Lue keskustelun säännöt.
Nimijuhlat - äidin reaktio
01.01.2014 |
Voi hyvä tavaton sentään. Ilmoitin asiallisesti tänään äidilleni että tyttärelläni tulee olemaan nimenantotilaisuus, ei kastejuhlaa. Äitini veti niin isot pultit että oksat pois! Hän on siis kuitenkin alle 50- vuotias, eikä mitenkään erityisen kristillinen. Haukkui minut ja mieheni täysin. No, nimijuhla tulee silti, tulipa tuore mummo sinne tai ei.
Mieheni ei siis kuulu kirkkoon, minä kylläkin, mutta en halua mitään pappisjuttuja. Se ei ole minulle tärkeätä. Äitini voivotteli että eihän tyttö saa kummeja tai riparia, mutta väärässähän hän on. Kummit tulee ja riparin voi käydä jos siellä kastetaan sitten kirkkoon.
Kyllä tuli alentava olo siitä haukkumisesta! Enkä edes yhtään arvannut että kaste olisi ollut nuinkin tärkeätä hänelle.
Pakko oli vain avautua, on niin häkeltynyt olo..
Kommentit (236)
[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 17:34"]
Mistä ihmeestä olet keksinyt tämän oikein/väärin systeemin? Kerron havainnoistani, joista yksi on se, että nimiäisiä pidetään (tälläkin palstalla) lapsen juhlana, ja silti nimiäisten musiikki poikkeaa vahvasti ns. lastenmusiikista. Niin muuten on ristiäisissäkin, ei siellä lauleta lastenlauluja vaan virsikirjan lapsille nimettyjä virsiä. Yhteislauluna toki, mutta jos mukana on musiikkiesitys, on se esim.Suojelusenkeli viululla soitettuna. Miksi nimiäisissä niin harvoin soitetaan kitaraa? Tai vaikka perheen isällä olisi bändi, ei se nimiäisissä heitä puolen tunnin settiä, koska - niin miksi?
Moneen kertaan on jo kerrottu, että nimiäiset ovat oikeastaan kirkkoon kuulumattomien ristiäiset, koska ei ole vielä syntynyt omia tapoja ja omaa perinnettä. Silloin otetaan kirkollisesta perinteestä käytännössä koko juhlan kaava ja annetaan sille uusi nimi. Siksi tuntuu kummalliselta, että nimiäisiä suunnittelevat kuvittelevat tekevänsä jotain uutta ja omaa, kun juhla alusta loppuun muistuttaa ristiäisiä lähes pilkuntarkasti.
[/quote]
Oletko koskaan kokeillut mahduttaa keskivertokodin olohuoneeseen bändiä (rummut, vahvistimet, mahdolliset miksauslaitteet ja soittajat) sekä n. 30-40 vierasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Niin miksi tällä sitten krisityt itkevät kun joku haluaa tarjoa sukulaisilleen ja ystävilleen kahvia ja kakkua ja samalla ilmoittaa lapsen nimen"
Ei täällä suinkaan kristityt itke, vaan ihmetellään, miksi niin monet vanhemmat haluavat kuitenkin lapsen "nimiäisistään" kirkollisen kopion - valitsemalla lapselle kummit, pahimmillaan he pukevat lapsensa suvun perinteeseen kastepukuun jne. vastoin heidän omaa vakaamusta ja "kummien" tehtävä on vielä ongelmaisempi, vaikka "leikkikummi" ei juuri sillä hetkellä edustaisi kristillisiä arvoja, se voi kuitenkin olla mahdollista myöhemmin. Mitä silloin vanhemmat tekevät? Kaste on kirkollinen toimitus, jossa lapsi otetaan seurakunnan jäseniksi ja kummin tehtävä on kristillinen kasvatus, eikä kasteta juhlita, vaan tarjoilu on perinteistä viranvaraisuutta.
Lapsen "nimiäisissä" vanhemmat voisi edustaa reilusti sitä vakaamusta, mitä edustavat, eikä sotkea siihen kristillisiä arvoja tai perinteitä. Ihan kuin heiltä puuttuisi usko omaan vakaamukseen, ihan samalla tavalla kuin joskus ateistin hautajaisissa omaiset vaativat papilta kirkollista hautaamista, vaikka pappi joutuisi tekemään sen vastoin omaa vakaamusta, tai vainajan. Miksi ihmiset haluavat leikkiä kaksoiselämää, olla kristittynä, mutta toisaalla ateistina?
Miten kirkkoon kuuluvat eivät voi tajuta että SUURIN osa kirkollisjuhlista ON peruja pakanajoilta! Nimijuhlia on vietetty jo paljon ennen kuin Suomessa on koskaan kuultukaan mistään ristiäisistä....
Eli kastejuhla ja ristiäiset itse asissa matkivat pakanallisia juhlia.
Samoin kuin joulu (perustuu saksalaiseen Jul-juhlaan joka on pakannallinen), pääsiäinen (noitia yms), juhannus (Johannes kastajan päivä, juupa juu) .Vappu on pakannallinen juhla johon ei onneksi ole saatu mitään kristillistä mukaan :)
Jopa kirkkohistorioitsijat myöntävät nämä. On aikoinaan ollut helpompaa markkinoida pakanoille kristinuskoa kun se on ympätty pakanallisiin juhliin.....
[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 11:30"]
[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 11:02"]
[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 10:25"]
[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 09:35"]
[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 00:34"]
[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 00:00"]
[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 23:54"]
[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 23:46"]
[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 23:33"]
Mitä se on pois kirkkoon kuuluvilta/uskovaisilta tai keltään millaiset juhlat lapselleen järjestää nimen antamisen kunniaksi ja kenet pyytää lapsen "läheiseksi ihmiseksi"?
Helvetin kateellista, lapsellista ja pikkusieluista porukkaa on tässäkin ketjussa asiasta valittavat. "Nokun ainoa oikea juhla on vain kaste", "nokun noi niin kuin varastaa meidän juhlat" ja "nokun kummi on kristillisesti kasvattava henkilö". No ei mikään ihme, kun uskovaista on kyse.
Vetäkää tunkki nenäänne ja toinen p**seen, jos se vaikka helpottaisi hetkeksi kun elämä muuten on niin "hirveeetä".
[/quote]
Emme me kristityt ole keneltäkään juhlia kieltämässä. Kunhan ihmettelemme, miten paljon kristittyjen ristiäisiä ne nimijuhlat voivatkaan muistuttaa, vaikka nimenomaan sitä kristillisyyttä ei-kirkkoon kuuluvat kovasti paheksuvat. Ihmeesti se on käyttökelpoinen siinä vaiheessa kun huomataan, että ilman ristiäisiä perhe ja lapsi jäävät vaille jotain yhteisöllistä ja turvallista. Sitten järjestetään nimiäiset. Kumma juttu, että ette järjestä esim. 6 kk juhlia tai juhlaa istukalle.
[/quote]
No miten paljon ne nimijuhlat oikeasti muistuttavat ristiäisiä? Olet varmaan ollut lukuisissa nimijuhlissa? Katsos kun nimijuhlat ovat täysin vapaamuotoiset, ei ole mitään kaavaa kuten kasteessa. Joten vaikka lukisit netistä jotain nimijuhlaopasta, ei se kerro millaisia juhlia oikeasti kodeissa vietetään.
Ihan pelkästään se, että järjestetään juhla lähimmille sukulaisille ja ystäville pari kuukautta vauvan syntymän jälkeen, ei vielä ole niin omaperäinen idea, että olisi jotenkin kristittyjen yksityisomaisuutta.
[/quote]
Noin 40 blogitekstin perusteella (kaikissa niissä siis kerrottu nimiäisistä äidin tai isän sanoin) nimiäiset ovat ristiäisten toisinto. Teen aiheesta gradua ja olen hämmentynyt siitä, miten tiukasti kristillisessä perinteessä kirkosta eronneet rituaaleissaan ovat. Onko kyse siitä, että opittujen kaavojen avulla haetaan turvallisuutta vai siitä, että yritetään miellyttää edellistä sukupolvea vai siitä, että ei osata juhlia omalla tavalla, koska ei eroteta nimiäisiä ja ristiäisiä tunnetasolla toisistaan.
[/quote]
Olettamuksesi siis on että nimijuhla on ristiäisten kopio ja haluat todistaa sen oikeaksi? Kuulutko itse kirkkoon ja olet uskovainen? vaikuttavatko nämä näkökulmaasi? Tutkinhan ensi gradussasi mikä on juhla ja juhlalle ominaisia piirteitä ja sitten vasta katsot mitä jää nimiäisten/ristiäisten ominaispiireiksi? Jos et tee näin niin gradusi jää aika yksipuoleiseksi kristittyjen näkökulmasta tehdyksi tekeleeksi.
[/quote]
Helpottaako sinua tietää, että graduni ei liity teologian alaan vaan yhteiskuntatieteisiin. Oletukseni oli, että nimiäiset ovat uudenlainen juhla ja usko tai älä, olen osannut erottaa tarjoilut, kutsu- ja kiitoskortit ja muut "kaikille juhlille ominaiset piirteet" , vaikka en nimenomaan niitä tutkikaan. Huomaathan, että tämä on gradu, ei väitöskirja. En myöskään ole väittänyt, että nuo blogitekstit ovat ainoa aineistoni, mutta en väitä sitäkään, että olisin paneutunut kaikkiin suomalaisiin nimiäisjuhliin.
Olen ihmeissäni siitä, miten tiukasti tässäkin keskustelussa nimiäisiä puolustavat nostavat esille oikeutensa juhlia lasta, mutta eivät sitten itse juhlaa kutsu lapsen tervetulojuhlaksi tms. vaan nimenomaan nimiäisiksi. Pitää kiittää palstalaisia monista mielenkiintoisista kommenteista, jotka tukevat havaintojani siitä, että ristiäiset on niin vahva rituaali, että siitä ei edes kirkosta erottua osata luopua.
Joku kirjoitti, että kaikissa juhlissa on sama kaava. Rohkenen olla eri mieltä. Esimerkiksi syntymäpäivät ja häät eroavat selkeästi toisistaan, vaikka molemmissa kakkua ja kahvia tarjotaankin. Ihmisillä on juhlissa erilaisia rooleja, joista osa on otettuja ja osa annettuja. Nimiäisissä mielenkiintoinen havainto on ollut se, että puheepitäjänä on useammin mies kuin nainen, mikä voi toki johtua siitä, että miehet ovat taitavampia puhujia kuin naiset. Tai sitten kyse on sukupuoleen liitetyistä mielikuvista.
Joka tapauksessa keskustelu on ollut antoisa ja siitä on ollut paljon iloa.
[/quote]
Miksi oletat että kaikki ovat kirkosta eronneita, jotka nimiäisiä viettävät? Eivät ole. Osa voi aivan hyvin kuulua kirkkoon tai perheestä voi toinen kuulua kirkkoon kuten AP:n tapauksessa tai kuulua kokonaan toiseen uskontokuntaan. Sitten on niitä jotka eivät ole koskaan kuuluneetkaan kirkkoon, kuten minä. Olen ristiäisissä ollut muistaakseni 3-4 kertaa, ja niistäkin suurin osa lapsena/teininä. Viimeisistä taitaa ollakin kohta 15 vuotta.
Lisäksi oletat että kaikissa nimenantojuhlissa pidetään puhe. Meillä ei pidetty. Puheenpidossa voi olla myös työnjaosta. Naisen osalle kuuluu yleensä tarjoilut ja vauvasta huolehtiminen, joten on luonnollista että isälle jää se juhlapuhe. Voi k'äsitellä myös sukupuoli- ja tasa-arvonäkökulmista. Et voi siis tehdä suoraan oletusta että isä on papin korvaaja tai että mies on parempi puhuja.
Olen edelleen sitä mieltä että gradusi on värittynyt vahvasti kristillisten arvojen näkökulmasta. Et muuten kertonut mitä katsomusta itse edustat.
[/quote]
Esitit mielenkiintoisen näkökohdan: miksi nimiäisissä äidin/naisen tehtävänä on perinteinen tarjoilu ja vauvasta huolehtiminen, miehelle puheen pitäminen/tervetuliaismalja jne.? Onko kyseessä jälleen ristiäisten toisinto vai kuvaako tuo suomalaista tasa-arvoa 2010-luvulla?
En oleta, että kaikissa nimiäisissä pidetään puhe. Aineistoni perusteella näin kuitenkin on eli niissä se puhe on pidetty. Toki kirjoitan tämän auki gradussani enkä voi aineiston pohjalta väittää, että aina ja kaikkialla samat asiat toistuvat, mutta huolimatta kakesta nimiäisten puolustelusta ne nyt vain muistuttavat ristiäisiä paljon enemmän kuin vaikka siviili- ja kirkkovihkiminen toisiaan.
Gradussani en ota kantaa ristiäisten kristilliseen sanomaan vaan pitäydyn juhlan muotopuolessa. Tietysti otan esille roolituksen (pappi/vanhemmat/kummit jne.) ja ristiäisten/nimiäisten historian, mutta pääpaino on todellakin sillä juhlalla sinänsä.
[/quote]
Vai onko kyse vain perintestä työnjaosta, jonka kanssa ei kristillisyydellä tai nimenantojuhlalal ole mitään tekemistä. Häissäkin puheen pitää tyttären isä eikä äiti.
Millä perustelet että muistuttavat enemmän kuin vihkiäiset?
Gradusi ei edelleenkä edeusta puoluetonta näkemystä asiasta.
Ps.
Edelleenkään et kerro omaa kantaasi uskontoon. Senkin tulee ola auki kirjoitetuna gradussa, koska vaikuttaa gradun sisltöön ja näkökulmaan.
[/quote]
Onko puhe jotenkin kristillinen juttu?
Meillä puheita pidetään jokaisessa juhlassa, lakkiaisissa esim. viimeksi, ei kai se ole joku salaa kristillinen juttu?
Kun meillä oli rapujuhlat, maljapuhe tuli pidettyä sielläkin.
[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 17:34"]
Siksi tuntuu kummalliselta, että nimiäisiä suunnittelevat kuvittelevat tekevänsä jotain uutta ja omaa, kun juhla alusta loppuun muistuttaa ristiäisiä lähes pilkuntarkasti.
[/quote]
Missä nimiäisiä suunnittelevat ovat kuvitelleet tekevänsä jotain uutta taikka ennennäkemätöntä? Sitähän sinäkin tässä juuri kritisoit, että he eivät tee sellaista ja siksi halveksit heidän juhliaan! Aloittajakaan ei tässä muuta ole pyytänyt, kuin sen verran alkeellista kunnioitusta järkkäämiään nimiäisiä kohtaan, että ne haukut ja mölyt pidettäisiin mahassaan sen sijaan että julkisesti haukutaan.
Tässäkin ketjussa on niin korostettu, kuinka ristiäisissä ei juhlita nimen antoa, vaan lapsen liittämistä seurakunnan yhteyteen. Toisin sanoen, jo ristiäisten tarkoitus on eri kuin nimiäisissä. Ja juuri tämähän ei teille valittajille myöskään kelvannut, kun se nimen antamisen juhliminen on niin turhaa mielestänne.
Millaiset olisivat sellaiset nimiäiset, mitkä sinulle kelpaisivat? Puhetta siis ei saa pitää, tai ainakaan sitä ei saa pitää lapsen isä taikka ulkopuolinen puhuja. Lapsi ei myöskään saa olla äitinsä tai ns. haltijakummin sylissä. Uskonnottomat laulut eivät kelpaa musiikkiesityksiksi, mutta myöskään se ei ole hyvä, jollei musiikkiesityksiä ole. Nimen antoa ei saa juhlia, ja juhlia ei saisi kutsua nimiäisiksi. Syntiä oli myös se, jos katosta ei roiku banderollia, että tervetuloa sukuun Nico-Irmeli. Nimiäiset eivät saa noudattaa perinteistä kaavaa mutta sekään ei ole hyvä, jolleivat ne sitä noudata. Kertoisitko siis ihan yksityiskohtaisesti sellaisten juhlien kaavan, joka sinusta olisi riittävän omaperäinen, mutta silti riittävästi perinteitä noudattava, jotta ne vähän vanhoillisemmatkin sukulaiset eivät vedä palkokasvia sieraimeensa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 18:17"]
[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 17:34"]
Siksi tuntuu kummalliselta, että nimiäisiä suunnittelevat kuvittelevat tekevänsä jotain uutta ja omaa, kun juhla alusta loppuun muistuttaa ristiäisiä lähes pilkuntarkasti.
[/quote]
Missä nimiäisiä suunnittelevat ovat kuvitelleet tekevänsä jotain uutta taikka ennennäkemätöntä? Sitähän sinäkin tässä juuri kritisoit, että he eivät tee sellaista ja siksi halveksit heidän juhliaan! Aloittajakaan ei tässä muuta ole pyytänyt, kuin sen verran alkeellista kunnioitusta järkkäämiään nimiäisiä kohtaan, että ne haukut ja mölyt pidettäisiin mahassaan sen sijaan että julkisesti haukutaan.
Tässäkin ketjussa on niin korostettu, kuinka ristiäisissä ei juhlita nimen antoa, vaan lapsen liittämistä seurakunnan yhteyteen. Toisin sanoen, jo ristiäisten tarkoitus on eri kuin nimiäisissä. Ja juuri tämähän ei teille valittajille myöskään kelvannut, kun se nimen antamisen juhliminen on niin turhaa mielestänne.
Millaiset olisivat sellaiset nimiäiset, mitkä sinulle kelpaisivat? Puhetta siis ei saa pitää, tai ainakaan sitä ei saa pitää lapsen isä taikka ulkopuolinen puhuja. Lapsi ei myöskään saa olla äitinsä tai ns. haltijakummin sylissä. Uskonnottomat laulut eivät kelpaa musiikkiesityksiksi, mutta myöskään se ei ole hyvä, jollei musiikkiesityksiä ole. Nimen antoa ei saa juhlia, ja juhlia ei saisi kutsua nimiäisiksi. Syntiä oli myös se, jos katosta ei roiku banderollia, että tervetuloa sukuun Nico-Irmeli. Nimiäiset eivät saa noudattaa perinteistä kaavaa mutta sekään ei ole hyvä, jolleivat ne sitä noudata. Kertoisitko siis ihan yksityiskohtaisesti sellaisten juhlien kaavan, joka sinusta olisi riittävän omaperäinen, mutta silti riittävästi perinteitä noudattava, jotta ne vähän vanhoillisemmatkin sukulaiset eivät vedä palkokasvia sieraimeensa?
[/quote]
Kertoisitko sinä ihan itse, miksi haluat lapsellesi ristiäiset ilman kristinuskoa? Sitähän nimiäiset nykyisin ovat. Minusta se on kummallista. Jumala ei kelpaa, usko ei kelpaa, mutta riitti kelpaa. Sitä jopa pidetään kovasti omana ja erityisenä, koska "jokaisella on lupa tarjota kahvia ja kakkua, paitsi että ristiäisissä se ei sovi, koska me kirkosta eronneet niin sanomme".
Riitit kuuluvat ihmisyyteen, eivät kristinuskoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 17:34"]
Mistä ihmeestä olet keksinyt tämän oikein/väärin systeemin? Kerron havainnoistani, joista yksi on se, että nimiäisiä pidetään (tälläkin palstalla) lapsen juhlana, ja silti nimiäisten musiikki poikkeaa vahvasti ns. lastenmusiikista. Niin muuten on ristiäisissäkin, ei siellä lauleta lastenlauluja vaan virsikirjan lapsille nimettyjä virsiä. Yhteislauluna toki, mutta jos mukana on musiikkiesitys, on se esim.Suojelusenkeli viululla soitettuna. Miksi nimiäisissä niin harvoin soitetaan kitaraa? Tai vaikka perheen isällä olisi bändi, ei se nimiäisissä heitä puolen tunnin settiä, koska - niin miksi?
Moneen kertaan on jo kerrottu, että nimiäiset ovat oikeastaan kirkkoon kuulumattomien ristiäiset, koska ei ole vielä syntynyt omia tapoja ja omaa perinnettä. Silloin otetaan kirkollisesta perinteestä käytännössä koko juhlan kaava ja annetaan sille uusi nimi. Siksi tuntuu kummalliselta, että nimiäisiä suunnittelevat kuvittelevat tekevänsä jotain uutta ja omaa, kun juhla alusta loppuun muistuttaa ristiäisiä lähes pilkuntarkasti.
[/quote]
Uskonnollisen kasvatuksen saaneena nykyisenä ateistina täytyy hämmästellä sun virsinäkemystä. Mitä muuta virsikirjan lastenvirret ovat kuin uskonnollista lastenmusiikkia? Ei meillä pyhäkoulussa (jota kävin kahdeksan vuotta) koskaan mitään Maija Mehiläistä laulettu.
Olen muuten viime vuosina usein ollut kasteissa, nimiäisissä, yksivuotissynttäreillä ja kaksivuotissynttäreillä. Näitä kaikkia juhlia on kutsuttu "lapsen juhliksi", mutta sisältö on ollut lähinnä lapselle läheisten aikuisten kahvittelua. Käsittääkseni tämä on suomalaisessa kulttuurissa aika yleistä.
[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 18:24"]
[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 18:17"]
[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 17:34"]
Siksi tuntuu kummalliselta, että nimiäisiä suunnittelevat kuvittelevat tekevänsä jotain uutta ja omaa, kun juhla alusta loppuun muistuttaa ristiäisiä lähes pilkuntarkasti.
[/quote]
Missä nimiäisiä suunnittelevat ovat kuvitelleet tekevänsä jotain uutta taikka ennennäkemätöntä? Sitähän sinäkin tässä juuri kritisoit, että he eivät tee sellaista ja siksi halveksit heidän juhliaan! Aloittajakaan ei tässä muuta ole pyytänyt, kuin sen verran alkeellista kunnioitusta järkkäämiään nimiäisiä kohtaan, että ne haukut ja mölyt pidettäisiin mahassaan sen sijaan että julkisesti haukutaan.
Tässäkin ketjussa on niin korostettu, kuinka ristiäisissä ei juhlita nimen antoa, vaan lapsen liittämistä seurakunnan yhteyteen. Toisin sanoen, jo ristiäisten tarkoitus on eri kuin nimiäisissä. Ja juuri tämähän ei teille valittajille myöskään kelvannut, kun se nimen antamisen juhliminen on niin turhaa mielestänne.
Millaiset olisivat sellaiset nimiäiset, mitkä sinulle kelpaisivat? Puhetta siis ei saa pitää, tai ainakaan sitä ei saa pitää lapsen isä taikka ulkopuolinen puhuja. Lapsi ei myöskään saa olla äitinsä tai ns. haltijakummin sylissä. Uskonnottomat laulut eivät kelpaa musiikkiesityksiksi, mutta myöskään se ei ole hyvä, jollei musiikkiesityksiä ole. Nimen antoa ei saa juhlia, ja juhlia ei saisi kutsua nimiäisiksi. Syntiä oli myös se, jos katosta ei roiku banderollia, että tervetuloa sukuun Nico-Irmeli. Nimiäiset eivät saa noudattaa perinteistä kaavaa mutta sekään ei ole hyvä, jolleivat ne sitä noudata. Kertoisitko siis ihan yksityiskohtaisesti sellaisten juhlien kaavan, joka sinusta olisi riittävän omaperäinen, mutta silti riittävästi perinteitä noudattava, jotta ne vähän vanhoillisemmatkin sukulaiset eivät vedä palkokasvia sieraimeensa?
[/quote]
Kertoisitko sinä ihan itse, miksi haluat lapsellesi ristiäiset ilman kristinuskoa? Sitähän nimiäiset nykyisin ovat. Minusta se on kummallista. Jumala ei kelpaa, usko ei kelpaa, mutta riitti kelpaa. Sitä jopa pidetään kovasti omana ja erityisenä, koska "jokaisella on lupa tarjota kahvia ja kakkua, paitsi että ristiäisissä se ei sovi, koska me kirkosta eronneet niin sanomme".
[/quote]
Nimiäiset eivät ole ristiäiset. Mitä tekemistä seurakunnan jäsenyydellä ja nimenannolla on? Nimijuhla on aina sama, kristityt vain liittävät samaan juhlaan Suomessa myös seurakunnan jäseneksi ottamisen.
Saa olla tyytyväinen kun ei ole omassa tai miehen suvussa yhtään kristittyä. (minunkin pari kirkkoon kuuluvaista serkkuakin tajuavat olevansa vähemmistössä ja ovat uskostaan hiljaa jos edes uskovat..)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 17:34"]
Siksi tuntuu kummalliselta, että nimiäisiä suunnittelevat kuvittelevat tekevänsä jotain uutta ja omaa, kun juhla alusta loppuun muistuttaa ristiäisiä lähes pilkuntarkasti.
[/quote]
Ei mun tuttavapiirissä ole kuviteltu tehtävän jotain erityisen uutta, tai pyritty siihen, kun on pidetty nimiäiset. Miksi pitäisi? Pyritään vain antamaan vanhalle traditiolle parempi sisältö. Vähän niin kuin kasvissyöjä soveltaa perinteisiä lihareseptejä ja tekee karjatontapaistia yms.
Mä en muuten koskaan ole ollut sellaisissa ristiäisissä, joissa isä pitäisi jonkin tervetulopuheen. Mistä sinä, arvon graduntekijä, olet saanut tiedon tällaisen tavan yleisyydestä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 18:24"]
[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 18:17"]
[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 17:34"]
Siksi tuntuu kummalliselta, että nimiäisiä suunnittelevat kuvittelevat tekevänsä jotain uutta ja omaa, kun juhla alusta loppuun muistuttaa ristiäisiä lähes pilkuntarkasti.
[/quote]
Missä nimiäisiä suunnittelevat ovat kuvitelleet tekevänsä jotain uutta taikka ennennäkemätöntä? Sitähän sinäkin tässä juuri kritisoit, että he eivät tee sellaista ja siksi halveksit heidän juhliaan! Aloittajakaan ei tässä muuta ole pyytänyt, kuin sen verran alkeellista kunnioitusta järkkäämiään nimiäisiä kohtaan, että ne haukut ja mölyt pidettäisiin mahassaan sen sijaan että julkisesti haukutaan.
Tässäkin ketjussa on niin korostettu, kuinka ristiäisissä ei juhlita nimen antoa, vaan lapsen liittämistä seurakunnan yhteyteen. Toisin sanoen, jo ristiäisten tarkoitus on eri kuin nimiäisissä. Ja juuri tämähän ei teille valittajille myöskään kelvannut, kun se nimen antamisen juhliminen on niin turhaa mielestänne.
Millaiset olisivat sellaiset nimiäiset, mitkä sinulle kelpaisivat? Puhetta siis ei saa pitää, tai ainakaan sitä ei saa pitää lapsen isä taikka ulkopuolinen puhuja. Lapsi ei myöskään saa olla äitinsä tai ns. haltijakummin sylissä. Uskonnottomat laulut eivät kelpaa musiikkiesityksiksi, mutta myöskään se ei ole hyvä, jollei musiikkiesityksiä ole. Nimen antoa ei saa juhlia, ja juhlia ei saisi kutsua nimiäisiksi. Syntiä oli myös se, jos katosta ei roiku banderollia, että tervetuloa sukuun Nico-Irmeli. Nimiäiset eivät saa noudattaa perinteistä kaavaa mutta sekään ei ole hyvä, jolleivat ne sitä noudata. Kertoisitko siis ihan yksityiskohtaisesti sellaisten juhlien kaavan, joka sinusta olisi riittävän omaperäinen, mutta silti riittävästi perinteitä noudattava, jotta ne vähän vanhoillisemmatkin sukulaiset eivät vedä palkokasvia sieraimeensa?
[/quote]
Kertoisitko sinä ihan itse, miksi haluat lapsellesi ristiäiset ilman kristinuskoa? Sitähän nimiäiset nykyisin ovat. Minusta se on kummallista. Jumala ei kelpaa, usko ei kelpaa, mutta riitti kelpaa. Sitä jopa pidetään kovasti omana ja erityisenä, koska "jokaisella on lupa tarjota kahvia ja kakkua, paitsi että ristiäisissä se ei sovi, koska me kirkosta eronneet niin sanomme".
[/quote]
En halua lapselleni ristiäisiä, mutta haluan juhlia vaikka sitten sitä, että lapselle annetaan nimi, vaikka se teistä valittajista niin turhaa onkin. Te saatte minun puolestani juhlia ristiäisiänne rauhassa, kertaakaan en ole valittanut aiheesta.
Uskonto ja Jumala ei minulle kelpaa, koska en usko Jumalaan. Tästä syystä lasta ei kastettu, ei liitetty seurakuntaan eikä meidän tapauksessa ole myöskään kummeja. Meillä juhlittiin lasta ja juhlissa paljastettiin lapsen nimi. Tarjottiin myös kakkua ja kahvia ja mieheni piti pienen puheen. Kerro nyt, mikä hemmetti tässä on niin kamalan väärin ja niin kauheaa apinointia, ettet sinä kertakaikkiaan voi sietää sitä vaikka sua ei kukaan pakota meidän nimiäisiin edes osallistumaan??? Kerro miksim emme saisi pukea lasta juhlamekkoon, siis ei ristiäismekkoon, tarjota sukulaisille ja ystäville kakkua ja kahvia ja kertoa samalla lapselle valitsemaamme nimeä? Miksi näin ei sinusta uskonnottomilla ole oikeutta tehdä? Mitkä riitit sinä haluaisit jätettävän vielä pois, jotta sinullekin kelpaisi???
[quote author="Vierailija" time="03.01.2014 klo 12:32"]
Ihme jankkaamista tämä koko ketju täynnä, varmaan sama graduntekijä asialla. Ja tosiaan, nykyään voi graduunsa kirjoittaa oikeastaan mitä tahansa ja läpihän se menee, ettei Pirkko-Irmelille tule paha mieli, kun näki niin paljon vaivaa ja kirjoittikin koko jutun valmiiksi.
Ja eikö muka (tapa)kristityille ristiäiset ole nimenantojuhla? Lukekaapa taannoinen ketju aiheesta, sielläkin oli yksi jankkaaja joka jankutti, että kyllä hänen lapsensa saivat kasteessa nimen tai että kyllä se nimen saaminen se juhlan ydin ainakin oli, evvk mitä muut sanoo. Ja eikös se ole teidän uskovaisten mielestä pahempi asia, että kuulutaan kirkkoon ja juhlitaan kristillisiä juhlia, mutta ei kuitenkaan uskota? Eikö parempi olisi rehellisesti olla uskomatta ja juhlia nimiäisiä, sen sijaan että pidetään ristiäiset vain siksi että juhlitaan lapsen nimeä ja kirkossa on vaan niin juhlallista ja kätevää pitää juhlat?
[/quote] Joo, en olisi kovin otettu gradusta kun väitöskirjaakin voi kirjoittaa mistä tahansa =D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nimijuhlan ymmärrän, kummeja en...vai ovatko kummit vähän niinkuin niitä kehitysmaiden lasten kummeja, jotka laittavat tilille 20€ joka kk??
[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 17:34"]
[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 15:36"]
[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 15:14"]
[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 14:14"]
Lapsen isä toivottaa sukulaiset tervetulleiksi nimiäisiin/nimijuhliin/nimenantojuhliin = ristiäisten kaavan toisinto, koska jos lapsen äiti tai isoäiti tai joku muu nainen ei pidä puhetta, kyse on kristillisten traditioiden matkimisesta.
Vauva on jommankumman vanhempansa tai "kummin" sylissä kun hänen nimensä kerrotaan sukulaisille = ristiäisten kaavan toisinto, koska ainoastaan ristiäisissä vauvalla, siis juhlien päähenkilöllä, on oikeus olla tapahtumien keskipisteessä.
Joku sukulaisista soittaa tai laulaa = ristiäisten kaavan toisinto, koska ristiäisissä veisataan virsiä, ei-hengellinen musiikkiesitys on vain epätoivoinen yritys varastaa juhlaan sisältöä uskonnollisesta perinteestä.
Juodaan kahvit ja syödään kakkua = ristiäisten kaavan toisinto, koska juhlissa on yleensä tapana tarjota vieraille juotavaa ja syötävää, paitsi tietenkin nimijuhlissa, koska siellä vastaava tarjoilu on varastettu risitäisistä ja olisi suotavampaa keksiä jotain omia perinteitä.
[/quote]
Monissa muissa juhlissa vauva on isovanhemman sylissä - nimiäisissä ja ristiäisissä yleensä äidin tai kummin : huomaatko, että vaikka ristiäisten kaavan voisi rikkoa, sitä ei tehdä.
Isä toivottaa vieraat tervetulleiksi: kyse voi olla mistä juhlasta tahansa, mutta jostain syystä nimenomaan nimiäisissä tämä tuntuu olevan tärkeää verrattuna mihin tahansa muuhun lapsen juhlaan. Esim. rotinoita tuoville napureille ei samaa juhlavaa tervetulotoivotusta eikä 1-v synttäreillä (lapsen juhla) ole samanlaista tervetuloseremoniaa. Mielenkiintoista on se, miksi nimenomaan nimiäisissä tämä tietty seremonia on tärkeä toistaa.
Nimiäiset on lapsen juhla, mutta siellä kovin harvoin lauletaan perinteistä lastenlaulua tai edes lapseen liittyvää laulua (kuten olettaisi, jos kerran kyse on lapseen liittyvästä juhlasta). Sen sijaan musiikkiesitykset ovat usein ns. korkeakulttuuria eli kappaleita, joita ei lauleta lainkaan tai sitten sellaisia, että niiden sovitus on tehty koulitulle äänelle. Yhteislauluja on vähän.
Kakku ja kahvi ovat osa mitä tahansa juhlaa, ne eivät ole nimiäisten tai ristiäisten sisältöä sen enempää kuin seminaarissakaan osa ohjelmaa. Nimiäisperinteessä (hyvin lyhyessä) ne kuitenkin jatkuvasti nostetaan esiin jotenkin poikkeavana osana juhlia.
Miksi nimiäisissä niin moni asia muistuttaa ristiäisiä, vaikka olisi mahdollisuus vaikka mihin?
[/quote]
Voisiko yhteneväisyys kertoakin siitä, kuinka maallisiksi ristiäiset ovat muuttuneet ja kuinka päälleliimattua niiden uskonnollisuus on? Tietänet varmaankin, kuinka ristiäisiä järjestävät vanhemmat nykyisin usein pyytävät papilta mahdollisimman vähän uskonnollista sisältöä tilaisuuteen, minkä varsinainen tarkoitus on lapsen liittäminen seurakuntaan.
No, joka tapauksessa ohitit aika kaukaa sen varsinaisen pointtini, eli että järjesti nimiäiset ihan miten tahansa, niistä löytyy aina ristiäisten piirteitäjos sellaisia haluaa löytää.
Mainintasi siitä, että nimiäisissä lauletaan harvoin lastenlauluja tai lapsille sopivia lauluja, ja että yhteislauluja on vähän, poikkeaa melkoisesti siitä mitä olet yrittänyt jo monen sivun ajan viestiä. Millaista on ristiäisten tyypillinen musiikki? Ettei vain ns. lasten virret (Ystävä sä lapsien ja/tai Jumalan kämmenellä) yhteislauluna? Ja nyt kun kerrot, että nimiäisten tyypillinen musiikki poikkeaa tästä melko huomattavasti, se onkin väärin ja - niin - ristiäisiä muistuttava tapa.
[/quote]
Mistä ihmeestä olet keksinyt tämän oikein/väärin systeemin? Kerron havainnoistani, joista yksi on se, että nimiäisiä pidetään (tälläkin palstalla) lapsen juhlana, ja silti nimiäisten musiikki poikkeaa vahvasti ns. lastenmusiikista. Niin muuten on ristiäisissäkin, ei siellä lauleta lastenlauluja vaan virsikirjan lapsille nimettyjä virsiä. Yhteislauluna toki, mutta jos mukana on musiikkiesitys, on se esim.Suojelusenkeli viululla soitettuna. Miksi nimiäisissä niin harvoin soitetaan kitaraa? Tai vaikka perheen isällä olisi bändi, ei se nimiäisissä heitä puolen tunnin settiä, koska - niin miksi?
Moneen kertaan on jo kerrottu, että nimiäiset ovat oikeastaan kirkkoon kuulumattomien ristiäiset, koska ei ole vielä syntynyt omia tapoja ja omaa perinnettä. Silloin otetaan kirkollisesta perinteestä käytännössä koko juhlan kaava ja annetaan sille uusi nimi. Siksi tuntuu kummalliselta, että nimiäisiä suunnittelevat kuvittelevat tekevänsä jotain uutta ja omaa, kun juhla alusta loppuun muistuttaa ristiäisiä lähes pilkuntarkasti.
[/quote]
Olet siis havainnut, että tyypillinen suomalainen perhejuhla muistuttaa ohjelmaltaan tyypillistä suomalaista perhejuhlaa. Onnea tieteelliselle työllesi. Jos minun graduni perustuisi noin heppoiselle pohjalle, yrittäisin tehdä av:lla kinaamisen sijaan jotain työni eteen - ja kiireesti.
[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 18:24"]
Kertoisitko sinä ihan itse, miksi haluat lapsellesi ristiäiset ilman kristinuskoa? Sitähän nimiäiset nykyisin ovat. Minusta se on kummallista. Jumala ei kelpaa, usko ei kelpaa, mutta riitti kelpaa. Sitä jopa pidetään kovasti omana ja erityisenä, koska "jokaisella on lupa tarjota kahvia ja kakkua, paitsi että ristiäisissä se ei sovi, koska me kirkosta eronneet niin sanomme".
[/quote]
Meidän nimijuhlat eivät todellakaan olleet ristiäiset ilman kristinuskoa. Ehkä ne joiltain osiltaan muistuttivat huomattavasti ristiäisiä, mutta toisaalta samoja piirteitä löydät esimerkiksi syntymäpäiväjuhlista tai ylioppilasjuhlista.
Nimiäisten perinne on vielä tuore ja se vasta hakee omaa muotoaan. Eikä nimiäisille luultavasti koskaan tulekaan mitään yhtenäistä kaavaa, vaan se säilyy hyvinkin vapaamuotoisena juhlana. Joillekin nimiäiset on käytännössä ristiäiset ilman uskonnollista sisältöä, joillekin jotain ihan muuta.
Mikä siinä lapsen nimessä on niin hienoa, että sitä pitää juhlia oikein isolla porukalla? Vauvan syntymän juhlimisen kyllä ymmärrän, onhan syntynyt aivan uusi ainutkertainen ihminen ja kenties jopa uudet vanhemmat. Mutta eikö silloin kannattaisi kutsua ihmiset nimenomaan syntymäjuhlaan? Jos niitä nimittää nimiäisiksi niin antaa kyllä vahvasti sen vaikutelman, että tässä juhlitaan nyt sitä pelkkää hienoa nimeä kun ei kastetakaan. Juhlana pelkkä nimen saanti ja ristiäiset ovat aika kaukana toisistaan ns. tärkeydeltään. Ristiäisissähän nimikin on usein jo etukäteenkin paljastettu tai se vain ilmoitetaan sivulauseessa siinä kasteen ohessa, ei sitä oikeastaan juhlita. Siksi monesta kai tuntuu huvittavalta, että kirkkoon kuulumattomat juhlivat niin tohkeissaan nimenomaan sitä nimeä. Sen vaikutelman siitä ainakin saa jos juhlien nimikin on "nimiäiset, nimenantojuhla, nimijuhla" tms.
Pikkuasia sinäänsä tuo juhlan nimen vaihtaminen, mutta vaikutelma on silti kovin eri (vaikka juhlan sisältökin olisikin ihan sama). En usko että kukaan pitäisi turhana tai huvittavana juhlia vauvan syntymäjuhlaa, mutta nimen juhliminen on vähän hassua.
[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 22:46"]
Mikä siinä lapsen nimessä on niin hienoa, että sitä pitää juhlia oikein isolla porukalla? Vauvan syntymän juhlimisen kyllä ymmärrän, onhan syntynyt aivan uusi ainutkertainen ihminen ja kenties jopa uudet vanhemmat. Mutta eikö silloin kannattaisi kutsua ihmiset nimenomaan syntymäjuhlaan? Jos niitä nimittää nimiäisiksi niin antaa kyllä vahvasti sen vaikutelman, että tässä juhlitaan nyt sitä pelkkää hienoa nimeä kun ei kastetakaan. Juhlana pelkkä nimen saanti ja ristiäiset ovat aika kaukana toisistaan ns. tärkeydeltään. Ristiäisissähän nimikin on usein jo etukäteenkin paljastettu tai se vain ilmoitetaan sivulauseessa siinä kasteen ohessa, ei sitä oikeastaan juhlita. Siksi monesta kai tuntuu huvittavalta, että kirkkoon kuulumattomat juhlivat niin tohkeissaan nimenomaan sitä nimeä. Sen vaikutelman siitä ainakin saa jos juhlien nimikin on "nimiäiset, nimenantojuhla, nimijuhla" tms.
Pikkuasia sinäänsä tuo juhlan nimen vaihtaminen, mutta vaikutelma on silti kovin eri (vaikka juhlan sisältökin olisikin ihan sama). En usko että kukaan pitäisi turhana tai huvittavana juhlia vauvan syntymäjuhlaa, mutta nimen juhliminen on vähän hassua.
[/quote]
Sanohan sitten, miksi niin moni vanhempi kieltäytyy ilmoittamasta valittua nimeä ennen ristiäisiä, jos ristiäisten kulttuurinen merkitys ei ole nimenantojuhla?
No me emme sitä ilmoittaneet, koska nimi päätettiin vasta päivää ennen ristiäisiä. Erääntyi ikävästi siihen päivään, olisin hyvin mielelläni miettinyt nimeä vielä jokusen viikon (meillä ristiäiset 1,5kk iässä). Eikö sinusta olisi ollut turhaa pistää päivää ennen ristiäisiä tekstarit kaikille kutsutuille ja infota nimestä?
Mutta ymmärrän kyllä miksi moni haluaa sen kertoa vasta ristiäisissä. Pappihan sen paljastaa kun kastaa lapsen ja onhan siinä oma jännityksensä jos nimeä ei etukäteen kerrota. Nimen sanominen on siinä mielessä osa juhlaa, mutta ei juhlan itse tarkoitus tai missään määrin päätarkoitus ja kaikki sen tietävät, turha sitä on täällä vääntää tuhannetta kertaa rautalangasta. Minusta pelkkä nimen juhlinta on oikeasti aika laiha aihe juhlalle. Syntymän juhliminen ei ole, uuden ihmisen maailman saapuminen on aina ihme ja mullistava asia. Siksi näkisin ennemminkin, että nimen sijaan kirkkoon kuulumattomat voisitte korostaa sitä syntymää ja juhlia pelkän nimen julkaisun sijaan sitä.
Mutta tehkää kuten teette, ei se minulta ole pois. Koitin vain valaista miksi moni saattaa pitää nimen juhlimista huvittavana.
[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 17:34"]
[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 15:36"]
[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 15:14"]
[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 14:14"]
Lapsen isä toivottaa sukulaiset tervetulleiksi nimiäisiin/nimijuhliin/nimenantojuhliin = ristiäisten kaavan toisinto, koska jos lapsen äiti tai isoäiti tai joku muu nainen ei pidä puhetta, kyse on kristillisten traditioiden matkimisesta.
Vauva on jommankumman vanhempansa tai "kummin" sylissä kun hänen nimensä kerrotaan sukulaisille = ristiäisten kaavan toisinto, koska ainoastaan ristiäisissä vauvalla, siis juhlien päähenkilöllä, on oikeus olla tapahtumien keskipisteessä.
Joku sukulaisista soittaa tai laulaa = ristiäisten kaavan toisinto, koska ristiäisissä veisataan virsiä, ei-hengellinen musiikkiesitys on vain epätoivoinen yritys varastaa juhlaan sisältöä uskonnollisesta perinteestä.
Juodaan kahvit ja syödään kakkua = ristiäisten kaavan toisinto, koska juhlissa on yleensä tapana tarjota vieraille juotavaa ja syötävää, paitsi tietenkin nimijuhlissa, koska siellä vastaava tarjoilu on varastettu risitäisistä ja olisi suotavampaa keksiä jotain omia perinteitä.
[/quote]
Monissa muissa juhlissa vauva on isovanhemman sylissä - nimiäisissä ja ristiäisissä yleensä äidin tai kummin : huomaatko, että vaikka ristiäisten kaavan voisi rikkoa, sitä ei tehdä.
Isä toivottaa vieraat tervetulleiksi: kyse voi olla mistä juhlasta tahansa, mutta jostain syystä nimenomaan nimiäisissä tämä tuntuu olevan tärkeää verrattuna mihin tahansa muuhun lapsen juhlaan. Esim. rotinoita tuoville napureille ei samaa juhlavaa tervetulotoivotusta eikä 1-v synttäreillä (lapsen juhla) ole samanlaista tervetuloseremoniaa. Mielenkiintoista on se, miksi nimenomaan nimiäisissä tämä tietty seremonia on tärkeä toistaa.
Nimiäiset on lapsen juhla, mutta siellä kovin harvoin lauletaan perinteistä lastenlaulua tai edes lapseen liittyvää laulua (kuten olettaisi, jos kerran kyse on lapseen liittyvästä juhlasta). Sen sijaan musiikkiesitykset ovat usein ns. korkeakulttuuria eli kappaleita, joita ei lauleta lainkaan tai sitten sellaisia, että niiden sovitus on tehty koulitulle äänelle. Yhteislauluja on vähän.
Kakku ja kahvi ovat osa mitä tahansa juhlaa, ne eivät ole nimiäisten tai ristiäisten sisältöä sen enempää kuin seminaarissakaan osa ohjelmaa. Nimiäisperinteessä (hyvin lyhyessä) ne kuitenkin jatkuvasti nostetaan esiin jotenkin poikkeavana osana juhlia.
Miksi nimiäisissä niin moni asia muistuttaa ristiäisiä, vaikka olisi mahdollisuus vaikka mihin?
[/quote]
Voisiko yhteneväisyys kertoakin siitä, kuinka maallisiksi ristiäiset ovat muuttuneet ja kuinka päälleliimattua niiden uskonnollisuus on? Tietänet varmaankin, kuinka ristiäisiä järjestävät vanhemmat nykyisin usein pyytävät papilta mahdollisimman vähän uskonnollista sisältöä tilaisuuteen, minkä varsinainen tarkoitus on lapsen liittäminen seurakuntaan.
No, joka tapauksessa ohitit aika kaukaa sen varsinaisen pointtini, eli että järjesti nimiäiset ihan miten tahansa, niistä löytyy aina ristiäisten piirteitäjos sellaisia haluaa löytää.
Mainintasi siitä, että nimiäisissä lauletaan harvoin lastenlauluja tai lapsille sopivia lauluja, ja että yhteislauluja on vähän, poikkeaa melkoisesti siitä mitä olet yrittänyt jo monen sivun ajan viestiä. Millaista on ristiäisten tyypillinen musiikki? Ettei vain ns. lasten virret (Ystävä sä lapsien ja/tai Jumalan kämmenellä) yhteislauluna? Ja nyt kun kerrot, että nimiäisten tyypillinen musiikki poikkeaa tästä melko huomattavasti, se onkin väärin ja - niin - ristiäisiä muistuttava tapa.
[/quote]
Mistä ihmeestä olet keksinyt tämän oikein/väärin systeemin? Kerron havainnoistani, joista yksi on se, että nimiäisiä pidetään (tälläkin palstalla) lapsen juhlana, ja silti nimiäisten musiikki poikkeaa vahvasti ns. lastenmusiikista. Niin muuten on ristiäisissäkin, ei siellä lauleta lastenlauluja vaan virsikirjan lapsille nimettyjä virsiä. Yhteislauluna toki, mutta jos mukana on musiikkiesitys, on se esim.Suojelusenkeli viululla soitettuna. Miksi nimiäisissä niin harvoin soitetaan kitaraa? Tai vaikka perheen isällä olisi bändi, ei se nimiäisissä heitä puolen tunnin settiä, koska - niin miksi?
Moneen kertaan on jo kerrottu, että nimiäiset ovat oikeastaan kirkkoon kuulumattomien ristiäiset, koska ei ole vielä syntynyt omia tapoja ja omaa perinnettä. Silloin otetaan kirkollisesta perinteestä käytännössä koko juhlan kaava ja annetaan sille uusi nimi. Siksi tuntuu kummalliselta, että nimiäisiä suunnittelevat kuvittelevat tekevänsä jotain uutta ja omaa, kun juhla alusta loppuun muistuttaa ristiäisiä lähes pilkuntarkasti.
[/quote]
Höpönpöpön. Tässäkin ketjussa on moneen kertaan todettu, että kaikki juhlat noudattavat YLEISESTI tiettyä kaavaa. Yhtä hyvin voisin verrata nimiäisiä 50-vuotissyntymäpäivien viettoon ja pääsisin lopputulokseen että nimiäiset kopioivat 50-vuotissyntymäpäiviä.
Tuntuu kummalliselta että uskovaiset ovat niin katellisia nimiäisistä. Mikähän niissä pelottaa?