Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mitä muistat isoisoäidistäsi?

Vierailija
17.01.2014 |

Mä muistan kuinka kampasin ja letitin hänen hiuksiaan saunan jälkeen

Kommentit (70)

Vierailija
61/70 |
17.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Valitettavasti en koskaan tavannut. Äidinäidinäitini syntyi 1800-luvulla ja kuoli 40-luvulla sairauteen. Itse synnyin vasta 1983.

Vierailija
62/70 |
17.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Isoisoäideistäni vain yksi on ollut elossa minun syntyessäni. Muistan hänet vanhana, tukevana ja paksuja sukkahousuja käyttävänä. Muistot voivat myös sekoittua valokuviin, mutta yksi muistikuva on, kun kävimme hänen luonaan. Isoisoäidillä oli kävelykeppi. Hän kun olin viisivuotias, hautajaiset luulen muistavani.

Vanhempien kertomuksista jotain on jäänyt mieleen, mutta en osaa yhdistää nimeä ja henkilöä tarinaan. Isoisätkin ovat kuolleet suht nuorina, ettei niiltäkään ehtinyt kysellä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/70 |
17.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oli ilkeä ämmä!

Vierailija
64/70 |
17.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oli ilkeä ämmä!

Vierailija
65/70 |
17.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oli ilkeä ämmä!

Vierailija
66/70 |
17.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oli ilkeä ämmä!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/70 |
17.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vittumainen ämmä

Vierailija
68/70 |
17.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vittumainen ämmä

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/70 |
18.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Äidinäidinäitini oli toiselta nimeltään Pöyliina, lapissa asuva ja puoliksi norjalainen. Kiltti ja lempeä nainen joka puhui aina rauhallisesti ja vaikutti aina onnelliselta kun nähtiin.

       Teki todella hyvää raparperimansikkahilloa. Tyyli oli hyvin koristeellinen ja muistan pikkutyttönä ihailleeni hänen camee-korujaan ja tavaroitaan, ihmettelin miksi seinällä oli lautasia. Teki sivutoimenaan taidokkaita matkamuistonukenvaatteita, sain aikuisena yhden erityisen hienon ja suurikokoisen nuken jonka hän oli tehnyt minua varten ennen kuolemaansa.

       Oli rakas, vaikka näimme harvoin ja asuimme toisella puolella suomea, kuoli kun olin 5-vuotias.

Vierailija
70/70 |
18.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ole ehtinyt tavata heistä ketään. Isovanhemmistanikin on vain hämärät muistot, yksi kuoli jo ennen syntymääni ja viimeinenkin kun olin 10 v,


Omilla lapsillani tämä on vielä huonommin: heidän isovanhemmistaan kuoli 2 kpl (minun vanhemmat) jo heidän vauva-/taapero-/ennen syntymää -aikana. Eikä edes olla lyhytikäistä sukua, minä vain olen iltatähtivanhempien iltatähtilapsi, ja minun vanhempani sattuivat kuolemaan aika nuorina.