Väärin kuullut laulunsanat

Vierailija kirjoitti:

Apulannalta pari:

Väärin: Onni löytyy divarista, taivas nahka-Fellinistä

Oikein: Onni löytyy divarista, taivaalta satelliitista

Väärin: Ei vaadi sulta muuta kuin koko elämän, juokse maraton

Oikein: Ei vaadi sulta muuta kuin koko elämän, kun se manataan

Ei tuo ole väärinkuulemista; sinulla on ymmärryksessä jotakin vikaa.

Kannattaa katsoa tämä. Hauska.

https://www.facebook.com/reel/1212328726849733/?mibextid=rS40aB7S9Ucbxw…

Willage people muistaakseni lauloi Manhattan women

minä tanssin ja pokkana lauloin man, hat and women.

Is This Reebok or Nike?

Lensi maahan enkeli, joutui Sambi tuuleen.

- luulin, että kyseessä oli Afrikkalainen Sambi tuuli 🙂

Oikein siis: 

Lensi maahan enkeli, joutuisampi  tuulta.

Jumalauta, naapuri!

Alle kouluikäisenä En etsi valtaa loistoa-laulussa verbi "suoda" aiheutti väärinkäsityksiä:

Väärin:Suomulle maja rauhaisa

Oikein:Suo mulle maja rauhaisa

Väärin:Se joulu Suomi onnen tuo

Oikein:Se joulu suo mi' onnen tuo

Indonesian "Naikkarit" laulavat tässä suomeksi:

itse olen aina kuullut tämän apulannan biisin näin:

ei vaadi sulta muuta kuin koko elämän, koskematta

vaikka kappale menee oikeasti : Ei vaadi sulta muuta kuin koko elämän, kun se manataan

Minun lapsuuteni klassikkotapaus on se kun luulin, että vanhassa iskelmässä Matka Timbuktuun, joka radiossa usein soi, lauletaan "Kaksi taalaa taskussa, pieni pala melliä huulessa, tämä poika kotiin seilaa myötätuulessa". Ja luulin siis, että "melli" tarkoittaa karamelliä, sillä ainakin meillä päin karamelliä tosiaan sanottin joskus lyhyemmin melliksi. Vähän kyllä osasin jo lapsena ihmetellä, että ei siinä sanoituksessa nyt jokin ihan ole kohdallaan, että merimies on muka niin iloinen pienestä karamellinpalasta.

Oikeasti se siis on "pieni pala mälliä huulessa", mikä valkeni minulle paljon myöhemmin. Ja mälli siis tarkoittaa purutupakkaa, sitä, jota nykyään sanotaan yleensä nuuskaksi. Jännästi muuten tapahtunut merkityksenmuutos: Aiemmin purutupakkaa sanottiin mälliksi, ja nuuska tarkoitti nenään vedettävää jauhemaista tupakkaa, nykyään sana mälli tässä merkityksessä on lähes kadonnut ja purutupakkaa on ruvettu sanomaan nuuskaksi, kun taas aikaisempi nuuska taitaa olla jokseenkin kadonnut markkinoilta. (Tietääkseni, en tosin itse käytä tupakkaa missään muodossa.)

Hauskoja ovat nämä väärinkuullut, jotka ovat vähän niinkuin loogisia, mutta muuttavat sanoituksen tahattoman koomisiksi, ja jotka kerran kuultuaan kappaletta ei enää pysty kuulemaan muuten kuin väärällä tavalla. Kuten tässä ketjussa jo monta kertaa mainittu "Vaimoni miettii, onko nyt mieltä missään", ja myös Kaija Koon Hullut päivät, jossa ihan selvästi kuuluu "kikkelit niskassa", vaikka oikeasti se on "glitterit niskassa".

Vierailija kirjoitti:

Ei varsinaisesti väärin kuultu vaan väärin ymmärretty kohta Varpunen jouluaamuna-joululaulussa. Siinä lauletaan, että "Joulu on, koditon varpuseni onneton". Minä lievästi kehitysvammainen autisti luulin pitkään, että siinä lauletaan näin: "Joulu on koditon, varpuseni onneton". Luulin siis pitkään, että joulu on koditon ja että varpunen on siksi onneton. Ihmettelin, että miten joulu voi olla ilman kotia? Sitten vasta joskus lähempänä aikuisuutta ymmärsin, että on joulu ja että varpunen on koditon ja siksi onneton. Tosin missä varpusen eli linnunkaan koti oikeastaan olisi? Lintupöntössä vai pesässä, jonka se on itse tehnyt vaikka puuhun?

Niin, eivät linnut käsittääkseni pesässä asu muuta kuin juuri pesimiskauden ajan, eivät edes kolopesijät kolossaan. Kun poikaset lähtevät pesästä, ne lähtevät jokseenkin saman tien pysyvästi, eikä emolintukaan pesää käytä enää kun ei ole haudottavia munia tai ruokittavia poikasia. Eli koditon varpunen on oikeastaan mieletön käsite. Perusteetonta eläimen inhimillistämistä. Lintu elää ihan hyvin missä tahansa, kunhan sillä on riittävästi ravintoa ja tilapäinen suojapaikka, johon pääsee lepäämään pedoilta piilossa, siihen riittää mikä tahansa puun oksisto tms.

Yksinäinen varpunen ilman parvea voi kyllä olla vähän hukassa, sillä varpunen liikkuu mieluiten lajitoverien kanssa parvena, mutta enpä tiedä, onko yksinäisyyskään varpuselle varsinaisesti ongelma, kaipa se sitten tarpeen mukaan hakeutuu toisten varpusten seuraan.

Väärin: Mut tänään nousee mies. 

Oikein: Mut tänään oon se mies. 

"Aallot lyövät...

Vaahtokarkkeja rantaaa-aaaan!

Mä TYÖNNÄN MUN VARPAAT SANNAAN!

Hankoon!"

Dingon kreivin sormuksen kuulin väärin lapsena ja luulin pitkälle aikuisuuteen kuulleeni oikein:

pääkallosivellin, pahaa taikaa, kreivin sormus sormessani

Oikeastihan se menee: pääkallosinetin vahaan painaa kreivin sormus sormessani

Toinen Jari Sillanpäätä:

Napolissa soi a cordeo, kun kaipaan öiseen Pariisiin, vaikka naapurissahan se soi

Vierailija kirjoitti:

"Et ehkä sääliäni kaipaa." Kuulin tai ajattelin usein että mies laulaa Et ehkä sääriäni kaipaa tai En ehkä sääriäsi kaipaa. (Joutsenlaulu) Terveisin eräs nainen

Ohis, mutta kaipaan tämä laulajan sääriä kyllä...tai no, koko miestä:( (kuollut pari vuotta sitten jos joku ei tiennyt) Samaisesta biisistä kuulin pitkään tuon kohdan jatkon "ei se saa tuskaa puuttumaan" oikein on "puutumaan". Joku oli kuullut: "et ehkä saariani kaipaa" (väärinkuullut laulunsanat kirjasta)

Miljoonasateen Marraskuussa olen kuullut:

Nyt kaipuun päätä paikkaan, täällä kuivakurkku rotta isännöi

Tavallaan loogista, jos ajatellaan, että kaipuu olisi jo päättymässä ja sitä jälkihoitona paikkailisin juopottelemalla, mutta oikeastihan se onkin:

Nyt kaipuun kaatopaikkaa täällä kuivakurkku rotta isännöi

Kun olin lapsi niin tv:ssä pyöri piirretty "Matka maailman ympäri" Sen lopetuslaulu oli kiva mutta kummallinen kertosäkeeltään: "Islaban, hei Islaban, jos sua vaara uhkaa muista Islaban, siis Islaban, natuun" Ajattelin että Islaban on ehkä joku kaupunki, "natuun" ei auennut ollenkaan.

Meni kauan ennen kuin hokasin : "Vislaa vaan, siis vislaa vaan...mä tuun" 

Anna almu sille

joka elääkseen sen tarvii

Kuulin:

Anna almu sille

Ja pappa kärsii

Kaihdinta vasten näin karjujen liittyvän yhteen.

Delilah.