Lue keskustelun säännöt.
Nykytrendi: n. 2-vuotiaat päiväkodissa kun äiti hoitaa vauvaa
13.10.2020 |
Luulin ennen, että pienet lapset pidetään äitiysloman ajan päiväkodissa, jos on vaikka jaksamisen kanssa haastetta. Tämä luulo on kuitenkin osoittautunut vääräksi. Sain vauvan toukokuussa ja olen paikallisessa äitiryhmässä jossa noin parikymmentä äitiä. Tavataan viikottain tai osa jopa useammin. Monella on noin 2-vuotias lapsi päiväkodissa kokopäivähoidossa. Äideillä on energiaa kulkea keskustassa, pitää kirppispöytiä ja lounastaa arkipäivät.
Mikäli jokainen hoitaisi sen 2-vuotiaan kotona, saisi tälläkin porukalla järjestettyä virikettä niille isommille sisaruksille. Sen sijaan nämä äidit tapaa toisiaan ja ne parivuotiaat on pois jaloista päiväkodissa. Kertoo tästä nykyajasta jotain..
Kommentit (365)
Minun lapsilla ikäeroa reilut 3 vuotta. Esikoinen oli kotona koko ajan, kun vauva syntyi. Minusta se oli elämäni parasta aikaa. Luettii ja leikittiin esikoisen kanssa, kun vauva nukkui. Mustasukkaisuutta ei juuri esiintynyt.
Miniällä nyt pieni vauva kotona ja esikoinen 3-vuotias päiväkodissa. Ihan hirveää mustasukkaisuutta. Voisiko esikoista harmittaa, kun hän joutuu päiväkotiin ja äiti on kotona pikkusiskon kanssa?
Toki isommille lapsille on kivakin osapäivähoito tai joku seurakunnan kerho muutaman kerran viikossa, että näkevät toisia lapsia. Täytyy muistaa, ettemme me niitä lapsia itseämme varten kasvata vaan siksi, että pärjäisivät elämässä hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis se eskari on kouluun totuttelua varten. Eskaria varten ei enää tqrvitse harjoitella.
Minullakin oli vahvoja mielipiteitä yhden lapsen äitinä. Joskus voi sanoa, että Siperia opettaa ja tuomitseminen jää vähemmälle, kun kokemus karttuu.
Vierailija kirjoitti:
Minun lapsilla ikäeroa reilut 3 vuotta. Esikoinen oli kotona koko ajan, kun vauva syntyi. Minusta se oli elämäni parasta aikaa. Luettii ja leikittiin esikoisen kanssa, kun vauva nukkui. Mustasukkaisuutta ei juuri esiintynyt.
Miniällä nyt pieni vauva kotona ja esikoinen 3-vuotias päiväkodissa. Ihan hirveää mustasukkaisuutta. Voisiko esikoista harmittaa, kun hän joutuu päiväkotiin ja äiti on kotona pikkusiskon kanssa?
Toki isommille lapsille on kivakin osapäivähoito tai joku seurakunnan kerho muutaman kerran viikossa, että näkevät toisia lapsia. Täytyy muistaa, ettemme me niitä lapsia itseämme varten kasvata vaan siksi, että pärjäisivät elämässä hyvin.
Miniällä?
Pojallasi jossain toinen perhe jossa isä on kotona kaikkien kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Minun lapsilla ikäeroa reilut 3 vuotta. Esikoinen oli kotona koko ajan, kun vauva syntyi. Minusta se oli elämäni parasta aikaa. Luettii ja leikittiin esikoisen kanssa, kun vauva nukkui. Mustasukkaisuutta ei juuri esiintynyt.
Miniällä nyt pieni vauva kotona ja esikoinen 3-vuotias päiväkodissa. Ihan hirveää mustasukkaisuutta. Voisiko esikoista harmittaa, kun hän joutuu päiväkotiin ja äiti on kotona pikkusiskon kanssa?
Toki isommille lapsille on kivakin osapäivähoito tai joku seurakunnan kerho muutaman kerran viikossa, että näkevät toisia lapsia. Täytyy muistaa, ettemme me niitä lapsia itseämme varten kasvata vaan siksi, että pärjäisivät elämässä hyvin.
Oletpa ihana anoppi. Kuinka usein tarjoat miniälle apua sen sijaan että haukut häntä ulkopuolisille? Ja poikasi on tietysti ulkopuolinen koko lasten kasvatuksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo taitaa olla aika vanha trendi. Itselläni oli kolme alle kouluikäistä lasta kotihoidossa. Kotona viihtyi äitikin paljon paremmin, kun oli seuraa, Isommat "vahtivat" viltillä makaavaa vauvaa, kun kävin vessassa tms. Yhdessä tehtiin retkiä, vanhin oli eskarissa klo 9-12.30. Vietiin hänet sinne ja jatkettiin sieltä puistoon. Vauva nukkui vaunuissa. Puistosta tultiin kotiin ruoan laittoon ja vauvan ruokintaa. Semmoisia ne päivät oli.
Kun vauva oli päiväunilla, piirreltiin ja tehtiin muovailuvahalla isompien kanssa, leivottiin tai luettiin. Käytiin uimakouluissa ja luistelemassa. Koko trio on nyt koulussa. Kaikki aivan täysipäisiä ja hyviä koululaisia. Sisaruksilla läheiset välit.
Mulla ei tuota ennen ollut juurikaan kokemusta lastenhoidosta, mutta hyvin pärjättiin. Kyse on valinnoista, jaksamisesta ja motivaatiosta. Ei päiväkodeissa ole mitään sellaista, mitä täysijärkinen vanhempi ei voisi kotona järjestää. Olin lasten takia yhteensä poissa työelämästä 6 vuotta. Lasten välissä olin aina töissä, ja lapset olivat silloin hoidossa. Tosi mielellään jäivät kotiin, kun pienempi sisarus syntyi. Tuo oli hyvää aikaa. En minä ainakaan synnytä lapsia muiden kasvatettaviksi. Kivaa heidän kanssaan oli viettää aikaa.
Uimakoulussa oli lapsi, joka oli kotona vain päivän viikossa. Muuten klo 7-17 hoidossa. Äiti ei saanut vauvan kanssa vietyä eikä haettua (?????) ja totesi iloisesti, että näkee poikaa max 2 h päivässä, kun poika pitää aamulla herättää aikaisin hoitoon ja menee sen takia jo illalla aikaisin nukkumaan. En ymmärtänyt sitä silloin enkä ymmärrä kyllä nytkään.
Olet tietämätön. Ilmiö ei kerro ajasta yhtään mitään. Olin lastenhoitajana 30 vuotta sitten. Sama tapa oli käytössä myös silloin. Samalla tavalla sitä myös silloin kauhisteltiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo taitaa olla aika vanha trendi. Itselläni oli kolme alle kouluikäistä lasta kotihoidossa. Kotona viihtyi äitikin paljon paremmin, kun oli seuraa, Isommat "vahtivat" viltillä makaavaa vauvaa, kun kävin vessassa tms. Yhdessä tehtiin retkiä, vanhin oli eskarissa klo 9-12.30. Vietiin hänet sinne ja jatkettiin sieltä puistoon. Vauva nukkui vaunuissa. Puistosta tultiin kotiin ruoan laittoon ja vauvan ruokintaa. Semmoisia ne päivät oli.
Kun vauva oli päiväunilla, piirreltiin ja tehtiin muovailuvahalla isompien kanssa, leivottiin tai luettiin. Käytiin uimakouluissa ja luistelemassa. Koko trio on nyt koulussa. Kaikki aivan täysipäisiä ja hyviä koululaisia. Sisaruksilla läheiset välit.
Mulla ei tuota ennen ollut juurikaan kokemusta lastenhoidosta, mutta hyvin pärjättiin. Kyse on valinnoista, jaksamisesta ja motivaatiosta. Ei päiväkodeissa ole mitään sellaista, mitä täysijärkinen vanhempi ei voisi kotona järjestää. Olin lasten takia yhteensä poissa työelämästä 6 vuotta. Lasten välissä olin aina töissä, ja lapset olivat silloin hoidossa. Tosi mielellään jäivät kotiin, kun pienempi sisarus syntyi. Tuo oli hyvää aikaa. En minä ainakaan synnytä lapsia muiden kasvatettaviksi. Kivaa heidän kanssaan oli viettää aikaa.
Uimakoulussa oli lapsi, joka oli kotona vain päivän viikossa. Muuten klo 7-17 hoidossa. Äiti ei saanut vauvan kanssa vietyä eikä haettua (?????) ja totesi iloisesti, että näkee poikaa max 2 h päivässä, kun poika pitää aamulla herättää aikaisin hoitoon ja menee sen takia jo illalla aikaisin nukkumaan. En ymmärtänyt sitä silloin enkä ymmärrä kyllä nytkään.
Nykyään monen on pakko pitää kiinni siitä päivähoitopaikasta. Ennen sitä vain vekslailtiin ja aina sai paikan kun halusi ja lapset samaan paikkaan.
Vähän kaksipiippuinen juttu, kyllä tuolle vanhemmalle lapselle tekee hyvää saada noita muita virikkeitä ja ikäisiään kavereita. Kotona mennään varmaan liikaa vauvan ehdoilla. Mutta onko noita pk paikkoja noin vaan jaettavaksi?Mene nyt sitten töihin jo tarjotaan autottomalle 5 kilsan päähän paikkaa...kun nämä ja erityisesti sisaruspaikat vastaaville kiilaa eteen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yhden lapsen äiti siellä huutelee. Kerro miten itse toimit sitten kun sulla on se toinenkin lapsi.
:D tiesitkö, että siellä päiväkodissa niillä päiväkodin tädeillä on neljä alle 3-vuotiasta hoidettavanaan omassa pienryhmässään?
-Villi 3-5-vuotias tarvitsee toimintaa ja kavereita. Vauvan kanssa ei välttämättä ole niin vauhdikasta menoa tarjolla. Illat ja viikonloput sitten luetaan niitä kirjoja ja ulkoillaan yhdessä, ja rauhoitutaan.
-Työ. Kaikki ei ole kotona montaa vuotta. Pitää ajatella sitä hoitopaikan saantia äitiysloman jälkeen. Ehkä ei haluta luopua hyvästä paikasta ja tutuista kavereista?
-Korona-aikana melkein kaikki sai olla kotona. Ainakin Helsingissä suositeltiin keväällä hoidosta poisjäämistä.
-Äiti saattaa esim. opiskella tai harjoittaa yritystoimintaa siellä kotona vauvan kanssa. Aina ei ulkopuolinen tiedä toisten yksityisasioista.
-Entisaikaan sitä seuraa ja kavereita sai siitä, että usein nämä kotiinjäävät äidit olivat perhepäivähoitajia. Eli kotiäidin lapset saattoivat kasvaa päiväkodin kaltaisissa olosuhteissa vieraiden lasten kanssa. Oppivat vielä jakamaan äitinsäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhden lapsen äiti siellä huutelee. Kerro miten itse toimit sitten kun sulla on se toinenkin lapsi.
:D tiesitkö, että siellä päiväkodissa niillä päiväkodin tädeillä on neljä alle 3-vuotiasta hoidettavanaan omassa pienryhmässään?
Niin 8 tuntia päivässä, ei 24/7. Ja ovat ammattilaisia. Ja ihailen, miten selviytyvät siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhden lapsen äiti siellä huutelee. Kerro miten itse toimit sitten kun sulla on se toinenkin lapsi.
:D tiesitkö, että siellä päiväkodissa niillä päiväkodin tädeillä on neljä alle 3-vuotiasta hoidettavanaan omassa pienryhmässään?
He ovat siellä palkkatyössä. Joku muu laittaa ruuan ja siivoaa ja työvuoron jälkeen ovat vapaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vähän kaksipiippuinen juttu, kyllä tuolle vanhemmalle lapselle tekee hyvää saada noita muita virikkeitä ja ikäisiään kavereita. Kotona mennään varmaan liikaa vauvan ehdoilla. Mutta onko noita pk paikkoja noin vaan jaettavaksi?Mene nyt sitten töihin jo tarjotaan autottomalle 5 kilsan päähän paikkaa...kun nämä ja erityisesti sisaruspaikat vastaaville kiilaa eteen...
5 kilsaa on ihan ok, jos on samaan suuntaan kuin työmatka. Täällä maalla voi olla pahemminkin.
Onko tosiaan osa nykyäideistä niin avuttomia etteivät jaksa/viitsi hoitaa molempia lapsia kotona vaan kiikuttavat vanhemman lapsen päiväkotiin?Kas kun eivät vaadi vauvoillekin oikeutta päivähoitoon.Ei hyvältä näytä.
Vierailija kirjoitti:
Onko tosiaan osa nykyäideistä niin avuttomia etteivät jaksa/viitsi hoitaa molempia lapsia kotona vaan kiikuttavat vanhemman lapsen päiväkotiin?Kas kun eivät vaadi vauvoillekin oikeutta päivähoitoon.Ei hyvältä näytä.
Nykyäidit? Ihan on vuosikymmenien ajan ollut tämä käytäntö.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kaksivuotiaalle on ihan mukavaa saada hieman toimintaa ja virikkeitä, mitä ei kotona välttämättä saa kun äiti hoitaa vauvaa ja on tylsää. Ei välttämättä joka päivä, mutta esim 2-3 kertaa viikossa. Päiväkodissa on kuitenkin vähän erilaiset resurssit järjestää mielekästä touhua, ja sosiaalistaminen sujuu siinä samalla.
Puhut kaksivuotiaasta??!
Ehkä sille lapsellesi todella on parempi olla siellä päiväkodissa ”sosiaalistumassa” kuin kotona äitinsä kanssa, jos äiti ei sen vertaa lapsestaan välitä, että pitäisi tämän luonaan. Itse ei tulisi mieleenkään sysätä lasta pois jaloista. Itsehän olen sen lapsen hankkinutkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tosiaan osa nykyäideistä niin avuttomia etteivät jaksa/viitsi hoitaa molempia lapsia kotona vaan kiikuttavat vanhemman lapsen päiväkotiin?Kas kun eivät vaadi vauvoillekin oikeutta päivähoitoon.Ei hyvältä näytä.
Nykyäidit? Ihan on vuosikymmenien ajan ollut tämä käytäntö.
Ei kyllä ole ollut niin yleistä kuten nykypäivänä.
Muistan yhä kuinka rasittavaa oli raahata vanhimpaa lasta päiväkotiin ja sieltä kotiin, kun nuorimmainen oli vauva! Miljoona kertaa helpompaa olisi ollut olla kotona koko poppoo. Päiväkodissa siis kävi 5,5 vuotias, osapäiväisesti 3 päivää viikossa ja siksi, koska mielestäni lapsen olisi hyvä totutella päiväkotielämään ennen esikoulun alkua. 3-vuotias oli tietysti kotona!