Lue keskustelun säännöt.
Pienituloisen väen muotijuttuja, joita ei hyvätuloisilla näe?
11.10.2020 |
Minä aloitan: tramp stamp ja tribaalitatuoinnit.
Kommentit (791)
Vierailija kirjoitti:
Eikö rikkailla ole muuta paikkaa nostaa itsetuntoaan kuin tämä kaiken kaunaisuuden ja ilkeilyn sivusto?
Toisaalta en jaksa uskoa, että täällä mellastavat oikeasti varakkaan, varmaankin vain kyseessä ovat rättikuningattaret!
Eiköhän jokainen halua itselleen parhaan mahdollisen elämän ihmisryhmästä riippumatta. Inhoan köyhien lempisanontaa "(Rumat) Köyhät ne vaatteilla koreilee".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avasin ketjun uudessa ikkunassa, ja mikä mainos pamahtikaan alkuun? No juu Stockmannin Michael Kors laukut tottakai! xD Kenellä sama?
Mitä ihmeen väliä!
Itse ostan vaatteeni kirpparilta, laukut ja kengät uusina, mutta hyvästä alesta. Jokaisella on oikeus iloita itselle merkityksellisistä asioista, joihin oma tulotaso tai kulutusvalinnat antavat mahdollisuuden. Osa meistä valitsee nauttia tästä päivästä, osa avustaa lapsiaan tai lahjoittaa hyväntekeväisyyteen, osa sijoittaa tulevaisuuden varallisuudeksi.
Itsestäni kulutushankinnat muuttuvat arveluttaviksi silloin, jos niitä tehdään lainarahalla, mutta se on omaa keskiluokkaista turvallisuushakuisuuttani. Ympäristönäkökulmasta kulutusta pitäisi vähentää kautta linjan ja se onnistuu parhaiten, kun valitut tuotteet ovat kestäviä ja korjattavissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joko mä sanoin kalevalakorut?
Erityisesti nyt kun ne on profiloituneet seksistisiksi alemman sosiaaliluokan koruiksi.
Mä en kyllä tajua tätä. Tai ehkä mä sitten kuulun pienituloisiin omalla palkallani, joka menee ihan heittämällä suomalaisten keskipalkan yli. Itse käytän kalevala-korua. Olen sen mieheltäni lahjaksi saanut, koska se on meidän molempien mielestä kaunis. Itse en sitä ehkä itselleni olisi ostanut, koska olen niin pihi, vaikka varaa olisi. Silloin tällöin näkee ihmisillä kalevala-koruja, mutta en kyllä ole huomannut, että olisi mitään selvää tulojakaumaa näiden ihmisten välillä. Mut hei, mähän olen sitä white trashiä, vai miten se nyt meni.
Mä olen nähnyt kalevala koruja juuri eniten pienipalkkaisilla ihmisillä ja niitä ostetaan paljon lahjaksi koska ne on sen verran halpoja, että rahat riittää. Että voi antaa lahjaksi jotain vähän hienoa olevinaan.
Jo 22 vuotta sitten pidin Kalevarakoruja juntteina ja tyylitajuttomien sukulaisten rippilahjoina. Pyysin äitiä kertomaan ylppärijuhlavieraille että ei tarvitse tuoda kuin itsensä mutta että jos joku silti kysyy makuani, pitäisi kertoa inhostani Kalevalakoruja kohtaan.
Koko suku oli sitten kerännyt oikein kolehdin ja sain heiltä yhteiseksi lahjaksi jättimäisen hopeakorun Kalavelakorulta. Ei pitäisi koskaan kritisoida saamaansa lahjaa mutta tuntui suorastaan loukkaukselta saada lahjaksi jotakin, jota jo valmiiksi syvästi inhoaa. Olen itse pieni ja siro, koru taas möhkälemäinen ja karjakkohenkiselle läskitiinulle paremmin sopiva. Hyllytin korua n. 20 vuotta ja myin sen Facebookin Kalevalakoruryhmässä. Meni kuin kuumille kiville ja jostakin maakunnasta tuli joku mamma sen hakemaan.
Jos kertomasi on totta, niin tunnen myötätuskaa. En itsekään pidä Kalevalakoruista - ovat liian järeitä, jopa ne pienimmät. Harmi sinänsä kun haluaisi tukea kotimaista, mutta ei ole minun tyyliäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa monta sivua loukkaantumista suhteellisen neutraalista aiheesta. Aloituksen otsikko ei mielestäni ole mitenkään asenteellinen. Kysymys on sosiologisesti ja sosioekonomisesti kiinnostava. Se, että jostain ilmiöstä vaietaan tai yritetään vaieta ja vaientaa muita, ei tarkoita sitä, etteikö ilmiötä olisi. Jokainen huolehtikoon omista motiiveistaan sen sijaan, että kulkee tuomitsemassa toisten kiinnostuksen kohteita ja motiiveja.
Olen huomannut, että alemmissa sosiaaliluokissa usein arvostetaan merkkituotteita enemmän ja halutaan niiden näkyvän, jos sellaisia on hankittu. Materialismi ei sinänsä ole väärin, minusta on ihanaa jos joku osaa nauttia tavarasta nykyisessä syyllistävässä eettisyyseetoksessa. Tavaran rakastamisessa on jotain hellyttävän lapsekasta.
Ylipäätään kaikki sosioekonomiset ryhmät pukeutuvat sarjatuotantovaatteisiin, vain aivan ylimmissä luokissa käytetään enemmän vaattureiden tai ompelijoiden palveluksia. Joka eettisyydestä kantaa huolta, voi alkaa työllistää kotimaisia käsityöläisiä. Suosittelen, vaikka onkin vaivalloisempaa ja kalliimpaa kuin autolla kauppakeskukseen täräyttäminen.
Otsikon kysymys on tosiaan neutraali, mutta ketjun sisältö ei ole.
Ketjun sisältö on suurelta osin juuri niille pienituloisille naureskelua, ja heihin liittyvien stereotypioiden vaivihkaista vahvistamista. "Apua, voin jo nähdä nuhjaantuneisiin leggingseihin ahtautuneen, hiukset huonolaatuiseksi harakanpesäksi blondanneen, vääränväristä meikkivoidetta sentin naamaansa lätränneen naisen sätkä huulessaan kantamassa jotain säälittävää muka-laadukasta laukkua joka on tietty maksettu osamaksulla!!!"
Koko ketjussa ei ole kuin ehkä yksi tai kaksi viestiä, joissa tuodaan esiin esim nuorten rutiköyhien opiskelijoiden luovaa, tyylikästä ja ekologista kirppistyyliä. Itse kun esim kommentoin kuvaillen asuani (puuvilla-villasekoitehousut, pellavainen kauluspaita, musta koruton nahkalaukku ja pienet kultaiset korvanapit), viesti oli saanut rutkasti alapeukkuja - ei me tuota haluttu kuulla, älä tule kertomaan että pienituloinen voi pukeutua ihan normaaleihin, hyvännäköisiin vaatteisiin!
Ja jos 28 sivua pitkässä ketjussa keskustelu tähtäisi hyvien sosioekonomisten ja sosiologisten kysymysten pohdiskeluun, se olisi sinne varmaan jo mennyt, eikä olisi täynnä riitelyä siitä, mikä laukkumerkki on nolo ja alaluokkainen ja mikä "oikeasti laadukas".
Stereotypiat ovat kiinnostavia, myös niiden toteaminen tai kuvailu. Nykyään on lähes uskonto, että stereotypioita pitäisi jatkuvasti olla purkamassa. Se ei tule onnistumaan. Ihminen luokittelee jatkuvasti kaikkea, se on hänelle luonteenomainen tapa jolla luovia kirjavassa maailmassa.
En tiedä onko se sitten yhtään korkeampaa oman hännän nostamista, että käydään näiden halveksujien kimppuun osoittaen moraalista ylemmyyttä.
Sinänsä tuo nykyinen hipsteri-opiskelijatyyli (pitkä polkka, punainen huulipuna, leveälahkeiset farkut, flanellinen rintataskullinen pusakka ja valkoiset lenkkarit, tennarit tai punkhenkisemmät maihinnousukengät on melko yhteneväinen Hangosta Inariin. Olalle vielä kangaskassi, jossa läppäri kulkee. Sekin on mielenkiintoista, miten sekin osa väestöstä joka oletettavasti suhtautuu brändimuotiin ja globalisaatioon kriittisimmin, on kuitenkin kuin yhdestä puusta itsekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joko mä sanoin kalevalakorut?
Erityisesti nyt kun ne on profiloituneet seksistisiksi alemman sosiaaliluokan koruiksi.
Mä en kyllä tajua tätä. Tai ehkä mä sitten kuulun pienituloisiin omalla palkallani, joka menee ihan heittämällä suomalaisten keskipalkan yli. Itse käytän kalevala-korua. Olen sen mieheltäni lahjaksi saanut, koska se on meidän molempien mielestä kaunis. Itse en sitä ehkä itselleni olisi ostanut, koska olen niin pihi, vaikka varaa olisi. Silloin tällöin näkee ihmisillä kalevala-koruja, mutta en kyllä ole huomannut, että olisi mitään selvää tulojakaumaa näiden ihmisten välillä. Mut hei, mähän olen sitä white trashiä, vai miten se nyt meni.
Mä olen nähnyt kalevala koruja juuri eniten pienipalkkaisilla ihmisillä ja niitä ostetaan paljon lahjaksi koska ne on sen verran halpoja, että rahat riittää. Että voi antaa lahjaksi jotain vähän hienoa olevinaan.
Jo 22 vuotta sitten pidin Kalevarakoruja juntteina ja tyylitajuttomien sukulaisten rippilahjoina. Pyysin äitiä kertomaan ylppärijuhlavieraille että ei tarvitse tuoda kuin itsensä mutta että jos joku silti kysyy makuani, pitäisi kertoa inhostani Kalevalakoruja kohtaan.
Koko suku oli sitten kerännyt oikein kolehdin ja sain heiltä yhteiseksi lahjaksi jättimäisen hopeakorun Kalavelakorulta. Ei pitäisi koskaan kritisoida saamaansa lahjaa mutta tuntui suorastaan loukkaukselta saada lahjaksi jotakin, jota jo valmiiksi syvästi inhoaa. Olen itse pieni ja siro, koru taas möhkälemäinen ja karjakkohenkiselle läskitiinulle paremmin sopiva. Hyllytin korua n. 20 vuotta ja myin sen Facebookin Kalevalakoruryhmässä. Meni kuin kuumille kiville ja jostakin maakunnasta tuli joku mamma sen hakemaan.
Kertomuksen juntista tyylitajuttomuudesta voi päätellä että sinulle ei todellakaan kyseinen koru sovi. Uskomatonta puhetta, silkkaa Maisa-tasoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanna Marin ryhtyi Kalevala-korun mannekiiniksi ja samalla ryöpsähti mollauskeskustelu ko. korusta.
Mitä se kertoo teistä kaunaisista reppanoista? Tuskimpa miehet ovat täällä tätä asiaa kommentoimassa.
Minua ei liikuta pätkääkään, mitä joku ajattelee pukeutumisestani, on ihanaa olla persoonallinen!
Vierailija kirjoitti:
Sanna Marin ryhtyi Kalevala-korun mannekiiniksi ja samalla ryöpsähti mollauskeskustelu ko. korusta.
Mitä se kertoo teistä kaunaisista reppanoista? Tuskimpa miehet ovat täällä tätä asiaa kommentoimassa.
Minua ei liikuta pätkääkään, mitä joku ajattelee pukeutumisestani, on ihanaa olla persoonallinen!
Miksi laittaisin rahani johonkin mistä minä tai vaimoni emme pidä? En ole ostanut yhtäkään Guessin laukkua tai Kalevalakorua vaimolle. M32
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oijoi, nyt näen jo tämän naisen, Guessin laukku kyynärvarressa, adidaksen trikoot jalassa, tramp stamp, lävistys vähintään kielessä, korpuksi kuivuneet värjätyt hiukset jatkeilla, tekoripset, kumihuulet, ihan liian paksu kerros väärän väristä meikkivoidetta, ehkäpä tekorusketuskin...
Laitetaan vielä kumitissit ja tekokynnet kaupan päälle.
Tietää ettei ainakaan ole mistään vanhan rahan perheestä lähtöisin.Missä vuodessa oikein elät? Nyt ei ole vuosi 2005.
Hyvin moni saattaa tyylin puolesta elelläkkin... 🙄🙈
Kuten tuolla aiemmin jo todettiinkin, Kalevala-koruja on hyvin erilaisia. Ne eivät edusta mitään yhtä tiettyä tyyliä. Jotkin Kalevala-korut ovat jo keräilyharvinaisuuksia, joista voi saada enemmän kuin uutena. Itsekin olen valmis eräästä tietystä kaulakorusta maksamaan reippaan hinnan, kun jossain tulee vastaan. Kyseinen koru herätti nimittäin sekä naisten että miesten huomion Manhattanilla, kun se oli sisareni kaulalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Miksi laittaisin rahani johonkin mistä minä tai vaimoni emme pidä? En ole ostanut yhtäkään Guessin laukkua tai Kalevalakorua vaimolle. M32"
Eihän sinun tarvitsekkaan ostaa ko. merkkejä, mutta ei pitäisi sinua kiusata, jos joku toinen niin tekee!
Vierailija kirjoitti:
"Miksi laittaisin rahani johonkin mistä minä tai vaimoni emme pidä? En ole ostanut yhtäkään Guessin laukkua tai Kalevalakorua vaimolle. M32"
Eihän sinun tarvitsekkaan ostaa ko. merkkejä, mutta ei pitäisi sinua kiusata, jos joku toinen niin tekee!
En kiusaa ketää. Vastasin vain kysymykseen. M32
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa monta sivua loukkaantumista suhteellisen neutraalista aiheesta. Aloituksen otsikko ei mielestäni ole mitenkään asenteellinen. Kysymys on sosiologisesti ja sosioekonomisesti kiinnostava. Se, että jostain ilmiöstä vaietaan tai yritetään vaieta ja vaientaa muita, ei tarkoita sitä, etteikö ilmiötä olisi. Jokainen huolehtikoon omista motiiveistaan sen sijaan, että kulkee tuomitsemassa toisten kiinnostuksen kohteita ja motiiveja.
Olen huomannut, että alemmissa sosiaaliluokissa usein arvostetaan merkkituotteita enemmän ja halutaan niiden näkyvän, jos sellaisia on hankittu. Materialismi ei sinänsä ole väärin, minusta on ihanaa jos joku osaa nauttia tavarasta nykyisessä syyllistävässä eettisyyseetoksessa. Tavaran rakastamisessa on jotain hellyttävän lapsekasta.
Ylipäätään kaikki sosioekonomiset ryhmät pukeutuvat sarjatuotantovaatteisiin, vain aivan ylimmissä luokissa käytetään enemmän vaattureiden tai ompelijoiden palveluksia. Joka eettisyydestä kantaa huolta, voi alkaa työllistää kotimaisia käsityöläisiä. Suosittelen, vaikka onkin vaivalloisempaa ja kalliimpaa kuin autolla kauppakeskukseen täräyttäminen.
Otsikon kysymys on tosiaan neutraali, mutta ketjun sisältö ei ole.
Ketjun sisältö on suurelta osin juuri niille pienituloisille naureskelua, ja heihin liittyvien stereotypioiden vaivihkaista vahvistamista. "Apua, voin jo nähdä nuhjaantuneisiin leggingseihin ahtautuneen, hiukset huonolaatuiseksi harakanpesäksi blondanneen, vääränväristä meikkivoidetta sentin naamaansa lätränneen naisen sätkä huulessaan kantamassa jotain säälittävää muka-laadukasta laukkua joka on tietty maksettu osamaksulla!!!"
Koko ketjussa ei ole kuin ehkä yksi tai kaksi viestiä, joissa tuodaan esiin esim nuorten rutiköyhien opiskelijoiden luovaa, tyylikästä ja ekologista kirppistyyliä. Itse kun esim kommentoin kuvaillen asuani (puuvilla-villasekoitehousut, pellavainen kauluspaita, musta koruton nahkalaukku ja pienet kultaiset korvanapit), viesti oli saanut rutkasti alapeukkuja - ei me tuota haluttu kuulla, älä tule kertomaan että pienituloinen voi pukeutua ihan normaaleihin, hyvännäköisiin vaatteisiin!
Ja jos 28 sivua pitkässä ketjussa keskustelu tähtäisi hyvien sosioekonomisten ja sosiologisten kysymysten pohdiskeluun, se olisi sinne varmaan jo mennyt, eikä olisi täynnä riitelyä siitä, mikä laukkumerkki on nolo ja alaluokkainen ja mikä "oikeasti laadukas".
Stereotypiat ovat kiinnostavia, myös niiden toteaminen tai kuvailu. Nykyään on lähes uskonto, että stereotypioita pitäisi jatkuvasti olla purkamassa. Se ei tule onnistumaan. Ihminen luokittelee jatkuvasti kaikkea, se on hänelle luonteenomainen tapa jolla luovia kirjavassa maailmassa.
En tiedä onko se sitten yhtään korkeampaa oman hännän nostamista, että käydään näiden halveksujien kimppuun osoittaen moraalista ylemmyyttä.
Sinänsä tuo nykyinen hipsteri-opiskelijatyyli (pitkä polkka, punainen huulipuna, leveälahkeiset farkut, flanellinen rintataskullinen pusakka ja valkoiset lenkkarit, tennarit tai punkhenkisemmät maihinnousukengät on melko yhteneväinen Hangosta Inariin. Olalle vielä kangaskassi, jossa läppäri kulkee. Sekin on mielenkiintoista, miten sekin osa väestöstä joka oletettavasti suhtautuu brändimuotiin ja globalisaatioon kriittisimmin, on kuitenkin kuin yhdestä puusta itsekin.
Ai onko sun mielestä todellakin "oman hännän nostamista" ja "moraalisen ylemmyyden osoittamista". jos puuttuu köyhien yleiseen mollaamiseen? Ei, se on inhimillistä heikompien puolustamista, ei "moraalista ylemmyyden osoittamista". Asiat asioina.
Sanotko muillekin kiusattujen ja pilkattujen puolustajille, että "he vain nostavan omaa häntäänsä kun puuttuvat kiusaamiseen"?
Mitä tulee stereotypioihin, niin tässä keskustelussa on luotu sellaisia stereotypioita pienituloisista, jotka ei pidä valtaosalla paikkaansa ollenkaan. En tunnista tuollaista stereotypiaa yhdistettynä kaikkiin pienituloisiin. Kyse ehkä on enemmänkin jostain marginaalisesta tyylistä ja ryhmästä(?), mikä on aika kaukana normaalin pienituloisen arjesta ja erilaisista tyyleistä. Isotuloisissakin löytyy ihan samalla tavalla tällainen pieni ryhmä, jonka tyylivalintoihin voisi tarttua, vaikka rahaa oliskin käyttää siihen paljon ja esim. "leveilisivät tyylittömästi" rahoillaan. Tämäkin on aika marginaalinen joukko niistä suurituloisista.
Minusta siis ei ole ollut ennestään sellaista stereotypiaa pienituloisten tyylistä, josta tässä keskustelussa on ollut paljon kyse. Ei pidä erehtyä puhumaan tässä yhteydessä niin suuresta ja moninaisesta joukosta kuin "pienituloiset".
En ylipäätään pidä kenenkään yleisestä pilkkaamisesta. En varallisuuden, tai muunkaan vastaavan asian perusteella. Tai minkään asian perusteella.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joko mä sanoin kalevalakorut?
Erityisesti nyt kun ne on profiloituneet seksistisiksi alemman sosiaaliluokan koruiksi.
Mä en kyllä tajua tätä. Tai ehkä mä sitten kuulun pienituloisiin omalla palkallani, joka menee ihan heittämällä suomalaisten keskipalkan yli. Itse käytän kalevala-korua. Olen sen mieheltäni lahjaksi saanut, koska se on meidän molempien mielestä kaunis. Itse en sitä ehkä itselleni olisi ostanut, koska olen niin pihi, vaikka varaa olisi. Silloin tällöin näkee ihmisillä kalevala-koruja, mutta en kyllä ole huomannut, että olisi mitään selvää tulojakaumaa näiden ihmisten välillä. Mut hei, mähän olen sitä white trashiä, vai miten se nyt meni.
Mä olen nähnyt kalevala koruja juuri eniten pienipalkkaisilla ihmisillä ja niitä ostetaan paljon lahjaksi koska ne on sen verran halpoja, että rahat riittää. Että voi antaa lahjaksi jotain vähän hienoa olevinaan.
Mitä suurituloiset sitten antaa? Siis muille kuin vaikka omille lapsilleen, joille varmaan antaa oikeasti arvokkaita lahjoja. Ihan vilpittömästi haluaisin tietää, mitä on se suurituloisen "versio" kalevalakorusta.
Kyllä suurituloisetkin voi antaa kalevalakoruja .... mutta niille pienituloisille. Toisilleen ne ei kalevalakoruja anna.
No mitä ne toisilleen antaa? Mitä antaa suurituloinen pariskunta vaikka sisaruksen (suurituloinen) lapselle rippi- tai ylioppilaslahjaksi?
En voi puhua muiden kuin oman välittömän (bättre folk) lähipiirini puolesta, mutta meillä ainakin suvun kesken annetaan yleensä uniikkikoruja ja/tai henkilökohtaisella kaiverruksella olevia Tillanderin koruja (yleensä Annette Tillanderin) jopa ristiäislahjaksi. Ylioppilaslahjaksi on annettu mm. autoja.
Onko Anette Tillanderin koruissa muuta ihmeellistä kuin brändi? Kuvien perusteella ei.
Pienituloiset vanhemmat naiset yrittävät näyttää nuoremmilta kuin mitä ovat. Tekoripset, sininen tukka, liian pienet trikoot tms. Kamalan näköistä. Vartalo on usein tyyliä pömppömaha ja lattana takamus.
Pienituloisten lapset tunnistaa liian pienistä vaatteista. Likaisuudesta ja halvoista kengistä.
Pienituloisilla on usein monta korvakorua ja jokun ruma tatuointi. He myös kiroilevat ja nauraa höröttävät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joko mä sanoin kalevalakorut?
Erityisesti nyt kun ne on profiloituneet seksistisiksi alemman sosiaaliluokan koruiksi.
Mä en kyllä tajua tätä. Tai ehkä mä sitten kuulun pienituloisiin omalla palkallani, joka menee ihan heittämällä suomalaisten keskipalkan yli. Itse käytän kalevala-korua. Olen sen mieheltäni lahjaksi saanut, koska se on meidän molempien mielestä kaunis. Itse en sitä ehkä itselleni olisi ostanut, koska olen niin pihi, vaikka varaa olisi. Silloin tällöin näkee ihmisillä kalevala-koruja, mutta en kyllä ole huomannut, että olisi mitään selvää tulojakaumaa näiden ihmisten välillä. Mut hei, mähän olen sitä white trashiä, vai miten se nyt meni.
Mä olen nähnyt kalevala koruja juuri eniten pienipalkkaisilla ihmisillä ja niitä ostetaan paljon lahjaksi koska ne on sen verran halpoja, että rahat riittää. Että voi antaa lahjaksi jotain vähän hienoa olevinaan.
Jo 22 vuotta sitten pidin Kalevarakoruja juntteina ja tyylitajuttomien sukulaisten rippilahjoina. Pyysin äitiä kertomaan ylppärijuhlavieraille että ei tarvitse tuoda kuin itsensä mutta että jos joku silti kysyy makuani, pitäisi kertoa inhostani Kalevalakoruja kohtaan.
Koko suku oli sitten kerännyt oikein kolehdin ja sain heiltä yhteiseksi lahjaksi jättimäisen hopeakorun Kalavelakorulta. Ei pitäisi koskaan kritisoida saamaansa lahjaa mutta tuntui suorastaan loukkaukselta saada lahjaksi jotakin, jota jo valmiiksi syvästi inhoaa. Olen itse pieni ja siro, koru taas möhkälemäinen ja karjakkohenkiselle läskitiinulle paremmin sopiva. Hyllytin korua n. 20 vuotta ja myin sen Facebookin Kalevalakoruryhmässä. Meni kuin kuumille kiville ja jostakin maakunnasta tuli joku mamma sen hakemaan.
Ihan kamalaa tekstiä.
Mielipiteitä täällä kysyttiin ja aina joku pahoittaa mielensä. Minä en pidä Kalevarakoruista ja pidän niitä tyylitajuttomien ja verrattain pienituloisten ihmisten juttuna. Vahva kouvolafiilis eli sopivat persjalkaiselle bingoemännälle sekä hänen automekaanikoksi opiskelevalle tyttärelleen. Naisten vastine leijonakorulle paksusta ketjusta roikkumassa.
t. Kalevarakorun saamisesta loukkaantunut
Asun ruotsissa. Täälläkin myydään korukaupoissa kalevala koruja. Mielestäni kauniita. Miksi näitä pitäisi hävetä? Täällä ruotsissa ei todellakaan ole mikään halppiskoru.