Lue keskustelun säännöt.
Nettideittailu osoittautui yllättävän hankalaksi, teenkö jotain väärin?
10.01.2014 |
Millainen profiili kannattaisi pistää, ja millaisia asioita kertoa ensimmäisissä viesteissä? Haluaisin mahdollisimman "helposti" saada selville, onko miehellä samantapaisia suunnitelmia tulevaisuudelle kun mulla on. Eli siis tällasia perustietoja, koska en halua tavallaan hukata taas kuukausia aikaa johonkin tyyppiin, joka ei halunnutkaan suhdetta missään vaiheessa tai ei haluakkaan koskaan lapsia. Eihän semmoset jutut sitten vaan toimi, joten ihan turhaa.
Vuosia sitten tein yksinkertaisen profiilin ja ilman kuvaa. Muutama mies otti yhteyttä, ja yhden kanssa päädyin pidempään parisuhteeseen ja avoliittoon. Eron jälkeen olen luullut, että olisi taas yksinkertaista löytää parisuhdeainesta oleva mies netin kautta, onnistuihan se viimeksikin tosi helpolla.
No, ei ole onnistunut enää. Mielestäni en ole edes nirso ulkonäön tai muun suhteen, haluan vaan tavallisen ja normaalin miehen ilman päihdeongelmia, luonnehäiriöitä jne. Mulla on taas ollut kuvaton tavallinen ilmoitus, jossa on lyhyt esittelyteksti. Olen pistänyt siihen etsiväni elämänkumppania, rajannut ihannekumppanin ikähaarukan ja haluavani lapsia tulevaisuudessa.
Tottakai kaikki Peräkammarin Pervopetterit pistävät aina kuvattomiin profiileihin viestiä, eikä se mua haittaa, annan vain olla. Joten nämä "uuuuh mikä muija siel on?T:Pertsi 50v" -viesteistä nyt käy jo heti selväksi, että ei kiitos ja niihin en käytä aikaa.
Olen sitten itse pistänyt viestiä mielenkiintoiselta vaikuttaville tyypeille, ja pistänyt heti ekaan viestiin, että voin lähettää kuvan. En ole mikään kaunein kukkanen, vaan ihan tavallinen. En kuitenkaan usko, että ulkonäköni rajoittaa kovinkaan paljon. Hyvä vaan, jos megatissisiä pissisblondeja etsivät tajuavat pysyä musta kaukana.
Ei vaan löydy ketään oikeasti potentiaalista!!! Olen muutaman kanssa käynyt treffeillä. Kaksi heistä oli jo lähemmäs 30v, eikä ainuttakaan parisuhdetta takana. Itse olen ollut tosiaan pidemmässäkin suhteessa, ja toivon sitä jo tässä iässä myös kumppanilta. Eri asia, jos ei oo halunnut olla suhteessa. Nuo olisivat halunneet, mutta ihmettelivät kun ei koskaan ole kenenkään kanssa natsanneet. Treffien jälkeen en kummankaan kohdalla kyllä ihmetellyt enää yhtään sitä, että naiset ei noiden kanssa uudelleen lähde mihinkään. Kolmannen ehdokkaan kanssa olen jutellut paljon netissä, nähny muutamasti ja todella kiva ihminen. Ihastuinkin jo, vaikka mitään ei tapahtunut. Sanoi etsivänsä kumppania tositarkoituksella, mutta ei sitten haluakkaan suhdetta mun tai kenenkään kanssa? Kaikenlisäksi huomasin parin kuukauden kuluessa, että tyypillä on tosi paha päihdeongelma. Ajanhukkaa siis oli tämäkin herra.
Mitä teen väärin, vai eikö netistä enää oikeasti löydy kunnon miehiä? Ovatko vaatimukseni sittenkin liian isoja? Mulle on aika sama, onko mies amis vai akateeminen, blondi vai brunette, pitkä vai lyhyt. Kunhan on jotenkin normaali ulkonäöltään, luotettava ja mitä nyt yleensä ihmiset kumppaneiltaan haluavat. Eikai se ole liikaa vaadittu? Tuntuu, että olen jo kolmen tyypin jälkeen valmis ryhtymään taas vanhaksi piiaksi jonnekkin. Menee tosi paljon aikaa hukkaan, kun ensin juttelee ehkä pari viikkoa koneella (osa tietysti karsiutuu jo tässä vaiheessa pois, onneksi), sitten paljastuukin, että mies haluaa muuttaa Siperiaan eikä tahdo ikinä lapsia. Tottakai kumppanin etsintä vie aikaa, mutta en pääse kunnolla mihinkään tapailu- tai säätöasteelle. Kaikki noista nyt karsiutuneet pois joidenkin treffien kohdalla, erityisesti toi kolmas tapaus kyllä harmittaa, mutta olkoon. Turhauttaa.
Kommentit (88)
[quote author="Vierailija" time="11.01.2014 klo 14:34"]
En teilaa nyt ihan automaattisesti, jos ei ole parisuhdekokemusta. Se on oikeasti mielestäni iso miinus, mutta ei ehdoton turn off todellakaan kuten esimerkiksi alkoholismi tai huumeriippuvuus on. Omasta mielestäni se on jotenkin outoa, jos tyyppi on halunnut parisuhteen, mutta ei ole onnistunut sitä löytämään ikinä. Eihän tosin kaikki edes halua parisuhdetta, ja ehkä haluavat vasta 30v. Kuitenkin arvostan enemmän jotain reppureissuelämää ilman parisuhdetoiveita, kun vuosikausia etsiskelyä ilman tulosta.
Olen paraskin puhuja nyt tässä, kun tuntuu takkuilevan :D. Olen kuitenkin ollut pidemmässä suhteessa ja avoliitossa, tiedän mitä haluan ja mitä en halua. Samaa toivon mieheltä, niin se vain on mun tapauksessa. Itselleni ainakin edellisestä suhteesta jäi hyvin selväksi, mitä ominaisuuksia arvostan ja mitä en. En tiennyt näitä ennen parisuhdetta.
[/quote]
Tarkoitatko näillä asioilla joitain parisusteeseen tai yhteiselämään liittyviä asioita, vai esim. kumppanin luonteeseen liittyviä? Onko ne asioita, joita ihminen voi oppia vain olemalla parisuhteessa? Jokainen uusi parisuhdehan on aina ainutlaatuinen ja vaatii sopeutumista ja kompromisseja molemmilta, aiemmasta kokemuksesta riippumatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.01.2014 klo 14:34"]
En teilaa nyt ihan automaattisesti, jos ei ole parisuhdekokemusta. Se on oikeasti mielestäni iso miinus, mutta ei ehdoton turn off todellakaan kuten esimerkiksi alkoholismi tai huumeriippuvuus on. Omasta mielestäni se on jotenkin outoa, jos tyyppi on halunnut parisuhteen, mutta ei ole onnistunut sitä löytämään ikinä. Eihän tosin kaikki edes halua parisuhdetta, ja ehkä haluavat vasta 30v. Kuitenkin arvostan enemmän jotain reppureissuelämää ilman parisuhdetoiveita, kun vuosikausia etsiskelyä ilman tulosta.
Olen paraskin puhuja nyt tässä, kun tuntuu takkuilevan :D. Olen kuitenkin ollut pidemmässä suhteessa ja avoliitossa, tiedän mitä haluan ja mitä en halua. Samaa toivon mieheltä, niin se vain on mun tapauksessa. Itselleni ainakin edellisestä suhteesta jäi hyvin selväksi, mitä ominaisuuksia arvostan ja mitä en. En tiennyt näitä ennen parisuhdetta.
[/quote]
Eihän sinullakaan ole hyvää kokemusta, olet epäonnistunut jokaisessa aikaisemmassa yrityksessäsi?
APsta tulee mieleen joku vähän neuroottinen tyyppi joka luulee itsestään liikoja. Se selittäisi miesten nihkeyden.
Laita kuva suoraan profiiliin. Itse aloin saada jo lähtökohtaisesti fiksumpia yhteydenottoja, kun tein näin. En ole mikään superkaunotar, mutta hymyäni on usein kehuttu.
Toinen juttu, johon kiinnittäisin huomiota on tuo vaatimuksesi 30-vuotiaan miehen suhdehistoriasta. Se, että mies ei ole esim. asunut naisen kanssa kolmikymppisenä, ei välttämättä tarkoita, että hän olisi auttamaton pelimies tai ihmissuhdetaidoton nörtti. On sellaisiakin miehiä, jotka vaan ovat halunneet keskittyä ensiksi opintoihin ja työelämään, ja huomaavat kolmikymppisinä kavereiden mennessä naimisiin ja saadessa lapsia, että oikeastaan kaipaavat sellaista elämää. Oma mieheni oli juuri tällainen tapaus, ja tapasimme 10 vuotta sitten netissä - jossa hänen huomionsa oli ensimmäisenä kiinnittänyt juuri hymykuvani.
[quote author="Vierailija" time="11.01.2014 klo 14:53"]
[quote author="Vierailija" time="11.01.2014 klo 14:34"]
En teilaa nyt ihan automaattisesti, jos ei ole parisuhdekokemusta. Se on oikeasti mielestäni iso miinus, mutta ei ehdoton turn off todellakaan kuten esimerkiksi alkoholismi tai huumeriippuvuus on. Omasta mielestäni se on jotenkin outoa, jos tyyppi on halunnut parisuhteen, mutta ei ole onnistunut sitä löytämään ikinä. Eihän tosin kaikki edes halua parisuhdetta, ja ehkä haluavat vasta 30v. Kuitenkin arvostan enemmän jotain reppureissuelämää ilman parisuhdetoiveita, kun vuosikausia etsiskelyä ilman tulosta.
Olen paraskin puhuja nyt tässä, kun tuntuu takkuilevan :D. Olen kuitenkin ollut pidemmässä suhteessa ja avoliitossa, tiedän mitä haluan ja mitä en halua. Samaa toivon mieheltä, niin se vain on mun tapauksessa. Itselleni ainakin edellisestä suhteesta jäi hyvin selväksi, mitä ominaisuuksia arvostan ja mitä en. En tiennyt näitä ennen parisuhdetta.
[/quote]
Tarkoitatko näillä asioilla joitain parisusteeseen tai yhteiselämään liittyviä asioita, vai esim. kumppanin luonteeseen liittyviä? Onko ne asioita, joita ihminen voi oppia vain olemalla parisuhteessa? Jokainen uusi parisuhdehan on aina ainutlaatuinen ja vaatii sopeutumista ja kompromisseja molemmilta, aiemmasta kokemuksesta riippumatta.
[/quote]
jos miehellä olisi päihdeongelmia, niin en todellakaan olisi hoitsu sille! =D aina vaan paijaamassa ja raahamassa kotiin. Tuollaiset vaan rasittaa omaa elämää. Ihan hyvä vaan, että karsitaan jyvät akanoista.
[quote author="Vierailija" time="11.01.2014 klo 14:55"]
Laita kuva suoraan profiiliin. Itse aloin saada jo lähtökohtaisesti fiksumpia yhteydenottoja, kun tein näin. En ole mikään superkaunotar, mutta hymyäni on usein kehuttu.
Toinen juttu, johon kiinnittäisin huomiota on tuo vaatimuksesi 30-vuotiaan miehen suhdehistoriasta. Se, että mies ei ole esim. asunut naisen kanssa kolmikymppisenä, ei välttämättä tarkoita, että hän olisi auttamaton pelimies tai ihmissuhdetaidoton nörtti. On sellaisiakin miehiä, jotka vaan ovat halunneet keskittyä ensiksi opintoihin ja työelämään, ja huomaavat kolmikymppisinä kavereiden mennessä naimisiin ja saadessa lapsia, että oikeastaan kaipaavat sellaista elämää. Oma mieheni oli juuri tällainen tapaus, ja tapasimme 10 vuotta sitten netissä - jossa hänen huomionsa oli ensimmäisenä kiinnittänyt juuri hymykuvani.
[/quote]
Peräkamaripojan tunnistaa hyvin menestyneestä sinkkumiehestä yleensä ilmoituksesta, joten todellakin, kaikki alle 30 v. naimattomat miehet eivät ole peräkamaripoikia, mutta se vaan on niin, että ensimmäisenä tulee mieleen peräkamaripoika. Kuvan näkeminen muuttaa tilannetta, sillä hyvin menestyneet sinkkumiehet myös näyttävät hyviltä, toisin kuin peräkamaripojat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.01.2014 klo 14:58"]
[quote author="Vierailija" time="11.01.2014 klo 14:53"]
[quote author="Vierailija" time="11.01.2014 klo 14:34"]
En teilaa nyt ihan automaattisesti, jos ei ole parisuhdekokemusta. Se on oikeasti mielestäni iso miinus, mutta ei ehdoton turn off todellakaan kuten esimerkiksi alkoholismi tai huumeriippuvuus on. Omasta mielestäni se on jotenkin outoa, jos tyyppi on halunnut parisuhteen, mutta ei ole onnistunut sitä löytämään ikinä. Eihän tosin kaikki edes halua parisuhdetta, ja ehkä haluavat vasta 30v. Kuitenkin arvostan enemmän jotain reppureissuelämää ilman parisuhdetoiveita, kun vuosikausia etsiskelyä ilman tulosta.
Olen paraskin puhuja nyt tässä, kun tuntuu takkuilevan :D. Olen kuitenkin ollut pidemmässä suhteessa ja avoliitossa, tiedän mitä haluan ja mitä en halua. Samaa toivon mieheltä, niin se vain on mun tapauksessa. Itselleni ainakin edellisestä suhteesta jäi hyvin selväksi, mitä ominaisuuksia arvostan ja mitä en. En tiennyt näitä ennen parisuhdetta.
[/quote]
Tarkoitatko näillä asioilla joitain parisusteeseen tai yhteiselämään liittyviä asioita, vai esim. kumppanin luonteeseen liittyviä? Onko ne asioita, joita ihminen voi oppia vain olemalla parisuhteessa? Jokainen uusi parisuhdehan on aina ainutlaatuinen ja vaatii sopeutumista ja kompromisseja molemmilta, aiemmasta kokemuksesta riippumatta.
[/quote]
jos miehellä olisi päihdeongelmia, niin en todellakaan olisi hoitsu sille! =D aina vaan paijaamassa ja raahamassa kotiin. Tuollaiset vaan rasittaa omaa elämää. Ihan hyvä vaan, että karsitaan jyvät akanoista.
[/quote]
Tarvitsitko oikein parisuhteen, ennenkuin ymmärsit, että et halua olla juopon hoitsu? Eiköhän nämä asiat pitäisi pystyä päättelemään ihan muutenkin.
[quote author="Vierailija" time="11.01.2014 klo 15:11"]
[quote author="Vierailija" time="11.01.2014 klo 14:58"]
[quote author="Vierailija" time="11.01.2014 klo 14:53"]
[quote author="Vierailija" time="11.01.2014 klo 14:34"]
En teilaa nyt ihan automaattisesti, jos ei ole parisuhdekokemusta. Se on oikeasti mielestäni iso miinus, mutta ei ehdoton turn off todellakaan kuten esimerkiksi alkoholismi tai huumeriippuvuus on. Omasta mielestäni se on jotenkin outoa, jos tyyppi on halunnut parisuhteen, mutta ei ole onnistunut sitä löytämään ikinä. Eihän tosin kaikki edes halua parisuhdetta, ja ehkä haluavat vasta 30v. Kuitenkin arvostan enemmän jotain reppureissuelämää ilman parisuhdetoiveita, kun vuosikausia etsiskelyä ilman tulosta.
Olen paraskin puhuja nyt tässä, kun tuntuu takkuilevan :D. Olen kuitenkin ollut pidemmässä suhteessa ja avoliitossa, tiedän mitä haluan ja mitä en halua. Samaa toivon mieheltä, niin se vain on mun tapauksessa. Itselleni ainakin edellisestä suhteesta jäi hyvin selväksi, mitä ominaisuuksia arvostan ja mitä en. En tiennyt näitä ennen parisuhdetta.
[/quote]
Tarkoitatko näillä asioilla joitain parisusteeseen tai yhteiselämään liittyviä asioita, vai esim. kumppanin luonteeseen liittyviä? Onko ne asioita, joita ihminen voi oppia vain olemalla parisuhteessa? Jokainen uusi parisuhdehan on aina ainutlaatuinen ja vaatii sopeutumista ja kompromisseja molemmilta, aiemmasta kokemuksesta riippumatta.
[/quote]
jos miehellä olisi päihdeongelmia, niin en todellakaan olisi hoitsu sille! =D aina vaan paijaamassa ja raahamassa kotiin. Tuollaiset vaan rasittaa omaa elämää. Ihan hyvä vaan, että karsitaan jyvät akanoista.
[/quote]
Tarvitsitko oikein parisuhteen, ennenkuin ymmärsit, että et halua olla juopon hoitsu? Eiköhän nämä asiat pitäisi pystyä päättelemään ihan muutenkin.
[/quote]
Ei ole koskaan ollut päihdeongelmallisia miehiä, kiitos hyvän ihmistuntemuksen :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.01.2014 klo 10:32"]
[quote author="Vierailija" time="11.01.2014 klo 14:34"]
En teilaa nyt ihan automaattisesti, jos ei ole parisuhdekokemusta. Se on oikeasti mielestäni iso miinus, mutta ei ehdoton turn off todellakaan kuten esimerkiksi alkoholismi tai huumeriippuvuus on. Omasta mielestäni se on jotenkin outoa, jos tyyppi on halunnut parisuhteen, mutta ei ole onnistunut sitä löytämään ikinä. Eihän tosin kaikki edes halua parisuhdetta, ja ehkä haluavat vasta 30v. Kuitenkin arvostan enemmän jotain reppureissuelämää ilman parisuhdetoiveita, kun vuosikausia etsiskelyä ilman tulosta.
[/quote] Olet ap erittäin oikeassa tässä asiassa minun kokemukseni mukaan; älä ihmeessä luovu kannastasi. Siinä todella on jotain outoa jos mies ei vastoin toiveitaan ole onnistunut pykäämään yhtäkään parisuhdetta ennen kuin on lähellä 30 vuoden ikää. Jos on normaalin ihmisen tarpeet (läheisyyden, rakkauden, seksielämän tarpeet) ja niille ei ole erittäin pitkän ajan kuluessa pystynyt löytämään mitään tyydytystä, se on iso juttu. Useimpia miehiä eivät villit hevosetkaan saisi pidettyä ikisinkkuina niin myöhäiseen ikään. Kyse on jostain isoista ongelmista, jotka myöskään eivät automaattisesti lakkaa olemasta kun ensimmäinen suhdeyritelmä sitten joskus syntyy.
Ujous ei tähän riitä syyksi, vaikka näin usein väitetään. Moni hyvinkin ujo pystyy kyllä halutessaan aloittamaan seurustelun jo paljon aikaisemmin - tiedän tästä paljon esimerkkejä ja olen myös itse siitä esimerkki. Myöskään en uskoisi mihinkään "ei ole sattunut sopivaa kohdalle" -selitykseen, kun niitä vuosia on vierinyt jo noin hurjasti ohi.
Suosittelisin pysymään kriittisenä tällaisten tyyppien kohdalla. Toki tästäkin joukosta voi löytää itselleen täyspäisen kumppanin; esim. jonkun sellaisen joka on suoraselkäisesti kohdannut ongelmansa ja hoitanut itsensä kuntoon esim. pitkässä terapiassa, sen sijaan että maksattaa ongelmansa läheisillään. Huonommalla tuurilla tästä joukosta voi kuitenkin saada ristikseen sellaisen ongelmakimpun, jonka ei oikeasti pitäisi edes liikkua ihmisten parissa, saati jatkaa sukua.
[/quote]
http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html
Vertaile miesten ja naisten määriä ikäluokissa 20-40. Tuon tilaston valossa ei näytä kovin ihmeelliseltä, että on tuhansien miesten joukko, joka ei pysty parhaassa pariutumisiässä pykäämään parisuhdetta. Tietysti naiset seurustelevat useampien miesten kanssa, mutta heillä on enemmän valinnanvaraa, eikä heidän tarvitse tyytyä kaikkein huonoimpina pitämiinsä vaihtoehtoihin. Naisilla on esimerkiksi varaa valita parisuhteessa olleita, jos seurustelamattomuus tuntuu luotaantyöntävältä.
En minä tarkoita, että naisten pitäisi seurustella kenen tahansa kanssa. Ymmärrän myös sen, että läheisten ihmissuhteiden puute voi aiheuttaa ongelmia, joita ei pitäisi kaataa muiden ihmisten harteille. Tosin itse aloin ensimmäistä kertaa seurustella melkoisen myöhään (26-vuotiaana). Väitän että parisuhde ja rakkaus korjasivat minua paljon enemmän kuin mikään terapia koskaan voisi. Nyt olen luultavasti niin onnellinen ja tasapainoinen kuin voisin näillä saamillani korteilla ylipäätään olla.
Tuntuu kuitenkin epäreilulta syyllistää miehiä seurustelemattomuudesta, kun määrällinen epäsuhta on niin selvästi naisten puolella. "Kaikille on joku jossain" on tilastojen valossa hölynpölyä.
Terveisin parisuhteessa elävä nainen (jos joku epäilee minua laasaslaiseksi peräkammarinpojaksi)
[quote author="Vierailija" time="11.01.2014 klo 15:18"]
[quote author="Vierailija" time="11.01.2014 klo 15:11"]
[quote author="Vierailija" time="11.01.2014 klo 14:58"]
[quote author="Vierailija" time="11.01.2014 klo 14:53"]
[quote author="Vierailija" time="11.01.2014 klo 14:34"]
En teilaa nyt ihan automaattisesti, jos ei ole parisuhdekokemusta. Se on oikeasti mielestäni iso miinus, mutta ei ehdoton turn off todellakaan kuten esimerkiksi alkoholismi tai huumeriippuvuus on. Omasta mielestäni se on jotenkin outoa, jos tyyppi on halunnut parisuhteen, mutta ei ole onnistunut sitä löytämään ikinä. Eihän tosin kaikki edes halua parisuhdetta, ja ehkä haluavat vasta 30v. Kuitenkin arvostan enemmän jotain reppureissuelämää ilman parisuhdetoiveita, kun vuosikausia etsiskelyä ilman tulosta.
Olen paraskin puhuja nyt tässä, kun tuntuu takkuilevan :D. Olen kuitenkin ollut pidemmässä suhteessa ja avoliitossa, tiedän mitä haluan ja mitä en halua. Samaa toivon mieheltä, niin se vain on mun tapauksessa. Itselleni ainakin edellisestä suhteesta jäi hyvin selväksi, mitä ominaisuuksia arvostan ja mitä en. En tiennyt näitä ennen parisuhdetta.
[/quote]
Tarkoitatko näillä asioilla joitain parisusteeseen tai yhteiselämään liittyviä asioita, vai esim. kumppanin luonteeseen liittyviä? Onko ne asioita, joita ihminen voi oppia vain olemalla parisuhteessa? Jokainen uusi parisuhdehan on aina ainutlaatuinen ja vaatii sopeutumista ja kompromisseja molemmilta, aiemmasta kokemuksesta riippumatta.
[/quote]
jos miehellä olisi päihdeongelmia, niin en todellakaan olisi hoitsu sille! =D aina vaan paijaamassa ja raahamassa kotiin. Tuollaiset vaan rasittaa omaa elämää. Ihan hyvä vaan, että karsitaan jyvät akanoista.
[/quote]
Tarvitsitko oikein parisuhteen, ennenkuin ymmärsit, että et halua olla juopon hoitsu? Eiköhän nämä asiat pitäisi pystyä päättelemään ihan muutenkin.
[/quote]
Ei ole koskaan ollut päihdeongelmallisia miehiä, kiitos hyvän ihmistuntemuksen :)
[/quote]
Mutta eihän tällä ole mitään tekemistä sen kanssa, onko aiempaa parisuhdekokemusta, vai ei. Et taida olla ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.01.2014 klo 23:48"]
Olen etsinyt suomi24 juurikin tolla hakukoneella. Miten siitä saa top10 esiin? Mietin myös tuota faceasiaa, yleensä miehet ovat ehdottaneet sitä. Olen poistanut kavereista tyypit, jotka ei sitten lähtenytkään treffeille tai ei vain kolahtaneet. Eli ei se ole niin vakavaa. Mielestäni tolla facekaveruudella saa aika hyvin selväksi, onko ihminen todella olemassa ja puhuuko edes jokseenkin totta. Te jotka ette lisäile kaveriksi, mistä tiedätte miehen puhuvan totta? Ainakin suomi24 kuhisee feikkiprofiileja myös.
[/quote]
Ehkä näin vanhempana nettideittailijana se sopivan ikäinen "miesaines" on erilaista, eli ne feikkiprofiilit kyllä tunnistaa helposti. Tuolla joku jo sanoikin, että jonkin aikaa, ihan max. viikko, viestien vaihtoa (siis niin, että ihan oikeasti kirjoitetaan jotain pidemmästikin), kuvien vaihto (voi vaikka pyytää jonkun lisäkuvan anonyymiin sähköpostiin profiilissa olevan kuvan lisäksi), etunimet tietoon ja sitten tapaamiseen. Jos tyyppi on feikki niin sitten on, kyllähän kahvilasta/julkiselta pääsee pois vauhdilla jos tapaamiseen tulee joku outo.
Nyt olet kirjoitellut viikkokausia. Mikä on tulos? Olet muodostanut niistä miehistä kuvan päässäsi ja totuus onkin ollut ihan toisenlainen. Kokeilepa tätä toista keinoa seuraavaksi, sillä tuskin se ainakaan huonommin voi toimia.
Kävin just eilen treffeillä yhden nettimiehen kanssa. Hän otti yhteyttä viime maanantaina. Vaihdettiin aika tiiviisti viestejä sivustolla ja saatiin sillä tavoin selville jotain asioita toisesta (niistä oli sitten helppo jutella). Vaihdettiin kuvat torstaina ja sovittiin, että nähdään lauantaina iltapäivällä. Hän oli menossa juhliin klo 16, joten sovittiin tapaaminen klo 15 juhlapaikan läheisyyteen kahvilaan. Tuntu kului nopeasti, oli kivaa ja sain muodostaa miehestä kuvan ihan live-tapaamisen perusteella. Erotessa sovittiin, että palataan asiaan ja tänään aamulla ehdittiin sopia sähköpostilla jo uusi tapaaminen tiistaille - käydään katsomassa yksi ilmaisnäyttely alkuillasta. Jos mies tekee oharit niin ei mun maailma siitä luuhistu.
Aloittajan viestistä jää sellainen kuva, että hän etsii miestä esittämään jonkinlaista sivuroolia omaan elämäänsä. Parisuhde pitäisi nyt saada kasaan vaikka väkisin ja lapsia vielä mahdollisimman nopeasti. Potentiaalisia kumppaneita arvioidaan sitten hyvin pinnallisilla kriteereillä.
"Missä näet itsesi 10 vuoden kuluttua?"
Ei hyvää päivää! Siinä missä naiset vainoavat epätoivoiset seksinvonkaajat kilometrin päästä, niin yhtälailla miehet huomaavat tällaiset täydellistä naistenlehtielämää halajavat naiset. Anna mä arvaan: haluat pari lasta (tytön ja pojan), koiran ja jonkun ihanan romanttisen rintamiestalon, jonka mies voi sitten töiden jälkeen rempata just "teidän" näköiseksi. Sisustus tulee kokonaan valkoisella, tietysti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.01.2014 klo 15:35"]
Aloittajan viestistä jää sellainen kuva, että hän etsii miestä esittämään jonkinlaista sivuroolia omaan elämäänsä. Parisuhde pitäisi nyt saada kasaan vaikka väkisin ja lapsia vielä mahdollisimman nopeasti. Potentiaalisia kumppaneita arvioidaan sitten hyvin pinnallisilla kriteereillä.
"Missä näet itsesi 10 vuoden kuluttua?"
Ei hyvää päivää! Siinä missä naiset vainoavat epätoivoiset seksinvonkaajat kilometrin päästä, niin yhtälailla miehet huomaavat tällaiset täydellistä naistenlehtielämää halajavat naiset. Anna mä arvaan: haluat pari lasta (tytön ja pojan), koiran ja jonkun ihanan romanttisen rintamiestalon, jonka mies voi sitten töiden jälkeen rempata just "teidän" näköiseksi. Sisustus tulee kokonaan valkoisella, tietysti.
[/quote]
Unohtamatta sitä, että mies maksaa koko lystin :D
Tuollaiset huomaa myös kysymyksistä jotka koskevat asumismuotoa, työsuhteen muotoa, lapsirakkautta ym. Neeeext.
t. Mies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni ei koskaan ollut mitään vauvakuumetta enkä osannut kuvitella itseäni äidiksi. Jos mieheni olisi heti ekoilla treffeillä tentannut kuinka monta lasta haluan, olisin varmaan kokemut sen ahdistavana! Jossain vaiheessa hän kysyi haluanko joskus lapsia, johon vastasin, että kyllä, jossain vaiheessa. Nyt meillä on kaksi mussukkaa.
Mulla oli myös aikoinaan kuvaton ilmoitus suomi24.ssa. Oletko käyttänyt hakukonetta? Mun mies löytyi sitä kautta, oli top10.ssä hakukriteerieni mukaan, ja mies oli löytänyt minun ilmoitukseni myös sitä kautta ja otti yhteyttä. Hän oli kaksi vuotta vanhempi mitä olin ajatellut, mutta onneksi ajattelin ettei ikä ole niin tärkeä kriteeri ole, joten vaihtelin ikähaarukkaa hakukoneessa. Hän oli 31v. ja minä 25v. kun tavattiin eli 6v vanhempi kuin minä.
Olin pilke silmäkulmassa liikkeellä, lähinnä halusin tutustua mukaviin miehiin,käydä treffeillä ja viettää hauska kevät ja kesä, kun oli mieli matalalla 3v suhteen kariuduttua. Ajattelin että jos joku oikeasti kolahtaa niin se on bonusta. Tapasin 10-12miestä puolen vuoden sisällä ja kyllähän se kolahti, onneksi molemmilla. Olen suht sosiaalinen ja puhelias, joten oli helppo rupatella tuntemattomienkin kanssa. Oli kiva deittailla ja viettää kesää! Monenlaista tyyppiä tuli tavattua, mutta olin kyllä melko tarkka etten lähtenyt treffeille jos jokin tärkeä seikka toisessa häiritsi. Yksi toinenkin mies oli vakavasti otettava, kunnes tapasin mieheni ja muut unohtui!
Mun neuvoni on että kannattaa tavata nopeasti eikä jäädä chattailemaan, ei kannata olla epätoivoinen, kannattaa elää omaa elämää eikä antaa kaikkea huomiota nettitreffailulle, älä puhu heti perheen perustamisesta, muista ilo ja positiivisuus, älä hyppää heti sänkyyn vaan vasta sitten kun tuntuu ettei enää pysty pitämään näppejä erossa unelmien miehestä, eikä hän sinusta! Mielestäni kannattaa hieman odottaa ja tutkailla omia tuntemuksia ja toisen tunteita, jos jokibhäiritsee jo alussa, niin ei se siitä paremmaksi muutu.
Älä luovuta, vaan jatka treffailua siinä normaalin elämäsi sivussa!
Olisitko itsesi näköisen ja luonteisen naisen kanssa, jos olisit mies? Onko sinussa mitään luontaista seksikyyttä? Kääntyvätkö miehet perääsi katsomaan?
[quote author="Vierailija" time="12.01.2014 klo 10:50"]
Itse taas olen ihmetellyt miehiä, jotka mainostavat itseään vakituisella työpaikallaan, "ostin juuri asunnon" jne. Ei minua kiinnosta tuollaiset asiat, valitsen miehen ihan luonteen ja juttujen perusteella.
[/quote]
Naiset eivät halua yleensä edes tavata, jos mies ilmoittaa olevansa (sillä hetkellä) työtön. Myös vuokralla asuminen on monelle paha turn-off. Tämän vuoksi miehet kertovat olevansa vakituissa työssä ja ostaneensa juuri OMAN asunnon.
Kuten tunnettua: naiset sanovat yhtä, mutta todellisuudessa valitsevat toisin.
[quote author="Vierailija" time="12.01.2014 klo 10:32"]
[quote author="Vierailija" time="11.01.2014 klo 14:34"]
En teilaa nyt ihan automaattisesti, jos ei ole parisuhdekokemusta. Se on oikeasti mielestäni iso miinus, mutta ei ehdoton turn off todellakaan kuten esimerkiksi alkoholismi tai huumeriippuvuus on. Omasta mielestäni se on jotenkin outoa, jos tyyppi on halunnut parisuhteen, mutta ei ole onnistunut sitä löytämään ikinä. Eihän tosin kaikki edes halua parisuhdetta, ja ehkä haluavat vasta 30v. Kuitenkin arvostan enemmän jotain reppureissuelämää ilman parisuhdetoiveita, kun vuosikausia etsiskelyä ilman tulosta.
[/quote] Olet ap erittäin oikeassa tässä asiassa minun kokemukseni mukaan; älä ihmeessä luovu kannastasi. Siinä todella on jotain outoa jos mies ei vastoin toiveitaan ole onnistunut pykäämään yhtäkään parisuhdetta ennen kuin on lähellä 30 vuoden ikää. Jos on normaalin ihmisen tarpeet (läheisyyden, rakkauden, seksielämän tarpeet) ja niille ei ole erittäin pitkän ajan kuluessa pystynyt löytämään mitään tyydytystä, se on iso juttu. Useimpia miehiä eivät villit hevosetkaan saisi pidettyä ikisinkkuina niin myöhäiseen ikään. Kyse on jostain isoista ongelmista, jotka myöskään eivät automaattisesti lakkaa olemasta kun ensimmäinen suhdeyritelmä sitten joskus syntyy.
Ujous ei tähän riitä syyksi, vaikka näin usein väitetään. Moni hyvinkin ujo pystyy kyllä halutessaan aloittamaan seurustelun jo paljon aikaisemmin - tiedän tästä paljon esimerkkejä ja olen myös itse siitä esimerkki. Myöskään en uskoisi mihinkään "ei ole sattunut sopivaa kohdalle" -selitykseen, kun niitä vuosia on vierinyt jo noin hurjasti ohi.
Suosittelisin pysymään kriittisenä tällaisten tyyppien kohdalla. Toki tästäkin joukosta voi löytää itselleen täyspäisen kumppanin; esim. jonkun sellaisen joka on suoraselkäisesti kohdannut ongelmansa ja hoitanut itsensä kuntoon esim. pitkässä terapiassa, sen sijaan että maksattaa ongelmansa läheisillään. Huonommalla tuurilla tästä joukosta voi kuitenkin saada ristikseen sellaisen ongelmakimpun, jonka ei oikeasti pitäisi edes liikkua ihmisten parissa, saati jatkaa sukua.
[/quote]
Tämä on todella raakaa ja vahingollista yleistystä. Että oikein omien kokemustesi perusteella tulet tänne laukomaan tällaisia "totuuksia"? Saisit hävetä. Se on harmillista, että internet mahdollistaa kenen tahansa idiootin tulla jakamaan rajoittuneita mielipiteitään kaikkien nähtäväksi ja kertoa ne ns. "totuutena", jotka hyväuskoiset hölmöt vielä pahimmassa tapauksessa uskoo.
Se on selvää, että tässä kokemattomien porukassa varmasti on keskimääräistä enemmän niitä, joilla on jotain ongelmia (päihteet, masennus, traumoja..) ja ovat niiden takia jääneet yksin, mutta ei siitä voida vetää mitään johtopäätöksiä, että jos olet jäänyt yksin, sinulla täytyy olla jotain ongelmia. Olen itse 30v kokematon mies, eikä tällaiset asenteet kyllä auta yhtään. Minulla ei myöskään ole mitään edellä mainittuja ongelmia tai luurankoja kaapissa. Olen kyllä ollut avoin ajatukselle seurustelusta, mutta mitään pakollista tarvetta en ole siihen vuosien varrella kokenut. Olen ollut tyytyväinen elämääni sinkkunakin, enkä varmaan osaa seurustelua ihan samalla lailla kaivatakaan, kuin ne jotka ovat aiemmin seurustelleet. Mutta kyllä se haaveissa on. On myös ollut elämäntilanteita, joihin seurustelu ei olisi edes sopinut, koska tiedän että se vaatii aikaa ja panostusta, enkä haluaisi mennä suhteeseen puolivaloilla. Aikaa on siis vain kulunut ja minun kohdallani pätee se, että sopivaa ei ole tullut vastaan. Olen ollut ihastunut ja minuun on oltu ihastuneita, mutta ei koskaan samaan aikaan saman henkilön kanssa. Minä olen kuitenkin mieluummin onnellisesti yksin, kuin väkisin jonkun kanssa vain jonkun sosiaalisen statuksen vuoksi, tai että voisin muille näyttää, että katsokaa, mäkin oon jollekin kelvannut.
Ihmiset tarkastelee tätä maailmaa aina omasta näkökulmastaan, joten jollekin, joka on paljon seurustellut, pitkä sinkkuus voi tuntua oudolta, mutta se on vain yksi näkökulma, ei absoluuttinen totuus. Ei siinä tarvitse olla mitään outoa. Se on sairas tapa ajatella, että jos et kerta ole ketään löytänyt 30 ikävuoteen mennessä, niin voit samantien olla yksin loppuelämäsi, jopa 50-60 vuotta, jos terveenä pysyy. Kiva, kiitti. Se on myös erittäin kaksinaismoralistista ajattelua, kuinka vastaavassa tilanteessa olevia naisia lähinnä arvostetaan ja kannustetaan, kun taas miehiä epäillään heti viallisiksi ja pidetään häviäjinä. Miettikää Love Connection Ainoa, 32 v ikisinkku, en ole kuullut hänestä täälläkään pahaa sanaa sanottavan. No, onneksi Aino ei olekaan mies.
Ymmärrän sen, että halutaan olla varovaisia kumppanin valinnassa, eikä sekaantua ongelmatapauksiin, mutta tällaiset yleistykset eivät palvele ketään. "Kyllä tästäkin joukosta voi löytää täyspäisen kumppanin, jos on hoitanut itsensä kuntoon esim. pitkässä terapiassa.." Huh, huh. Lopettakaa se leimaaminen ja antakaa ihmisille mahdollisuus. Kyllä ne ongelmatapaukset sieltä esille tulee jokatapauksessa, ei niitä kannata yrittää etukäteen karsia jollain omalla vajavaisella keittiöpsykologialla.
Se on joskus ikävä huomata, kuinka parisuhteessa olevat/olleet nostaa itseään jalustalle kokemattomiin nähden, osa jopa määrittelee lähestulkoon koko olemassaolonsa sen mukaan, että on joskus jollekin kelvannut. Kyllä tasapainoiseksi ihmiseksi voi kasvaa ilman parisuhdettakin. Sitäpitsi, se kuinka hyvin joku soveltuu parisuhteeseen, riippuu luonteesta ja halukkuudesta, ei siitä kuinka paljon parisuhdetta on tullut treenattua.
AP jatkaa:
Okei, no ehkä koitan sitten sopia treffit aiemmaksi. Ei mulle kyllä oo silleen tullut mielikuvaa mistään Mr. Dreamyista nettikeskustelujen perusteella, todellisuushan sen näyttää vain :D. Miten on miehet suhtautuneet nopeaan ehdotukseen tapaamisesta? Tähän astisen kokemukseni perusteella on enemmänkin vääntöä saada niitä yhtään mihinkää, useimmiten tulee perusteluksi lähinnä näitä "jutellaan vielä ja tutustutaan tälleen paremmin, mennää kahville jossain vaiheessa"..
64, riippuu varmaan mistä syystä on työtön. Ei mua haittaisi, mutta mitään sossupummia tai elämäntapatyötöntä en haluaisi. Jos hakee töitä ja yrittää edes, homma ok.
65, mistä tiedät, että Aino ei ole seurustellut?
Ihan normaalia olla sinkku 30v, ei se kerro siitä onko aiemmin ollut parisuhteessa vai eikö. Miehillä on siinä mielessä parempi asema, että biologia ei tule lapsiasioissa vastaan. Siksi ehkä naisilla (kuten minulla) on enemmän stressiä siitä, että löytää ajoissa miehen. Niitä lapsia kun en minä ainakaan haluaisi tehdä ihan lyhyen tuttavuuden perusteella. Joten jos tapaa miehen kun on 35v ja haluaa ensiksi seurustella vuosia, voi tulla jo vähän kiire.
Ei kaikki kokemattattomat ole mitään säälittäviä. Riippuu siitä, mitä on puuhannut elämässään. Jos on 10v roikkunut netin deittipalstalla ja koko ajan halunnut parisuhdetta, on vähän erikoista, että ei löydy mitään. Kuten sanoin, eivät kaikki ole halunneet seurustella. Se on ihan ok, kukin tyylillään.
Minua on kuitenkin edellinen parisuhde sekä muut miesjutut opettaneet valtavasti. Ennen sitä en tiennyt miten olla parisuhteessa, ja siksi varmaan suhteen alku olikin jotenkin haastavaa aikaa kun en vaan osannut seurustella. Eksälle homma oli huomattavasti helpompaa ja rennompaa, mutta joutui tavallaan opettamaan mua olemaan parisuhteessa kun mulle vakava suhde oli jotain ihan uutta. Tietysti jokainen suhde on erilainen, mutta kokemus opetti ainakin mua tässä asiassa.
Tämä nyt ei mitenkään liity tämän keskustelun aiheeseen.
Mä luovutin jo ja tyydyn olooni yksin. Ne, joiden kanssa on päätynyt kahville, yyyh, en ihmettele että ovat yksin. Mulla kolmekymppisenä koulutus, työpaikka, auto, lapset... ja mitä, nää miehet on jotain ikiopiskelijoita, jotka sitten muutaman vuoden päästä tahtoo lapset yms. Ei, ei ole mulle. En rupea edes yrittämään mitään juttua aikuisen ihmisen kanssa, joka elää vielä jotain teinielämää bileineen. Pitäiskö niille maksaa viikkorahaa, kun eihän niiden opiskelijatulot edes riittäisi perhe-elämän ja asunnon pyörittämiseen, ei edes osaksi. Oma lukunsa on nämä viinaan menevät. Yksi on ihan komea, viestitelty vuosi, mutta sillä ei sitten kuitenkaan ole munaa edes juoda kahvia. Joten olkoot... pläääh