Miksi koulussa pakotetaan lukemaan romaaneja?

[quote author="Vierailija" time="21.01.2014 klo 17:21"]

Tietyt ihmistyypit kuvittelevat tyydyttävänsä kulttuurintarpeensa lukemalla Harlekiineja ja vastaavilla kioskikirjoilla.

[/quote]

Hätkähdyttävän juntistipa osasit tuon muotoilla ollaksesi lueskenteleva ihminen. Toivottavasti olet vielä peruskoulussa.

[quote author="Vierailija" time="21.01.2014 klo 22:51"]

Tässä yhteydessä rikkaalla kielellä tarkoitetaan rikasta ilmaisua. Seikka, joka ei tule yllätyksenä kenellekään joka on lukenut enemmän kuin mitä lukion äidinkielen approbatur edellyttää. Kieli, kirjoitettu tai puhuttu, on harvoin yksiselitteistä, tästäkin syystä mitä enemmän lukee ja näkee erilaisia kielen rakenteita ja ilmaisuja, sitä paremmin (täsmällisemmin/kuvailevammin/kiertelevämmin - tarpeensa mukaan) pystyy itseäänkin ilmaisemaan.

Esimerkki köyhästä kielestä eli ilmaisusta: "Pekka ajoi aamulla töihin."

Esimerkki rikkaasta ilmaisusta: "Pekka nousi vuoteesta vaimon jäädessä vielä makeasti nukkumaan, hyppäsi nopean aamurutiinin jälkeen punaiseen autoonsa ja ajoi varovasti sakeassa pyryssä töihin."

[/quote]

Mutta kun nuo samat "ilmaisut" ovat samassa kielessä, ja sitten on lukemattomia kielen rakenteita. Millä priorisoit? Ja millä saat ne kaikki rakenteet selville, että edes voit priorisoida niitä? Aloitetaan vaikka siitä, että kumpi rakenne on rikkaampi:

1) autoileva Pekka

2) Pekka, joka autoilee

kirjojen lukeminen avartaa tunnemaailmaa ja asettaa tilanteisiin mihin ei yleensä ihminen varsinki nuorena voi joutua, esimerkiksi matkustaminen tai joku asia missä pitää tehdä valinta oikean vai itsekkään käyttäytymisen välillä. kirjan avulla voi asettaa itsensä kirjasankarin tilalle ja siten oppia tekemään oikeat valinnat. myös kirja edistää sujuvakielisyyttä. se stimuloi mielikuvitusta. Suomi ei ole äidinkieleni joten ehken ilmaise itseäni niinkin hyvin nyt, mutta kirjat ja kirjallisuus on mielestäni mitä jokaisen ihmisen kuuluisi kunnioittaa. ilman kirjakieltä emme tietäisi menneisyyttämme.  ja ainakin tietää jotkut yleissivistykseen kuuluvat teokset. Lukeminen on myös taitoa. jokaisessa lauseessa kuuluisi etsiä myös rivien välinen viesti, ei vaan se kirjoitettu sanoma. uskon se lähtee useimmiten vanhemmilta miten suhtaudutaan kulttuuriin, ja kirjallisuuteen. ehkä vanhempien kuuluu kannustaa lapsen lukemaan ainakin joskus kaunokirjallisuutta, eikä yhtyä pienen lapsen mielipiteeseen että eihän sitä tarvita. kirja voi olla mahtava kokemus. jos sitä ei ole kokenut, niin voi rehellisesti kysyä itseltään onko oikeasti yrittänyt tarpeeksi onko yrittänyt lukea. eihän se pakko ole. mutta se on osa sivistystä. lukio ja ylioppilaana täytyy olla tietoinen myös muista asioista ei vaan kapeasti yhdestä aineesta.

romaani ei ole vain kaunis tarina joska voi tykätä tai ei. voi olla tykkäämättäkin kirjasta. mutta osata perustella sitä miksi ei tykkää. perustella sujuvakielisesti ja eri näkökulmilta. ilmaistakseen itsensä sujuvasti pitäisi olla ainakin joitakin kirjoja lukenut.

mielestäni lapsen täytyy lukea. se edesauttaa lasta kehittymään.

Mahtava Viisikko-Enid Blyton, Robinzon Crusoe- Daniel Defoe, West of Eden-Harry Harrison (tosin voi olla sopimaton alle 15v.),

Tarzan- Edgar Rice Burroughs,    Uncle Tom`s Cabin- Harriet Beacher Stowe, Valkoinen Hammas- Jack London, Tuulen Viemä- margareth Mitchell, Tom Sawyer- Mark Twain,  Sherlock Holms- Arthur Conan Doyle

ehkä poikasi voisi kiinnostua näistä kirjoista, tosi hyvät klassikot.

Tässä yhteydessä rikkaalla kielellä tarkoitetaan rikasta ilmaisua. Seikka, joka ei tule yllätyksenä kenellekään joka on lukenut enemmän kuin mitä lukion äidinkielen approbatur edellyttää. Kieli, kirjoitettu tai puhuttu, on harvoin yksiselitteistä, tästäkin syystä mitä enemmän lukee ja näkee erilaisia kielen rakenteita ja ilmaisuja, sitä paremmin (täsmällisemmin/kuvailevammin/kiertelevämmin - tarpeensa mukaan) pystyy itseäänkin ilmaisemaan.

Esimerkki köyhästä kielestä eli ilmaisusta: "Pekka ajoi aamulla töihin."

Esimerkki rikkaasta ilmaisusta: "Pekka nousi vuoteesta vaimon jäädessä vielä makeasti nukkumaan, hyppäsi nopean aamurutiinin jälkeen punaiseen autoonsa ja ajoi varovasti sakeassa pyryssä töihin."

Mun aikana opettaja valitsi kirjan mikä luetaan ja lukiossa sai jopa LISTASTA itse valita, tylsiä kirjoja oli yleensä luettavana mutta pari ihan mielenkiintoistakin sattui joukkoon. Kyllähän se niin on että kaunokirjallisuuden lukeminen kehittää kielitaitoa ja mielikuvitusta. Vaikka poikasi olisi kuinka nero vaan, veikkaampa ettei tule pääsemään edes ylioppilaaksi jollei ole kirjoja lukenut. Äidinkielen yo-kirjoituksissa on huomattavasti apua jos on lukenut elämäsiaikana muutakin kun asialehtiä. 

Kylläpäs herättää kiivasta keskustelua tämä aihe :) Minulle tuotti myös ongelmia peruskoulussa ja lukiossa romaanien lukeminen. Innostuin lukemaan kirjallisuutta vasta aikuisiällä ja täytyy todeta, että maailma on ovia myöten täynnä huonoja romaaneja (ja kirjoja ylipäänsä). Nyt olen viikon sisään lukenut kaksi huonoa romaania ja niistä on jäänyt todella tunkkainen olo. Koska Suomessa kirjan julkaiseminen on niin valtavan kilpailtua ja sopimuksen saaminen kiven alla, luulisi, että julkaistut teokset olisivat laatutavaraa. Jopa palkituilta kirjoittajilta ilmestyy täysin mielikuvituksetonta sontaa. Kirja on silloin taatusti huono, jos kokee pystyvänsä itse kirjoittamaan jotain samansuuntaista.

Usein suosinkin tästä syystä elämänkertoja tai tarinoita oikeasta elämästä, koska mikään ei ole niin kiehtovaa kuin oikeasti tapahtuneet jännittävät tai seikkailulliset tapahtumat. Näissä kirja on ylivertainen muihin verrattuna. Dokumentti henkilöstä x ei ole koskaan yhtä hyvä kuin hyvin kirjoitettu kirja henkilöstä x. Lukekaa siis ihmiset ja lukekaa paljon, mutta jättäkää huonot kirjat lukematta. 

[quote author="Vierailija" time="21.01.2014 klo 23:12"]

Kirja on silloin taatusti huono, jos kokee pystyvänsä itse kirjoittamaan jotain samansuuntaista.

[/quote]

Villi veikkaus: et arvosta ei-esittäviä maalauksia, koska "itekin voisin vähän roiskia maalia kankalle, ja mun lapsi, öhhöhöö!"

[quote author="Vierailija" time="21.01.2014 klo 23:12"]

Kylläpäs herättää kiivasta keskustelua tämä aihe :) Minulle tuotti myös ongelmia peruskoulussa ja lukiossa romaanien lukeminen. Innostuin lukemaan kirjallisuutta vasta aikuisiällä ja täytyy todeta, että maailma on ovia myöten täynnä huonoja romaaneja (ja kirjoja ylipäänsä). Nyt olen viikon sisään lukenut kaksi huonoa romaania ja niistä on jäänyt todella tunkkainen olo. Koska Suomessa kirjan julkaiseminen on niin valtavan kilpailtua ja sopimuksen saaminen kiven alla, luulisi, että julkaistut teokset olisivat laatutavaraa. Jopa palkituilta kirjoittajilta ilmestyy täysin mielikuvituksetonta sontaa. Kirja on silloin taatusti huono, jos kokee pystyvänsä itse kirjoittamaan jotain samansuuntaista.

Usein suosinkin tästä syystä elämänkertoja tai tarinoita oikeasta elämästä, koska mikään ei ole niin kiehtovaa kuin oikeasti tapahtuneet jännittävät tai seikkailulliset tapahtumat. Näissä kirja on ylivertainen muihin verrattuna. Dokumentti henkilöstä x ei ole koskaan yhtä hyvä kuin hyvin kirjoitettu kirja henkilöstä x. Lukekaa siis ihmiset ja lukekaa paljon, mutta jättäkää huonot kirjat lukematta. 

[/quote]

Hitsi, kun tietäisi mikä on se huono kirja. Sitä ei voi tietää lukematta.

Itse olen ollut lukutoukka siitä lähtien kun opin lukemaan. Joskin olen lukenut lähinnä fantasiakirjoja. Noin 10-vuotiaana vaihdoin  aikuisten fantasiaan, koska lasten ja nuorten kirjat olivat vain niin surkeita. Liian lyhyitä ja juoneltaan heppoisia puhumattakaan kuvailusta. Kaipasin siis enemmän haastetta lukemiseen. 

Löysin tuolloin Raymond E. Feistin Käärmesodan Taru-sarjan. Kaikki tuli luettua vaikka teksti oli kyllä kaikkea muuta kuin 10-vuotiaalle sopivaa (paljon kuvailtua väkivaltaa).  Onneksi vanhempani eivät pahemmin katsoneet, mitä toin kirjastosta. Ravasin siellä niin tiheään, etteivät he pysyneet enää kärryillä :D 

Mutta että rakastan tuota sarjaa vieläkin. Itse asiassa tuo sarja sekä Tad Williamsin Taru Kolmesta Miekasta inspiroivat minua kirjoittamaan fantasiaa itsekin. Jonkinnäköistä räpellystä olen netissä julkaissut ja nyt työn alla on kirja (tuskin koskaan julkaistaan mutta tulipa kirjoitettua).

Mutta siis, itse pitäydyn edelleen niissä kirjoissa, jotka olen jo lukenut. Minulla ei ole ihan kauheasti aikaa lukea joten en halua tuhlata sitä huonojen kirjojen lukemiseen.

[quote author="Vierailija" time="21.01.2014 klo 15:28"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2014 klo 15:12"]

Miten joku satukirja kehittää yleistietoa? Veikkaanpa että pojalla on ikäisekseen varsin hyvä yleistietämys erilaisista asioista, iltasatuinakin haluaa niitä tieto-ja tiedekirjoja ja vaikkapa Tiede-lehden faktoja avaruudellisista nippelitiedoista yms. lähtien.

ap

[/quote]

Mäkin luulen, että sä olet provo, mutta toisin kuin sinä, minä olen aidosti sitä mieltä, että kaunokirjallisuus on yliarvostettua ja että se on ihan syystäkin jäämässä perinnehistoriaan siinä kuin luolamaalaus ja zembalonsoittokin aikoinaan. Kuka niitäkään tarvitsee enää, tai kaipaa?

Opiskelen itse kirjallisuutta ja voin vakuuttaa, että tyhjänpäiväisempää ainetta ei ole. On tutkimuksissakin osoitettu, että laadukkaat tv-sarjat voittavat jo kirjallisuuden kompleksisten ja kerroksellisten juoniensa sekä monimutkaisia ihmissuhteita käsittelevien sisältöjensä kanssa.

[/quote]

Voittavat laadukkaan kirjallisuuden? Siis että Mad Men on parempaa kerrontaa kuin Alice Munron novellit? Miten tuollaisia vertailuja voi edes tehdä eri medioiden välillä? Kyllä auto on parempi kuin hevonen?

[quote author="Vierailija" time="21.01.2014 klo 23:26"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2014 klo 23:12"]

Kirja on silloin taatusti huono, jos kokee pystyvänsä itse kirjoittamaan jotain samansuuntaista.

[/quote]

Villi veikkaus: et arvosta ei-esittäviä maalauksia, koska "itekin voisin vähän roiskia maalia kankalle, ja mun lapsi, öhhöhöö!"

[/quote]

#63 vastaa:

Olen kyllä oikeasti lukenut kirjoja, jotka ovat sen tasoisia, että voisin itse kirjoittaa samantasoista tekstiä. Hyvä kirja on usein hyvä kirja myös siksi, että lukija saa siitä jotain uutta - jotain mitä lukijan oma mielikuvitus ei pysty tuottamaan. Vau, miten hän tuonkin sai noin taitavasti rakennettua tuohon kohtaan. Hyvän kirjailijan ajatusmaailma elää monimutkaisemmassa syklissä. Huono kirja on mielikuvitukseton ja kyllähän nyt monellakin ihmisellä on pokkaa väittää, että pystyy kirjoittamaan huonon kirjan. Pystyn myös tuottamaan todella heikkotasoista kuvataidetta.

nostetaan.

Siksi että kirjallisuus on yksi yleistiedon aihealue ja lukeminen kehittää lasta monella tavalla.

Samasta syystä koulussa pakotetaan laskemaan matikkaa, opettelemaan kieliä, liikkumaan, tekemään käsitöitä, lukemaan maantietoa, historiaa... Niiden katsotaan olevan hyödyllisiä asioita tulevaisuudessa lasten elämässä. Ikinä ei tule olemaan niin, että kaikki tykkäisi kaikesta.

http://yle.fi/uutiset/tutkimus_hyva_kirjallisuus_kehittaa_kykya_ymmartaa_muita_ihmisia/6866791

"

Tutkimus: Hyvä kirjallisuus kehittää kykyä ymmärtää muita ihmisiä
Korkeakirjallisten tekstien moniselitteisyys on aivoille empatiajumppaa, kertoo yhdysvaltalainen tutkimus, jossa verrokkiryhmä luki ennalta-arvattavaa viihdekirjallisuutta."

Sun ipanaasi ne eivät kiinnosta mutta monen muun ipanalle ne koulussa luetut kirjat ovat portti kirjallisuuteen ja sitä kautta klassikoiden ymmärtämiseen ja oman kulttuurin ja muiden maiden kulttuurin tuntemiseen.

Jos lapsesi ei pidä lentopallosta niin sitäkö ei pidä koulussa silloin tarjota, vaikka joku muu voisi pitää?

Miten joku satukirja kehittää yleistietoa? Veikkaanpa että pojalla on ikäisekseen varsin hyvä yleistietämys erilaisista asioista, iltasatuinakin haluaa niitä tieto-ja tiedekirjoja ja vaikkapa Tiede-lehden faktoja avaruudellisista nippelitiedoista yms. lähtien.

ap

[quote author="Vierailija" time="21.01.2014 klo 15:12"]

Miten joku satukirja kehittää yleistietoa? Veikkaanpa että pojalla on ikäisekseen varsin hyvä yleistietämys erilaisista asioista, iltasatuinakin haluaa niitä tieto-ja tiedekirjoja ja vaikkapa Tiede-lehden faktoja avaruudellisista nippelitiedoista yms. lähtien.

ap

[/quote]

On muutakin yleistietoa kuin Tiede-lehdestä saatava tieto, eikä satukirja ole kaunokirjallisen teoksen synonyymi.

Mä kyllä luulen, että olet provo.

Huh oikein TIEDE lehden "faktoja" opetellut ulkoa. Mahtaa olla terävä pentu

Voihan hän sitten valita vaikka jonkun historiallisen tai tieteellisen romaanin. Opettaja varmaan osaisi suositella.

Pojalla on sentään vapaus valita, minkä kirjan lukea. Meillä lapsen opettaja määrää kirjan ja onhan se nyt varsinaista pakkopullaa lukea kirjaa, joka ei tippaakaan kiinnosta. Ei se lukemiseen ainakaan kannusta.

Mutta joo, meillä lapsi on myös sellainen, että mitkään romaanit tms. eivät kiinnosta. Lukee mieluummin tietokirjoja.Ei ole koskaan halunnut, että luen satuja vaan valinnut esimerkiksi sääilmiöistä kertovan kirjan luettavaksi. Näin siis jo silloin poika on ollut noin 4v. Minusta on kuitenkin pääasia, että lukee kirjoja ettei lukeminen rajoitu vain Aku Ankkoihin.