Lue keskustelun säännöt.
Pystyisitkö seurustelemaan sellaisen kanssa joka ei lainkaan katso televisiota?
Teeveen ehdoilla
13.10.2020 |
Kynnyskysymys! Suhteen kannalta usein on olennaista tällaisen yhteisen koti-iltojen viettäminen ja useimmilla siihen kuuluu televisio. Seuran vuoksi voin itse ehkä katsoa yhden perjantaileffan viikossa tai Lemmen Viemää kielen vuoksi, mutta muutoin kammoan päivittäistä töllöön tuijottamista. Esim. miten luulette lukuharrastuksen onnistuvan taustalla pauhaavan Putous-uusinnan syödessä keskittymistä? Miten voi oppia monia uusia kieltä kun ei voi sulkea pois televiosta kuuluvaa suomea/englantia?
Se on huomattu on että ylipäänsä seurustelu ei suosi monia älyllisiä harrastuksia. Jos tänä päivänä luen noin 30 kirjaa vuodessa (monella eri kielellä), niin en seurusteluaikoina pystynyt keskittyä lukemaan kuin pienen murto-osan siitä. Siihen päälle jos toinen alkaisi vaatimaan jälkeläisiä, ja voi pian heittää hyvästit lukuharrastukselle. Mitä ajattelette tästä?
Kommentit (91)
Pystyn hyvin ja erittäin miekelläni, koska en katso ollenkaan telkkua. Se on vain elokuvien katselua varten, mutta niitäkään ei ole tullut katsottua.
Ärsyynnyn jos tv auki suoltaen taustamelua. Mieluummin musiikkia. Ei mainoksia mistään tuutista.
Voin kuunnella musaa kuullokkeet korvilla jos joku haluaa tvtä katsoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun exä oli tuollainen. Joka päivä piti olla toosa taustalla pauhaamassa, arkena ja juhlana. Eron jälkeen luovuin televisiosta kokonaan, eikä sitä tulee enää tähän huusholliin kuin kuolleen ruumiini yli.
Itse en voisi seurustella ihmisen kanssa joka tekee tällaisesta asiasta kynnyskysymyksen. Todennäköisesti ongelmia ilmestyisi ajan myötä aina vain enemmän ja enemmän. En arvota muita ihmisiä heidän harrastuksensa perusteella eikä kumppanini tarvitse pitää samoista asioista kuin minä.
Täälläkin keskustelussa on sama ilmiö mihin olen törmännyt aiemminkin "en katso tv:tä, mutta on dvd soitin/netflix/tabletti/yms".
Itse ymmärsin aloittajan niin, että se jatkuva ruudun tuijotus ja melu häiritsee, eikä niin katsooko vanhan ajan telkkaa vai uuden ajan tubea/streamia.
Minäkin voisin sanoa, etten katso koskaan tv:tä, vaikka oikeasti vietän tuon 75" kaverin kanssa joku 6h joka päivä. Mutta live telkkaa siinä ei ole. katson yleensä tubea ja live streameja, joskus myös temppareita, joskus laatudokkareita ja elokuvia.
Työttömänä ehdin kyllä lukea myös, yleensä yhden kirjan päivässä, jos luen englanniksi tai kirja on tylsä taikka hankala voi mennä useampi päivä. Esko Valtaojaa luen päivässä puolikkaan luvun ja alkaa sattua päähän :D
Voisin seurustella helposti jonkun kanssa joka ei halua viettää ruutuaikaa, ei joka hetkeä tarvitse viettää samassa huoneessa. Omasta ruutuajasta voi helposti karsia ja sitä on vähemmän päivinä jolloin on mielenkiintoista tekemistä. Mutta jos asutaan yhdessä, niin toinen voi lukea eri huoneessa ja toinen katsoa tvtä tai pelata toisessa. Vapaa-aika on hyvä mielestäni puolittaa, puolet omaa aikaa ja puolet yhteistä. Se lasketaan sen perusteella mitä töiltä ja yhteiseltä kodinhoidolta jää. Toki, näin kun itse on työtön on hieman ikävää, jos joka päivä ei ehdi paljoa viettää kumppanin kanssa, kun on itsellä niin paljon omaa aikaa, mutta ymmärrän, että toinenkin tarvitsee sitä.
Seurustelu ok
Yhdessä asuessa pakko olla telkkari, koska pelaan konsoleilla. Ja kivempi katsoa leffa isolta ruudulta kuin kannettavan näytöltä, eli piuha siihen vaan kiinni sit
En nytkään katso televisiosta mitään (kirjaimellisessa mielessä siis, sarjoja/leffoja yms.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
30 kirjaa vuodessa on tosi vähän, oli kieli mikä hyvänsä.
No on se aika paljon, jos ei osaa lukemaansa kieltä sujuvasti. Vieraan kielen opiskelija on kuitenkin siinä jatkuvasti sanakirjan varassa.
Ajattelen, että 30 kirjaa vuodessa on aika vähän.
En itsekään katso kuin leffoja viikonloppuisin, mutta eipä tullut ikinä mieleen että se olisi ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle 30 kirjaa vuodessa on vähän, jos on todellakin kyse lapsettomasta lukijasta. Olkoonkin kirjat Anna Kareninaa yms. Tuohan ei ole edes kirja viikossa. Noita luin jo lukiossa 2-3 kirjaa viikossa. Lisäksi nopeammin luettuja klassikkoja ja helpompaa kirjallisuutta.
Itse kärsin kyllä vauvan koliikkiajan, koska silloin en päässyt lukemisen pariin. Eipä kyllä puolisokaan päässyt pelaamaan pleikkaa eikä katsomaan telkkaa.
Jos on ymmärtäväinen ja vastavuoroinen suhde, niin se ei haittaa, että toinen katselee ja toinen lukee. Vuorotellen on kummallakin kuulokkeet, koska itsekin häiriinnyn äänistä. Silti harrastaminen sujuu vierekkäin.
Tv:n katseluyritykseni kariutuvat ainaisiin mainoskatkoihin. Katson ohjelmaa viisi minuuttia ja sen jälkeen odotat kymmenen minuuttia, että mainokset loppuvat. Ei kiitos. Mieluummin suoratoisto, mikäli sitä ruutua on pakko tuijottaa, eikä parempaa tekemistä ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teeveen ehdoilla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
30 kirjaa vuodessa on tosi vähän, oli kieli mikä hyvänsä.
No on se aika paljon, jos ei osaa lukemaansa kieltä sujuvasti. Vieraan kielen opiskelija on kuitenkin siinä jatkuvasti sanakirjan varassa.
Jos ja kun yrittää tehdä vaikutuksen lukemiensa kirjojen määrällä, kannattaa lukea ne suomeksi.
Vierailija kirjoitti:
30 kirjaa vuodessa on tosi vähän, oli kieli mikä hyvänsä.
Varsinkin kun silmäilee ne nopeudella 200 sivua tunnissa. Jos vaikka ajatellaan, että kirja on keskimäärin 600 sivua, niin tuohan tekee 90 tuntia lukemista vuodessa, eli alle 2 tuntia viikossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kukaan palstalainen ei katso tv:tä, mutta ketjuja vaan sattumalta löytyy. Kuten:
- Tähdet tähdet
- Masked singer
- Tanssii tähtien kanssa
- Vain elämää
Teeveen ehdoilla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
30 kirjaa vuodessa on tosi vähän, oli kieli mikä hyvänsä.
No on se aika paljon, jos ei osaa lukemaansa kieltä sujuvasti. Vieraan kielen opiskelija on kuitenkin siinä jatkuvasti sanakirjan varassa.
Niin voi jokainen kysyä itseltään, onko siinä sitten mieltä jos ei ymmärrä lukemaansa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Teeveen ehdoilla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
30 kirjaa vuodessa on tosi vähän, oli kieli mikä hyvänsä.
No on se aika paljon, jos ei osaa lukemaansa kieltä sujuvasti. Vieraan kielen opiskelija on kuitenkin siinä jatkuvasti sanakirjan varassa.
Niin voi jokainen kysyä itseltään, onko siinä sitten mieltä jos ei ymmärrä lukemaansa?
Miksi täällä pitää lyttäillä toisten tapoja?
Harmitonta tekemistä toikin on.
-eri-
Teeveen ehdoilla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jääkö sulla jotain mieleen lukemastasi enää tolla tahdilla? Miksi noin hirveä kiire, tentteihinkö pänttäät? Minusta hyvään kirjaan on ihana uppoutua rauhassa, lukea muutama sivu, esim. yksi luku, kerrallaan, makustella sanoja, pysähtyä pohtimaan välillä sitä teoksen sanomaakin, eikä vaan hotkia menemään. Toki, jos lukee jotain viihteellisempää, tahti on nopeampi ja sekin on ihan yhtä ok.
Riippuu sekä kirjasta että omasta motivaatiosta, ja jos mulla odottaa iso kasa muita lukemattomia kirjoja. Hemingwaystä tai Dickensistä saa aika täydellisen käsityksen vaikkei juurikaan pysähtyisi miettimään. Uudemmassa englanninkielisessä kirjallisuudessa kuten John Updikessa tai Toni Morrisonissa on tullut vastaan tosi paljon vieraita sanoja joten niitä ei voi lukea kiireellä.
Eli luet vaan siksi, että voit sanoa lukeneesi tämän, tuon ja sen teoksen. Eihän siinä, kukin tyylillään.
Itselle vähän haastava ymmärtää tuollaista, kun olen lukenut aina vain niitä kirjoja, jotka on jotenkin puhutelleet (aihe, nimi, tai vaikka vaan kiva kansikuva) itseäni, en kahlannut läpi jotain 200 kirjaa, jotka jokaisen on pakko lukea-listoja. Silti olen lukenut paljon klassikoitakin, eikä sellaista tyylilajia olekaan, johon en olisi edes kirjan, parin verran tutustunut.
Yhtään kirjaa en ole kuitenkaan väkisin kahlannut loppuun vain siksi, että tämä nyt on suurteos, joka on pakko lukea, vaikkei yhtään kiinnosta. Hemingwayta yritin joskus, ei ollut mun juttu. Sota ja rauha jäi myös kesken, vaikka Tolstoilta olen muuta lukenut, samoin Karamazovin veljekset, vaikka Dostojevskistä muuten pidän paljon. Nämä teokset vaan ei puhutelleet tarpeeksi juuri silloin. Nyt voisi toki kokeilla antaa uuden mahdollisuuden.
Tämä meni nyt ihan ohi aiheesta, sori siitä.
Pystysin,ite katon tvstä vain joitain ohjelmia,ulkoiluun menee aikaa,paljon muuta tekemistä.Tv ei se oo tärkee,pelaan joskus tietokoneella,pelikonsolil,ei nekää oo ko harvoooiiiin.Olisi kaveri liikkumiseen koiran lisäksi..tehdään 2-7kin tunnin ulkoilut.Viikonloppuna pisimmät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teeveen ehdoilla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
30 kirjaa vuodessa on tosi vähän, oli kieli mikä hyvänsä.
No on se aika paljon, jos ei osaa lukemaansa kieltä sujuvasti. Vieraan kielen opiskelija on kuitenkin siinä jatkuvasti sanakirjan varassa.
Niin voi jokainen kysyä itseltään, onko siinä sitten mieltä jos ei ymmärrä lukemaansa?
Miksi täällä pitää lyttäillä toisten tapoja?
Harmitonta tekemistä toikin on.-eri-
Ihan aiheellinen kysymys tuo oli eikä lyttäämistä. Jos kielitaito ei riitä muuhun kuin sanakirjan kanssa sähläämiseen, kielitaitoa kannattaa parantaa. Ja lukea vaikka lapsille tarkoitettua kirjaa siihen asti.
Itse luen alkukielellä siksi, että käännöksessä ei ehkä välity hieno sanataide jossain tietyssä teoksessa. Mutta eihän sisällöstä ymmärrä paljonkaan, jos joutuu keskittymään sanakirjan selaamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Täälläkin keskustelussa on sama ilmiö mihin olen törmännyt aiemminkin "en katso tv:tä, mutta on dvd soitin/netflix/tabletti/yms".
Itse ymmärsin aloittajan niin, että se jatkuva ruudun tuijotus ja melu häiritsee, eikä niin katsooko vanhan ajan telkkaa vai uuden ajan tubea/streamia.Minäkin voisin sanoa, etten katso koskaan tv:tä, vaikka oikeasti vietän tuon 75" kaverin kanssa joku 6h joka päivä. Mutta live telkkaa siinä ei ole. katson yleensä tubea ja live streameja, joskus myös temppareita, joskus laatudokkareita ja elokuvia.
Työttömänä ehdin kyllä lukea myös, yleensä yhden kirjan päivässä, jos luen englanniksi tai kirja on tylsä taikka hankala voi mennä useampi päivä. Esko Valtaojaa luen päivässä puolikkaan luvun ja alkaa sattua päähän :D
Voisin seurustella helposti jonkun kanssa joka ei halua viettää ruutuaikaa, ei joka hetkeä tarvitse viettää samassa huoneessa. Omasta ruutuajasta voi helposti karsia ja sitä on vähemmän päivinä jolloin on mielenkiintoista tekemistä. Mutta jos asutaan yhdessä, niin toinen voi lukea eri huoneessa ja toinen katsoa tvtä tai pelata toisessa. Vapaa-aika on hyvä mielestäni puolittaa, puolet omaa aikaa ja puolet yhteistä. Se lasketaan sen perusteella mitä töiltä ja yhteiseltä kodinhoidolta jää. Toki, näin kun itse on työtön on hieman ikävää, jos joka päivä ei ehdi paljoa viettää kumppanin kanssa, kun on itsellä niin paljon omaa aikaa, mutta ymmärrän, että toinenkin tarvitsee sitä.
Miksi aina kaikki katsoo laatudokkareita. Myöntäisi suoraan että kaikki sosiaaliporno kiinnostaa :D
Vierailija kirjoitti:
Teeveen ehdoilla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jääkö sulla jotain mieleen lukemastasi enää tolla tahdilla? Miksi noin hirveä kiire, tentteihinkö pänttäät? Minusta hyvään kirjaan on ihana uppoutua rauhassa, lukea muutama sivu, esim. yksi luku, kerrallaan, makustella sanoja, pysähtyä pohtimaan välillä sitä teoksen sanomaakin, eikä vaan hotkia menemään. Toki, jos lukee jotain viihteellisempää, tahti on nopeampi ja sekin on ihan yhtä ok.
Riippuu sekä kirjasta että omasta motivaatiosta, ja jos mulla odottaa iso kasa muita lukemattomia kirjoja. Hemingwaystä tai Dickensistä saa aika täydellisen käsityksen vaikkei juurikaan pysähtyisi miettimään. Uudemmassa englanninkielisessä kirjallisuudessa kuten John Updikessa tai Toni Morrisonissa on tullut vastaan tosi paljon vieraita sanoja joten niitä ei voi lukea kiireellä.
Eli luet vaan siksi, että voit sanoa lukeneesi tämän, tuon ja sen teoksen. Eihän siinä, kukin tyylillään.
Itselle vähän haastava ymmärtää tuollaista, kun olen lukenut aina vain niitä kirjoja, jotka on jotenkin puhutelleet (aihe, nimi, tai vaikka vaan kiva kansikuva) itseäni, en kahlannut läpi jotain 200 kirjaa, jotka jokaisen on pakko lukea-listoja. Silti olen lukenut paljon klassikoitakin, eikä sellaista tyylilajia olekaan, johon
Ei, siis yritän vaan etten olisi ennakkoluuloinen minkään suhteen, sanotaan vaikkapa naiskirjailijoiden suhteen. Bronte ei tehnyt lainkaan vaikusta, luin ainoastaan yhden kirjan ja se riitti. Sen sijaan Toni Morrison oli kiehtova, josta syystä hain kirjastosta kokonaisen salkullisen ja kahlasin ne läpi.
Ööö, mää kulutan kaiken aikani pc pelaamiseen, tv katselu se vasta lusmuille onkin!
Kannattaa hankkia puoliso joka harrastaa samaa kuin itse.