Lue keskustelun säännöt.
Miehen lapset
30.12.2013 |
Ikuisuusaihe, mutta sen verran hankala, että otetaanpa nyt kannanottoja täältäkin.
Olen eronnut noin vuosi sitten entisestä miehestäni, jolla oli yhden yön tarinasta alkunsa saanut poika. Tapasin pojan, kun tämä oli alle vuoden ikäinen ja pidin häntä aina kuin omana lapsenani. Hänen äitinsä luotti tapaani kasvattaa ja pystyimme sopimaan käytännön asioista kaikki yhdessä. Suhteemme päättyi lapsettomuuden mukanaan tuomiin ongelmiin.
Olen puolisen vuotta tapaillut uutta miestä, jolla on kolme lasta kahden eri naisen kanssa. Olen tutustunut hänen 4-vuotiaaseen tyttäreen, jonka huoltajuutta mieheni hakee itselleen. Tulemme tytön kanssa mukavasti toimeen ja voisin helposti kuvitella ottavani hänet 'omakseni'.
Ongelman muodostavat kouluikäiset pojat mieheni noin seitsemän vuotta sitten päättyneestä avioliitosta. Poikien äiti on sitä mieltä, että on liian aikaista minun tavata poikia. Olemme kuitenkin ostamassa yhteistä kotia, joten mielestäni olisi korkea aika pikku hiljaa tutustua poikiinkin. Olen kiltisti pysytellyt omassa kodissani joka toinen viikonloppu, mutta nyt välipäivinä vietimme yhden illan koko porukalla. Tämä vastoin äidin pyyntöä. Pojat olivat mukavia ja ottivat minut hyvin vastaan, nuorempi etenkin. Poikien äiti on raivona jo pelkästään olemassaolostani ja edelleen sitä mieltä, että en saa ottaa kontaktia sen enempää häneen kuin poikiinkaan. Tämä on täysin vastoin sitä, mihin olen edellisessä suhteessani tottunut ja myös mielestäni vastoin lasten etua jatkoa ajatellen.
Mitä olette mieltä? Tutustunko poikiin pikku hiljaa äidin vastustuksesta huolimatta? Tämä tullee aiheuttamaan joka ikinen kerta tunteja kestävän puhelu- ja viestiryöpyn miehelleni. Nainen solvaa minua ja miestäni, mutta perustelee paikoin myös hyvin sitä, miksi pojat eivät ole vielä valmiita. Mieheni edellinen puoliso kohteli poikia ala-arvoisesti ja heille on jäänyt tästä käsittääkseni jonkinlaisia pelkotiloja. Nainen ei tiedä asunnon hankinnastamme, koska mielestämme se ei hänelle kuulu ja moitteita sekin saisi osakseen, vaikka yrittäisimme sillä poikien tapaamista perustellakkin. Ajatuksia puolesta ja vastaan? En lapsettomana ole paras asiantuntija..
Kommentit (69)
[quote author="Vierailija" time="31.12.2013 klo 02:04"]Eikö sulla ole sisarusten lapsia joita hyysätä? Tai ota koira.
[/quote]
Sisarusten lapsia kuusi ja kummilapsia viisi, kiitos kysymästä. Tiedätkö, on ihmisiä, jotka pitävät lapsista :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän. On myös ihmisiä, jotka suhtautuvat lapsiin sairaalloisesti. Ja lapsettomia jotka vinksahtaa päästään. Kuulostat sellaiselta.
[quote author="Vierailija" time="31.12.2013 klo 02:09"]
Tiedän. On myös ihmisiä, jotka suhtautuvat lapsiin sairaalloisesti. Ja lapsettomia jotka vinksahtaa päästään. Kuulostat sellaiselta.
[/quote]
En ole ap, mutta voisit vähän perustella tuota?
Miten ap:n teksteistä saa sellaisen kuvan,että olisi joten sairaalloisella tavalla kiinnostunut miehensä lapsista?
No jo tuo, että oudon miehen lasten elämään on väkisin tunkemassa vuodattamaan ns äidillistä rakkautta. Ja tuo miten kuvaa kuinka on ominut lapsia vähän sieltä ja täältä. Puistattaa.
No hei, jos mies on yli 40, niin ei siinä ole nykypäivänä mitään kummallista, että on kaksi liittoa takana. Nyt jotain kohtuullisuutta arvon hyeenat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="31.12.2013 klo 12:13"]
No hei, jos mies on yli 40, niin ei siinä ole nykypäivänä mitään kummallista, että on kaksi liittoa takana. Nyt jotain kohtuullisuutta arvon hyeenat.
[/quote]
Kyllä siinä silloin on paljon ja pahasti peilessä jotain sen miehen persoonassa ja moraalissa mun silmissä, ja juoksisin karkuun äkkiä!
Päinvastoin toimisin kun tässä, että olisin muuttamassa yhteen jossain ihastumisen huumassa.
Jotenkin pelottavalta kuullostaa että nelikymppiset ihmiset käyttäytyy kuin teinikakarat samalla kun lapset kärsii. Niillä onkin tosi hyvä malli aikuisesta kypsästä suhteesta isänsä puolelta...
Kuinka kauan olet häntä " kasvattanut" ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt ihmettelen tässä tylsänä ja tavallisena ydinperheen äitinä ja tylsän ja tavallisen miehen vaimona että mikä tästä ap:n miehestä tekee sellaisen alfaurosten kuninkaan että kannattaa ottaa mies jolla on lapsia sinne ja tänne ja joka haluaa edetä romanttisen nopeasti yhteiselon aloittamisessa? Oma mieheni on tavallinen tallaaja ja taviksen näköinen mutta voin luottaa hänen perhearvoihinsa ja lojaaliuuteensa aina ja se tekee hänestä huippuhyvän minulle. Mikä tekee näistä uusuusuusperheellisistä huippusaaliin?
Eikö sulla ole sisarusten lapsia joita hyysätä? Tai ota koira.