Lue keskustelun säännöt.
Miksi annat vauvallesi jotain muuta kuin rintamaitoa?
01.01.2014 |
Tuntuu että kaikki muut äidit antavat ainakin välillä korviketta. Omalle 10kk ikäiselle ei ole tullut vielä edes mieleen. Ymmärrän lääketieteelliset syyt korvikkeeseen, mutten sitä, jos omien menojen takia antaa korviketta.
Kommentit (185)
Ei h*lvetti, te ootte ihan hulluja kaikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 22:35"]
Minulle riittää omaksi ajaksi vaikka suihkussa käyminen isän hoitaessa lasta. Sitten jo otankin oman kullan syliin ja ikäväkin jo on.
[/quote]
Tämähän se terveeltä kuulostaakin.
Kun alkuperäisen aloittajan aihe nyt sattuu olemaan se, miksi ei imetetä, niin miksi ihmeessä osa tulee tänne pätemään, että minulla onnistui ja hyvää tahtoa siihen tarvitaan ja silloin on täydellinen äiti. Perustakaa oma ketju omakehullenne!
Ja kyllä, olen kateellinen ja katkera. Kuopuksen imetys epäonnistui, syitä kelaan vieläkin enkä kaipaa yhtään inhottavaa kommenttia kaltaisiltanne prinsessoilta. Jo olisi toinen ääni kellossa, jos oikeasti se imettäminen olisi ollut tuskaista, hankalaa, oksettavaa tai jotain muuta ikävää. Ehkä itkettäisi tämäkin ketju, jos lapsi hylkisi rintaanne syystä tai toisesta ja painoa vain häviäisi, maidon tulo minimissä ja stressi päällä siitä, säilyykö lapsi edes hengissä, jos yritätte vain imettää.
Mutta kun teillä on takananne se onnistunut kokemus, niin on helppo huudella puskista, miten hyvin olette onnistuneet imetyksessä ja olette siten täydellisiä äitejä. Minäpä olen sitä mieltä, että ette tiedä äitiydestä mitään, jos ette ole kokeneet hankaluuksia ja vaikeuksia, epäonnistumisia ja joutuneet todella punnitsemaan vaihtoehtoja. Vähän sama asia kuin päteä sillä, että oma vauva on rauhallinen. Niin, olen kasvattanut sen rauhalliseksi...
[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 23:17"]
Ollaan paljon koko perhe yhdessä, isäkin tykkää! :) Välillä myös luen kirjoja, surffaan netissä ja käyn pienellä lenkillä. Kolmen tunnin imetysväleissä ehtii vaikka mitä, mutta pikkuinen saa maitonsa. Yleensä tosin teemme asioita yhdessä koko perhe, kaupassa käyntikin on mukava henkireikä ja kivaa tekemistä yhdessä! Shoppaillessa isä voi työnnellä vaunuja! Ei se vauvan mukana olo isiä tuuppaa syrjään. Ei se vauva 1v asti tissi suussa kasva äidin tuuppiessa isiä pois :D.
[/quote]
Kyse ei ollutkaan siitä, mitä teette perheenä, vaan mitä vauvasi sai tehdä kaksin isänsä kanssa ilman sinun jatkuvaa läsnäoloa?
[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 23:21"]
[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 23:15"]
[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 22:38"]
Voisiko isälle antaa muitakin vinkkejä lapsen rauhoitteluun kuin maitopullon? Tutti, silittely, heijaaminen, laulaminen? Se nyt on harmi, että isillä ei ole maitotissejä, mutta ei kai sen takia isiä tarvi lohduttaa antamalla pulloa käteen? Haloo, vauvan vai isin edut?
[/quote]
Nimenomaan vauvan. On vauvan etu, että sillä on kaksi yhtä tärkeää ja kykenevää vanhempaa. Isä ei ole kykenevä ja itsenäisesti lapsesta vastuussa, jos ei voi sitä ruokkia. Ruokkiminen on kuitenkin lapsen perustarve.
Julmaa on lapselta riistää toinen tasa-arvoinen vanhempi ja vain itsekäs äiti tekee niin. Hormonit sekoittavat joskus fiksunkin nainen pään.
[/quote]
Jännä tapa kääntää asia noin päin. Mielestäni ensimmäinen keino ruokkia lapsi on rintamaito. Näin on ollut aina. Jos se ei jostain syystä käy kyseeseen, on toisena vaihtoehtona korvike. Senhän jo sen nimikin kertoo, se korvaa rintamaidon, jos rintamaitoa ei voi antaa. Se, että äiti kykenee imettämään lastaan ei mitenkään vie isältä pois mitään, vaan takaa tämän isän lapselle parhaan mahdollisen ravinnon. Luonto ei ole luonut isää imettämään, mutta tottakai isä maitoa antaa pullosta, jos ei muita vaihtoehtoja ole. En usko että se on vauvalta pois, että äiti imettää lastaan. Hölmö ajatuskin.
[/quote]
Millä tavoin annoit lapsellesi tilaa olla isänsä kanssa ilman sinun paikalla oloa? Millaisia asioita opit mieheltäsi lapsen hoidosta? Vai oliko rooli aina niin päin, että sinä neuvoit ja isi toimi sinun pienenä apulaisena?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 23:15"][quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 22:38"]
Voisiko isälle antaa muitakin vinkkejä lapsen rauhoitteluun kuin maitopullon? Tutti, silittely, heijaaminen, laulaminen? Se nyt on harmi, että isillä ei ole maitotissejä, mutta ei kai sen takia isiä tarvi lohduttaa antamalla pulloa käteen? Haloo, vauvan vai isin edut?
[/quote]
Nimenomaan vauvan. On vauvan etu, että sillä on kaksi yhtä tärkeää ja kykenevää vanhempaa. Isä ei ole kykenevä ja itsenäisesti lapsesta vastuussa, jos ei voi sitä ruokkia. Ruokkiminen on kuitenkin lapsen perustarve.
Julmaa on lapselta riistää toinen tasa-arvoinen vanhempi ja vain itsekäs äiti tekee niin. Hormonit sekoittavat joskus fiksunkin nainen pään.
[/quote]
No se nyt on vaan niin luotu, että nisäkkäillä emo/äiti on se joka ruokkii. Onko se itsekästä imettää, jos tekee niin kuin on tarkoitettu? Hölynpölyä ja selityksen makua. Turha selitellä isän tarpeilla, jos ei laiskuuttaan halua imettää. Vauva saa siitä tissistä muutakin kuin sen maidon, että kyllä on se on pienelle tärkeää. Ja jos ei sitä tissiä voi tarjota, niin sitten tietenkin pullosta ja vaikka vuorotellen syöttää. Mutta kyllä vauva-arjessa on niin paljon muutakin kuin pelkkä syöttäminen, että vauva saa läheisyyttä isän kanssa yhtä lailla. Kyllä mä ainakin annan vauvaa niin paljon isän syliin kuin vaan huolii, ei ainakaan vielä olla tapeltu, että kumpi saa nyt pidellä sylissä ;)
[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 23:23"]
Kun alkuperäisen aloittajan aihe nyt sattuu olemaan se, miksi ei imetetä, niin miksi ihmeessä osa tulee tänne pätemään, että minulla onnistui ja hyvää tahtoa siihen tarvitaan ja silloin on täydellinen äiti. Perustakaa oma ketju omakehullenne!
Ja kyllä, olen kateellinen ja katkera. Kuopuksen imetys epäonnistui, syitä kelaan vieläkin enkä kaipaa yhtään inhottavaa kommenttia kaltaisiltanne prinsessoilta. Jo olisi toinen ääni kellossa, jos oikeasti se imettäminen olisi ollut tuskaista, hankalaa, oksettavaa tai jotain muuta ikävää. Ehkä itkettäisi tämäkin ketju, jos lapsi hylkisi rintaanne syystä tai toisesta ja painoa vain häviäisi, maidon tulo minimissä ja stressi päällä siitä, säilyykö lapsi edes hengissä, jos yritätte vain imettää.
Mutta kun teillä on takananne se onnistunut kokemus, niin on helppo huudella puskista, miten hyvin olette onnistuneet imetyksessä ja olette siten täydellisiä äitejä. Minäpä olen sitä mieltä, että ette tiedä äitiydestä mitään, jos ette ole kokeneet hankaluuksia ja vaikeuksia, epäonnistumisia ja joutuneet todella punnitsemaan vaihtoehtoja. Vähän sama asia kuin päteä sillä, että oma vauva on rauhallinen. Niin, olen kasvattanut sen rauhalliseksi...
[/quote]
Olen kirjoitellut muutamia kommentteja tähän keskusteluun ja olen imetyksen kannalla, jos se vain on mahdollista. Jos ei imetä, se on minulle ok. Itse imetin loppujenlopuksi, kuten ohjeistus sanoo, mutta on perätöntä väittää, että se olisi ollut helppoa. Vauvani hylki rintaa, itkin usein epäonnistumisentunnetta, pohdin ja punnitsin korvikkeen antoa, vauva oli jopa sairaalassa ja korvikkeen mahdollisuutta pohdittiin. Imettäminen oli siis TODELLA vaikeaa muutaman kuukauden ajan. Meillä syynä vaikeuksiin pojan imetyksessä oli refluksitauti. Nyt jälkikäteen olen onnellinen, että sain hyvää imetysohjausta ja jaksoin yrittää ja yrittää ja lopulta arki muuttui valoisammaksi. Jos olisin alkanut antaa korviketta, olisi kaikki varmasti silloinkin sujunut yhtä hyvin. Haluaisin vaan rohkaista ihmisiä hyvään imetysohjaukseen yhtenä vaihtoehtona. Toki se ei kaikilla auta! Mutta siis halusin sanoa: Ohjeiden mukaan imettäneidenkään imetys ei aina ole ollut helppoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 23:28"]
[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 23:15"][quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 22:38"]
Voisiko isälle antaa muitakin vinkkejä lapsen rauhoitteluun kuin maitopullon? Tutti, silittely, heijaaminen, laulaminen? Se nyt on harmi, että isillä ei ole maitotissejä, mutta ei kai sen takia isiä tarvi lohduttaa antamalla pulloa käteen? Haloo, vauvan vai isin edut?
[/quote]
Nimenomaan vauvan. On vauvan etu, että sillä on kaksi yhtä tärkeää ja kykenevää vanhempaa. Isä ei ole kykenevä ja itsenäisesti lapsesta vastuussa, jos ei voi sitä ruokkia. Ruokkiminen on kuitenkin lapsen perustarve.
Julmaa on lapselta riistää toinen tasa-arvoinen vanhempi ja vain itsekäs äiti tekee niin. Hormonit sekoittavat joskus fiksunkin nainen pään.
[/quote]
No se nyt on vaan niin luotu, että nisäkkäillä emo/äiti on se joka ruokkii. Onko se itsekästä imettää, jos tekee niin kuin on tarkoitettu? Hölynpölyä ja selityksen makua. Turha selitellä isän tarpeilla, jos ei laiskuuttaan halua imettää. Vauva saa siitä tissistä muutakin kuin sen maidon, että kyllä on se on pienelle tärkeää. Ja jos ei sitä tissiä voi tarjota, niin sitten tietenkin pullosta ja vaikka vuorotellen syöttää. Mutta kyllä vauva-arjessa on niin paljon muutakin kuin pelkkä syöttäminen, että vauva saa läheisyyttä isän kanssa yhtä lailla. Kyllä mä ainakin annan vauvaa niin paljon isän syliin kuin vaan huolii, ei ainakaan vielä olla tapeltu, että kumpi saa nyt pidellä sylissä ;)
[/quote]
Siitä pullosta voi antaa ihan sitä äidinmaitoa. Lapselle vain on mukavampi, että sitä antaa sekä äiti, että isä, tottakai.
Mun tuttavapiirini koostuu äärimmäisen imetysmyönteisistä äideistä, jotka ovat varmasti tehneet kaikkensa, että imettäminen onnistuisi.
Silti kaikkien on ollut pakko turvautua korvikkeeseen, koska viimeistään 8kk kohdalla, suurimmalla osalla jo aiemmin, maito ei ole enää riittänyt. Kaikki toki imettävät edellee sen minkä voivat, mutta lapsi saa myös korviketta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 23:16"]Pidän kyllä äidin jaksamista hyvänä lääketieteellisenä syynä. Vaikka se pieni tuhiseva nyytti niin söpö onkin, niin kuka jaksaa olla koko ajan kotona ja elää ainoastaan sen nyytin ehdoilla, heivaten koko oman sosiaalisen ja liikunnallisenkin elämänsä. Kuka jaksa 247 kuunnella sitä huutoa ja katsella ripuleita vaipassa. Joo, ehkä jotkuu, mutta kaikesta rakkaudesta huolimatta myös jotkuu tarvivat sitä ihan täysin OMAA aikaa ja hiljaisuutta ja rauhallisuutta. Kaikki meistä ei oo superäitejä ja se niille suotakoon.
[/quote]
Nyt kyllä provosoin ja aiheutan sellaisen myrskyn, mutta miksi halusit äidiksi, jos et voi sitä ekaa vuotta "uhrata" lapsellesi? Miksi se edes tuntuu uhraukselt, että huolehdit jälkikasvustasi? Äitinä oleminen on täydellistä epäitsekkyyttä ja itse ainakin kunnioitan suuresti yksinhuoltajia, joilla ei ole miestä jakamassa arkea. Kuten ylempänä sanoin, niin vauva on niin pienen hetken pieni, että luulisi sen äitoysloma-ajan jaksavan, kun kerta sen lapsen on alunperin halunnutkin.
Nyky-yhteiskunta on liian mukavuudenhaluinen :P
En ole AP, mutta meillä minä imetän ja perheen kesken vietetään paljon vapaa aikaa yhdessä. Joskus toinen huomaa jonkun jutun vauvaan liittyen ja antaa vinkkejä, joskus se menee toisin päin. Meillä isi on aina ollut varma ja taitava kylvettäjä, äitiä hän siinä sitten neuvoo. Yhdessä pohditaan vauvan ruokajuttuja ja uusien ruoka-aineiden maistelua. Isi on vauvan kanssa usein kaksin ulkoilemassa, kylvettämisessä, vauvaharrastuksissa ja perushoitotoimenpiteissä. Eniten isikin tykkää siitä, että ollaan kaikki yhdessä, mutta on pienen kanssa myös mielellään kaksin. Molemmat neuvoo toisiaan ja opettelee elämää uuden pienokaisen kanssa. Ei äidin imetys ja kotona oleminen ole isiltä pois, jos molemmat kunnioittaa toisiaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 23:34"]
[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 23:16"]Pidän kyllä äidin jaksamista hyvänä lääketieteellisenä syynä. Vaikka se pieni tuhiseva nyytti niin söpö onkin, niin kuka jaksaa olla koko ajan kotona ja elää ainoastaan sen nyytin ehdoilla, heivaten koko oman sosiaalisen ja liikunnallisenkin elämänsä. Kuka jaksa 247 kuunnella sitä huutoa ja katsella ripuleita vaipassa. Joo, ehkä jotkuu, mutta kaikesta rakkaudesta huolimatta myös jotkuu tarvivat sitä ihan täysin OMAA aikaa ja hiljaisuutta ja rauhallisuutta. Kaikki meistä ei oo superäitejä ja se niille suotakoon.
[/quote]
Nyt kyllä provosoin ja aiheutan sellaisen myrskyn, mutta miksi halusit äidiksi, jos et voi sitä ekaa vuotta "uhrata" lapsellesi? Miksi se edes tuntuu uhraukselt, että huolehdit jälkikasvustasi? Äitinä oleminen on täydellistä epäitsekkyyttä ja itse ainakin kunnioitan suuresti yksinhuoltajia, joilla ei ole miestä jakamassa arkea. Kuten ylempänä sanoin, niin vauva on niin pienen hetken pieni, että luulisi sen äitoysloma-ajan jaksavan, kun kerta sen lapsen on alunperin halunnutkin.
Nyky-yhteiskunta on liian mukavuudenhaluinen :P
[/quote]
Eli arkea ei saa helpottaa, vaikka siihen on olemassa fasiliteetit? Todella fiksua.
[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 23:36"]
En ole AP, mutta meillä minä imetän ja perheen kesken vietetään paljon vapaa aikaa yhdessä. Joskus toinen huomaa jonkun jutun vauvaan liittyen ja antaa vinkkejä, joskus se menee toisin päin. Meillä isi on aina ollut varma ja taitava kylvettäjä, äitiä hän siinä sitten neuvoo. Yhdessä pohditaan vauvan ruokajuttuja ja uusien ruoka-aineiden maistelua. Isi on vauvan kanssa usein kaksin ulkoilemassa, kylvettämisessä, vauvaharrastuksissa ja perushoitotoimenpiteissä. Eniten isikin tykkää siitä, että ollaan kaikki yhdessä, mutta on pienen kanssa myös mielellään kaksin. Molemmat neuvoo toisiaan ja opettelee elämää uuden pienokaisen kanssa. Ei äidin imetys ja kotona oleminen ole isiltä pois, jos molemmat kunnioittaa toisiaan!
[/quote]
Niin, jos. Kyllähän täälläkin joku kertoi, kuinka omaksi ajaksi riitti suihkussa käynti ja sillä välin lapsi sai olla kaksin isänsä kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 23:32"][quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 23:28"]
[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 23:15"][quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 22:38"]
Voisiko isälle antaa muitakin vinkkejä lapsen rauhoitteluun kuin maitopullon? Tutti, silittely, heijaaminen, laulaminen? Se nyt on harmi, että isillä ei ole maitotissejä, mutta ei kai sen takia isiä tarvi lohduttaa antamalla pulloa käteen? Haloo, vauvan vai isin edut?
[/quote]
Nimenomaan vauvan. On vauvan etu, että sillä on kaksi yhtä tärkeää ja kykenevää vanhempaa. Isä ei ole kykenevä ja itsenäisesti lapsesta vastuussa, jos ei voi sitä ruokkia. Ruokkiminen on kuitenkin lapsen perustarve.
Julmaa on lapselta riistää toinen tasa-arvoinen vanhempi ja vain itsekäs äiti tekee niin. Hormonit sekoittavat joskus fiksunkin nainen pään.
[/quote]
No se nyt on vaan niin luotu, että nisäkkäillä emo/äiti on se joka ruokkii. Onko se itsekästä imettää, jos tekee niin kuin on tarkoitettu? Hölynpölyä ja selityksen makua. Turha selitellä isän tarpeilla, jos ei laiskuuttaan halua imettää. Vauva saa siitä tissistä muutakin kuin sen maidon, että kyllä on se on pienelle tärkeää. Ja jos ei sitä tissiä voi tarjota, niin sitten tietenkin pullosta ja vaikka vuorotellen syöttää. Mutta kyllä vauva-arjessa on niin paljon muutakin kuin pelkkä syöttäminen, että vauva saa läheisyyttä isän kanssa yhtä lailla. Kyllä mä ainakin annan vauvaa niin paljon isän syliin kuin vaan huolii, ei ainakaan vielä olla tapeltu, että kumpi saa nyt pidellä sylissä ;)
[/quote]
Siitä pullosta voi antaa ihan sitä äidinmaitoa. Lapselle vain on mukavampi, että sitä antaa sekä äiti, että isä, tottakai.
[/quote]
Totta kai. Itse sain käsityksen, että puhutaan korvikkeest, koska sehän on äidistä riippumaton toisin kuin pumpattu maito. Ja kun se tissi on lapselle tärkeä muustakin syystä kuin maidon saannin kannalta. VAIKKA isä kyllä pystyy lasta rauhoitella yhtä hyvin, että en minä sitä tissiä tuputa muuta kuin ruokalutarkoituksessa.
Lisäksi en ymmärrä, jos halutaan isälle delegoida yösyöttöjä, meillä isä opiskelee, toisilla käy töissä, miksi sen pitäisi herätä yöllä ja mennä laittamaan maitoa, kun pystyn itse niin helposti ottamaan vauvan viereen ja imettämään sen lisäksi, että olen kotona. Sitä vartenhan se äitiysloma on...
[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 23:34"]
[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 23:16"]Pidän kyllä äidin jaksamista hyvänä lääketieteellisenä syynä. Vaikka se pieni tuhiseva nyytti niin söpö onkin, niin kuka jaksaa olla koko ajan kotona ja elää ainoastaan sen nyytin ehdoilla, heivaten koko oman sosiaalisen ja liikunnallisenkin elämänsä. Kuka jaksa 247 kuunnella sitä huutoa ja katsella ripuleita vaipassa. Joo, ehkä jotkuu, mutta kaikesta rakkaudesta huolimatta myös jotkuu tarvivat sitä ihan täysin OMAA aikaa ja hiljaisuutta ja rauhallisuutta. Kaikki meistä ei oo superäitejä ja se niille suotakoon.
[/quote]
Nyt kyllä provosoin ja aiheutan sellaisen myrskyn, mutta miksi halusit äidiksi, jos et voi sitä ekaa vuotta "uhrata" lapsellesi? Miksi se edes tuntuu uhraukselt, että huolehdit jälkikasvustasi? Äitinä oleminen on täydellistä epäitsekkyyttä ja itse ainakin kunnioitan suuresti yksinhuoltajia, joilla ei ole miestä jakamassa arkea. Kuten ylempänä sanoin, niin vauva on niin pienen hetken pieni, että luulisi sen äitoysloma-ajan jaksavan, kun kerta sen lapsen on alunperin halunnutkin.
Nyky-yhteiskunta on liian mukavuudenhaluinen :P
[/quote]
En ole tuo kenelle kirjoitat, mutta vastaan puolestani. Kyllä minä jaksoin "uhrautua" koko äitiyslomani ajan. Sen ruhtinaalliset muutaman kuukautta mitä sitä kesti. Kuten jokut muutkin täällä ovat kertoneet arjestaan ulkomailla, ei minullakaan ollut vuoden kotona oloja. Jos molempien vanhempien on noustava aamulla töihin, on aika olennaista, että lapsi nukkuu yönsä ja saa siellä hoidossakin maitoa.
[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 23:41"]
[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 23:32"][quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 23:28"]
[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 23:15"][quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 22:38"]
Voisiko isälle antaa muitakin vinkkejä lapsen rauhoitteluun kuin maitopullon? Tutti, silittely, heijaaminen, laulaminen? Se nyt on harmi, että isillä ei ole maitotissejä, mutta ei kai sen takia isiä tarvi lohduttaa antamalla pulloa käteen? Haloo, vauvan vai isin edut?
[/quote]
Nimenomaan vauvan. On vauvan etu, että sillä on kaksi yhtä tärkeää ja kykenevää vanhempaa. Isä ei ole kykenevä ja itsenäisesti lapsesta vastuussa, jos ei voi sitä ruokkia. Ruokkiminen on kuitenkin lapsen perustarve.
Julmaa on lapselta riistää toinen tasa-arvoinen vanhempi ja vain itsekäs äiti tekee niin. Hormonit sekoittavat joskus fiksunkin nainen pään.
[/quote]
No se nyt on vaan niin luotu, että nisäkkäillä emo/äiti on se joka ruokkii. Onko se itsekästä imettää, jos tekee niin kuin on tarkoitettu? Hölynpölyä ja selityksen makua. Turha selitellä isän tarpeilla, jos ei laiskuuttaan halua imettää. Vauva saa siitä tissistä muutakin kuin sen maidon, että kyllä on se on pienelle tärkeää. Ja jos ei sitä tissiä voi tarjota, niin sitten tietenkin pullosta ja vaikka vuorotellen syöttää. Mutta kyllä vauva-arjessa on niin paljon muutakin kuin pelkkä syöttäminen, että vauva saa läheisyyttä isän kanssa yhtä lailla. Kyllä mä ainakin annan vauvaa niin paljon isän syliin kuin vaan huolii, ei ainakaan vielä olla tapeltu, että kumpi saa nyt pidellä sylissä ;)
[/quote]
Siitä pullosta voi antaa ihan sitä äidinmaitoa. Lapselle vain on mukavampi, että sitä antaa sekä äiti, että isä, tottakai.
[/quote]
Totta kai. Itse sain käsityksen, että puhutaan korvikkeest, koska sehän on äidistä riippumaton toisin kuin pumpattu maito. Ja kun se tissi on lapselle tärkeä muustakin syystä kuin maidon saannin kannalta. VAIKKA isä kyllä pystyy lasta rauhoitella yhtä hyvin, että en minä sitä tissiä tuputa muuta kuin ruokalutarkoituksessa.
Lisäksi en ymmärrä, jos halutaan isälle delegoida yösyöttöjä, meillä isä opiskelee, toisilla käy töissä, miksi sen pitäisi herätä yöllä ja mennä laittamaan maitoa, kun pystyn itse niin helposti ottamaan vauvan viereen ja imettämään sen lisäksi, että olen kotona. Sitä vartenhan se äitiysloma on...
[/quote]
Koska toisilla myös äiti opiskelee tai on töissä lapsen ollessa vasta muutaman kuukauden ikäinen, kuten täällä on moni ap:lle tilannettaan avannut. Ap kysyi ja hänelle vastattiin.
[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 23:40"]
[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 23:36"]
En ole AP, mutta meillä minä imetän ja perheen kesken vietetään paljon vapaa aikaa yhdessä. Joskus toinen huomaa jonkun jutun vauvaan liittyen ja antaa vinkkejä, joskus se menee toisin päin. Meillä isi on aina ollut varma ja taitava kylvettäjä, äitiä hän siinä sitten neuvoo. Yhdessä pohditaan vauvan ruokajuttuja ja uusien ruoka-aineiden maistelua. Isi on vauvan kanssa usein kaksin ulkoilemassa, kylvettämisessä, vauvaharrastuksissa ja perushoitotoimenpiteissä. Eniten isikin tykkää siitä, että ollaan kaikki yhdessä, mutta on pienen kanssa myös mielellään kaksin. Molemmat neuvoo toisiaan ja opettelee elämää uuden pienokaisen kanssa. Ei äidin imetys ja kotona oleminen ole isiltä pois, jos molemmat kunnioittaa toisiaan!
[/quote]
Niin, jos. Kyllähän täälläkin joku kertoi, kuinka omaksi ajaksi riitti suihkussa käynti ja sillä välin lapsi sai olla kaksin isänsä kanssa.
[/quote]
Minä olen tämä suihkusta kommentoija. Se oli vain yksi esimerkki, jolla tarkoitin sitä, että esimerkiksi suihkussa käynti oli rentouttavaa omaa aikaa. Kävin myös lenkillä, saunomassa, jumpassa, kampaajalla ym. Nämä tein kuitenkin aina tiukasti vauvan rytmiin sidottuna imetysten mukaan. Ja usein oli ikävä vauvan luo, eli tuollainen poissaolo riitti minulle. Se suihku oli siis esimerkki :D.
[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 23:37"][quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 23:34"]
[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 23:16"]Pidän kyllä äidin jaksamista hyvänä lääketieteellisenä syynä. Vaikka se pieni tuhiseva nyytti niin söpö onkin, niin kuka jaksaa olla koko ajan kotona ja elää ainoastaan sen nyytin ehdoilla, heivaten koko oman sosiaalisen ja liikunnallisenkin elämänsä. Kuka jaksa 247 kuunnella sitä huutoa ja katsella ripuleita vaipassa. Joo, ehkä jotkuu, mutta kaikesta rakkaudesta huolimatta myös jotkuu tarvivat sitä ihan täysin OMAA aikaa ja hiljaisuutta ja rauhallisuutta. Kaikki meistä ei oo superäitejä ja se niille suotakoon.
[/quote]
Nyt kyllä provosoin ja aiheutan sellaisen myrskyn, mutta miksi halusit äidiksi, jos et voi sitä ekaa vuotta "uhrata" lapsellesi? Miksi se edes tuntuu uhraukselt, että huolehdit jälkikasvustasi? Äitinä oleminen on täydellistä epäitsekkyyttä ja itse ainakin kunnioitan suuresti yksinhuoltajia, joilla ei ole miestä jakamassa arkea. Kuten ylempänä sanoin, niin vauva on niin pienen hetken pieni, että luulisi sen äitoysloma-ajan jaksavan, kun kerta sen lapsen on alunperin halunnutkin.
Nyky-yhteiskunta on liian mukavuudenhaluinen :P
[/quote]
Eli arkea ei saa helpottaa, vaikka siihen on olemassa fasiliteetit? Todella fiksua.
[/quote]
No miksi se tuntuu niin vaikealta olla vauvan kanssa?? Siksi just sanoin, että ollaan niin mukavuudenhaluisia. Vuosi on pelkkä hetki sun elämässä, kun saat olla sen vauvan kanssa, joka tarvii sua. Sitä tässä en ymmärrä. Jos vauvan on halunnut, niin sitten siinä vauvassa kanssa ollaan. En vaan tajua, miksi siitä pitäisi edes valittaa. Älä hanki lasta, jos et ole valmis 100% valmis äidiksi. Eikä edes kannata nojata kehenkään muuhun, koska ikinä ei tiedä, miten elämässä käy ja yhtäkkiä onkin yksin vastuussa vauvasta. Kun alkaa yrittää lasta, niin pitää olla valmis laittamaan omat tarpeet toissijaiseksi ja omistautua sille lapselleen. Oli se isä mukana tai ei. Haloo vuosi?! Tai itse asiassa 8kk!!
[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 23:49"]
[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 23:37"][quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 23:34"]
[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 23:16"]Pidän kyllä äidin jaksamista hyvänä lääketieteellisenä syynä. Vaikka se pieni tuhiseva nyytti niin söpö onkin, niin kuka jaksaa olla koko ajan kotona ja elää ainoastaan sen nyytin ehdoilla, heivaten koko oman sosiaalisen ja liikunnallisenkin elämänsä. Kuka jaksa 247 kuunnella sitä huutoa ja katsella ripuleita vaipassa. Joo, ehkä jotkuu, mutta kaikesta rakkaudesta huolimatta myös jotkuu tarvivat sitä ihan täysin OMAA aikaa ja hiljaisuutta ja rauhallisuutta. Kaikki meistä ei oo superäitejä ja se niille suotakoon.
[/quote]
Nyt kyllä provosoin ja aiheutan sellaisen myrskyn, mutta miksi halusit äidiksi, jos et voi sitä ekaa vuotta "uhrata" lapsellesi? Miksi se edes tuntuu uhraukselt, että huolehdit jälkikasvustasi? Äitinä oleminen on täydellistä epäitsekkyyttä ja itse ainakin kunnioitan suuresti yksinhuoltajia, joilla ei ole miestä jakamassa arkea. Kuten ylempänä sanoin, niin vauva on niin pienen hetken pieni, että luulisi sen äitoysloma-ajan jaksavan, kun kerta sen lapsen on alunperin halunnutkin.
Nyky-yhteiskunta on liian mukavuudenhaluinen :P
[/quote]
Eli arkea ei saa helpottaa, vaikka siihen on olemassa fasiliteetit? Todella fiksua.
[/quote]
No miksi se tuntuu niin vaikealta olla vauvan kanssa?? Siksi just sanoin, että ollaan niin mukavuudenhaluisia. Vuosi on pelkkä hetki sun elämässä, kun saat olla sen vauvan kanssa, joka tarvii sua. Sitä tässä en ymmärrä. Jos vauvan on halunnut, niin sitten siinä vauvassa kanssa ollaan. En vaan tajua, miksi siitä pitäisi edes valittaa. Älä hanki lasta, jos et ole valmis 100% valmis äidiksi. Eikä edes kannata nojata kehenkään muuhun, koska ikinä ei tiedä, miten elämässä käy ja yhtäkkiä onkin yksin vastuussa vauvasta. Kun alkaa yrittää lasta, niin pitää olla valmis laittamaan omat tarpeet toissijaiseksi ja omistautua sille lapselleen. Oli se isä mukana tai ei. Haloo vuosi?! Tai itse asiassa 8kk!!
[/quote]
Mikä 8kk? Mikä sinä olet määrittämään mistä kukakin saa valittaa ja minkä kokee raskaaksi tai missä tarvitsee apua.
Moni on mielestään valmis yhteen jos toiseenkin asiaan, mutta elämä yllättää. Omat voimavarat eivät toimi robotin tai ennakko-oletusten mukaan.
Luulisi kaikkien tajuavan tämän.
[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 23:15"]
[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 22:38"]
Voisiko isälle antaa muitakin vinkkejä lapsen rauhoitteluun kuin maitopullon? Tutti, silittely, heijaaminen, laulaminen? Se nyt on harmi, että isillä ei ole maitotissejä, mutta ei kai sen takia isiä tarvi lohduttaa antamalla pulloa käteen? Haloo, vauvan vai isin edut?
[/quote]
Nimenomaan vauvan. On vauvan etu, että sillä on kaksi yhtä tärkeää ja kykenevää vanhempaa. Isä ei ole kykenevä ja itsenäisesti lapsesta vastuussa, jos ei voi sitä ruokkia. Ruokkiminen on kuitenkin lapsen perustarve.
Julmaa on lapselta riistää toinen tasa-arvoinen vanhempi ja vain itsekäs äiti tekee niin. Hormonit sekoittavat joskus fiksunkin nainen pään.
[/quote]
Jännä tapa kääntää asia noin päin. Mielestäni ensimmäinen keino ruokkia lapsi on rintamaito. Näin on ollut aina. Jos se ei jostain syystä käy kyseeseen, on toisena vaihtoehtona korvike. Senhän jo sen nimikin kertoo, se korvaa rintamaidon, jos rintamaitoa ei voi antaa. Se, että äiti kykenee imettämään lastaan ei mitenkään vie isältä pois mitään, vaan takaa tämän isän lapselle parhaan mahdollisen ravinnon. Luonto ei ole luonut isää imettämään, mutta tottakai isä maitoa antaa pullosta, jos ei muita vaihtoehtoja ole. En usko että se on vauvalta pois, että äiti imettää lastaan. Hölmö ajatuskin.