Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Saan kohta burn outin erityislapsiarjen takia
15.10.2020 |
Kaikki on niin vaikeaa normaaleista rutiineista alkaen. Lapset eivät tee mitään itse. Jatkuvaa sotkua, meteliä, riitoja. Palavereita, kuntoutusta, lääkäreitä. Kouluikäisten lasten ruokkimista, nukuttamista, vahtimista. Vireystilan, toiminnanohjauksen ja tunnesäätelyn tukemista. Sellaisten asioiden harjoittelua, jotka normaalit lapset osaavat jo taaperona. Tunnista, päivästä, viikosta, kuukaudesta, vuodesta toiseen.
Samalla me molemmat vanhemmat ollaan töissä. Tukiverkostoa ei ole lainkaan ja se vähäkin on kaikonnut. Ahdistus- ja masennusdiagnoosit paperilla mutta ei aikaa terapiaan eikä itsestä huolehtimiseen. Tukiperhettä joutuu jonottamaan vuosia. Lasun jälkeen sossusta tarjotaan tukitoimena lisää palavereita, ja jos joudun enää yhteenkään palaveriin kahvittelemaan ja puhumaan mukavia, todennäköisesti räjähdän.
Päälle vielä huoli lapsista ja syyllisyys siitä, että tuli tehtyä lapsia ollenkaan.
Pyöräretkien ja pullan leipomisen sijaan sain raivareita, jumitusta, tic-oireita, lääkedosetteja ja itselleni kroonisen migreenin sekä fibromyalgian. Ja sen masennuksen.
Voimavarat on aivan loppu ja ainoa oikeasti auttava tukikeino olisi lasten sijoittaminen kodin ulkopuolelle. Ihan hullua, kun me vanhemmat ollaan kuitenkin ihan normaaleja ihmisiä ilman päihdeongelmia. Ja lastenkin ongelmat on neuropsykologisia eikä esim. kehitysvammaa.
En jaksa enää pitkään.
Kommentit (131)
Se on muuten helppo sivusta ehdottaa, että illan ruuanlaitot, pyykkäykset ja läksyjenteot korvataan muutaman tunnin happihyppelyllä koko perheen voimin. Erityisen helppo, kun on itse levännyt eikä kärsi kroonisesta stressistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hölmöä, ettei yhteiskunnalta saa apua, vaikka on muka kaikenlaisia järjestelmiä perheiden tukemiseksi! Miksi ne eivät toimi käytännössä?
Kaikkia käytännön resursseja on saatavilla liian vähän. Esim. toiminta- ja psykoterapia, kuntoutus, nepsyvalmennus, tukiperheet, kotipalvelu jne. Moniin joutuu jonottamaan vuosia. Ja sitä ennen on pitänyt istua esim. perheneuvolassa yhtä lailla vuosia arvioimassa perheen tilannetta sekä hankkia lapselle diagnoosi usein kivisen ja pitkän polun kautta. AP
Niin. Ajatella, minkä määrän palveluja joku yksittäinen lapsi voi tarvita. Aika hämmentävää, kun miettii. Kalliiksi tulee monessakin mielessä... Ja siinä sivussa hukkaantuu myös vanhempien elämä.
Tämä.
Vierailija kirjoitti:
No jos jo ensimmäinen lapsi oli erityislapsi, niin miksi väänsit vielä toisen lapsen?
Vai montako lasta sulla on?
Lasten tekeminen on vapaaehtoista, ja jos suvussa vaikka vain toisella puolella on neuropsykologisia ongelmia, niin on erittäin todennäköisiä, että ne periytyy.
Onhan se rankkaa varmasti, ei sitä kukaan kiellä, mutta noita asioita kannattaisi ajatella jo etukäteen:
Mitäs jos lapsi onkin sairas, miten jaksan hoitaa häntä jne, jne.Ei ole ollenkaa niin itsestään selvä asia, että jokainen suomalainen perhe saa vain ja ainostaan täysin terveitä lapsia.
Hei enpä ollut ajatellutkaan. Nyt tiedän, että esikoisella on sairaus joka löytyi vasta kuopuksen syntymän jälkeen, mutta silloin en tiennyt - enkä sitäkään, että näitä sairauksia esiintyy lasten isän suvussa mutta asiasta ei puhuta ääneen. Hyppään heti aikakoneeseen ja menen estämään itseäni tekemästä lapsia! AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän on niin helppo ratkaisu. Lakkaa takertumasta erityis-huuhaahan ja ala kasvattaa lapsiasi niin kuin he olisivat ihan oikeita ihmisiä eivätkä jotain kuplasikiöitä.
Plus hei enpä ollutkaan ajatellut, että tämä onkin vaan kasvatuksesta kiinni. Kiitos tuhannesti, lapseni ovat nyt parantuneet, huh! AP
Mistä muusta se olisi kiinni?
Niinpä! Miksi en ajatellut asiaa ennemmin näin! Luulin, että lapsillani on jo sikiöaikana syntynyt hermoston ja aivojen kehityshäiriö plus muita lihasten ja hermoston häiriöitä, mutta sehän onkin vain oma kykenemättömyyteni kasvattajana. Mikä helpotus! Kiitos. AP
Kyllä se isoin kehityshäiriö taitaa nyt olla sinulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän on niin helppo ratkaisu. Lakkaa takertumasta erityis-huuhaahan ja ala kasvattaa lapsiasi niin kuin he olisivat ihan oikeita ihmisiä eivätkä jotain kuplasikiöitä.
Noita lapsia on kasvatettu jo moninkertaisesti sen verran mitä normaalia lasta joutuu kasvattamaan. Ja päälle joutuu vielä jatkuvasti häpeämään, kun pidetään huonona vanhempana koska lasten sairaudet eivät näy päällepäin. AP
Mihin väitteesi perustuu? Moninkertaisesti verrattuna "normaaliin"? Anteeksi mutta mikä on "normaali"? Aiemmin on ollut "normaalia" että lapset ovat erilaisia ja vaativat eri verran huomiota eri aikoina. NIIN KUIN KAIKKI IHMISET. Tämä erityisscheisse on vain typerä tapa kerjätä huomiota tavallisille asioille.
Naurettavaa tietämättömyyttä.
Voithan sinä huudella, mutta en minä sinulle siitä mitään maksa.
Ahaa, olet rahakeskeinen. Kuinkas muuten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko heidät integroitu tavalliseen koululuokkaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän on niin helppo ratkaisu. Lakkaa takertumasta erityis-huuhaahan ja ala kasvattaa lapsiasi niin kuin he olisivat ihan oikeita ihmisiä eivätkä jotain kuplasikiöitä.
Noita lapsia on kasvatettu jo moninkertaisesti sen verran mitä normaalia lasta joutuu kasvattamaan. Ja päälle joutuu vielä jatkuvasti häpeämään, kun pidetään huonona vanhempana koska lasten sairaudet eivät näy päällepäin. AP
Mihin väitteesi perustuu? Moninkertaisesti verrattuna "normaaliin"? Anteeksi mutta mikä on "normaali"? Aiemmin on ollut "normaalia" että lapset ovat erilaisia ja vaativat eri verran huomiota eri aikoina. NIIN KUIN KAIKKI IHMISET. Tämä erityisscheisse on vain typerä tapa kerjätä huomiota tavallisille asioille.
Naurettavaa tietämättömyyttä.
Voithan sinä huudella, mutta en minä sinulle siitä mitään maksa.
Ahaa, olet rahakeskeinen. Kuinkas muuten.
Paljastit juuri itse olevasi. Jos "erityisyyteen" ei ohjattaisi penniäkään kansan varoja, sitä ei olisi. Se kasvaa mitä ruokitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lisää liikuntaa. Koko perhe yhdessä lenkille pari kertaa viikossa, niin aivot saa happea.
Kappas, liikunta, terveellinen ruoka ja unirytmi eivät TIETENKÄÄN kuulu jo valmiiksi erityisperheen arkeen. Kiitos avusta! AP
Onpa kamalia kommentteja ap:lle. Itselläni on normaalit lapset ja niidenkin kanssa pinna kireellä monesti. Työssäni näen paljon erityisiä ja voin vain kuvitella, kuinka paljon vastuulliset vanhemmat arjessa näiden lasten kanssa töitä tekevät! Kyllä tukiperhetoiminta tarvitsisi lisää varoja, jotta erityisten vanhemmat jaksaisivat raskasta arkeaan. He varmasti ulkoilevat ja kasvattavat sydämensä kyllyydestä vuodesta toiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama täällä. Vaikka meillä on vain yksi nepsy lapsi, niin tiedän tunteesi. Jatkuvaa ravaamista palavereissa, hoitokokouksissa, terapioissa jne, jne Koko perheen elämää hallitseva erityislapsi ja sen seurauksena minulla ja toisella vanhemmalla lapsella masennusdiagnoosit. Onneksi mieheni jaksaa vähän paremmin.
Täällä on joidenkin ihmisten niin helppo heitellä nasevia kommentteja tyyliin: "mitäs teit lapsia, kasvattakaa lapsenne oikein, syökää oikeanlaista ravintoa, ulkoilkaa enemmän jne, jne".. vaikka heillä ei ole minkäänlaista omakohtaista kokemusta tai edes ymmärrystä siitä mitä on oikeasti olla nepsy lapsen vanhempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän on niin helppo ratkaisu. Lakkaa takertumasta erityis-huuhaahan ja ala kasvattaa lapsiasi niin kuin he olisivat ihan oikeita ihmisiä eivätkä jotain kuplasikiöitä.
Plus hei enpä ollutkaan ajatellut, että tämä onkin vaan kasvatuksesta kiinni. Kiitos tuhannesti, lapseni ovat nyt parantuneet, huh! AP
Parantuneet? Ovatko he sairaita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko heidät integroitu tavalliseen koululuokkaan?
Toinen on, toinen pienryhmässä. AP
Kauheita uhrautuja heiluu täällä. Onko heillä hajuakaan siitä miten moni sukupolvi ennen heitä on vain normaalisti selviytynyt asioista niin kuin aikuiset? Ja että se todella on se oikea normaali jota pitäisi kuunnella ja jonka voimin asiat toimii? Mitä jos tontti on täynnä pelkkiä uhriutuvia erityisiä? Kuka tekee oikeasti työt? Kuka järjestää kaiken?
Joku Muu.
No hei guess what. Ketään ei kiinnosta olla Joku Muu. Hoida itse pentusi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän on niin helppo ratkaisu. Lakkaa takertumasta erityis-huuhaahan ja ala kasvattaa lapsiasi niin kuin he olisivat ihan oikeita ihmisiä eivätkä jotain kuplasikiöitä.
Noita lapsia on kasvatettu jo moninkertaisesti sen verran mitä normaalia lasta joutuu kasvattamaan. Ja päälle joutuu vielä jatkuvasti häpeämään, kun pidetään huonona vanhempana koska lasten sairaudet eivät näy päällepäin. AP
Mihin väitteesi perustuu? Moninkertaisesti verrattuna "normaaliin"? Anteeksi mutta mikä on "normaali"? Aiemmin on ollut "normaalia" että lapset ovat erilaisia ja vaativat eri verran huomiota eri aikoina. NIIN KUIN KAIKKI IHMISET. Tämä erityisscheisse on vain typerä tapa kerjätä huomiota tavallisille asioille.
Naurettavaa tietämättömyyttä.
Voithan sinä huudella, mutta en minä sinulle siitä mitään maksa.
Ahaa, olet rahakeskeinen. Kuinkas muuten.
Paljastit juuri itse olevasi. Jos "erityisyyteen" ei ohjattaisi penniäkään kansan varoja, sitä ei olisi. Se kasvaa mitä ruokitaan.
Sinähän täällä aloit rahasta puhua ja puhuit viimeisimmässäkin vastauksessasi.
Ap, googlaa sporttikummi. Pelastakaa lapset ry:n tukimuoto. Pientä helpotusta edes, jos saatte tuolta jonkun ulkoilemaan / touhuamaan lapsienne kanssa.
Voimia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos jo ensimmäinen lapsi oli erityislapsi, niin miksi väänsit vielä toisen lapsen?
Vai montako lasta sulla on?
Lasten tekeminen on vapaaehtoista, ja jos suvussa vaikka vain toisella puolella on neuropsykologisia ongelmia, niin on erittäin todennäköisiä, että ne periytyy.
Onhan se rankkaa varmasti, ei sitä kukaan kiellä, mutta noita asioita kannattaisi ajatella jo etukäteen:
Mitäs jos lapsi onkin sairas, miten jaksan hoitaa häntä jne, jne.Ei ole ollenkaa niin itsestään selvä asia, että jokainen suomalainen perhe saa vain ja ainostaan täysin terveitä lapsia.
Hei enpä ollut ajatellutkaan. Nyt tiedän, että esikoisella on sairaus joka löytyi vasta kuopuksen syntymän jälkeen, mutta silloin en tiennyt - enkä sitäkään, että näitä sairauksia esiintyy lasten isän suvussa mutta asiasta ei puhuta ääneen. Hyppään heti aikakoneeseen ja menen estämään itseäni tekemästä lapsia! AP
No kyllähän tuo perinnölliseltä vaikuttaa, jos kerran molemmilla lapsilla on neuropsykologiset sairaudet.
Tuollaisia sairauksia on vuosikymmenet ollut, mutta niitä ei ole diagnosoitu, eikä niille ole mitään nimeä tautina annettu. Niihin aikoihin kaikki lapset pyörivät samoissa piireissä, sairaat ja heikommatkin mukana.
Joten mistä muka tiedät, ettei jomman kumman teidän suvussa, ole ollut jollakin jokin samanmoinen vaiva ja sairaus joskus vuosikymmeniä sitten?
Tuollaisista ei vain puhuta sen kummemmin, eikä niitä sairauksia mainosteta pitkin ja poikin, niinkuin nykyisin.
Ap on kyllä aika loppu, koska hänen vastauksensa ovat lähes yksinomaan passiivis-aggressiivisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän on niin helppo ratkaisu. Lakkaa takertumasta erityis-huuhaahan ja ala kasvattaa lapsiasi niin kuin he olisivat ihan oikeita ihmisiä eivätkä jotain kuplasikiöitä.
Noita lapsia on kasvatettu jo moninkertaisesti sen verran mitä normaalia lasta joutuu kasvattamaan. Ja päälle joutuu vielä jatkuvasti häpeämään, kun pidetään huonona vanhempana koska lasten sairaudet eivät näy päällepäin. AP
Mihin väitteesi perustuu? Moninkertaisesti verrattuna "normaaliin"? Anteeksi mutta mikä on "normaali"? Aiemmin on ollut "normaalia" että lapset ovat erilaisia ja vaativat eri verran huomiota eri aikoina. NIIN KUIN KAIKKI IHMISET. Tämä erityisscheisse on vain typerä tapa kerjätä huomiota tavallisille asioille.
Naurettavaa tietämättömyyttä.
Voithan sinä huudella, mutta en minä sinulle siitä mitään maksa.
Ahaa, olet rahakeskeinen. Kuinkas muuten.
Paljastit juuri itse olevasi. Jos "erityisyyteen" ei ohjattaisi penniäkään kansan varoja, sitä ei olisi. Se kasvaa mitä ruokitaan.
Sinähän täällä aloit rahasta puhua ja puhuit viimeisimmässäkin vastauksessasi.
Öö, miten mittaat toisten apua muuten kuin toisten rahoilla? Anna esimerkki tästä, niin olen hiljaa. Jos annat esimerkin toisten ymmärtämisestä ja kuuntelusta ja ajasta: aika on rahaa. Nämä ihmiset voisivat käyttää tämän ajan oman itsensä ja läheistensä eteen.
Sinun ongelma on se että et arvosta mitään mitä toiset tekee eteesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän on niin helppo ratkaisu. Lakkaa takertumasta erityis-huuhaahan ja ala kasvattaa lapsiasi niin kuin he olisivat ihan oikeita ihmisiä eivätkä jotain kuplasikiöitä.
Plus hei enpä ollutkaan ajatellut, että tämä onkin vaan kasvatuksesta kiinni. Kiitos tuhannesti, lapseni ovat nyt parantuneet, huh! AP
Parantuneet? Ovatko he sairaita?
Et ole maininnut mitään sairautta. Mistä he olisivat parantuneet?
Alue: Aihe vapaa
Niin. Ajatella, minkä määrän palveluja joku yksittäinen lapsi voi tarvita. Aika hämmentävää, kun miettii. Kalliiksi tulee monessakin mielessä... Ja siinä sivussa hukkaantuu myös vanhempien elämä.