pari päivää melkein vuoden ikäisen lapsensa kanssa, niin mies saa nauttia matkasta. Mies voi sitten taas joustaa jossain toisessa jutussa sopivalla hetkellä. Ei ole mitään järkeä vain periaatteesta kurjistaa molempien elämää.

[/quote]

Kurjistaa elämä? Minulla on kaksi lasta, eivät ole koskaan kurjistaneet elämääni. Kummallinen näkökulma. 

[/quote]

Mies haluaisi mennä lyhyelle reissulle, eli mies varmaankin nauttisi siitä kovasti, ja itse itse asiassa enemmän kuin viettämällä nämä 6 päivää kotona. Nyt kuitenkin kommentoidaan, että reissu ei käy, koska elämän "kuuluu muuttua". Miehen on siis tehtävä epämieluisampi valinta ihan vaan, koska niin "kuuluu" tehdä. Eikö tämä ole nimenomaan kurjistamista?

Ei tää oo tottakaan. Siis murehditko oikeasti jotain, mikä tapahtuu vasta 11 kuukauden kuluttua? Ja jotain niinkin pientä asiaa, kuin kahta viikon reissua VUODEN sisällä? Jäähän teille nyt hemmetti vieköön 50 viikkoa, jolloin mies ei lähde mihinkään. Ihme nurinaa.

Meillä mies käy myös metsästysreissuilla. Ilmoittaa niistä hyvissä ajoin, että käykö tuo tai tuo viikko, kun lähden. Tietysti käy, ellei satu olemaan jotain muuta ennalta sovittua niille ajoille. Mitä minä siitä hyödyn, että kiellän menemästä ja sitten miestä vituttaa ja minua hävettää ja vituttaa. Meillä kaksi lasta, mies käy metsästysreissuilla joka syksy ja harrastusreissulla joka kevät. Ei minun mielestä mikään ongelma.

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 15:42"]

Ei tää oo tottakaan. Siis murehditko oikeasti jotain, mikä tapahtuu vasta 11 kuukauden kuluttua? Ja jotain niinkin pientä asiaa, kuin kahta viikon reissua VUODEN sisällä? Jäähän teille nyt hemmetti vieköön 50 viikkoa, jolloin mies ei lähde mihinkään. Ihme nurinaa.

Meillä mies käy myös metsästysreissuilla. Ilmoittaa niistä hyvissä ajoin, että käykö tuo tai tuo viikko, kun lähden. Tietysti käy, ellei satu olemaan jotain muuta ennalta sovittua niille ajoille. Mitä minä siitä hyödyn, että kiellän menemästä ja sitten miestä vituttaa ja minua hävettää ja vituttaa. Meillä kaksi lasta, mies käy metsästysreissuilla joka syksy ja harrastusreissulla joka kevät. Ei minun mielestä mikään ongelma.

[/quote]

Mitäpä siinä, kun se sinulle sopii, mutta eipä se taida paljon ap:n tilannetta auttaa. Nääs kun  kaikki eivät ole samanlaisia kuin sinä. Kumma juttu, mutta niin vain on.

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 15:46"]

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 15:42"]

Ei tää oo tottakaan. Siis murehditko oikeasti jotain, mikä tapahtuu vasta 11 kuukauden kuluttua? Ja jotain niinkin pientä asiaa, kuin kahta viikon reissua VUODEN sisällä? Jäähän teille nyt hemmetti vieköön 50 viikkoa, jolloin mies ei lähde mihinkään. Ihme nurinaa.

Meillä mies käy myös metsästysreissuilla. Ilmoittaa niistä hyvissä ajoin, että käykö tuo tai tuo viikko, kun lähden. Tietysti käy, ellei satu olemaan jotain muuta ennalta sovittua niille ajoille. Mitä minä siitä hyödyn, että kiellän menemästä ja sitten miestä vituttaa ja minua hävettää ja vituttaa. Meillä kaksi lasta, mies käy metsästysreissuilla joka syksy ja harrastusreissulla joka kevät. Ei minun mielestä mikään ongelma.

[/quote]

Mitäpä siinä, kun se sinulle sopii, mutta eipä se taida paljon ap:n tilannetta auttaa. Nääs kun  kaikki eivät ole samanlaisia kuin sinä. Kumma juttu, mutta niin vain on.

[/quote]

Kannattaako niitä lapsia sitten edes hankkia, jollei pärjää hetkeäkään ilman toista osapuolta? Mitäs siinä tapauksessa, jos esim. toinen vanhemmista kuolee? 

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 15:38"]

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 09:28"]

[quote author="Vierailija" time="26.01.2014 klo 22:20"]

[quote author="Vierailija" time="26.01.2014 klo 20:53"]

Olet täysin kohtuullinen jos pyydät miestä jättämään reissut väliin. Lapsi on tullut molemmille, molempien elämä on muuttunut ja kuuluukin muuttua, ei vain toisen. 

[/quote]

"Kuuluukin muuttua"... miksi on joku itseisarvo, että kaikista vanhoista jutuista pitää luopua? AP voi olla pari päivää melkein vuoden ikäisen lapsensa kanssa, niin mies saa nauttia matkasta. Mies voi sitten taas joustaa jossain toisessa jutussa sopivalla hetkellä. Ei ole mitään järkeä vain periaatteesta kurjistaa molempien elämää.

[/quote]

Kurjistaa elämä? Minulla on kaksi lasta, eivät ole koskaan kurjistaneet elämääni. Kummallinen näkökulma. 

[/quote]

Mies haluaisi mennä lyhyelle reissulle, eli mies varmaankin nauttisi siitä kovasti, ja itse itse asiassa enemmän kuin viettämällä nämä 6 päivää kotona. Nyt kuitenkin kommentoidaan, että reissu ei käy, koska elämän "kuuluu muuttua". Miehen on siis tehtävä epämieluisampi valinta ihan vaan, koska niin "kuuluu" tehdä. Eikö tämä ole nimenomaan kurjistamista?

[/quote]

No haloo, pääsekö ap valitsemaan? Jonkun on vissiin sitä lasta hoidettava, eikö niin? Ja ap nyt miettii, pärjääkö ja jaksaako yksin, luonnollista mielestäni on, että hän odottaa lapsen isän jakavan tuon huolen.

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 15:49"]

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 15:46"]

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 15:42"]

Ei tää oo tottakaan. Siis murehditko oikeasti jotain, mikä tapahtuu vasta 11 kuukauden kuluttua? Ja jotain niinkin pientä asiaa, kuin kahta viikon reissua VUODEN sisällä? Jäähän teille nyt hemmetti vieköön 50 viikkoa, jolloin mies ei lähde mihinkään. Ihme nurinaa.

Meillä mies käy myös metsästysreissuilla. Ilmoittaa niistä hyvissä ajoin, että käykö tuo tai tuo viikko, kun lähden. Tietysti käy, ellei satu olemaan jotain muuta ennalta sovittua niille ajoille. Mitä minä siitä hyödyn, että kiellän menemästä ja sitten miestä vituttaa ja minua hävettää ja vituttaa. Meillä kaksi lasta, mies käy metsästysreissuilla joka syksy ja harrastusreissulla joka kevät. Ei minun mielestä mikään ongelma.

[/quote]

Mitäpä siinä, kun se sinulle sopii, mutta eipä se taida paljon ap:n tilannetta auttaa. Nääs kun  kaikki eivät ole samanlaisia kuin sinä. Kumma juttu, mutta niin vain on.

[/quote]

Kannattaako niitä lapsia sitten edes hankkia, jollei pärjää hetkeäkään ilman toista osapuolta? Mitäs siinä tapauksessa, jos esim. toinen vanhemmista kuolee? 

[/quote]

Ei ap ole sanonut ettei koskaan pärjää, vaan tuleva tilanne on hänelle uusi, ja ilmeisesti siksi on huolisssaan.

Älkää nyt vaahdotko siitä puolison kuolemisesta, niin voi käydä teillekin, jotka kehutte pärjäävänne, ja osa teistä joutuu ehkä huomaamaan ettei pärjääkään.

Pysytään nyt vaan ap:n kauttauksessa.

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 15:53"]

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 15:49"]

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 15:46"]

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 15:42"]

Ei tää oo tottakaan. Siis murehditko oikeasti jotain, mikä tapahtuu vasta 11 kuukauden kuluttua? Ja jotain niinkin pientä asiaa, kuin kahta viikon reissua VUODEN sisällä? Jäähän teille nyt hemmetti vieköön 50 viikkoa, jolloin mies ei lähde mihinkään. Ihme nurinaa.

Meillä mies käy myös metsästysreissuilla. Ilmoittaa niistä hyvissä ajoin, että käykö tuo tai tuo viikko, kun lähden. Tietysti käy, ellei satu olemaan jotain muuta ennalta sovittua niille ajoille. Mitä minä siitä hyödyn, että kiellän menemästä ja sitten miestä vituttaa ja minua hävettää ja vituttaa. Meillä kaksi lasta, mies käy metsästysreissuilla joka syksy ja harrastusreissulla joka kevät. Ei minun mielestä mikään ongelma.

[/quote]

Mitäpä siinä, kun se sinulle sopii, mutta eipä se taida paljon ap:n tilannetta auttaa. Nääs kun  kaikki eivät ole samanlaisia kuin sinä. Kumma juttu, mutta niin vain on.

[/quote]

Kannattaako niitä lapsia sitten edes hankkia, jollei pärjää hetkeäkään ilman toista osapuolta? Mitäs siinä tapauksessa, jos esim. toinen vanhemmista kuolee? 

[/quote]

Ei ap ole sanonut ettei koskaan pärjää, vaan tuleva tilanne on hänelle uusi, ja ilmeisesti siksi on huolisssaan.

Älkää nyt vaahdotko siitä puolison kuolemisesta, niin voi käydä teillekin, jotka kehutte pärjäävänne, ja osa teistä joutuu ehkä huomaamaan ettei pärjääkään.

Pysytään nyt vaan ap:n kauttauksessa.

[/quote]

Ehkä ei ole sanonut, mutta sitähän se on, kun valittaa täällä, ettei halua miestä päästää? Siinä tapauksessa ei pärjää.

Ihan oikeesti, ette voi vaatia kummaltakaan vanhemmalta, että lopettaa kokonaan juttunsa. Vaikka lapsia tulee niin puolin sun toisin täytyy joustaa, joskus vain tulee eteen se, että on yksin viikonkin lapsen kanssa.  Jos tästä asiasta täytyy pistää oikein keskustelu pystyyn ja kysyä "kiellänkö miestä menemästä?" niin kyllä sitten olis mun mielestä pitänyt lapset jättää hankkimatta. Ei isoa miestä kielletä menemästä, toki voi pyytää, mutta turha siitä on suuttua, jollei mies teekkään niinkuin äiti sanoo. Joustoa joustoa kummaltakin osapuolelta! Siten se parisuhde pyörii, ei siten, että toinen sanelee miten mennään!

[quote author="Vierailija" time="26.01.2014 klo 20:50"]

Mun mies tekee reissutyötä, on suurimman osan ajasta pois kotoa. On ollut koko seurusteluajan, myös raskaus- ja pikkuvauva-ajan. Eipä tulis mieleenikään etten pärjäisi, päin vastoin olen oppinut nauttimaan ajasta vauvan kanssa kahdestaan :)

[/quote]  Ehkä vähän eri

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 15:32"]

Meillä mies oli puoli vuotta armeijassa ja olin kotona vuoden ikäisen kanssa sekä kävin loppuvaiheesta myös osittain töissä. Hyvin pärjäsin vaikka miestä ei saattanut näkyä 2 viikkoon kotonakaan, ja kun pääsi kotiin oli viikonlopun ja matka takaisin. Olisiko mun pitäny vaatia armeijalta, että päästää mieheni kotiin, koska meillä on lapsi kotona? Joopa joo, kyllä aikuinen ihminen nyt pärjää viikon lasten kanssa kotona. Nyt miehellä on reissutyö ja on viikosta yleensä poissa sen 2-5 päivää, hyvin pärjään 2 muksun kanssa vaikka käyn töissäkin.

[/quote]

Onko oikeesti kauhean vaikeeta tajuta, että vähän kyse eri asiasta jos isä on armeijassa tai työnsä puolesta reissussa, kun se , että tuleva tuore isä viettää lomansa ja vapaa-aikansa kavereiden eikä perheensä kanssa ?? Mikä on niin vaikeeta tajuta ????

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 16:00"]

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 15:53"]

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 15:49"]

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 15:46"]

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 15:42"]

Ei tää oo tottakaan. Siis murehditko oikeasti jotain, mikä tapahtuu vasta 11 kuukauden kuluttua? Ja jotain niinkin pientä asiaa, kuin kahta viikon reissua VUODEN sisällä? Jäähän teille nyt hemmetti vieköön 50 viikkoa, jolloin mies ei lähde mihinkään. Ihme nurinaa.

Meillä mies käy myös metsästysreissuilla. Ilmoittaa niistä hyvissä ajoin, että käykö tuo tai tuo viikko, kun lähden. Tietysti käy, ellei satu olemaan jotain muuta ennalta sovittua niille ajoille. Mitä minä siitä hyödyn, että kiellän menemästä ja sitten miestä vituttaa ja minua hävettää ja vituttaa. Meillä kaksi lasta, mies käy metsästysreissuilla joka syksy ja harrastusreissulla joka kevät. Ei minun mielestä mikään ongelma.

[/quote]

Mitäpä siinä, kun se sinulle sopii, mutta eipä se taida paljon ap:n tilannetta auttaa. Nääs kun  kaikki eivät ole samanlaisia kuin sinä. Kumma juttu, mutta niin vain on.

[/quote]

Kannattaako niitä lapsia sitten edes hankkia, jollei pärjää hetkeäkään ilman toista osapuolta? Mitäs siinä tapauksessa, jos esim. toinen vanhemmista kuolee? 

[/quote]

Ei ap ole sanonut ettei koskaan pärjää, vaan tuleva tilanne on hänelle uusi, ja ilmeisesti siksi on huolisssaan.

Älkää nyt vaahdotko siitä puolison kuolemisesta, niin voi käydä teillekin, jotka kehutte pärjäävänne, ja osa teistä joutuu ehkä huomaamaan ettei pärjääkään.

Pysytään nyt vaan ap:n kauttauksessa.

[/quote]

Ehkä ei ole sanonut, mutta sitähän se on, kun valittaa täällä, ettei halua miestä päästää? Siinä tapauksessa ei pärjää.

Ihan oikeesti, ette voi vaatia kummaltakaan vanhemmalta, että lopettaa kokonaan juttunsa. Vaikka lapsia tulee niin puolin sun toisin täytyy joustaa, joskus vain tulee eteen se, että on yksin viikonkin lapsen kanssa.  Jos tästä asiasta täytyy pistää oikein keskustelu pystyyn ja kysyä "kiellänkö miestä menemästä?" niin kyllä sitten olis mun mielestä pitänyt lapset jättää hankkimatta. Ei isoa miestä kielletä menemästä, toki voi pyytää, mutta turha siitä on suuttua, jollei mies teekkään niinkuin äiti sanoo. Joustoa joustoa kummaltakin osapuolelta! Siten se parisuhde pyörii, ei siten, että toinen sanelee miten mennään!

[/quote]

Mikäli oikein tosipaikka tulee, niin kyllä sitä isoakin miestä joutuu kieltämään, jos sattuu niin ikävästi ettei sillä omat aivot toimi!

Koittakaa nyt ymmärtää, että kaikki eivät tunne, toimi ja ajattele samalla tavoin.

Eli, jos itse tunnet, että apua tarvitsisit, niin mieheltäsi et voisi sitä pyytää, koska hänen pitää saada harrastaa. Voi luoja, miten itsekkäitä ukkoja teillä on, no omapa on valintanne.

[quote author="Vierailija" time="26.01.2014 klo 22:54"]

[quote author="Vierailija" time="26.01.2014 klo 22:51"]Minusta noissa miehesi suunnitelmissa ei ole mitään erikoista. ilman muuta mies saisi mennä, isohan se lapsi ens jouluna jo on. Jos sinusta sitten tuntuu että kaipaat seuraa ja apua vauvan kanssa niin voithan mennä miehen matkan ajaksi vanhempiesi luo tai anoppilaan. Isovanhemmat usein mielellään auttaa vauvan kanssa

[/quote]Luitko yhtään mistä on kyse? Olisikin vain 1 viikko, mutta apn mies aikoo reissata kavereineen useita kertoja vuodessa ja reissut 1-2 viikon pituisia. Lisäksi lyhyempiä matkoja. Ei ole asiallista, EI!!!

[/quote]

No sovittelujuttuja, mitä sinä vauhkoat jos sinulle ei sopisi.

VOI HERRANEN AIKA IHMISET!! Joko te olette tyhmiä, luetunymmärtämisessänne on vikaa tai olette lukeneet muutaman viestin huolimattomasti..

Minä olen TUKENUT miestäni harrastuksessa ja hän on SAANUT mennä reissuihin. Hänen ystävänsä myöskin ovat KEHUNEET kuinka minä aina päästän lähtemään. Tottakai saan murehtia TULEVASTA, koska emme tiedä millaista lapsiperhe-elämä on. On todella IDIOOTTIMAISTA tulla minulle sanomaan, että olisiko kannattanut jättää ne lapset tekemättä. 

Minun mieheni harrastus sitä paitsi vie enemmän aikaa, kuin joku METSÄSTYS. Sanoitkin, että miehesi käy joka syksy ja kevät reissuilla, no minun mieheni käy joka talvi (1 viikko), kevät (1 viikko) ja kesä (2 VIIKKOA) reissuilla ja syksylle ajoittuu monet harvat viikonloppureissut! Plus näiden päälle ne muut päivänreissut. Metsästyksessä on tietyt kaudet jolloin metsästetään, vaan miehelläni on vaikka joka päivä syy lähteä harrastamaan.

Mies tuli juuri äskön kotiin töistä ja hän ilmoitti, että ei mene niihin kahteen reissuun. Olen ollut niin reilu ja joustava enkä ole "nurissut" hänelle hänen harrastuksestaan niinkuin joku täällä sanoi. Tapaus on nyt meidän osalta loppuunkäsitelty. Kiitän niitä, jotka jaksoivat keskittyä tähän asiaan eikä vetää omia johtopäätöksiä :)

AP

Ihme juttu, että sitä harrastusta ei voida kertoa! Salaperäinen viikkojen poissaoloa vaativa puuha!

[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 16:42"]Ihme juttu, että sitä harrastusta ei voida kertoa! Salaperäinen viikkojen poissaoloa vaativa puuha!

[/quote]No kun tämä taisi paljastua provoksi tuolla ketjun keskivaiheilla... Loppua kohti ap on kyllä taas petrannut :)

Anteeksi jos selitin sekavasti, olin niin surullinen, kun tänne kirjoittelin. Mies siis suunnittelee 6 päivän reissua nyt joulukuuksi 2013, sitten 1 viikon reissun maalis-huhtikuussa 2014 jonka jälkeen (tämä on lukkoon lyöty reissu) menee 2 viikoksi kesällä 2014. Tähän päälle vielä päivän kestäviä reissuja sekä harvoin viikonloppureissuja. 

Näistä asioista tietenkin puhuttiin ennen lapsentekoa. Raha ei ole ongelma eli kyllä hän pystyy harrastamaan niinkuin ennenkin. 

Vauvamme ei ole vielä syntynyt, hän olisi ensimmäisen reissun koittaessa 8kk, seuraavan lähes vuoden ikäinen ja sitä seuraavan reilu vuoden ikäinen. 

Kuten sanoin aiemmin, niin olen miehen saattanut matkaan hyvillä mielin, toivotellut kivoja reissuja. Aina tulee hyvänyön toivotuksia, aina hän ilmoittaa, kun lähtee tulemaan kotia kohti. En ole mikään natsi harrastuksen suhteen. Ainiin, kyllä minulta ystäviä löytyy ja heitä tapailen vielä, kun pystyn. En siis ole yksinäinen ruikuttaja, joka on kateellinen miehen menoista.

AP

Niin siis joulukuu 2014, maalis-huhtikuu 2015 sekä kesä 2015

AP

Mies ei ole ollenkaan sisäistänyt mitä elämänmuutoksia vauva tuo tullessaan. Jos ei tuo tajua ennen lapsen syntymää miten typerät hänen suunnitelmansa ovat, niin toivottavasti hoksaa viimeistään sen jälkeen. Perheellinen nyt vaan ei voi elää enää kuin sinkkumies.