Miksi koulussa pakotetaan lukemaan romaaneja?

Pojasta on kasvamassa ihan aito nörtti, ja nörteistä tulee aikuisina fakki-idiootteja - insinöörejä tai tiedemiehiä, jotka ymmärtävät omasta alastaan kaiken mutta mistään muusta eivät yhtään mitään. Sellaisia jotka eivät puhu eivätkä pussaa, eivätkä tule koskaan ymmärtämään vaimojaan, mutta ehkä se haluavatkin omistaa elämänsä tieteelleen...

Pojalla on nyt selvästi jokin ylemmyyskompleksi, jostain syystä hän "arvostaa" faktatietoa ja väheksyy "roskaromaaneja". Pitäisi vaivihkaa auttaa poikaa itse kiinnostumaan fiktiosta, ennakkoluulot karisevat helpommin kun hän itse löytäisi jonkin kiinnostavan genren vaikkapa tieteiskirjallisuudesta. Tekninen kehityshän on yllättävästi seurannut tieteiskirjailijoiden visioita, mm. sukellusveneet, Kuussa käynti ja avaruusjutut. Jules Vernen ja Isaac Asimovin tieteisklassikot ovat edelleenkin jännittäviä ja mielikuvitusta kiehtovia. Koetapa vaikka googlailla mainintoja Einsteinin tms. tiedemiesten lempikirjoista ja mainitse pojalle.

Lukeminen kehittää luetun ymmärtämistä, kirjallista ilmaisutaitoa, vivahteiden tajuamista, mielikuvitusta... Vähän ikävää jos poika kiinnostuu vain tekniikasta, lukiossa ja jatko-opinnoissa pitää osata sekä lukea että ymmärtää rivien välitkin, ja lisäksi itse osata tuottaa sujuvaa tekstiä. Mutta tokihan maailmassa tarvitaan myös putkimiehiä, automekaanikkoja ja roskakuskeja.

Kaunokirjallisuuden lukeminen laajentaa sanavarastoa lapsilla. Ihan varmasti.

Kyllä toki tietokirjallisuuskin, mutta eri tietokirjallisuuden sanasto on kuitenkin rajoittunut ko. aihepiiriin.

Uskon myös, että kaunokirjallisuus kehittää mielikuvitusta kuten monet on jo aiemmin todenneet. Myös oma kielellinen ilmaisuvoima kasvaa.

Uskon myös, että kaunokirjallisuuden lukemisella on suuri vaikutus kirjoituskykyyn. Ei varmasti niin, etteikö oikeinkirjottamista ja kielioppisääntöjä silti tarvitsisi harjoitella, mutta se että on lukenut kaunokirjallisuutta lisää varmasti jollain tasolla tietoisuutta oikeinkirjoituksesta ja lauserakenteista.

Kaikein eniten tässä ketjussa kuitenkin kosketti open kommentti:

"Opettajana säälin teknokraattiperheiden lapsia. Kunnioitus humanistista sivistystä kohtaan puuttuu todella monesta kodista. Kun ei ole muuta arvopohjaa kuin hyötyajattelu, tulevaisuuden yhteiskunnasta tulee väistämättä kovempi paikka elää."

Olkoonkin sitten muutosvastarintaa, mutta kannatan kyllä vahvasti humaanista sivistystä.

Ei ole olemassa rikasta kieltä. Roskakäsite. Lukeminen /= vaikeiden käsitteiden ymmärtäminen.

Ai ei ole vai? No jos et ole lukenut dekkareita vaativampaa fiktiota, niin et tietenkään ymmärrä.

[quote author="Vierailija" time="21.01.2014 klo 16:35"]

Sähän puhut omaperäisyydestä ja erikoisuuden tavoittelusta, et mielikuvituksesta, mutta mitäpä siitä...

[/quote]

Puhun mielikuvituksesta laajemmassa mielessä. Olen kuullut että monet ihmiset näkevät kirjojen tapahtumat ja henkilöt elävästi mielessään. Kunnioitan kyllä sellaista kykyä, koska minulta puuttuu se kyky kokonaan. Toisaalta olen töissä luovalla alalla, kun taas nämä tuntemani mielikuvituksekkaat lukijat eivät tunnu juurikaan soveltavan tätä mielikuvitusta muussa elämässään. Mene ja tiedä, en ole käynyt heidän päänsä sisällä, voihan siellä olla ihan hullutkin bileet ja avaruusseikkailut menossa. :-)

[quote author="Vierailija" time="21.01.2014 klo 15:06"]

Niin, meillä asustaa 4lk poika jota ei kiinnosta tippaakaan ns romaanit eikä oikein fiktiokaan ja sitähän tuon ikäisille tehdyt kirjat ovat täynnä. Nyt koulussa tuli lukuprojekti johon piti jokaisen oppilaan hankkia romaanimuotoinen, yhtenäisen tarinan sisältävä, kirja josta lukevat jonkinlaisen pätkän viikottain ja sitten pitää täyttää lukupäiväkirjaan lukufiilis ja mitä luetussa pätkässä tapahtui. Ja poika sai paperinsa takaisin kun ei muistanut kuulema tarpeeksi lukemaansa, aika kuvaavaa faktatiedon omaksumista että muisti sen sijaan päähenkilöiden nimet jotka olivat tsekkiläisperäisiä vaikeita nimiä ja niitä 4kpl.

Ei vaan tykkää tuollaisesta, ei ole tuollaisten kirjojen "lukumiehiä", sen sijaan lukee paljon tietokirjallisuutta ym ja rakastaa mm Tiede-ja Tieteen Kuvalehtiä jotka meille mm tulee. Hällä on loistava muisti, mutta tämä romaanien lukeminen on syvältä. Lukutaidostakaan ei ole kyse jos joku siihen tarttuu.

[/quote]

Koska koulussa pakotetaan tekemään paljon turhan tuntuista,ei-niin-kivaa, se on elämää. Tuskin on maailmanloppu,jos poikasi lukee elämässään yhden romaanin.

[quote author="Vierailija" time="21.01.2014 klo 15:43"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2014 klo 15:22"]

Kaunokirjallisuus on tärkeä mielikuvituksen ja ilmaisukyvyn kehittäjä. Se voi olla myös erinomainen tietojen lähde. Hyvä lukija käyttää rikasta kieltä ja ymmärtää vaikeita käsitteitä. Näitä taitoja tarvitaan myös tiedon etsimisessä ja tekstin tuottamisessa.

[/quote]

Miksiköhän tätäkin joku peukuttaa alaspäin? Kyseessä on fakta, ei mielipide.

[/quote]

Liian monta pitkää ja vaikeaa sanaa kirjoja lukematommalle palstalaiselle ;)

Ehkä se poju oppii romaania lukiessa, että se on juuri sitä fiktiota eli mielikuvituksen tuotetta vastakohtana faktalle. Me tarvitsemme molempia, ettei meistä tule ihan minkälaisia töröpäitä tahansa. Kyllä neljäsluokkalaisenkin pitää jo tunte kotimaansa kulttuuria, jonka tärkeä osa on kaunokirjallisuus.

En muuten oikein ymmärtänyt, minkälaista kirjaa se poju lukee, selostus oli niin epäselvä. Ei ilmeisesti mammakaan ole kovin paljon kaunokirjallisuuteen perehtynyt. Tietyt ihmistyypit kuvittelevat tyydyttävänsä kulttuurintarpeensa lukemalla Harlekiineja ja vastaavilla kioskikirjoilla.

[quote author="Vierailija" time="21.01.2014 klo 16:53"]Pojasta on kasvamassa ihan aito nörtti, ja nörteistä tulee aikuisina fakki-idiootteja - insinöörejä tai tiedemiehiä, jotka ymmärtävät omasta alastaan kaiken mutta mistään muusta eivät yhtään mitään. [/quote]

Niin, heistä kasvaa siis sellaisia, jotka omaksuvat kyllä sen, mitä joku muu on joskus aikaisemmin keksinyt, mutta he eivät itse keksi mitään uutta, koska heiltä puuttuu luovuus ja mielikuvitus, jotka ovat edellytyksenä uuden keksimiselle.

Koulussa on sellainen oppiaine kuin kirjallisuus. Äidinkieli ja kirjallisuus. Siksi.

"Opettajana säälin teknokraattiperheiden lapsia. Kunnioitus humanistista sivistystä kohtaan puuttuu todella monesta kodista. Kun ei ole muuta arvopohjaa kuin hyötyajattelu, tulevaisuuden yhteiskunnasta tulee väistämättä kovempi paikka elää."

Minunkin mielestäni tuo oli todella hyvin sanottu. 
Luovat aineet pitäisi muutenkin nähdä kouluissa enemmän mahdollisuutena kuin haittana "oikeille aineille". Ei ole uutta että taideaineet tai vaikkapa fiktiivinen kirjallisuus nähdään ajanhukkana perheen tulevalle menestyjälle, mutta esim. kuvataiteen tai musiikin tunnit antavat varmasti tarvittavaa lepoa ja vastapainoa vaikkapa fysiikan- ja matematiikantunneille. Fiktiivinen kirjallisuus taas voi tarjota hyvää vastapainoa vaikkapa tekniikan alan kirjallisuudelle.

En ole sitä mieltä, että kirjallisuus olisi mitenkään turhaa tai vanhanaikaista nykypäivänä. Itse asiassa nykypäivänä sen tarpeellisuuden nimenomaan näkee, kun seuraa mitä tahansa tekstintuottoa vaativaa mediaa. Toivottavasti kukaan ei oleta, että nettipalstat voisivat korvata kaiken muun kirjallisuuden. 

*

Lisään vielä, että minä näen kirjallisuuden itsessään hyödyllisenä. Koulussa vaaditaan tiettyjen klassikkoteosten lukua, mutta minä näen hyödyllisenä lukemisen ylipäätään, oli se sitten hömppäromaaneja tai tee-se-itse-kirjallisuutta. En itse koskaan kiinnostunut näistä lukioajan lukudiplomiklassikoista, mutta sen sijaan rakastan kauhu- ja jännityskirjallisuutta ja luen paljon kuvataiteen kirjallisuutta tee-se-itse-kirjallisuudesta lähtien. 

Älä ihmettele vaan kannusta lastasi lukemaan ja lue itsekin. Kirjat antaa paljon, nykyään lapset lukee liian vähän, on pelit ja vehkeet. Toki on niitä jotka lukee viikottain. Peliaika minimiin ja ohjaus hyvien kirjojen pariin.

[quote author="Vierailija" time="21.01.2014 klo 15:28"]

Maailma tulee kuitenkin mainiosti toimeen ilman kirjoja. Se mikä kirjoissa oli olennaista, on mukana myös elokuvissa, sarjoissa ja tietokonepeleissä sekä esimerkiksi tällaisilla keskustelupalstoilla. Se että niiden olennaisten ainesten pitää löytyä jostain tietystä formaatista, on naiivia ajattelua eikä perustu mihinkään muuhun kuin alkukantaiseen muutospelkoon.

[/quote]

Henkilökohtaisesti, olen tästä eri mieltä. Elokuvista ja tv-sarjoista puuttuu suurinpiirtein kaikki olennainen kirjoista. Ensinnäkin, niistä puuttu kaikki omaa mielikuvista ruokkivat elementit. Elokuvat ja sarjat ovat "kirjallisuutta laiskoille". On niilläkin olemassaolonsa oikeutus ja paljon hyvää, en sitä kiellä. Mutta kaikki on kovin valmiiksi pureskeltua. Hyvät tietokonepelit pärjäävät ehkä vähän paremmin kuin elokuvat ja sarjat, mutta sisällöllisesti jäävät kaikki yleensä hyvin latteiksi. Visuaalisuus on kovin hallitseva aisti ihmisellä, ja helposti turruttaa. Kirjoista nimenomaan se pakkosyötetty valmis visuaalisuus puuttuu ja lukija pystyy oikeasti käyttämään jopa aivojansa jossain välissä.

Henkilökohtaisesti voin sanoa, etten ole koskaan nähnyt yhtään vaikuttavaa elokuvaa, tv-sarjaa tai peliä. Siis sellaista, joka 10 vuoden jälkeen vielä palaisi mieleen ja herättäisi tunteita. 

Keskustelupalstoilla nyt ei ole mitään tarpeellista :D

[quote author="Vierailija" time="21.01.2014 klo 15:28"]

Maailma tulee kuitenkin mainiosti toimeen ilman kirjoja. Se mikä kirjoissa oli olennaista, on mukana myös elokuvissa, sarjoissa ja tietokonepeleissä sekä esimerkiksi tällaisilla keskustelupalstoilla. Se että niiden olennaisten ainesten pitää löytyä jostain tietystä formaatista, on naiivia ajattelua eikä perustu mihinkään muuhun kuin alkukantaiseen muutospelkoon.

[/quote]

Henkilökohtaisesti, olen tästä eri mieltä. Elokuvista ja tv-sarjoista puuttuu suurinpiirtein kaikki olennainen kirjoista. Ensinnäkin, niistä puuttu kaikki omaa mielikuvista ruokkivat elementit. Elokuvat ja sarjat ovat "kirjallisuutta laiskoille". On niilläkin olemassaolonsa oikeutus ja paljon hyvää, en sitä kiellä. Mutta kaikki on kovin valmiiksi pureskeltua. Hyvät tietokonepelit pärjäävät ehkä vähän paremmin kuin elokuvat ja sarjat, mutta sisällöllisesti jäävät kaikki yleensä hyvin latteiksi. Visuaalisuus on kovin hallitseva aisti ihmisellä, ja helposti turruttaa. Kirjoista nimenomaan se pakkosyötetty valmis visuaalisuus puuttuu ja lukija pystyy oikeasti käyttämään jopa aivojansa jossain välissä.

Henkilökohtaisesti voin sanoa, etten ole koskaan nähnyt yhtään vaikuttavaa elokuvaa, tv-sarjaa tai peliä. Siis sellaista, joka 10 vuoden jälkeen vielä palaisi mieleen ja herättäisi tunteita. 

Keskustelupalstoilla nyt ei ole mitään tarpeellista :D

Jos romaanin tilalle vaihtaa pakkoruotsin, niin tässä on taas yksi pakkoruotsikeskustelu. Samat argumentit pyörii molemmissa:

- "Koska opetussuunnitelmassa nyt vaan sanotaan niin"

- "Koska se kuuluu yleissivistykseen"

- "Ei siihen nyt kuole jos joutuu vähän lukemaan"

- "Koska romaaneja lukemalla oppii lukemaan muita taitoja"

Mutta missä on argumentti "Mä olen kirjailija ja mä olen tarvinnut romaaneja" ?

Henk. koht. en panisi pahakseni jos lapsilla olisi enemmän valinnaisuutta koulussa. Jos joku haluaa lukea tietokirjoja, niin se hänelle suotakoon. Tulee varmasti sekin aika kun hän löytää halunsa lukea romaaneita. Itse luin teininä erään saatanallisen vaikean romaanin alkuperäiskielellä jotta olisin voinut keskustella siitä ihastukseni kanssa. 

AP on todennäköisesti provo. Tai sitten ei ole itsekään lukenut yhtään kirjaa...

Juuri AP:n pojallehan tää on loistava tehtävä! Hän ei ymmärrä lukemaansa, eikä romaanit kiinnosta. Juuri häntä pitää siis houkutella (tai pakottaa) lukemaan ja tarvitsee harjoitustakin! Lukutoukat lukevat kyllä ilman pakkoakin ja ymmärtävät myös lukemaansa. Kuulostaa vielä siltä, että opettajan määräämä lukuvauhti on kovin maltillinen. Meillä luetaan jo ekalla kirjoja. Ne, jotka osaavat hyvin, kahlaavat jo nopeasti kirjoja läpi. Ne, jotka lukevat vielä hitaammin, harjoittelevat omaan tahtiin kirjansa äärellä. Neljännellä pitäisi kyllä jo selviytyä itse valitusta kirjasta! AP ei tietenkään nyt motivoi lastaan yhtään...

[quote author="Vierailija" time="21.01.2014 klo 16:59"]

Ei ole olemassa rikasta kieltä. Roskakäsite. Lukeminen /= vaikeiden käsitteiden ymmärtäminen.

Ai ei ole vai? No jos et ole lukenut dekkareita vaativampaa fiktiota, niin et tietenkään ymmärrä.

[/quote]

Antaapa tulla määritelmää käsitteelle "rikas kieli"? Jotain selitystä?

Mikä on vaativampaa fiktiota kuin dekkarit? Millä kielellisellä perusteella?

[quote author="Vierailija" time="21.01.2014 klo 18:34"]

Henkilökohtaisesti, olen tästä eri mieltä. Elokuvista ja tv-sarjoista puuttuu suurinpiirtein kaikki olennainen kirjoista. Ensinnäkin, niistä puuttu kaikki omaa mielikuvista ruokkivat elementit. Elokuvat ja sarjat ovat "kirjallisuutta laiskoille". On niilläkin olemassaolonsa oikeutus ja paljon hyvää, en sitä kiellä. Mutta kaikki on kovin valmiiksi pureskeltua. Hyvät tietokonepelit pärjäävät ehkä vähän paremmin kuin elokuvat ja sarjat, mutta sisällöllisesti jäävät kaikki yleensä hyvin latteiksi. Visuaalisuus on kovin hallitseva aisti ihmisellä, ja helposti turruttaa. Kirjoista nimenomaan se pakkosyötetty valmis visuaalisuus puuttuu ja lukija pystyy oikeasti käyttämään jopa aivojansa jossain välissä.

Henkilökohtaisesti voin sanoa, etten ole koskaan nähnyt yhtään vaikuttavaa elokuvaa, tv-sarjaa tai peliä. Siis sellaista, joka 10 vuoden jälkeen vielä palaisi mieleen ja herättäisi tunteita. 

Keskustelupalstoilla nyt ei ole mitään tarpeellista :D

[/quote]

Kannatan lukemista ja olen (tai pikemminkin olen ollut, koska priorisoin aikani johonkin muuhun kuin kirjoihin) lukutoukka. Päivittäin kuitenkin tulee luettua lehtiä ja tieteellisiä tekstejä.

Mutta ihmetyttää tämä kommentti. Siis ei kai kirjojen hyvä puoli ole vain se, että joutuu kuvittelemaan päähenkilön ulkonäön ja muut visuaaliset seikat? Itse olen ajatellut, että kirjoissa saa yleensä enemmän tietoa kuin mitä on (siihen perustuvaan) elokuvaan tai sarjaan saatu ympättyä. En vain pysty ajattelemaan, että kuvitteleminen (tai visuaalisuuden poisjäänti) olisi se kirjojen olennaisin osa.

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että on olemassa myös hyvin syvällisiä elokuvia (googlettakaa vaikka filosofiset elokuvat). Tietenkään niissä ei joudu vaivaamaan päätään ulkonäöillä, mutta sen sijaan joutuu pohtimaan piilotettuja viestejä, elekieltä tms.

Joskus Tiede-lehdessä oli artikkeli pelien hyvistä puolista. Se oli aloitettu varsin mielenkiintoisesti: siinä heitettiin väite, että jos tietokonepelit olisi keksitty monta sataa vuotta sitten ja kirjat vasta nyt, pelejä pidettäisiin huomattavasti kehittävämpinä. Onhan ne interaktiivisempia, kun taas kirjat ovat vain toisen ajatusten lukua ilman, että saa itse vaikuttaa mitenkään.

Viimeisestä kappaleesta sanoisin, että minulla lienee juuri toisinpäin. Vaikuttavia kirjoja löytyy, mutta huomattavasti enemmän on elokuvia ja pelejä, jotka ovat koskettaneet minua jotenkin.

[quote author="Vierailija" time="21.01.2014 klo 16:13"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2014 klo 15:31"]

Voit halutessasi ottaa kantaa myös siihen, miten lukeminen vaikuttaa kielellisiin kykyihin ja kirjoittamiseen (vai ovatko nekin muinaisjäännekategoriaa?).

[/quote]

Vastaan, vaikka en tuo olekaan. Lukeminen ei vaikuta kirjoittamiseen, kirjoittaminen vaikuttaa kirjoittamiseen. Nämä taidot pitää opiskella erikseen. On niin paljon ihmisiä, jotka eivät kirjoita paljon koskaan mitään, vaikka ahmivat kirjoja. Ja heidän kirjoitustaitonsa on kyllä, hmmm..., omalaatuinen.

Lukemisella ei ole mitään tekemistä kielellisten kykyjen kanssa. Maailman ?7000 kielestä kirjoitetaan pientä osaa, ja siltikin kaikkien niiden puhujilla (paitsi tietysti hyvin vaikeasti kehitysvammaisilla) on täydelliset kielelliset kyvyt.

Luku- ja kirjoitustaito ja lukeminen (myös kaunokirjallisuuden) on hyvä asia, mutta tässä ketjussa on kyllä yliampuvia väitteitä (joskin tietysti myös toiseen suuntaan).

[/quote]

Voi ei! Tulipa lapsus! Siis:

Lukemisella ei ole mitään tekemistä kielellisten kykyjen kanssa. Maailman ?7000 kielestä kirjoitetaan pientä osaa, ja siltikin kaikkien niiden äidinkielisillä puhujilla (paitsi tietysti hyvin vaikeasti kehitysvammaisilla) on täydelliset kielelliset kyvyt.

Niin ja kirjoittaminen tietysti on tavallaan johdannainen lukemisesta, koska pitää osata lukea, mitä kirjoittaa. Joka tapauksessa nämä pysyvät aika erillisinä asioina, jonka näkee siitä, että ne kirjakielen säännöt ei välttämättä tartu, vaikka kuinka monta tuhatta kirjaa olisi lukenut. Pilkut voi mennä ja menee kirjakielen vastaisesti, hyperkorrektisuutta esiintyy yms.. Eräs asia, jolle naureskelen itsekseni, on lukumäärän monikoituminen kirjoituksessa "kolme miestä menevät", niin tavattoman yleistä ja kirjakielen sääntöjen vastaista, ja puhekielessä olematonta. Ei sillä, että näillä "virheillä" käytännössä mitään merkitystä useinkaan olisi...

Vaikka sainkin paljon alaspäin osoittavia peukaloita (Sofi Oksasta ja mielikuvituksettomuutta koskevalle kommentilleni, tietenkin vähän itkin salaa :D), niin halusin vielä erikseen tulla kiittämään teitä tästä mielenkiintoisesta keskustelusta!

Jotta lapsesi oppisi hahmottamaan suuria kokonaisuuksia ja lukemaan keskittyneesti ihan usemman sivun tekstiä. Kokisi lukuelämyksen. Koska ne lapset jotka lukevat enemmän pärjäävät keskimääräistä paremmin ja heidän älyllinen kehityksensä saa uusia ulottuvuuksia. Mutta sitähän sinä et ymmärrä, ilmeisesti itsekin vähän tai roskakamaa lukeva wt-öiti?