Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies ei osaa lohduttaa
11.10.2020 |
Mietin pitääkö erota. "Ainut" asia mitä olen parisuhteelta halunnut on lohtu kun on paha olla.
Mies suuttuu kun itken. Selviäsin ihan hyvin yksinkin, ilman parisuhdetta.
Onko niin että vaan "lässyt" miehet osaa lohduttaa, kertokaa?
Olen todella kovapäinen nainen enkä muuten kestä yhtään vähemmän kovapäisiä miehiä.
Tuntuu siltä että sekoaa kun ei saa halausta sillon kun on tosi paha mieli.
Kommentit (80)
No hän on kovapäinen mies, ethän sinä muuten häntä kestäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset itkee, ei aikuiset. Totta kai pillittävä akka ärsyttää miestä, koska sellainen vaimo on heikko kuin lapsi, eikä tasavahva kumppani, johon voi luottaa vaikeissa tilanteissa. Elämä on kovaa kaikille, kasvata selkäranka ja paksumpi nahka, ei pillittäminen auta.
En ole kyllä alkuunkaan mikään pillijä vaan todella vahva ihminen joka selviää tilanteesta kuin tilanteesta. Silti välillä itkettää ja kaipaa lohtua.
Mikä ihme siinä on että itkeminen oöis muka heikkoiden merkki? Ehkä jos tuolla kadulla päivät pitkät vollottais se vois sitä olla.Ap
Et sitten vaan ole mitenkään erityisen vahva ihminen. Olet ihan normi.
Itket ja kaipaat lohdutusta. Kukapa ei. Miehesi voi olla kyllästynyt tähän. Sinä kiusaat häntä tällä. Et osaa edes lohduttaa narinaa. Sitten voikin syytellä ja sen sinä kirjoituksistasi päätellen osaat. Syyttelet jo vanhempien kasvatusta miehesi kotioloja. Kyvyttömyyttä, tunnevammaisuutta jne. Mitä sinä oikeasti itket? Miksi sitä lohdutusta, niin kaipaat? Onko jokin asia, trauma käymättä läpi? Hoida ne pois ennen kuin teet uusia ikäviä asioita.
Mitenkä miehesi vanhemmat suhtautuivat/suhtautuvat mieheesi, jos hän on itkenyt/ kaivannut lohdutusta?
Mitä ihmettä te ihmiset oikein ajattelette?
Kotona itkeminenkö ei ole normaalia?
Käsittämättömiä mielipiteitä!
Kyllä mä pystyn vetämään loputtomasti roolia ettei itketä vaikka mitä tapahtuisi, niin toimin kodin ulkopuolella.
Olen työssä jossa saan ties mitä roskaa silmilleni päivittäin, ei liikuta, olen työryhmäni parhaimpia kestämään tätä hermostumatta!
On kuitenkin aivan eri asia mitä olen ja HALUAN olla kotioloissa perheeni kanssa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miestäni on pahoinpidelty lapsena, siinä lienee jo aihetta "syyttelyyn". Ap
Kokemusta on. Ehkä vähän on auttanut nämä vuosien varrella:
-kun hän osoittaa jotain pientäkin hellyyttä vaikeassa tilanteessa, kehun selvästi, että tuntuu hyvältä. Jotta hän huomaa, että sen lohdutuksen ei tarvitse olla mitään muuta kuin pitäminen lähellä. Ei niitä ratkaisuehdotuksia, mitä miehet monesti luonnostaan tarjoaa ja siitähän se soppa syntyy...
-osoitan hänelle samanlaista lohdutusta, kuin itse kaipaisin
-puhun tarpeestani silloin, kun ei ole tilanne päällä, vaan rento ja positiivinen tunnelma. Ilman syyttelyn sävyä, tämä on meillä oleellista. Toisen heikkous on miehen vaikeaa kohdata, kun on joutunut itseltään sitä kieltämään. Mutta kun hän saa kuulla voivansa olla minulle avuksi, on tyytyväinen, ja silloin hän haluaa sitä myös soveltaa yhä enemmän.
-käsittelen murheitani myös muiden kanssa. Olen ymmärtänyt, ettei ole hänen tehtävänsä nostaa minua murheista. Vaikka kivaa se olisikin ja jollakin se toimii, meillä pääosin ei. En hakkaa päätä seinään vaan etsin muuta apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kokemusta on. Ehkä vähän on auttanut nämä vuosien varrella:
-kun hän osoittaa jotain pientäkin hellyyttä vaikeassa tilanteessa, kehun selvästi, että tuntuu hyvältä. Jotta hän huomaa, että sen lohdutuksen ei tarvitse olla mitään muuta kuin pitäminen lähellä. Ei niitä ratkaisuehdotuksia, mitä miehet monesti luonnostaan tarjoaa ja siitähän se soppa syntyy...
-osoitan hänelle samanlaista lohdutusta, kuin itse kaipaisin
-puhun tarpeestani silloin, kun ei ole tilanne päällä, vaan rento ja positiivinen tunnelma. Ilman syyttelyn sävyä, tämä on meillä oleellista. Toisen heikkous on miehen vaikeaa kohdata, kun on joutunut itseltään sitä kieltämään. Mutta kun hän saa kuulla voivansa olla minulle avuksi, on tyytyväinen, ja silloin hän haluaa sitä myös soveltaa yhä enemmän.
-käsittelen murheitani myös muiden kanssa. Olen ymmärtänyt, ettei ole hänen tehtävänsä nostaa minua murheista. Vaikka kivaa se olisikin ja jollakin se toimii, meillä pääosin ei. En hakkaa päätä seinään vaan etsin muuta apua.
Minullekkaan mieheni ei ole mikään terapeutti, minulla on paljon läheisiä ihmisiä.
Itse kykenen ja haluankin lohduttaa vaikka puolituttua työkaveria tilanteessa jossa toinen tukea tarvitsee. (Esim. Puhelimessa saatu tieto lemmikin kuolemasta.)
Musta parisuhteen pitäis olla sellainen ettei tarvitse miettiä käytöstään. Ja meillä onkin kyllä hyvä yhteys vaikka riidelläänkin paljon.
Kummallakin samanlaisia peikkoja lapsuudesta esim. Mukana.
Itse vaan yliempaattisena ihmisenä koen että toinen hylkää juuri silloin kun sitä vähiten haluaisi.
Myös mies kärsii tunteesta että hylkäämisenpelosta, ollaan hyvin samanlaisia. En silti todella empaattisena ihmisenä näe miten voi rakastaa toista jos toisen hätä ei aiheuta kuin vihaa, miten ihmeessä sen voisi ymmärtää? Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko ihan suoraan sanonut hänelle mitä tarvitset? Pyytänyt, että haluaisi?
Olen suoraan sanonut ja pystytään puhumaan kyllä asiasta ja muistakin asioista.
Lapsuudesta tulee häneltä tämä.Koen niin ettei häntä vaan kiinnosta paha oloni.(olen sanonut senkin)
Jotenkin oma pää pitää ihan järjettömänä asiaa ettei toista kiinnosta.
En halua muiden lohtua. Jos mies ei sitä anna suhde on vajaa.
Ap
Ymmärrän täysin. Lohduttaminen, puolin ja toisin, on itsellenikin tosi olennainen asia parisuhteessa. Jos toinen ei ota halaukseen tai syliin, vaikka näkee että itken tai olen murtumispisteessä, tuntuu se todella kylmältä ja välinpitämättömältä. Tietysti tämä asia ja sen synnyttämät tunteet pitää puhua läpi (kuten ap tehnytkin), koska voi olla, että kumppani ei ole ymmärtänyt asian merkitystä. Toinen voi kaivata jotain toisenlaista lohdutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitää erota.
Miehelläsi on tunnevamma.
Narsistit ei kestä kun toinen on heikko ja itkee. Ärsyyntyvät siitä.
Juokse.
Ihminen, joka on elänyt narsistin läheisyydessä on joutunut ihan liikaa itkulla manipuloiduksi.
Ap kertoo olevansa kovapäinen itkijä, joka tarvitsee lohdutusta? Ilmeisesti myös usein.
Vaadit itsellesi empatiaa vaikka olet täysin empatiakyvytön toiselle. Teitä on kaksi ihmistä tässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä te ihmiset oikein ajattelette?
Kotona itkeminenkö ei ole normaalia?Käsittämättömiä mielipiteitä!
Kyllä mä pystyn vetämään loputtomasti roolia ettei itketä vaikka mitä tapahtuisi, niin toimin kodin ulkopuolella.
Olen työssä jossa saan ties mitä roskaa silmilleni päivittäin, ei liikuta, olen työryhmäni parhaimpia kestämään tätä hermostumatta!On kuitenkin aivan eri asia mitä olen ja HALUAN olla kotioloissa perheeni kanssa.
Ap
Olrtko töissä, jota et kestä? Itket työasioita kotona?
Vierailija kirjoitti:
Niinpä, hän sanoo ettei osaa tehdä muuta
kuin olla hiljaa tai lähteä tilanteesta. Osaa siis sentään kertoa miksi ei lohduta.Mä luulen etten enää näytä heikkoiksiani hänelle ja erohan siitä sitten tulee kun suljen itseni. Ollaan oltu 2v yhdessä ja tänään tajusin asian. Ap
Miten sinä suhtaudut siihen jos mies näyttää heikkouksiaan?
Ensivaikutelmana minulle piirtyy kuva naisesta, jolle miehet ovat hyvin vahvoja ja heikkouksia näyttävät munalliset lällyjä. Tämä selittäisi helposti sen miksei mies uskalla näyttää heikkouksiaan eikä edes uskalla näyttää ymmärtävänsä sinun heikkouksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset itkee, ei aikuiset. Totta kai pillittävä akka ärsyttää miestä, koska sellainen vaimo on heikko kuin lapsi, eikä tasavahva kumppani, johon voi luottaa vaikeissa tilanteissa. Elämä on kovaa kaikille, kasvata selkäranka ja paksumpi nahka, ei pillittäminen auta.
En ole kyllä alkuunkaan mikään pillijä vaan todella vahva ihminen joka selviää tilanteesta kuin tilanteesta. Silti välillä itkettää ja kaipaa lohtua.
Mikä ihme siinä on että itkeminen oöis muka heikkoiden merkki? Ehkä jos tuolla kadulla päivät pitkät vollottais se vois sitä olla.Ap
Itse ainakin olen aiemmissa suhteissani törmännyt juuri naisten puolelta tuohon, että itkeminen on heikkouden merkki. Sen jälkeen ei ole enään mies vaan vässykkä.
Vierailija kirjoitti:
Pitää erota.
Miehelläsi on tunnevamma.
Narsistit ei kestä kun toinen on heikko ja itkee. Ärsyyntyvät siitä.
Juokse.
Onkos tuo jotain sarkasmia Ap'eetä kohtaan?
-Aito ja alkuperäinen, (valitettavan) vähän käytetty yksilö-
Luin vain aloituksen - parisuhteesta ei kannata odottaa kaikkea. Voivatko ystävät lohduttaa?
Miesten ja naisten väliset suhteet ovat monimutkaisia, ja joskus samaa sukupuolta oleva ymmärtää paremmin.
No jos etsimällä etsii "kovapäistä" miestä ja nimittelee muita "lässyiksi", eipä voi muuta sanoa kuin että sitä saa mitä tilaa. Mitä tuo lässy edes tarkoittaa? Ihmistä, jolle tunne-asiat ja lohduttaminen ovat osa normaalia elämää vai?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää erota.
Miehelläsi on tunnevamma.
Narsistit ei kestä kun toinen on heikko ja itkee. Ärsyyntyvät siitä.
Juokse.
Ihminen, joka on elänyt narsistin läheisyydessä on joutunut ihan liikaa itkulla manipuloiduksi.
Ap kertoo olevansa kovapäinen itkijä, joka tarvitsee lohdutusta? Ilmeisesti myös usein.
Mä en kyllä ikinä itkisi siksi että haluan manipuloida, kuulostaa ihan sairaalta, miten ihmeessä joku niin tekee?
Miksi parisuhteessa yleensäkään pitäisi manipuloida toista, en haluaisi olla suhteessa jossa koitan saada toista hallintaani noinkin kyseenalaisella keinolla.
No ehkä en koskaan tätä tule ymmärtämään.
Sen toki tajuan että kaikki ihmiset ovat erilaisia ja lähtökohdat ovat erilaisia. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä, hän sanoo ettei osaa tehdä muuta
kuin olla hiljaa tai lähteä tilanteesta. Osaa siis sentään kertoa miksi ei lohduta.Mä luulen etten enää näytä heikkoiksiani hänelle ja erohan siitä sitten tulee kun suljen itseni. Ollaan oltu 2v yhdessä ja tänään tajusin asian. Ap
Miten sinä suhtaudut siihen jos mies näyttää heikkouksiaan?
Ensivaikutelmana minulle piirtyy kuva naisesta, jolle miehet ovat hyvin vahvoja ja heikkouksia näyttävät munalliset lällyjä. Tämä selittäisi helposti sen miksei mies uskalla näyttää heikkouksiaan eikä edes uskalla näyttää ymmärtävänsä sinun heikkouksia.
Miehelläni on oikeus näyttää minulle heikkouksiaan, totta kai. Olemme siitä puhuneet ja olen hänelle kertonut etten ikinä käyttäisi niitä häntä vastaan.
Molemmille meille on edellisissä suhteissä käynyt niin että niitä on käytetty.
Miksi ihmeessä hänellä ei olisi oikeutta?
Ap
Alue: Aihe vapaa
Et kyllä kovin kovapäiseltä vaikuta vaan rasittavalta inisijältä. Kovapäinen itkee itkunsa eikä nosta meteliä siitä ettei koko maailma juokse lohduttamaan.