Lue keskustelun säännöt.
Miesten mieltymys vs oma kumppani
21.10.2020 |
Osaisiko joku avata tätä asiaa? Jos mies on mieltynyt esim. Punapäihin, isoihin pepuihin, pieniin tisseihin tai mitä näitä kaikkia nyt kenellä onkin. Mutta MIKSI sillä omalla kumppanilla ei ole sitä ominaisuutta välttämättä? Voiko tämä vaikuttaa siihen ettei se oma kumppani oikein riitä silloin kiihoittamaan? Tai miksi lähdetään valitsemaan sellainen joka ei vastaa omia toiveita
Mielipiteitä ja kokemuksia, kiitos
Kommentit (192)
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä ensisijaisesti jo ennen ensimmäistä tapaamista kysyn pitääkö mies enemmän pienistä vai isoista rinnoista - 99% vastaa pitävänsä enemmän pienistä, joten voitte kuvitella monen miehen kanssa olen päässyt edes ensitreffeille asti.. no.. pyöreä nolla. Harmi, että isoista LUOMUrinnoista pitäviä miehiä ei ole.
N21
Minut olisit kyllä pelkästään kysymällä moista pelottanut niin kauas, että olisin varmaan vastannut juurikin "pienistä" päästäkseni sinusta eroon.
Vakavasti puhuen, aika isolle osaa miehistä rintojen koolla ei ole merkitystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni taas ilmeisesti valitsi omien ulkonäköpreferenssiensä perusteella ja päätyi naimisiin koska satuimme sopimaan luonteiltamme yhteen.
Minulle tuli aikanaan yllätyksenä, että jotkut EIVÄT tee näin.
No, minä en saanut ulkonäköpreferenssiäni, mutta komean ja seksikkään miehen silti joka sai sukat pyörimään jaloissa. Olisiko minun pitänyt jäädä odottamaan että samanlainen 10- mies tulee vastaan punapäisenä?
En osaa sanoa. Itse olen mieluummin sinkku kuin jonkun kanssa, joka ei vastaa tyyppiäni. Koska jos sitten suhteessa ollessani ihastun johonkuhun, joka on täsmälleen tyyppiäni, siitä tulee hyvin ikävä tilanne.
Minä menin yhteen miehen kanssa johon rakastuin korviani myöten. Itselleni tuo preferenssi ei estänyt sitä ettenkö olisi rakastunut tähän mieheen ja olen ollut viimeiset 16v onnellisesti naimisissa. Jos joskus maailmassa sattuisi tulemaan täydellinen mies vastaan, niin tuskimpa mihinkään lähtisin, koska suhteeseen sitoudutaan ja en itsekään ole täydellinen, niin mitäpä minä täydellisellä kumppanillakaan?
Pointtini oli siis se, että niin kuin tuo mies, myös minä deittailin naisia, jotka vastaavat ulkonäköihannettani, ja rakennan suhteen sitten sen kanssa, jonka kanssa luonteet ja toiveet tuelvaisuudelta osuvat yksiin. Luulin ennen, että kaikki tekevät niin.
Ymmärsin, en vain tajua miksi olisin jättänyt deittailematta ihan älyttömän seksikästä ja ihanaa, komeaa miestä vain koska hän ei ollut sellainen jonka olisin itselleni omissa fantasioissani suunnitellut?
Varmaan siksi, koska olet nainen, ja siksi teet erilaisia seurustelupäätöksiä kuin me miehet. Nainen voi odottaa, että häntä lähestytään, ja sitten valitsee sen miehen, joka häntä kiinnostaa. Mies taas joutuu lähestymään, jos haluaa itselleen parisuhteen. Ja kun kerran saa tai joutuu itse päättämään, kenen suhteen ottaa riskin torjutuksi tulemisesta, miksi ei sitten valita sitä, joka vastaa omaa tyyppiä? Ei tuossa vaiheessa kuitenkaan ole olemassa mitään rakastumisen tunteita, joiden perusteella valinnan tehdä.
Miksei se mieskin voi lähestyä kaikkia omasta mielestään seksikkäitä naisia, vaikka jollakin ei olisikaan omaan makuun juuri täsmälleen oikean värisiä hiuksia, olettaen että seksikkyys nyt ei ole ainoastaan siitä hiustenväristä kiinni?
Miksi tyytyä ihan kivan näköiseen, kun voi tavoitella sellaista, mikä oikeasti saa aikaan vau-efektin?
No vaikka jos se saa aikaan wau-efektin? Ja koska haluaa käydä treffeillä muulloinkin kuin kerran 30 vuodessa?
Siis se oma tyyppihän on nimenomaan se kokoelma ominaisuuksia, joka saa aikaan vau-efektin. Eihän se muuten olisi tyyppi. Oma tyyppi on sellainen nainen, jota kohtaan tuntee välitöntä ja selvästi voimakkaampaa kiinnostusta kuin muihin.
Okei, nyt me aletaan olemaan samalla sivulla. Itse käsitin enemmän tuon “oman tyypin” rajoittavampana, esim juuri sellaisena että kokee blondit yleensä ottaen paljon seksikkäämpänä joten ei voi katsoa upeaa brunettea koska tämä ei ole blondi.
No eihän jokin hiustenväripreferenssi edes ole kovin rajoittava ominaisuus. Oma tyyppini on laiha, pienirintainen ja herkkä taidehipsteri. Itse olen tavannut paljon objektiivisesti hyvän näköisiä ja mukavia naisia, jotka eivät sovi tuohon tyyppiin, mutta en viitsi tuhlata heihin aikaa, kun he eivät vain sytytä samalla tavalla.
Se on vaan niin, ettei mies valitse kumppaniaan. Vaan nainen valitsee miehen. Kävi sitten miten kävi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki elämäni naiset ovat olleet jollain tapaa toistensa vastakohtia. Me miehet kiihotutaan ja innostutaan monen näköisistä naisista. Ei itselläni ainakaan ole mitään tiettyä ulkonäkö kriteeriä naiselle. Yhteensopivuus monessa muussa asiassa ratkaisee enemmän. Mm. toimiiko seksi, saako toisen nauramaan, onko hänen kanssaan arjessa hyvä olla jne.
Eli jos mies tykkää hoikista naisista, onko minulla punkerona silti mahdollisuus viehättää häntä jos rakastuu minuun ihmisenä? Voiko silloin antaa mulle punkeruuteni anteeksi, vai onko se ehdoton nou koska ei peenis nouse? Miehet aina sanoo tota, että me miehet ihastumme monenlaisiin naisiin, mutta sitten ne kuitenkin aina valitsee sen nuoren ja hoikan jos on siihen mahdollisuus. Esimerkiksi julkkismiehillä ei juurikaan näe mitään tanakoita tavis Tiinoja kumppaneina, koska heillä on varaa valita. Ei näytä kovin vaihtelevalta se naismaku muuta kuin pakon sanelemana.
Olet varmaan oikeassa, että julkkismiehillä on useimmiten kaunis nainen kainalossa. Tosin ne julkkismiehet, joita näet keltaisessa lehdistössä jne. ovat todennäköisesti ulkonäkökeskeisiä muutenkin. Ja vaikka eivät olisikaan, ehkä se taviksen näköinen puoliso välttelee julkisuutta/kameroita.
Muuten vain menestyneellä miehellä voi olla ihan taviksen näköinen vaimo, imho.
Mä olin viimeksi parikymppisenä tietyn näköisten miesten perään. Sittemmin on merkinnyt enemmän se mitä siellä pään sisällä liikkuu. Ihan kaamea ajatus että eläisin mukavannäkösen unelmaluonteisen miehen kanssa ja koko ajan haaveilisin jostain pisamaisesta punapäästä niinkuin teininä :D:D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä olin viimeksi parikymppisenä tietyn näköisten miesten perään. Sittemmin on merkinnyt enemmän se mitä siellä pään sisällä liikkuu. Ihan kaamea ajatus että eläisin mukavannäkösen unelmaluonteisen miehen kanssa ja koko ajan haaveilisin jostain pisamaisesta punapäästä niinkuin teininä :D:D
Minkä ikäisenä opit, että miesten ja naisten seksuaalisuus on hyvin erilaista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en enää ala suhteeseen miehen kanssa, jonka mieltymykset ulkonäön suhteen on ihan muuta kuin mitä itse olen.
Ex miehen makuun oli paljastavasti pukeutuvat, tatuoidut volyymiripsi naiset... Sellainen sitten löytyikin töistä.
Kannattaa seurustella sellaisen kanssa, jonka mieltymyksiä vastaat täydellisesti. Silloin saat sellaista huomiota, josta et ole uneksinutkaan.
Niin varmaan juu kannattaa, mutta ei kaikille tule sellaista mahdollisuutta. Onneksi yksinkin voi elää ihan ok elämää.
Vierailija kirjoitti:
Nirso kirjoitti:
Aloittaessani seurustelun, oli ominaisuuksia, joista en halunnut joustaa. Sitten on niitä, joilla ei ole kummoista merkitystä. Suhteen edetessä ulkonäkö on käynyt merkityksettömämmäksi seikaksi. En minä jättäisi vaimoani, vaikka hän lihoisi esimerkiksi sairauden vuoksi. Tai menettäisi rintansa syövän takia.
Mutta jos hän lihoisi sohvalla maaten ja syöden, en minä asiasta kovin riemuissani olisi. Tai jos leikkaisi hiuksensa. Puhumattakaan, että kasvaisi parikymmentä senttiä pituutta.
Minulle taas sohvalla makaaminen ja syöminen on aivan se ja sama. Ei minua kiinnosta, onko kumppanini menevää vai paikallaan pysyttelevää tyyppiä. Mutta ulkonäkö ja etenkin hoikkana pysyminen on minulle tärkeä asia. Jos en viehäty kumppanini kropasta, seksistä ei tule mitään, ja ilman seksiä ei ole parisuhdettakaan.
Mitä se hoikka tarkoittaa? Riittääkö, että on normaalipainoinen ja vaatteet päällä hoikka ja nätti, mutta alastomana voi olla löysää ja selluliittiä? Vai onko hoikka myös täydellinen iho, täydellinen kiinteys ja täysin virheetön nakukroppa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä ensisijaisesti jo ennen ensimmäistä tapaamista kysyn pitääkö mies enemmän pienistä vai isoista rinnoista - 99% vastaa pitävänsä enemmän pienistä, joten voitte kuvitella monen miehen kanssa olen päässyt edes ensitreffeille asti.. no.. pyöreä nolla. Harmi, että isoista LUOMUrinnoista pitäviä miehiä ei ole.
N21
Minut olisit kyllä pelkästään kysymällä moista pelottanut niin kauas, että olisin varmaan vastannut juurikin "pienistä" päästäkseni sinusta eroon.
Vakavasti puhuen, aika isolle osaa miehistä rintojen koolla ei ole merkitystä.
Kyllä rintojen koolla on paljonkin merkitystä miehille. Isorintaisista naisista ei pidä kukaan, koska isot rinnat on tätimäisiä. Kaikki miehet haluavat teinimäisen naisen ja se tarkoittaa superpieniä rintoja.
N21
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nirso kirjoitti:
Aloittaessani seurustelun, oli ominaisuuksia, joista en halunnut joustaa. Sitten on niitä, joilla ei ole kummoista merkitystä. Suhteen edetessä ulkonäkö on käynyt merkityksettömämmäksi seikaksi. En minä jättäisi vaimoani, vaikka hän lihoisi esimerkiksi sairauden vuoksi. Tai menettäisi rintansa syövän takia.
Mutta jos hän lihoisi sohvalla maaten ja syöden, en minä asiasta kovin riemuissani olisi. Tai jos leikkaisi hiuksensa. Puhumattakaan, että kasvaisi parikymmentä senttiä pituutta.
Minulle taas sohvalla makaaminen ja syöminen on aivan se ja sama. Ei minua kiinnosta, onko kumppanini menevää vai paikallaan pysyttelevää tyyppiä. Mutta ulkonäkö ja etenkin hoikkana pysyminen on minulle tärkeä asia. Jos en viehäty kumppanini kropasta, seksistä ei tule mitään, ja ilman seksiä ei ole parisuhdettakaan.
Mitä se hoikka tarkoittaa? Riittääkö, että on normaalipainoinen ja vaatteet päällä hoikka ja nätti, mutta alastomana voi olla löysää ja selluliittiä? Vai onko hoikka myös täydellinen iho, täydellinen kiinteys ja täysin virheetön nakukroppa?
Tarkoitan hoikalla tässä laihaa, mieluiten vähän pehmeää, mutta myös luisevaa. Ei mielellään treenattua tai lihaksikasta. Selluliitilla ei ole mitään merkitystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Harvalla miehellä on mahdollisuuksia sellaiseen jannihussi-kaunottareen, josta todella pitää. Tai ainakin se on niin epätodennäköistä, että ei kannata jäädä odottelemaan josko sellaisen jostain saisi. Vieläpä kun luonteen, elintapojen sun muunkin täytyisi natsata.
Onneksi ei jannihussit juurikaan liikuta eikä kadullä päätä käännä, joten joutuu tyytymään kaunottariin :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nirso kirjoitti:
Aloittaessani seurustelun, oli ominaisuuksia, joista en halunnut joustaa. Sitten on niitä, joilla ei ole kummoista merkitystä. Suhteen edetessä ulkonäkö on käynyt merkityksettömämmäksi seikaksi. En minä jättäisi vaimoani, vaikka hän lihoisi esimerkiksi sairauden vuoksi. Tai menettäisi rintansa syövän takia.
Mutta jos hän lihoisi sohvalla maaten ja syöden, en minä asiasta kovin riemuissani olisi. Tai jos leikkaisi hiuksensa. Puhumattakaan, että kasvaisi parikymmentä senttiä pituutta.
Minulle taas sohvalla makaaminen ja syöminen on aivan se ja sama. Ei minua kiinnosta, onko kumppanini menevää vai paikallaan pysyttelevää tyyppiä. Mutta ulkonäkö ja etenkin hoikkana pysyminen on minulle tärkeä asia. Jos en viehäty kumppanini kropasta, seksistä ei tule mitään, ja ilman seksiä ei ole parisuhdettakaan.
Mitä se hoikka tarkoittaa? Riittääkö, että on normaalipainoinen ja vaatteet päällä hoikka ja nätti, mutta alastomana voi olla löysää ja selluliittiä? Vai onko hoikka myös täydellinen iho, täydellinen kiinteys ja täysin virheetön nakukroppa?
Tässä on varmaan paljonkin merkitystä sillä kuinka tietty ja harvinainen se oma maku on. Jos haluaa todella tietynlaisen ihmisen, voi olla että joutuu jäämään yksin - esim todella hoikka nainen jolla on virheetön vartalo, juuri oikeankokoiset nännipihat ja oikealla tavalla kihartuva häpykarvoitus. Jos isorintaisia naisia himoitsevalle kelpaa myös riippuvat luomut, niiden harvinaisten todella kauniisti tehtyjen silareiden sijaan, niin markkinoita on enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä ensisijaisesti jo ennen ensimmäistä tapaamista kysyn pitääkö mies enemmän pienistä vai isoista rinnoista - 99% vastaa pitävänsä enemmän pienistä, joten voitte kuvitella monen miehen kanssa olen päässyt edes ensitreffeille asti.. no.. pyöreä nolla. Harmi, että isoista LUOMUrinnoista pitäviä miehiä ei ole.
N21
Minut olisit kyllä pelkästään kysymällä moista pelottanut niin kauas, että olisin varmaan vastannut juurikin "pienistä" päästäkseni sinusta eroon.
Vakavasti puhuen, aika isolle osaa miehistä rintojen koolla ei ole merkitystä.
Kyllä rintojen koolla on paljonkin merkitystä miehille. Isorintaisista naisista ei pidä kukaan, koska isot rinnat on tätimäisiä. Kaikki miehet haluavat teinimäisen naisen ja se tarkoittaa superpieniä rintoja.
N21
Näin! Lollotissifantasioijat ovat yleensä surkimuksia, kenties imetystä pikkupoikana vaille jääneitä peräkammaripoikia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä ensisijaisesti jo ennen ensimmäistä tapaamista kysyn pitääkö mies enemmän pienistä vai isoista rinnoista - 99% vastaa pitävänsä enemmän pienistä, joten voitte kuvitella monen miehen kanssa olen päässyt edes ensitreffeille asti.. no.. pyöreä nolla. Harmi, että isoista LUOMUrinnoista pitäviä miehiä ei ole.
N21
Minut olisit kyllä pelkästään kysymällä moista pelottanut niin kauas, että olisin varmaan vastannut juurikin "pienistä" päästäkseni sinusta eroon.
Vakavasti puhuen, aika isolle osaa miehistä rintojen koolla ei ole merkitystä.
Kyllä rintojen koolla on paljonkin merkitystä miehille. Isorintaisista naisista ei pidä kukaan, koska isot rinnat on tätimäisiä. Kaikki miehet haluavat teinimäisen naisen ja se tarkoittaa superpieniä rintoja.
N21
Enemminkin minua ärsyttää, että kaikkien miesten ajatellaan olevan megalollojen perään. Pienirintaiset eivät useinkaan usko, että heidän kehonsa voisi olla jonkun ihanne. Epävarmuus ei katso kuppikokoa selvästikään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni taas ilmeisesti valitsi omien ulkonäköpreferenssiensä perusteella ja päätyi naimisiin koska satuimme sopimaan luonteiltamme yhteen.
Minulle tuli aikanaan yllätyksenä, että jotkut EIVÄT tee näin.
No, minä en saanut ulkonäköpreferenssiäni, mutta komean ja seksikkään miehen silti joka sai sukat pyörimään jaloissa. Olisiko minun pitänyt jäädä odottamaan että samanlainen 10- mies tulee vastaan punapäisenä?
En osaa sanoa. Itse olen mieluummin sinkku kuin jonkun kanssa, joka ei vastaa tyyppiäni. Koska jos sitten suhteessa ollessani ihastun johonkuhun, joka on täsmälleen tyyppiäni, siitä tulee hyvin ikävä tilanne.
Minä menin yhteen miehen kanssa johon rakastuin korviani myöten. Itselleni tuo preferenssi ei estänyt sitä ettenkö olisi rakastunut tähän mieheen ja olen ollut viimeiset 16v onnellisesti naimisissa. Jos joskus maailmassa sattuisi tulemaan täydellinen mies vastaan, niin tuskimpa mihinkään lähtisin, koska suhteeseen sitoudutaan ja en itsekään ole täydellinen, niin mitäpä minä täydellisellä kumppanillakaan?
Pointtini oli siis se, että niin kuin tuo mies, myös minä deittailin naisia, jotka vastaavat ulkonäköihannettani, ja rakennan suhteen sitten sen kanssa, jonka kanssa luonteet ja toiveet tuelvaisuudelta osuvat yksiin. Luulin ennen, että kaikki tekevät niin.
Ymmärsin, en vain tajua miksi olisin jättänyt deittailematta ihan älyttömän seksikästä ja ihanaa, komeaa miestä vain koska hän ei ollut sellainen jonka olisin itselleni omissa fantasioissani suunnitellut?
Varmaan siksi, koska olet nainen, ja siksi teet erilaisia seurustelupäätöksiä kuin me miehet. Nainen voi odottaa, että häntä lähestytään, ja sitten valitsee sen miehen, joka häntä kiinnostaa. Mies taas joutuu lähestymään, jos haluaa itselleen parisuhteen. Ja kun kerran saa tai joutuu itse päättämään, kenen suhteen ottaa riskin torjutuksi tulemisesta, miksi ei sitten valita sitä, joka vastaa omaa tyyppiä? Ei tuossa vaiheessa kuitenkaan ole olemassa mitään rakastumisen tunteita, joiden perusteella valinnan tehdä.
Miksei se mieskin voi lähestyä kaikkia omasta mielestään seksikkäitä naisia, vaikka jollakin ei olisikaan omaan makuun juuri täsmälleen oikean värisiä hiuksia, olettaen että seksikkyys nyt ei ole ainoastaan siitä hiustenväristä kiinni?
Miksi tyytyä ihan kivan näköiseen, kun voi tavoitella sellaista, mikä oikeasti saa aikaan vau-efektin?
No vaikka jos se saa aikaan wau-efektin? Ja koska haluaa käydä treffeillä muulloinkin kuin kerran 30 vuodessa?
Siis se oma tyyppihän on nimenomaan se kokoelma ominaisuuksia, joka saa aikaan vau-efektin. Eihän se muuten olisi tyyppi. Oma tyyppi on sellainen nainen, jota kohtaan tuntee välitöntä ja selvästi voimakkaampaa kiinnostusta kuin muihin.
Okei, nyt me aletaan olemaan samalla sivulla. Itse käsitin enemmän tuon “oman tyypin” rajoittavampana, esim juuri sellaisena että kokee blondit yleensä ottaen paljon seksikkäämpänä joten ei voi katsoa upeaa brunettea koska tämä ei ole blondi.
No eihän jokin hiustenväripreferenssi edes ole kovin rajoittava ominaisuus. Oma tyyppini on laiha, pienirintainen ja herkkä taidehipsteri. Itse olen tavannut paljon objektiivisesti hyvän näköisiä ja mukavia naisia, jotka eivät sovi tuohon tyyppiin, mutta en viitsi tuhlata heihin aikaa, kun he eivät vain sytytä samalla tavalla.
Heh, täällä olisi yksi tuollainen. :) Varattu harmi kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä ensisijaisesti jo ennen ensimmäistä tapaamista kysyn pitääkö mies enemmän pienistä vai isoista rinnoista - 99% vastaa pitävänsä enemmän pienistä, joten voitte kuvitella monen miehen kanssa olen päässyt edes ensitreffeille asti.. no.. pyöreä nolla. Harmi, että isoista LUOMUrinnoista pitäviä miehiä ei ole.
N21
Minut olisit kyllä pelkästään kysymällä moista pelottanut niin kauas, että olisin varmaan vastannut juurikin "pienistä" päästäkseni sinusta eroon.
Vakavasti puhuen, aika isolle osaa miehistä rintojen koolla ei ole merkitystä.
Kyllä rintojen koolla on paljonkin merkitystä miehille. Isorintaisista naisista ei pidä kukaan, koska isot rinnat on tätimäisiä. Kaikki miehet haluavat teinimäisen naisen ja se tarkoittaa superpieniä rintoja.
N21
Enemminkin minua ärsyttää, että kaikkien miesten ajatellaan olevan megalollojen perään. Pienirintaiset eivät useinkaan usko, että heidän kehonsa voisi olla jonkun ihanne. Epävarmuus ei katso kuppikokoa selvästikään.
Kukakohan noin edes ajattelee? Isoja rintoja on vihattu aina. Isorintaiset ovat vain pelkkää roskaa miehille. Meillä ei ole arvoa ihmisten silmissä laisinkaan.
N21
Samaa olen usein miettinyt.
Olen pitkähiuksinen blondi, kurvikas ja hoikka. Kliseisesti miesten makuun.
Olen seurustellut vain ns ystävällisten miesten kanssa, en niiden jännittävien, kuten palstalla asia ilmaistaan.
Jossain vaiheessa suhdetta käy aina ilmi, että miehen mielestä minun pitäisi leikata hiukseni ja värjätä ne tummiksi, laihtua alipainoiseksi ja alkaa käyttää mitäänsanomattomia vaatteita. Koska miehen ihannenainen on poikamainen lyhythiuksinen brunetti. Tämä on toistunut useita kertoja. Vaikea ymmärtää miksi miehet eivät alunperin etsi toiveittensa mukaista naista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä ensisijaisesti jo ennen ensimmäistä tapaamista kysyn pitääkö mies enemmän pienistä vai isoista rinnoista - 99% vastaa pitävänsä enemmän pienistä, joten voitte kuvitella monen miehen kanssa olen päässyt edes ensitreffeille asti.. no.. pyöreä nolla. Harmi, että isoista LUOMUrinnoista pitäviä miehiä ei ole.
N21
Minut olisit kyllä pelkästään kysymällä moista pelottanut niin kauas, että olisin varmaan vastannut juurikin "pienistä" päästäkseni sinusta eroon.
Vakavasti puhuen, aika isolle osaa miehistä rintojen koolla ei ole merkitystä.
Kyllä rintojen koolla on paljonkin merkitystä miehille. Isorintaisista naisista ei pidä kukaan, koska isot rinnat on tätimäisiä. Kaikki miehet haluavat teinimäisen naisen ja se tarkoittaa superpieniä rintoja.
N21
Enemminkin minua ärsyttää, että kaikkien miesten ajatellaan olevan megalollojen perään. Pienirintaiset eivät useinkaan usko, että heidän kehonsa voisi olla jonkun ihanne. Epävarmuus ei katso kuppikokoa selvästikään.
Kukakohan noin edes ajattelee? Isoja rintoja on vihattu aina. Isorintaiset ovat vain pelkkää roskaa miehille. Meillä ei ole arvoa ihmisten silmissä laisinkaan.
N21
Ainakin minä olen ihan niin arvokas että päädyin naimisiin ihanan miehen kanssa, joka jopa pitää isoista rinnoistani, vaikkei tissimies olekaan.
Okei, nyt me aletaan olemaan samalla sivulla. Itse käsitin enemmän tuon “oman tyypin” rajoittavampana, esim juuri sellaisena että kokee blondit yleensä ottaen paljon seksikkäämpänä joten ei voi katsoa upeaa brunettea koska tämä ei ole blondi.