Lue keskustelun säännöt.
Pystyisitkö seurustelemaan sellaisen kanssa joka ei lainkaan katso televisiota?
Teeveen ehdoilla
13.10.2020 |
Kynnyskysymys! Suhteen kannalta usein on olennaista tällaisen yhteisen koti-iltojen viettäminen ja useimmilla siihen kuuluu televisio. Seuran vuoksi voin itse ehkä katsoa yhden perjantaileffan viikossa tai Lemmen Viemää kielen vuoksi, mutta muutoin kammoan päivittäistä töllöön tuijottamista. Esim. miten luulette lukuharrastuksen onnistuvan taustalla pauhaavan Putous-uusinnan syödessä keskittymistä? Miten voi oppia monia uusia kieltä kun ei voi sulkea pois televiosta kuuluvaa suomea/englantia?
Se on huomattu on että ylipäänsä seurustelu ei suosi monia älyllisiä harrastuksia. Jos tänä päivänä luen noin 30 kirjaa vuodessa (monella eri kielellä), niin en seurusteluaikoina pystynyt keskittyä lukemaan kuin pienen murto-osan siitä. Siihen päälle jos toinen alkaisi vaatimaan jälkeläisiä, ja voi pian heittää hyvästit lukuharrastukselle. Mitä ajattelette tästä?
Kommentit (91)
Teeveen ehdoilla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kuulostaa aikas ylimieliseltä.
Jos samalle linjalle lähdetään, 30 kirjaa vuodessa on todella vähän, olipa kielenä suomi tai swahili.
Telkkarista tulee muutakin kuin Salkkareita.
Niin, ehkä jos lukee harlekiiniromaaneja tai jotain Arto Paasilinnan roskaa. Sota ja rauha ja Anna Karenina olivat lähes 1000 sivua.
Ylimielisyys sen kun jatkuu. Ei ole todellakaan harlekiineista kyse. Mutta ei ole tarvetta kerskua. Kuten ap:lla on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todellakin voisin. Minullakaan ei ole televisiota.
Ei sinänsä, tykkään kyllä silloin tällöin katsoa jotain, mutta en pystyisi seurustelemaan ihmisen kanssa jonka perse on kiinni sohvassa (ylenmääräinen tietokoneen käyttö menisi samaan kategoriaan).
En myöskään pysty lukemaan, jos toinen katsoo tv:tä samassa huoneessa.
Teeveen ehdoilla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kuulostaa aikas ylimieliseltä.
Jos samalle linjalle lähdetään, 30 kirjaa vuodessa on todella vähän, olipa kielenä suomi tai swahili.
Telkkarista tulee muutakin kuin Salkkareita.
Tai ehkä ylimielistä mielestäsi on lukea saksaksi, ranskaksi, italiaksi?
Ei se kirjasta automaattisesti parempaa tee jos on muulla kielellä kirjoitettu.
Kyllä pystyn. Omakin mies on sellainen. Itse tykkään katsoa dokkareita ja striimata sarjoja ja elokuvia, mutta mies tekee sen aikaa töitä tai lukee sohvalla vieressä. Kumpikin meistä lukee paljon vaikka on kaksi alakouluikäistä lasta.
Vaikeampaa olisi tosiaan ehkä kumppanin kanssa joka haluaisi katsoa jotain putousta, tähdet tähdet, täydelliset kotirouvat kihniössä yms. Omat mieltymykset menisivät niin ristiin. Kai sitä kaikkeen tottuisi?
Kyllä mä pystyn keskittymään kirjoitustyöhön aivan hyvin, vaikka kumppani katsoo tv:ta/suoratoistoa koneelta viereisessä huoneessa. Samoin lukemiseen tai katsomaan jotain omalla koneella samalla, kun hän katsoo omallaan. En edes kuule sitä telkkarin ääntä, kun keskityn omaan tekemiseen.
Katsomme molemmat todella vähän televisiota, yleensä sitä käytetään vaan isompana näyttönä, kun katsotaan jotain yhdessä Netflixistä, mutta kumppani kuuntelee paljon musiikkia koneella. Itsekin saatan laittaa jotain soimaan taustalle, kun teen töitä, tosin yleensä instrumentaalia. Lapsia ei ole ja niiden aiheuttamaa häiriötä en pystyisi edes sietämään. Telkkari ym. katoaa sellaiseksi tasaiseksi taustahuminaksi, mutta lasten vinkuminen veisi kyllä keskittymisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Teeveen ehdoilla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kuulostaa aikas ylimieliseltä.
Jos samalle linjalle lähdetään, 30 kirjaa vuodessa on todella vähän, olipa kielenä suomi tai swahili.
Telkkarista tulee muutakin kuin Salkkareita.
Tai ehkä ylimielistä mielestäsi on lukea saksaksi, ranskaksi, italiaksi?
Ei se kirjasta automaattisesti parempaa tee jos on muulla kielellä kirjoitettu.
Ei, mutta maailmassa on paljon hyviä kirjoja, joita ei ole suomennettu, eikä koskaan suomenneta. Tässä kohtaa kielitaito on etu sellaiselle, joka tykkää lukea. On muutakin valinnanvaraa kuin suomalaisten kustannustoimittajien mieltymyksiä vastaavat teokset.
Vierailija kirjoitti:
Aika harvalla on tänä päivänä televisio. Kenellä on edes aikaa katsella sitä?
Jos on aikaa räplätä kännykkää, niin on varmasti myös aikaa katsoa tv:tä. Jollei ole erityisen köyhä ja syrjäytynyt, niin eiköhän televisio ja tietokone kuuluu kodin vakiokalustoon. Nykyisin ei tarvitse edes erikseen maksaa tv-lupaa. Yksi ajanvietetapa muiden joukossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Teeveen ehdoilla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kuulostaa aikas ylimieliseltä.
Jos samalle linjalle lähdetään, 30 kirjaa vuodessa on todella vähän, olipa kielenä suomi tai swahili.
Telkkarista tulee muutakin kuin Salkkareita.
Tai ehkä ylimielistä mielestäsi on lukea saksaksi, ranskaksi, italiaksi?
Ei se kirjasta automaattisesti parempaa tee jos on muulla kielellä kirjoitettu.
Ei mutta virkistävää kun voi lukea useammalla kuin kahdella eri kielellä.
Teeveen ehdoilla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pystyisin. Vaikka pelaan pleikkarilla ja itse katsoisin telkkaria niin ei toisen tarvitse. Telkkari toimii myös hyvin taustameluna niin minulla ei lukeminen herpaannu sen takia. :)
En tajua miten kukaan pystyy keskittymään varsinkaan jos lukee vaikkapa ruotsiksi tai saksaksi ja teeveestä tulee jatkuvasti suomenkielisiä sanoja. Kun on hiljaista ja naapurit nukkuvat, saan luettua jopa 200 sivua tunnissa.
Jääkö sulla jotain mieleen lukemastasi enää tolla tahdilla? Miksi noin hirveä kiire, tentteihinkö pänttäät? Minusta hyvään kirjaan on ihana uppoutua rauhassa, lukea muutama sivu, esim. yksi luku, kerrallaan, makustella sanoja, pysähtyä pohtimaan välillä sitä teoksen sanomaakin, eikä vaan hotkia menemään. Toki, jos lukee jotain viihteellisempää, tahti on nopeampi ja sekin on ihan yhtä ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On se vaan mukavampi olla toisen kainalossa telkkua katsellen kuin yrittää siinä samalla lukea kirjaa.
Varsinkin seurusteluaikana tuli paljon katseltua telkkaria/elokuvia. Toiseen tutustuminenkin onnistui luontevammin telkun ääressä.
Nykyään luemme molemmat paljon kirjoja. Silti telkkarin katselulle on aikansa myös.
Lapset nyt muutenkin muuttavat elämää, että se on jo isompi kysymys kuin pelkkä telkun katselu tai montako kirjaa ehdin tänä vuonna lukea.
Ei me yhdessä katsota just koskaan mitään, omilta laitteilta =) Sen verran iso koti et voidaan olla häiritsemättä muita, ja luureja useimmiten käytetään muutenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teeveen ehdoilla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teeveen ehdoilla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pystyisin. Vaikka pelaan pleikkarilla ja itse katsoisin telkkaria niin ei toisen tarvitse. Telkkari toimii myös hyvin taustameluna niin minulla ei lukeminen herpaannu sen takia. :)
En tajua miten kukaan pystyy keskittymään varsinkaan jos lukee vaikkapa ruotsiksi tai saksaksi ja teeveestä tulee jatkuvasti suomenkielisiä sanoja. Kun on hiljaista ja naapurit nukkuvat, saan luettua jopa 200 sivua tunnissa.
Silloinhan se keskittyminen nimen omaan on helppoa, kun taustahäly on eri kielellä kuin luettu teksti.
En tosin myöskään ymmärrä, miksi niitä ohjelmia ei voi katsoa kuulokkeet päässä. Vaikutat jotenkin todella heikkolahjaiselta.
Koska olen nopea lukemaan, mutta taustamelun, jopa musiikin, myötä lukunopeus kärsii suunnattomasti. Eikä ketään voi pakottaa katsomaan teeveetä kuulokkeilla.
Ei voi pakottaa, ei. Mutta silloin voi joutua tekemään muunlaisia kompromisseja, esim. ei katsele TV:tä silloin kun äänet häiritsevät kumppania, tai asuu eri osoitteessa kumppanin kanssa, tai hankkii sellaisen asunnon, missä on oma paikkansa hiljaiseen työskentelyyn ja TV:n katseluun. Tai valitsee itselleen sellaisen kumppanin, jota TV:n äänet eivät häiritse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jääkö sulla jotain mieleen lukemastasi enää tolla tahdilla? Miksi noin hirveä kiire, tentteihinkö pänttäät? Minusta hyvään kirjaan on ihana uppoutua rauhassa, lukea muutama sivu, esim. yksi luku, kerrallaan, makustella sanoja, pysähtyä pohtimaan välillä sitä teoksen sanomaakin, eikä vaan hotkia menemään. Toki, jos lukee jotain viihteellisempää, tahti on nopeampi ja sekin on ihan yhtä ok.
Riippuu sekä kirjasta että omasta motivaatiosta, ja jos mulla odottaa iso kasa muita lukemattomia kirjoja. Hemingwaystä tai Dickensistä saa aika täydellisen käsityksen vaikkei juurikaan pysähtyisi miettimään. Uudemmassa englanninkielisessä kirjallisuudessa kuten John Updikessa tai Toni Morrisonissa on tullut vastaan tosi paljon vieraita sanoja joten niitä ei voi lukea kiireellä.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen elokuvien suur-kuluttaja.
Tosi vaikea olla sellaisen kanssa suhteessa, joka ei katso televisiota.Vieläpä nukahtamis-tapani on nukkua sohvalla netflixin pyöriessä taustalla. Tv sitten sammuttaa itsensä.
Mikä tässä on aihetta dislikettämiseen?
Onhan se nyt vaikeeta, mutta ei mahdotonta olla suhteessa ihmiseen, jos on päinvastainen ihminen kuin minä. Vieläpä, kun katson melkein joka päivä elokuvia telkun kautta. Omistan vieläpä pienen kämpän, joten sekin vaikeuttaa sitä elämää toisenlaisen ihmisen kanssa.
Leffa-friikki kun oon.
30 kirjaa vuodessa on tosi vähän, oli kieli mikä hyvänsä.
Se, että jos haluaisit lukea kirjaa yksinäsi jossain nurkassa, niin me olemme vesi ja öljy.
Minä olen toiminnan miehiä. Meitä ei ole silloin luotu toisillemme.
Zinc
Minä haluan, että kun kuha tarraa kiinni, vesipisarat lentävät aallokosta silmille, ja samaan aikaan haistan nuotion hajun, jossa on kahvit tulemassa, tuntea olevani elossa.
Enkä lukea kirjaa kotona nurkassa. Kirjaa siitä, kun muut ovat elämässä.
Ja sitten on nää Charlotte Brontet ja Jane Austenit jotka eivät sinänsä kaltaistani mieslukijaa kiinnosta, mutta joista on joskus kiva voida keskustella joten hoidan ne vaan ripeästi pois alta.
Vierailija kirjoitti:
30 kirjaa vuodessa on tosi vähän, oli kieli mikä hyvänsä.
Toi on ihan suhteuttamisesta kiinni.
Itse luen tosi vähän, joten 30 on itselleni tosi paljon.
-eri-
No viimeinen parisuhteeni kaatui ilmeisesti juuri tuohon. Urheilulliseksi itseään mainostava mies tuijotti telkkari joka päivä töiden jälkeen syöden epäterveellistä ruokaa. Valitti kun en tehnyt sitä hänen kanssaan. Yritin kyllä järjestää muuta yhteistä tekemistä, muttei häntä kiinnostanut.