Saan kohta burn outin erityislapsiarjen takia
Kaikki on niin vaikeaa normaaleista rutiineista alkaen. Lapset eivät tee mitään itse. Jatkuvaa sotkua, meteliä, riitoja. Palavereita, kuntoutusta, lääkäreitä. Kouluikäisten lasten ruokkimista, nukuttamista, vahtimista. Vireystilan, toiminnanohjauksen ja tunnesäätelyn tukemista. Sellaisten asioiden harjoittelua, jotka normaalit lapset osaavat jo taaperona. Tunnista, päivästä, viikosta, kuukaudesta, vuodesta toiseen.
Samalla me molemmat vanhemmat ollaan töissä. Tukiverkostoa ei ole lainkaan ja se vähäkin on kaikonnut. Ahdistus- ja masennusdiagnoosit paperilla mutta ei aikaa terapiaan eikä itsestä huolehtimiseen. Tukiperhettä joutuu jonottamaan vuosia. Lasun jälkeen sossusta tarjotaan tukitoimena lisää palavereita, ja jos joudun enää yhteenkään palaveriin kahvittelemaan ja puhumaan mukavia, todennäköisesti räjähdän.
Päälle vielä huoli lapsista ja syyllisyys siitä, että tuli tehtyä lapsia ollenkaan.
Pyöräretkien ja pullan leipomisen sijaan sain raivareita, jumitusta, tic-oireita, lääkedosetteja ja itselleni kroonisen migreenin sekä fibromyalgian. Ja sen masennuksen.
Voimavarat on aivan loppu ja ainoa oikeasti auttava tukikeino olisi lasten sijoittaminen kodin ulkopuolelle. Ihan hullua, kun me vanhemmat ollaan kuitenkin ihan normaaleja ihmisiä ilman päihdeongelmia. Ja lastenkin ongelmat on neuropsykologisia eikä esim. kehitysvammaa.
En jaksa enää pitkään.
Kommentit (131)
En selviytyisi erityislapsiarjesta viikkoakaan. Tavallistenkin pienten kanssa on ihan riittävän raskasta, kun vaativat koko ajan huomiota, apua ja ohjaamista.
Teille en osaa antaa mitään vinkkejä, kun ei ole omia kokemuksia tästä aiheesta. Hölmöä, ettei yhteiskunnalta saa apua, vaikka on muka kaikenlaisia järjestelmiä perheiden tukemiseksi! Miksi ne eivät toimi käytännössä?
Vierailija kirjoitti:
Hölmöä, ettei yhteiskunnalta saa apua, vaikka on muka kaikenlaisia järjestelmiä perheiden tukemiseksi! Miksi ne eivät toimi käytännössä?
Kaikkia käytännön resursseja on saatavilla liian vähän. Esim. toiminta- ja psykoterapia, kuntoutus, nepsyvalmennus, tukiperheet, kotipalvelu jne. Moniin joutuu jonottamaan vuosia. Ja sitä ennen on pitänyt istua esim. perheneuvolassa yhtä lailla vuosia arvioimassa perheen tilannetta sekä hankkia lapselle diagnoosi usein kivisen ja pitkän polun kautta. AP
Tähän on niin helppo ratkaisu. Lakkaa takertumasta erityis-huuhaahan ja ala kasvattaa lapsiasi niin kuin he olisivat ihan oikeita ihmisiä eivätkä jotain kuplasikiöitä.
Itse olette vapaaehtoisesti tehneet, joten hoitakaa itse. Aina tämä sama marina ja rahaa lisää.
Vierailija kirjoitti:
Tähän on niin helppo ratkaisu. Lakkaa takertumasta erityis-huuhaahan ja ala kasvattaa lapsiasi niin kuin he olisivat ihan oikeita ihmisiä eivätkä jotain kuplasikiöitä.
Noita lapsia on kasvatettu jo moninkertaisesti sen verran mitä normaalia lasta joutuu kasvattamaan. Ja päälle joutuu vielä jatkuvasti häpeämään, kun pidetään huonona vanhempana koska lasten sairaudet eivät näy päällepäin. AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän on niin helppo ratkaisu. Lakkaa takertumasta erityis-huuhaahan ja ala kasvattaa lapsiasi niin kuin he olisivat ihan oikeita ihmisiä eivätkä jotain kuplasikiöitä.
Noita lapsia on kasvatettu jo moninkertaisesti sen verran mitä normaalia lasta joutuu kasvattamaan. Ja päälle joutuu vielä jatkuvasti häpeämään, kun pidetään huonona vanhempana koska lasten sairaudet eivät näy päällepäin. AP
Mihin väitteesi perustuu? Moninkertaisesti verrattuna "normaaliin"? Anteeksi mutta mikä on "normaali"? Aiemmin on ollut "normaalia" että lapset ovat erilaisia ja vaativat eri verran huomiota eri aikoina. NIIN KUIN KAIKKI IHMISET. Tämä erityisscheisse on vain typerä tapa kerjätä huomiota tavallisille asioille.
Vierailija kirjoitti:
Tähän on niin helppo ratkaisu. Lakkaa takertumasta erityis-huuhaahan ja ala kasvattaa lapsiasi niin kuin he olisivat ihan oikeita ihmisiä eivätkä jotain kuplasikiöitä.
Plus hei enpä ollutkaan ajatellut, että tämä onkin vaan kasvatuksesta kiinni. Kiitos tuhannesti, lapseni ovat nyt parantuneet, huh! AP
Suomessa on monia yhdistyksiä. Vertaistuki auttaa varmasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän on niin helppo ratkaisu. Lakkaa takertumasta erityis-huuhaahan ja ala kasvattaa lapsiasi niin kuin he olisivat ihan oikeita ihmisiä eivätkä jotain kuplasikiöitä.
Noita lapsia on kasvatettu jo moninkertaisesti sen verran mitä normaalia lasta joutuu kasvattamaan. Ja päälle joutuu vielä jatkuvasti häpeämään, kun pidetään huonona vanhempana koska lasten sairaudet eivät näy päällepäin. AP
Mihin väitteesi perustuu? Moninkertaisesti verrattuna "normaaliin"? Anteeksi mutta mikä on "normaali"? Aiemmin on ollut "normaalia" että lapset ovat erilaisia ja vaativat eri verran huomiota eri aikoina. NIIN KUIN KAIKKI IHMISET. Tämä erityisscheisse on vain typerä tapa kerjätä huomiota tavallisille asioille.
Aivan, olet oikeassa, sanonkin erityisopettajalle ja lääkärille että lapseni ovatkin terveitä, ei tässä mitään enää. Kiitos valtavasti avusta, avasit juuri silmäni, olen aivan ällistynyt! AP
Lisää liikuntaa. Koko perhe yhdessä lenkille pari kertaa viikossa, niin aivot saa happea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän on niin helppo ratkaisu. Lakkaa takertumasta erityis-huuhaahan ja ala kasvattaa lapsiasi niin kuin he olisivat ihan oikeita ihmisiä eivätkä jotain kuplasikiöitä.
Plus hei enpä ollutkaan ajatellut, että tämä onkin vaan kasvatuksesta kiinni. Kiitos tuhannesti, lapseni ovat nyt parantuneet, huh! AP
Mistä muusta se olisi kiinni?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän on niin helppo ratkaisu. Lakkaa takertumasta erityis-huuhaahan ja ala kasvattaa lapsiasi niin kuin he olisivat ihan oikeita ihmisiä eivätkä jotain kuplasikiöitä.
Noita lapsia on kasvatettu jo moninkertaisesti sen verran mitä normaalia lasta joutuu kasvattamaan. Ja päälle joutuu vielä jatkuvasti häpeämään, kun pidetään huonona vanhempana koska lasten sairaudet eivät näy päällepäin. AP
Mihin väitteesi perustuu? Moninkertaisesti verrattuna "normaaliin"? Anteeksi mutta mikä on "normaali"? Aiemmin on ollut "normaalia" että lapset ovat erilaisia ja vaativat eri verran huomiota eri aikoina. NIIN KUIN KAIKKI IHMISET. Tämä erityisscheisse on vain typerä tapa kerjätä huomiota tavallisille asioille.
Naurettavaa tietämättömyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Itse olette vapaaehtoisesti tehneet, joten hoitakaa itse. Aina tämä sama marina ja rahaa lisää.
Totta! Miten en olekaan ajatellut, että nyt täytyy vaan hoitaa nuo lapset! Ihmeellistä, lopetan heti marinan. Kiitos avusta! AP
Ymmärrän sinua. Voimia! Lapsiperheet jätetään nykyään liian yksin. Toivottavasti tilanteenne helpottuu. Älä välitä noista huutelijoista, heillä ei ole aavistustakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän on niin helppo ratkaisu. Lakkaa takertumasta erityis-huuhaahan ja ala kasvattaa lapsiasi niin kuin he olisivat ihan oikeita ihmisiä eivätkä jotain kuplasikiöitä.
Noita lapsia on kasvatettu jo moninkertaisesti sen verran mitä normaalia lasta joutuu kasvattamaan. Ja päälle joutuu vielä jatkuvasti häpeämään, kun pidetään huonona vanhempana koska lasten sairaudet eivät näy päällepäin. AP
Mihin väitteesi perustuu? Moninkertaisesti verrattuna "normaaliin"? Anteeksi mutta mikä on "normaali"? Aiemmin on ollut "normaalia" että lapset ovat erilaisia ja vaativat eri verran huomiota eri aikoina. NIIN KUIN KAIKKI IHMISET. Tämä erityisscheisse on vain typerä tapa kerjätä huomiota tavallisille asioille.
Aivan, olet oikeassa, sanonkin erityisopettajalle ja lääkärille että lapseni ovatkin terveitä, ei tässä mitään enää. Kiitos valtavasti avusta, avasit juuri silmäni, olen aivan ällistynyt! AP
Sori nyt mutta sinä olet ilmeisesti aika alle perusälykäs ja sinut on tuuditettu siihen aksioomaan, että muiden homma kasvattaa sinut ja lapsesi ja omaisuutesi sille tasolle mitä haluat.
Ps. Loukkaantuminen sanomastani ei tarkoita että tajuat asiat yhtään mitään. Loukkaantua osaa kaikkein tyhmimmätkin ihmiskunnassa. Joten haluatko todella käyttää samaa korttia?
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on monia yhdistyksiä. Vertaistuki auttaa varmasti.
Eikä auta. Vielä lisää vammaisia ympärille, ihanaa.
No jos jo ensimmäinen lapsi oli erityislapsi, niin miksi väänsit vielä toisen lapsen?
Vai montako lasta sulla on?
Lasten tekeminen on vapaaehtoista, ja jos suvussa vaikka vain toisella puolella on neuropsykologisia ongelmia, niin on erittäin todennäköisiä, että ne periytyy.
Onhan se rankkaa varmasti, ei sitä kukaan kiellä, mutta noita asioita kannattaisi ajatella jo etukäteen:
Mitäs jos lapsi onkin sairas, miten jaksan hoitaa häntä jne, jne.
Ei ole ollenkaa niin itsestään selvä asia, että jokainen suomalainen perhe saa vain ja ainostaan täysin terveitä lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän on niin helppo ratkaisu. Lakkaa takertumasta erityis-huuhaahan ja ala kasvattaa lapsiasi niin kuin he olisivat ihan oikeita ihmisiä eivätkä jotain kuplasikiöitä.
Noita lapsia on kasvatettu jo moninkertaisesti sen verran mitä normaalia lasta joutuu kasvattamaan. Ja päälle joutuu vielä jatkuvasti häpeämään, kun pidetään huonona vanhempana koska lasten sairaudet eivät näy päällepäin. AP
Mihin väitteesi perustuu? Moninkertaisesti verrattuna "normaaliin"? Anteeksi mutta mikä on "normaali"? Aiemmin on ollut "normaalia" että lapset ovat erilaisia ja vaativat eri verran huomiota eri aikoina. NIIN KUIN KAIKKI IHMISET. Tämä erityisscheisse on vain typerä tapa kerjätä huomiota tavallisille asioille.
Naurettavaa tietämättömyyttä.
Voithan sinä huudella, mutta en minä sinulle siitä mitään maksa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän on niin helppo ratkaisu. Lakkaa takertumasta erityis-huuhaahan ja ala kasvattaa lapsiasi niin kuin he olisivat ihan oikeita ihmisiä eivätkä jotain kuplasikiöitä.
Plus hei enpä ollutkaan ajatellut, että tämä onkin vaan kasvatuksesta kiinni. Kiitos tuhannesti, lapseni ovat nyt parantuneet, huh! AP
Mistä muusta se olisi kiinni?
Niinpä! Miksi en ajatellut asiaa ennemmin näin! Luulin, että lapsillani on jo sikiöaikana syntynyt hermoston ja aivojen kehityshäiriö plus muita lihasten ja hermoston häiriöitä, mutta sehän onkin vain oma kykenemättömyyteni kasvattajana. Mikä helpotus! Kiitos. AP
Olisikin, mutta valitettavasti tämä on meidän arkea. Ja sama tilanne on tuhansissa suomalaisissa perheissä. Vertaistuki sentään hieman lohduttaa, kun tietää, ettei ole aivan yksin. AP