Kuka muistaa kylman talven 1987?

Olin silloin 17 ja lukiossa. Muistan kun kävelin 40 asteen pakkasessa kolmen kilsan päähän kouluun. Olin melkein ainoa oppilas sinä päivänä, koska rikkaitten kakaroita ei päästetty kouluun niin kylmällä - ei vaikka niillä oli sentään autot joilla ne oltaisiin voitu tuoda ja hakea.

Rauli Badding Somerjoki kuoli muuten sinä talvena. Muistan nyt tuon talven ja että oli kylmä. Käveltiin pitkän matkan metsätietä yöllä ja jalassa oli farkut ja niiden alla ei mitään. Ihmeen hyvin pärjättiin vaikka pukeutuminen oli tuota. Oi nuoruus ja todella ikimuistoista sähellystä. Rauli Sommerjokea itkettiin vaikka vain muodonvuoksi tammikuussa. Oli kylmä, hurja ja jälkeenpäin ajatellen ihana talvi täynnä nuoruuden sekopäisyyttä.

Muistan. Olin ekaluokalla ja olin häpeissäni, kun jouduin pukemaan päälleni siskon vanhan nilkkapituisen toppatakin. Pääsin isän kyytillä kouluun.

[quote author="Vierailija" time="07.01.2014 klo 00:30"]

En ole varma, muistanko. Olin 7-vuotias.

Muistan kyllä, kun vuonna 1999 tammi- ja helmikuussa oli todella kylmä. -30 oli hyvin tavallinen lukema. Pohjois-Suomessa oli -50. Olikohan se talvi samanlainen kuin tuo 1987?

  [/quote]

Mäkin olin 7-vuotias -87 ja muistan sen todella hyvin. Ei puhettakaan vuodesta -99 samaan hengenvetoon. 

Meitä oli monta ekaluokkalaista siinä naapurustossa ja isien olisi pitänyt alkaa viedä meitä kouluun vuorotellen autoillaan. Meidänkin isä kuitenkin unohti. Oli noloa ja inhottavaa, kun sitten jouduttiin kävelemään kouluun ja vielä myöhässä. Kouluun oli jotain päälle kaksi kilometriä.

Olin 11, meillä ei ollut autoa ja kouluun matkaa 3,5 km. Pakkasta oli yli 40, kun kävelin koulusta kotiin ja naamani paleltui tosi pahasti. Muistan kuinka poskeni olivat kovan jääkerroksen peittämät, sattui kun niitä sulateltiin ja olin monta päivää ihan tulipunainen! Sen jälkeen poskeni ovat paleltuneetkin tosi herkästi.

Muistan, olin silloin yläasteella. Yhtenä aamuna katsoin ulos, että onpa kaunis aurinkoinen sää - ja katsoin mittariin: -38 C!! Koulubussia odotellessa se ei kuitenkaan tuntunut niin kylmältä, kun ei tuullut yhtään. Kyllähän kaikki silloin kouluun tuli, ei toi pakkanen nyt mikään syy ollut pois jäädä!

Siitä talvesta en muuta muista kuin että hiton kylmä oli kävellä sisäoppilaitoksesta kaverien kanssa parin kilometrin päähän pikkukaupunkiin kapakkailtoja viettämään tuulisen aukean poikki. Edellisen talven muistan paljon paremmin, koska silloin olin juuri löytänyt rakkauden.

Tässä vähän pakkastilastoa:

http://ilmatieteenlaitos.fi/kovat-pakkaset-ja-kylmimmat-talvet

Kyllä. Olin ala-asteella ja se oli ensimmäinen ja ainut kerta kun koulusta sai jäädä pois koska bussit eivät kulkeneet. Muistaakseni kaverin isä kyyditsi meidät sitten loumasaikaan kouluun.

Paavo Väyrysen autonkuljettaja antoi meille kaapelikäynnistyksen useampana aamuna, jotain hyötyä siitäkin että asuttiin Kepun puoluetoimiston naapurissa. Kämpän ikkunasta falskasi niin paljon että verho jäätyi. Ostettiin Tennispalatsin Anttilan viimeinen ikkunoiden tiivistysnauhakela. 

Asuin silloin Raisiossa ja olin töissä kaupan kassalla. Kassa oli oven suussa ja ja kun ihmisiä ramppasi koko ajan, niin sisälämpötilakin oli siinä vain +8. Mulla oli työtakin alla villatakki ja jalassa saappaat. Hanskatkin olisi pitänyt olla. Ulkona oli -34. Koira olisi vielä -28:ssa tehnyt vaikka kuinka pitkän lenkin, mutta -34:ssä hyppeli kolmella jalalla ja teki vaan pissat ja halusi sisälle.

Myymäläpäällikkö sanoi, että nyt ei sitten kesällä valiteta helteestä. No ei tarvinnut valittaa...

OPiskelin ens. vuotta Joensuussa. Suvantosillan ylitys kävellen yliopistolle oli karmeaa., piti pysähtyä lämmittelemään jossakin porttikäytävässä kävelymatkalla yliopistolle.

Olin silloin 21-vuotias ja stokkalla töissä. Asuin alivuokralaisasunnossa, jossa sisälämpötila oli 16 astetta. Muistan kuinka nukuin villasormikkaat käsissä ja kuinka ikkunoista veti vaikka verhot olivat paksua samettia. Talo, jossa asuin, oli 30-luvulla rakennettu ja tuskin peruskorjattu. Jotain ikkunaremppaa tehtiin seuraavana kesänä, ehkäpä vahingosta viisastuneena.

Asuin Lontoossa, jossa pakkanen putosi 7 asteeseen. Se oli siellä saman luokan ongelma kuin 30 astetta Helsingissä, ellei pahempi. Köyhiä mummeleita kuoli kylmään, kun ei mitätön kaasulämmitin riittänyt vetoisassa huoneessa.

muistan. olin lukiossa ja asuin opiskelijakämpässä, joka oli hatara ja vetoinen. koulumatkoilla toppahousut ja paksut "kuukengät". ihan helvetillinen talvi!

Muistan. Muutettiin joulun alla -86 toiselle puolelle Suomea. Lastattiin muuttoauto edellisiltana ja lähdettiin ajamaan uuteen kaupunkiin kun pääsin koulusta päättäjäispäivänä. Huonekalut olivat kylmiä pitkään vielä muuton jälkeen jouduttuaan olemaan kylmässä autossa vuorokauden, keittiön pöytäkin meni jäähileeseen pitkään kun sitä pyyhki kostealla rätillä. Kouluun kun mentiin 87-vuoden puolella, niin vietettiin kaikki välitunnit sisällä kun oli niin kova pakkanen.

Muistanpa hyvinkin. Olin lukiossa. Välitunnit sai olla sisällä. Joinain aamuina äiti vei kouluun autolla ja jatkoi töihin kauemmaksi. Sen takia olin koululla, ennen kuin se oli auki. Jouduin sitten odottelemaan kylmissäni ulkona -35 asteessa jonkin aikaa...

[quote author="Vierailija" time="07.01.2014 klo 00:44"]

Taidanpa muistaa. Olin tuolloin lukiolainen ja minulla oli 20 minuutin kävelymatka koululle. Tuohon aikaan ei nuoriso pipoja käyttänyt kuten nyt, mutta minä kyllä käytin. Inhosin tosin jo 20-asteen pakkasiakin, joten sikäli ihan sama vaikka mittari näytti vielä kylmempää.

[/quote]

Muistan minäkin. Kävelin stadissa Kampin bussiaseman läpi - ilman pipoa kun kova gimma olin - ja aattelin että aivot jäätyy kuten uutisissa jollain huhuttiin käynneen. Pääasia että tukka oli hyvin. En tiedä luovuinko purkkareistakaan (purjehduskengistä) edes tuolloin. Omat lapset saisivat sellasen luennon jos menisivät pakkasilla tuollasissa vaatteissa...

85-87 olivat kaikki kylmiä talvia mutta tuo -87 on jäänyt kyllä parhaiten mieleen. Kyllä meidän koulussa moni unohti, että pitäisi joltain näyttää ja porukka alkoi kulkea toppahaalareissa vaikka farkut olisi olleet hienommat. Pihalla ei tarvinnut käydä ja iltaisin ei paljon kavereita nähty kun kukaan ei viitsinyt pihalle lähteä. Jääkiekon ulkosarjassa joutui monet pelit siirtämään kun pakkasta oli yksinkertaisesti liikaa. Nyt ei tämä -20 tai -25 tunnu juuri miltään.

Muistan sen brittimiehen murhan Töölönlahdella. Oli tanskalaisen avovaimonsa kanssa tulossa keskustan suunnasta myöhään illalla. Mies oli kipaissut edellä ja saanut luodin päähänsä muutaman sadan metrin päässä kotoaan. Syyllistä ei koskaan löydetty.

Kuka muistaa miehen nimen? Murha.infosta varmaan löytyy ketju.

Olen saanut alkuni sinä kylmänä talvena... t: lokakuu -87