Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko normaalia elää välillä mielikuvitusmaailmassa
19.10.2020 |
Varmaan vähän sekava otsikko :D Mutta siis.. Onko kukaan muu luonut omassa päässään itsestään eri "versioita"? Henkilöllisyys pysyy aina samana, nimi jne mutta esimerkiksi silloin kun vaihdan mielessäni itseni johonkin mielikuvitus persoonaan niin minulla on täysin eri arvot, aatteet, historia, sen hetkinen elämä, asuinpaikka ja siis ihan kaikki. Olen tuolloin täysin vastanohta oikeasta itsestäni, mutta elän vain sitä fiktiota mun pääni sisällä, eli kukaan ei edes tiedä tästä. Olin lapsena jo tällainen mutta pistin sen kurjan lapsuuden piikkiin. Ikää nyt kuitenkin jo 25 niin herää ajatus että olenko ihan normaali? Olenko ainoa?
Kavereita ei ole mutta asun miesystävän kanssa ja muutenkin elämässä kaikki ihan hyvin. Silti saatan jopa tunniksi uppoutua siihen omaan maailmaan vaikkapa lenkillä ollessani tai jos vaikka matkustan bussissa, siivoan tms. Myös vaihtelen persoonia fiiliksen mukaan. Näitä eri persoonia on 3 jotka ovat täysin erilaisia keskenään. Sanokaa etten oo ainoa :D
Kommentit (118)
Hullu voi selvitä sillä järjissään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on rinnakkaiselämä oman elämän rinnalla. Se on jotakin ihan muuta kuin tämä todellinen. Joka päivä uppoudun sinne joksikin aikaa, vietän aikaa sen mielikuvitusaviomieheni kanssa, hoidan meidän maatilan eläimiä. Ja me ei päädytty siihen elämään ihan noin vaan, vaan ihan on kaikki ensitapaamisesta lähtien ajateltu. Palaan muistelemaan meidän ensisuudelmaakin ajoittain.
Unelmaa olisi, että kun kuolen, siitä mielikuvituselämästä tulisi todellista.
Lisään vielä, että joka ilta nukkumaanmenon yhteydessä vietän aikaa tämän mielikuvitusaviomieheni kanssa. Kuvittelen hänet siihen viereen, ja juttelemme kuluneesta päivästä. Toisinaan rakastelen hänen kanssaan.
Tämä mielikuvituselämäni sijoittuu yli sata vuotta menneisyyteen ja ihan toiseen maahan kuin Suomeen.
Oletko sinkku/yksinäinen?
En suinkaan, minulla on aivan hyvä elämä ihan oikeastikin. Hyvä aviomies, lapsia, mukava työ, ystäviä.
Tuon mielikuvitusmaailman loin kauan ennen mitään näistä. Muistaakseni se on kulkenut mukanani 14- tai 15-vuotiaasta asti.
Ja ei, aviomieheni eivät tiedä toisistaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse elän mielikuvitusmaailmassa melkein joka päivä. Siellä olen aina onnellinen. Oikeass elämässä ei ole yhtään ystävää ja elämä on vaan töihin ja kotiin tylsyyttä. Elän todella tylsää elämää oikeasti.
Lisään vielä, että en pystyisi elämään ilman mielikuvitusmaailmaa. En vaan kestäisi. Se on pakopaikka todellisuudesta.
Elän omissa ajatuksissa. On mielikuvitusmaailma mihin kaikki kohtaamani fiktio menee. Itse keksittyjä hahmoja sekä videopeli/animaatiohahmoja kulkee siellä.
N25
Minä olen olettanut että mielikuvitusmaailmassa toisinaan oleskelu on edes jotenkin semi-normaalia. Minulla on omassa rinnakkaismaailmassa enemmän kavereita kuin oikeassa elämässä, olen voimakas ja moni ihailee minua. Siellä olen menestynyt yrittäjä, minulla on talo tietyllä alueella, hieno auto ja niin edelleen.
Melko päinvastaista verrattuna siihen, mitä minä oikeasti edustan. Aloitin tämän mielikuvitusmaailmassa elämisen melko pienenä, jo ala-asteella. Oikeassa elämässä ei ollut kavereita, mutta mielikuvitusmaailmassa kaikki olivat minun kavereita. Kai se on jonkinlainen pakopaikka, missä asiat menevät juuri niin kuin haluan.
Jos tämä ei ole normaalia, niin olkaamme yhdessä outoja!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet ihan normaali, koska tiedät, että kyseessä on vain mielikuvitusmaailma ja osaat elää myös sen ulkopuolella. Mulla on myös useita mielikuvitusmaailmoita, joissa on kiva elää juuri silloin kun ei voi tehdä mitään muuta. Yleensä minulla on jotain supervoimia tai olen muuten erikoinen. Jotkut maailmat olen keksinyt itse ja toiset ovat muiden luomia maailmoita, joihin olen lisännyt omat hahmoni.
Te jotka harrastatte tätä kuvittelua, oletteko introverttejä? En siis todellakaan tarkoita mitään pahaa kysymykselläni, olen vain käsittänyt, että introverteillä on erittäin rikas sisäinen maailma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen 40v, ihan hyvällä lapsuudella siunattu, mutta mielikuvitusmaailmoja löytyy montakin.
Toisin kuin ap, en ole näissä itseni, vaan esim. vanhempi mies, nuorempi nainen, teinipoika jne. Maailmoissa on muitakin henkilöitä tietysti, ja välillä olen näitä sivuhenkilöitä. Olen ikään kuin jokainen mk-maailmassa oleva henkilö, aina se joka on pääosassa siinä tilanteessa.
Maailmoilla on omat kaupunginosat, talot, kadut rannat. Yhdessä mk-paikassa pysytellään ok-talossa ja sen pihapiirissä. Vähän se välillä tuntuu että ei tee mitään ja vain laiskottelee, jos ottaa vapaapäivästä muutaman tunnin mielikuvitusmaailmoissa pyörimiseen :D Toisaalta pidän sitä omana juttunani, ja sellaisena rikkautena mitä kaikilla ei olekaan. Minulla on aina tekemistä, ei koskaan tylsää, enkä todellakaan räplää kännykkää edes missään odotushuoneissa, vaan menen mk-maailmaani siksi aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Te jotka harrastatte tätä kuvittelua, oletteko introverttejä? En siis todellakaan tarkoita mitään pahaa kysymykselläni, olen vain käsittänyt, että introverteillä on erittäin rikas sisäinen maailma.
Olen niin introvertti kuin introvertti voi olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Te jotka harrastatte tätä kuvittelua, oletteko introverttejä? En siis todellakaan tarkoita mitään pahaa kysymykselläni, olen vain käsittänyt, että introverteillä on erittäin rikas sisäinen maailma.
Minä olen, muista en tiedä. En ole ajatellut sen enempää, liittyvätkö asiat yhteen, mutta voihan se niin olla. T: kommentoija nro 10
Vierailija kirjoitti:
Te jotka harrastatte tätä kuvittelua, oletteko introverttejä? En siis todellakaan tarkoita mitään pahaa kysymykselläni, olen vain käsittänyt, että introverteillä on erittäin rikas sisäinen maailma.
Minä olen introvertti ja mies on myös. Minulla on rikas sisäinen maailma, mutta miehellä käsittääkseni ei ole. Tietysti on hieman paha sanoa, kun en hänen päänsä sisälle pääse, mutta hän ei esimerkiksi pysty näkemään mitään sielunsa silmin. Hän on muutenkin looginen ja vähän sellainen insinöörityyppinen, joten mikään tuollainen fantastinen kuvittelu ei tule häneltä luonnostaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Te jotka harrastatte tätä kuvittelua, oletteko introverttejä? En siis todellakaan tarkoita mitään pahaa kysymykselläni, olen vain käsittänyt, että introverteillä on erittäin rikas sisäinen maailma.
Introvertti minäkin.
T. Se maatilan isännän vaimo
Psykiatri auttaa sinua ongelmasi kanssa.
Sanotaan, että 6-vuotias voi "nähdä" vaikkapa norsun tiellä, kertoa siitä ja se on vielä normaalia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
You only live twice
Or so it seems
One life for yourself
And one for your dreams
Jos ei olisi ihmisiä joilla on tuollainen mielikuvitus, ei olisi hyviä kirjoja ollenkaan, vain puisevia poliitikkojen elämäkertoja.
Nuorempana osasin kuvitella enemmän, nyt luulen että mielikuvitukseni on kuivahtanut, ehkä osin siksi että joutohetkiä on vähemmän ja täytän ne kirjoilla, äänikirjoilla tai musiikilla sen sijaan että päästäisin mieleni lentoon.
Mulla on useita mielikuvitusmaailmoja. Joskus kuvittelen lyhyempiä irrallisia tarinoita. Pitkäkestoisin mielikuvitusmaailmani on fantasiamaailma, jossa olen noita/parantaja ja asun valtavan metsän keskellä. Eilen illalla ajelin hevoskärryillä markkinoille myymään yrttejä ym tuotteita 😂
Vierailija kirjoitti:
Te jotka harrastatte tätä kuvittelua, oletteko introverttejä? En siis todellakaan tarkoita mitään pahaa kysymykselläni, olen vain käsittänyt, että introverteillä on erittäin rikas sisäinen maailma.
Itse ainakin olen. Olen myös aina uppoutunut helposti mielikuvitukseeni.
Vierailija kirjoitti:
Te jotka harrastatte tätä kuvittelua, oletteko introverttejä? En siis todellakaan tarkoita mitään pahaa kysymykselläni, olen vain käsittänyt, että introverteillä on erittäin rikas sisäinen maailma.
Hevonkakkaa!
Mulla on vähän samaa. On ehkä kolme eri versiota itsestäni, joista kaksi on kopioitu parista elokuvahahmosta aika vähäisin muokkauksin.
Näistä ensimmäinen on helposti lähestyttävä ja iloinen, aurinkoinen nainen, joka osaa arvostaa elämän pieniäkin asioita.
Toinen on kylmempi ja suunnitteleva ns. liikenainen, joka käyttäytyy ajattoman elegantimmin. Elokuvassa hahmo oli lähemmäs viittäkymmentä, joten käytös kypsempää, joskin naisellista.
Kolmas nyt on sellainen epämääräinen egoisti, joka välittää rahasta vain leveilyn vuoksi.
Mikään näistä kolmesta en ole, mutta kahden ensimmäisen esittämisestä on ollut suuri hyöty työelämässä ja ihmissuhteista. Kolmas taas on vain sellainen millainen kuvittelen olevani, kun kuuntelen musiikkia - itsetuntoa pönkittääkseni.
Vierailija kirjoitti:
Te jotka harrastatte tätä kuvittelua, oletteko introverttejä? En siis todellakaan tarkoita mitään pahaa kysymykselläni, olen vain käsittänyt, että introverteillä on erittäin rikas sisäinen maailma.
Itse ainakin olen. - Ap
Kylmä jätkä kirjoitti:
Minulla on päässäni paikkoja joihin voin mennä. Pienistä huoneista aina kokonaisiin saariin. Niitä on rakennettu huolella vuosia kaikkine yksityiskohtineen.
Lisäksi minulla on pari kokonaan vaihtoehtoista maailmaa. Ne eivät ole ideaaliversioita minun elämästäni vaan täysin erilaisia todellisuuksia asukkaineen ja minä olen niissä täysin eri ihminen.
Menen näihin maailmoihin esimerkiksi jos ikävystyn tai olen pakotettu odottelemaan eikä mitään muutakaan pysty tekemään. Selli oli tämän rakentelun korkeakoulu.
En koskaan puhu näiden maailmojen yksityiskohdista kenelläkään. Yksi vuosia rakentamani paikka tuhoutui kokoaan kun erehdyin kertomaan siitä. Kertomisen jälkeen tämä henkilö tuppasi mukaan mielikuviin paikan päälle joka kerran, joten jouduin hylkäämään kauniin ja raskaasti puolustetun saareni Karibialla.
Ihana! <3 Tosin surku Karibian saartasi :(
En itsekään kerro kenellekään, en edes sitä että mielikuvitusmaailmoja minulla on. En tiedä mitä saisin siitä, tai mitä he tekisivät tiedolla, että kaverini tai kumppanini tai äitini tietäisi, kun en kuitenkaan voisi kertoa niistä mitään muuta kuin että niitä on.
Lisäksi kyseessä on henkilökohtaisin asia jota minulla on, enkä ole valmis kertomaan sisältöä näistä maailmoista edes nimettömänä netissä. Mikään ei ole niin yksityistä minulle.
Alue: Aihe vapaa
Lisään vielä, että en pystyisi elämään ilman mielikuvitusmaailmaa. En vaan kestäisi. Se on pakopaikka todellisuudesta.