Miehen lapset
Ikuisuusaihe, mutta sen verran hankala, että otetaanpa nyt kannanottoja täältäkin.
Olen eronnut noin vuosi sitten entisestä miehestäni, jolla oli yhden yön tarinasta alkunsa saanut poika. Tapasin pojan, kun tämä oli alle vuoden ikäinen ja pidin häntä aina kuin omana lapsenani. Hänen äitinsä luotti tapaani kasvattaa ja pystyimme sopimaan käytännön asioista kaikki yhdessä. Suhteemme päättyi lapsettomuuden mukanaan tuomiin ongelmiin.
Olen puolisen vuotta tapaillut uutta miestä, jolla on kolme lasta kahden eri naisen kanssa. Olen tutustunut hänen 4-vuotiaaseen tyttäreen, jonka huoltajuutta mieheni hakee itselleen. Tulemme tytön kanssa mukavasti toimeen ja voisin helposti kuvitella ottavani hänet 'omakseni'.
Ongelman muodostavat kouluikäiset pojat mieheni noin seitsemän vuotta sitten päättyneestä avioliitosta. Poikien äiti on sitä mieltä, että on liian aikaista minun tavata poikia. Olemme kuitenkin ostamassa yhteistä kotia, joten mielestäni olisi korkea aika pikku hiljaa tutustua poikiinkin. Olen kiltisti pysytellyt omassa kodissani joka toinen viikonloppu, mutta nyt välipäivinä vietimme yhden illan koko porukalla. Tämä vastoin äidin pyyntöä. Pojat olivat mukavia ja ottivat minut hyvin vastaan, nuorempi etenkin. Poikien äiti on raivona jo pelkästään olemassaolostani ja edelleen sitä mieltä, että en saa ottaa kontaktia sen enempää häneen kuin poikiinkaan. Tämä on täysin vastoin sitä, mihin olen edellisessä suhteessani tottunut ja myös mielestäni vastoin lasten etua jatkoa ajatellen.
Mitä olette mieltä? Tutustunko poikiin pikku hiljaa äidin vastustuksesta huolimatta? Tämä tullee aiheuttamaan joka ikinen kerta tunteja kestävän puhelu- ja viestiryöpyn miehelleni. Nainen solvaa minua ja miestäni, mutta perustelee paikoin myös hyvin sitä, miksi pojat eivät ole vielä valmiita. Mieheni edellinen puoliso kohteli poikia ala-arvoisesti ja heille on jäänyt tästä käsittääkseni jonkinlaisia pelkotiloja. Nainen ei tiedä asunnon hankinnastamme, koska mielestämme se ei hänelle kuulu ja moitteita sekin saisi osakseen, vaikka yrittäisimme sillä poikien tapaamista perustellakkin. Ajatuksia puolesta ja vastaan? En lapsettomana ole paras asiantuntija..
Kommentit (69)
[quote author="Vierailija" time="31.12.2013 klo 01:21"]Aivan naurettava kuvio. Mallia Tauski tai Nykänen.
[/quote]
Mikä siitä naurettavan tekee? Se, että kerrankin mietitään eö
Tuo kypsymättömyys. Miehellä siis takana kaksi riitaisaa eroa, yksi hullu avokki ja taas uusi höynäytetty kana kierroksessa.7-vuotiailla lapsilla jo yksi epämääräinen sisarus ja muutama sekava ex-äitipuoli. Siis 7-vuotiailla! Päivää.
Ja ap ei kyllä tajua lasten psyykestä yhtikäs mitään. Ne ei ole nukkeja.
Sinuna minä lähtisin jututtamaan niitä eksiä. Tauskillakin ne eksät alkoi huomata kummallisia yhtäläisyyksiä kohtelussaan...
[quote author="Vierailija" time="31.12.2013 klo 01:28"]Tuo kypsymättömyys. Miehellä siis takana kaksi riitaisaa eroa, yksi hullu avokki ja taas uusi höynäytetty kana kierroksessa.7-vuotiailla lapsilla jo yksi epämääräinen sisarus ja muutama sekava ex-äitipuoli. Siis 7-vuotiailla! Päivää.
Ja ap ei kyllä tajua lasten psyykestä yhtikäs mitään. Ne ei ole nukkeja.
[/quote]
Mistä sait käsityksen, että lapset ovat 7?
Koska en ketään tunne niin vaikeahan tässä on oikeasti mitään sanoa. Asiahan voi olla niin, että te nuoret nyt etenette ihan ok nopeasti taikka sitten etenette liian nopeasti. Tämä koulupoikien äiti voi pelätä, että eroatte ja pojat jäävät kaipaamaan taikka hän voi olla yli kontrolloiva paskapää, kummin vain.
Kyllähän se niin on, että jos jaksaa olla viisas niin karttaa riitoja, mutta ei kannata uhrautua liikaa jotta ei kasaa sitten itselleen katkeruuksia jotka tulevat myöhemmin esille.
Minusta sinun kannattaa tutustua tähän lasten äitiin pikkuhiljaa ja katsoa kanssa onko mihesi rehellinen menneissä. Itse tajusin vasta entisen miehen valehdelleen ex -naisistaan kun kuulin mitä oli valehdellut minusta erottuamme.
Mutta koska ostatte yhteisen talon on se talo myös sinun kotisi eikä minusta kannata alkaa hyppiä tuntemattoman ihmisien pillin mukaan,saat toki omassa kodissasi olla. Elämäänsä ei ylipäätään kannata rakentaa sen varaan, että toiset välttämättä puhuvat totta.
Minusta kannattaa tustua ensin ja katsoa mitä nämä ihmiset oikeasti ovat.
Tietenkin lasten äidin huolen ymmärtää, mutta ei hän saa sinua huonosti silti kohdella.
Jos miehellä on tuollainen tausta, on täydellisen sulaa hulluutta rynniä moista vauhtia eteenpäin. Minä tapailisin vähintään viisi vuotta ja todellakin katsoisin kortit kunnolla. Ja lapsia en sotkisi kuvioon ollenkaan vielä moneen vuoteen. Olisin aikuinen.
[quote author="Vierailija" time="31.12.2013 klo 01:28"]Tuo kypsymättömyys. Miehellä siis takana kaksi riitaisaa eroa, yksi hullu avokki ja taas uusi höynäytetty kana kierroksessa.7-vuotiailla lapsilla jo yksi epämääräinen sisarus ja muutama sekava ex-äitipuoli. Siis 7-vuotiailla! Päivää.
Ja ap ei kyllä tajua lasten psyykestä yhtikäs mitään. Ne ei ole nukkeja.
[/quote]
Myönsin monessa kohtaa, että en tiedä mikä pojille olisi tässä kohtaa hyväksi. En missään vaiheessa väittänytkään olevani lasten psyyken asiantuntija.
Erot eivät käsittääkseni ole olleet riitaisia, toinen masentui ja toinen jätti perheensä. Toki tämä on vain mieheni perheen ja suvun puolelta kerrottu 'totuus', kun sitä joku epäili.
Ei ole minun asiani ruotia entisiä, vaan miettiä mitä voin omasta puolestani tehdä, että asiat sujuvat kaikkien kannalta hyvin.
[quote author="Vierailija" time="31.12.2013 klo 01:30"]
[quote author="Vierailija" time="31.12.2013 klo 01:28"]Tuo kypsymättömyys. Miehellä siis takana kaksi riitaisaa eroa, yksi hullu avokki ja taas uusi höynäytetty kana kierroksessa.7-vuotiailla lapsilla jo yksi epämääräinen sisarus ja muutama sekava ex-äitipuoli. Siis 7-vuotiailla! Päivää.
Ja ap ei kyllä tajua lasten psyykestä yhtikäs mitään. Ne ei ole nukkeja.
[/quote]
Mistä sait käsityksen, että lapset ovat 7?
[/quote]
Höh, no oli ne 3- tai sitten 17-vuotiaita, keskity nyt ap edes olennaiseen, eli mihin ihmeen soppaan olet nyt naiivina päätäsi lykkäämässä?!
Mihin asiat voisi muuttua jos odotatte rauhassa muutaman vuoden ja annatte kaikille, sekä lapsille että niiden äideille tilaisuuden sopeutua kuvioihin ilman psyykkistä oireilua?
Jos ei suhteenne sitä edes kestäisi, on se aivan liian heikolla pohjalla ja olette itse miehesi kanssa aivan saatanan epäkypsiä ja tasapainottomia alkamaan mihinkään uusperhe kuvioon.
Nyt siis ihan aikusten oikeesti, tehkää oikeat ratkaisut lasten parasta ajatellen niin ette voi hävitä!
Yhteen muutto, talokauppa ja lasten elämään tunkeminen on kaikki typeryyden huipentumaa puolen vuoden tuntemisen jälkeen.
Minusta ap pohtii hyvin viisaasti asiaa ja nimenomaan muustakin kuin omasta näkökulmastaan. Sen sijaan monet vastaukset täällä ovat ilkeitä.
[quote author="Vierailija" time="31.12.2013 klo 01:32"]Koska en ketään tunne niin vaikeahan tässä on oikeasti mitään sanoa. Asiahan voi olla niin, että te nuoret nyt etenette ihan ok nopeasti taikka sitten etenette liian nopeasti. Tämä koulupoikien äiti voi pelätä, että eroatte ja pojat jäävät kaipaamaan taikka hän voi olla yli kontrolloiva paskapää, kummin vain.
Kyllähän se niin on, että jos jaksaa olla viisas niin karttaa riitoja, mutta ei kannata uhrautua liikaa jotta ei kasaa sitten itselleen katkeruuksia jotka tulevat myöhemmin esille.
Minusta sinun kannattaa tutustua tähän lasten äitiin pikkuhiljaa ja katsoa kanssa onko mihesi rehellinen menneissä. Itse tajusin vasta entisen miehen valehdelleen ex -naisistaan kun kuulin mitä oli valehdellut minusta erottuamme.
Mutta koska ostatte yhteisen talon on se talo myös sinun kotisi eikä minusta kannata alkaa hyppiä tuntemattoman ihmisien pillin mukaan,saat toki omassa kodissasi olla. Elämäänsä ei ylipäätään kannata rakentaa sen varaan, että toiset välttämättä puhuvat totta.
Minusta kannattaa tustua ensin ja katsoa mitä nämä ihmiset oikeasti ovat.
Tietenkin lasten äidin huolen ymmärtää, mutta ei hän saa sinua huonosti silti kohdella.
[/quote]
Kiitos, fiksu ja asiallinen kommentti. Nuoria emme enää taida olla.. nelikymppisiä sentään :) Että kyllä sitä kaikenlaista on jo tullut itsekin nähtyä, vaikka lapsia en koskaan saanutkaan.
Et voi kun tehdä sen minkä voit tehdä ilman katkeroitumista jos muut eivät pelaakaan puhtain kortein. Päätään ei sokeasti kannata hirttosilmukkaan lykätä.
Toivottavasti kaikki menee hyvin.
Minusta tämä epäkypsä suhdesotku kaipaa enää mausteeksi vain hysteeristä lapsettomuushoito-adoptiojonohysteriaa a la Taiveaho ja Jungner.
Sitten on täydellistä.
[quote author="Vierailija" time="31.12.2013 klo 01:38"][quote author="Vierailija" time="31.12.2013 klo 01:30"]
[quote author="Vierailija" time="31.12.2013 klo 01:28"]Tuo kypsymättömyys. Miehellä siis takana kaksi riitaisaa eroa, yksi hullu avokki ja taas uusi höynäytetty kana kierroksessa.7-vuotiailla lapsilla jo yksi epämääräinen sisarus ja muutama sekava ex-äitipuoli. Siis 7-vuotiailla! Päivää.
Ja ap ei kyllä tajua lasten psyykestä yhtikäs mitään. Ne ei ole nukkeja.
[/quote]
Mistä sait käsityksen, että lapset ovat 7?
[/quote]
Höh, no oli ne 3- tai sitten 17-vuotiaita, keskity nyt ap edes olennaiseen, eli mihin ihmeen soppaan olet nyt naiivina päätäsi lykkäämässä?!
Mihin asiat voisi muuttua jos odotatte rauhassa muutaman vuoden ja annatte kaikille, sekä lapsille että niiden äideille tilaisuuden sopeutua kuvioihin ilman psyykkistä oireilua?
Jos ei suhteenne sitä edes kestäisi, on se aivan liian heikolla pohjalla ja olette itse miehesi kanssa aivan saatanan epäkypsiä ja tasapainottomia alkamaan mihinkään uusperhe kuvioon.
Nyt siis ihan aikusten oikeesti, tehkää oikeat ratkaisut lasten parasta ajatellen niin ette voi hävitä!
[/quote]
Kyllä, se olisi tarkoitus. Olen ystävieni kanssa keskustelun ja näiden kommenttien pohjalta tullut siihen tulokseen, että poikien kanssa odotetaan äidin hyväksyntää. Ja tosiaan, kun hän on siihen valmis, etenemme pienin askelin.
[quote author="Vierailija" time="31.12.2013 klo 01:47"]Minusta tämä epäkypsä suhdesotku kaipaa enää mausteeksi vain hysteeristä lapsettomuushoito-adoptiojonohysteriaa a la Taiveaho ja Jungner.
Sitten on täydellistä.
[/quote]
En voi saada lapsia, adoptoida en halua. Kun aika on kypsä kaikin puolin muuten, olen valmis antamaan äidillisen rakkauteni ja ajan mieheni lapsille.
[quote author="Vierailija" time="31.12.2013 klo 01:43"]
[quote author="Vierailija" time="31.12.2013 klo 01:32"]Koska en ketään tunne niin vaikeahan tässä on oikeasti mitään sanoa. Asiahan voi olla niin, että te nuoret nyt etenette ihan ok nopeasti taikka sitten etenette liian nopeasti. Tämä koulupoikien äiti voi pelätä, että eroatte ja pojat jäävät kaipaamaan taikka hän voi olla yli kontrolloiva paskapää, kummin vain.
Kyllähän se niin on, että jos jaksaa olla viisas niin karttaa riitoja, mutta ei kannata uhrautua liikaa jotta ei kasaa sitten itselleen katkeruuksia jotka tulevat myöhemmin esille.
Minusta sinun kannattaa tutustua tähän lasten äitiin pikkuhiljaa ja katsoa kanssa onko mihesi rehellinen menneissä. Itse tajusin vasta entisen miehen valehdelleen ex -naisistaan kun kuulin mitä oli valehdellut minusta erottuamme.
Mutta koska ostatte yhteisen talon on se talo myös sinun kotisi eikä minusta kannata alkaa hyppiä tuntemattoman ihmisien pillin mukaan,saat toki omassa kodissasi olla. Elämäänsä ei ylipäätään kannata rakentaa sen varaan, että toiset välttämättä puhuvat totta.
Minusta kannattaa tustua ensin ja katsoa mitä nämä ihmiset oikeasti ovat.
Tietenkin lasten äidin huolen ymmärtää, mutta ei hän saa sinua huonosti silti kohdella.
[/quote]
Kiitos, fiksu ja asiallinen kommentti. Nuoria emme enää taida olla.. nelikymppisiä sentään :) Että kyllä sitä kaikenlaista on jo tullut itsekin nähtyä, vaikka lapsia en koskaan saanutkaan.
[/quote]
No jos sinulla on ikää tuonverran niin olet nähnyt jo millaisia ihmiset osaavat olla :). Joskus se tosiaan vanhemmiten voi mennä noin, että tietää, että tässä se on ja mitäs sitä aikailemaan.
Itselläni on lapsi, mutta en ole ollut tilanteessa jossa lapsella olisi ollut äitipuoli, mutta voisin kuvitella, että tuo äiti pelkää, että eroatte nopeasti ja lapset joutuvat kestämään taas uuden eron. Minä voisin pelätä jotain tuollaista ja siksi toppuutella. Itse kuitenkin toimisin toisin kuin tämä miehen ex. Tuolle äidille voi olla rankkaa, että pojat saavat taas uuden äitipuolen,
Mutta tosiaan kyllä sinun täytyy myös pitää rajasi eikä joustaa liiallisuuksiin.
Seiskalehteä ahkerasti lukevat katkerat lähi(ö)mammat vauhdissa :)
Kysymys kuuluu, miten kauan lapset tarvitsevat aikaa totutella? Siis äidin mielestä.
Meneekö se siihen, ettei koskaan tule sitä, onko se vuosi vai vielä pelkästään kuukausi lisää?
Nyt pitäisi miehen alkaa pikkuhiljaa puhumaan eksänsä kanssa. Kunnolla. Erohan voi aina olla mahdollista, mutta hei, se on elämää ja elämän erilaisia puolia lastenkin pitää joskus oppia tuntemaan.
Aivan naurettava kuvio. Mallia Tauski tai Nykänen.