Raatorehellinen "treffi-ilmo"

38v. pitkästä suhteesta eronnut normaalivartaloinen, nätti ja flirtti nainen. Etsin vakituiseen suhteeseen perinteiset sukupuoliroolit tunnustavaa, mutta modernin ajatusmaailman omaavaa, kekseliästä, taitavaa ja kokenutta miestä joka kykenee panemaan multa aivot pellolle niin monta kertaa putkeen, että pyydän jo lopettamaan. Kaikki asennot käy, jos saat mut taipumaan. Ohjat sinun käsissä. Oikeastaan voisit jäädä mulle myös aviomieheksi, etenkin jos em. ehtojen lisäksi vasara pysyy kädessä ja luet muutakin kuin sarjakuvia. Komea, kiltti ja kohtelias -tiettyyn rajaan asti. Deal?

Aika hyvin säilynyt ja sporttinen 45-vuotias eronnut lapseton nainen etsii loppuelämän kumppania. Luonne on hieman levoton ja häilyväinen, joskus masennukseen ja itsesääliin taipuvainen. Kaipaan läheisyyttä, ymmärrystä ja lämpöä, mieheltä toivoisin rauhallisuutta, älykkyyttä ja huolenpitoa. Osaan keskustella asioista, olen koulutettu ja tulen omillani toimeen. Olen yllättävän huumorintajuinen etäisen kuoren alla ja tykkään tehdä hyvää ruokaa. 

Olen 37 vuotias mies.

Haluan vain pillua.

Olen akateeminen ja hyvässä työssä, missimäisen kaunis ja hoikka, mutta toistuvasta vaikeasta masennuksesta kärsivä 26-vuotias nainen. Tämän vuoksi olen epävarma, passiivis-aggressiivinen enkä päästä ketään lähelleni. Seksihaluja löytyy, mutta epävarmuuteni takia en pysty heittäytymään nautinnolle. Parisuhteessa olen joko jäätävän välinpitämätön tai hillittömästi takertuva, mitään välimuotoa ei ole. Ulospäin olen pohjoismaisen tasa-arvon puolestapuhuja, mutta salaa haaveilen hemmottelusta ja siitä, että mies maksaisi ja tarjoaisi kivoja asioita. Osaan olla joskus herttainen ja rakastuneena olen 100% kumppanini puolella.

Vierailija kirjoitti:

KÄSI YLÖS kuka meinaa kirjoittaa ilmoituksensa oikeasti Tinderiin, tms. palveluun jos saa yli 10 yläpeukkua?

Mulla oli jo Tinderissä raatorehellinen teksti :D

Tuli niitä mätsejäkin, mutta mykkiä kaikki miehet, riippumatta siitä laitoinko ekana viestiä vai odotinko heiltä aloitusta.  Poistin sit Tinderin kokonaan.

Nainen 23v etsii rakastajaa. Olen ihan hyvännäköinen, hoikka ja pyöreäpeppuinen, ja luultavasti fiksumpi kuin sinä, mutta huumorintajua en omista eivätkä juttusi tule minua naurattamaan. Tärkeintä minulle on lapsuudenperhe ja opiskelu, näiden ohi et ikinä arvoasteikossa nouse. Odotan kuitenkin että olen sinulle ykkönen.

Vapaa-ajalla, jota minulla ei paljoa ole, syön, masturboin ja nukun. Jos lomaa saan, lähden luontoon vaeltamaan teltan kanssa. Voit tulla mukaan, mutta minkäänlaista ruikutusta en siedä. 30km päivämatka on minulme aika perus, parempi pysyä vauhdissa mukana.

Eläimistä pidän mutta en voi sietää ns. koiraihmisiä. Lemmikit eivät muutenkaan kuulu elämääni, vaan tykkään katsella villejä eläimiä. Pulut ja naakat ovat lempieläimiäni. Ajan eläinoikeuksia ja olen vegaani, jos sinä et ole niin varaudu saarnoihin ja pieneen ylenkatseeseen.

Seksistä pidän, mutta en ihan vaniliasta. Toivottavasti tykkäät sekä alistaa että olla alistettavana. Jos en saa pariin päivään, minusta tulee kiukkuinen.

Mikäli narsistiset piirteet, ajoittainen manipulointi ja vahvat mielipiteet eivät pelota, tässä sinulle nätti ja fiksu nainen.

Seksiaddikti yökyöpeli etsii hoikkaa avointa ja varakasta naista.

Tarjoan kaljuni lisäksi 90kg akateemista besserwisseröintiä 180cm varressa.

Ansiotasosi saisi olla edes 70 000€ koska omani on suurempi.

Big Brotheria kattsovaa haarajalkaa en halua tavata kun en itse töllöä vilkuile juuri lainkaan.

Vihreäkään et saa olla kun ei kohtaa arvomailmaani joka on kovin kapitalisteknokrasattinen.

M40v

Vierailija kirjoitti:

Olen 37 vuotias mies.

Haluan vain pillua.

Turha tätä on alapeukuttaa, jos kerran raatorehellistä pyydettiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 37 vuotias mies.

Haluan vain pillua.

Turha tätä on alapeukuttaa, jos kerran raatorehellistä pyydettiin. 

Alapeukku tässä ketjussa tarkoittaa, ettei haluaisi deittailla ko tyyppiä.

33-vuotias tavallisen näköinen alamittainen nainen etsii miestä. Et saa tupakoida, käyttää päihteitä runsaasti, olla kynnysmatto tai väkivaltainen. Sytyn iskävartalosta, mutta lapseni eivät tarvitse uutta isää. Tarjoan toisinaan alakuloisuuteen taipuvaa ja introverttia seuraa. Olethan kanssani määrätietoinen, pidän siitä.

Olen 29-vuotias iloinen ja älykäs eläinrakas sinkkunainen.

Minulla on adhd, pientä autismin vivahdetta, hössään ympäriinsä, puhun , puhun, puhun sekä puhun paljon ja innostun milloin mistäkin aivan älyttömästi.  Miehen pitää jaksaa hauskuttaa minua, etten pitkästy.

Olen kurja siivoamaan ja kämppä on täynnä koirankarvoja, likaisia astioita ja pyykkiä.

Jos saat hoidettua siivouksen ja jotain muuta järjestystä arkeeni, niin olet unelmamieheni.

Olen luonteeltani kuin kotikissa.

Olen introverttinainen, inhoan kaikkia pönötyskinkereitä ja oikeastaan monia muitakin sosiaalisia tapahtumia. Valitsen itse ihmiset, jotka päästän lähelleni. Harvat päästän. Harrastan taiteita. Harrastan myös lukemista ja lenkkeilyä.

Terveyteni ei kestä alkoholia, en siis sitä juurikaan käytä. Minua vaikea roudata kotoa mihinkään, joten menevää puuhanaista et minusta itsellesi saa. Ryhmätilanteissa saatan jäätyä täysin, ja olla ihan hiljaa. Suoraan sanottuna en tykkää matkustella ulkomailla, sillä se vain stressaa.

Viihdyn luonnossa. Pidän aidoista ihmisistä. Ei haittaa, vaikka ovat vähän hullujakin.

En sisusta, enkä perusta mistään kulisseista muutenkaan. Minulle ei tarvitse hommata Cucceja eikä timanttikoruja. Minua ei voi ”ostaa” koruilla, autoilla tai millään materialla.

En ole kauhean hyvä työelämässä johtuen sosiaalista puutteistani.

Olen vanhahko, pian 44-vuotias.

Olen hoikan puolella, mutta työtä se vaatii. Hiukset ovat pitkät, mutta eivät paksut. Minulla on paksut pohkeet lenkkeilystä johtuen. Muuten olen sirorakenteinen ja nopea.

Minulla on täysin omalaatuinen maailmankuva, enkä ole läheskään aina samaa mieltä suuremman ”massan” kanssa.

Pieni ja sievä, mutta epävarma, töistä uupunut ja muutenkin väsynyt 40-vuotias etsii jotain motivaatiota jatkaa eteenpäin. Jos jaksat piristää kannustaa ja tsempata minua ei ärsyttävällä tavalla niin voidaan olla hetki yhdessä. Lopulta vaihdan sinut kuitenkin kahviin.

Hopeakettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

32-vuotias yksinäinen vanhapiika etsii elämänsä miestä, jonka kanssa perustaa perhe.

Olen normaalipainoinen, kotona viihtyvä kirjatoukka. Kävelyretkien ja arkiliikunnan lisäksi en juurikaan jaksa urheilla. Työpaikan ulkopuolella elämääni kuuluu lähinnä kirjojen lukeminen ja television katselu. Harrastuksiini kuuluu myös kuorolaulu ja käsityöt.

En nauti kotitöiden tekemisestä. Plussaa, jos sinä tykkäät siivota ja laittaa ruokaa. Olen tosin sen verran ruokavaliorajoitteinen, että kulinaristi tuskin haluaa syödä kanssani samoja aterioita. Olen myös allerginen eläimille, joten toivottavasti sinulla ei ole lemmikkejä.

Olen älykäs ja utelias ja haluan oppia uutta koko ajan. Ilmaisen mielipiteeni vahvasti ja loogisin perusteluin, minkä jotkut kokevat jyräämisenä. Toivottavasti sinulla on niin hyvä itsetunto, että kestät seuraani.

Sosiaalinen elämäni on aika vähäistä, joten todennäköisesti kaipaan seuraasi enemmän kuin sinä minun. Kärsin kroonisesta halipulasta, joten varaudu siihen, että olen koko ajan kyljessä kiehnäämässä.

Toihan oli ihan kiva ilmo🙂 Tosin eläinallergia on huono juttu ja toisekseen mietitystä aiheuttaa mielipiteiden jyrääminen? Kykenetkö hyväksymään myös sen että saatat itse olla väärässä vai muuttuuko arvovaltataisteluksi?

Olen ainakin uskoakseni valmis muuttamaan mieltäni, kunhan vastapuoli perustelee omansa hyvin. Nautin väittelystä ja kiivasta keskustelusta, jossa molemmat osapuolet esittävät hyviä argumentteja. Keskustelun ei myöskään tarvitse päätyä kenenkään "voittoon". Minusta asioista voi hyvin olla eri mieltä, ja moniin asioihin ei edes ole yhtä oikeaa mielipidettä tai vastausta.

Ongelma onkin ehkä siinä, että minä voin hyvin väitellä vakavistakin aiheista kokematta itseäni uhatuksi ja ilman että se vaikuttaa suhtautumiseeni toiseen henkilöön (ajattelen, että asiat ovat ristiriidassa, eivät ihmiset). Monet taas kokevat omien mielipiteidensä ja näkemystensä minkäänlaisen kyseenalaistamisen suorana hyökkäyksenä heitä itseään vastaan, vaikka se ei ole tarkoitukseni.

En yritä varta vasten hakeutua väittelyihin, vaikka niiden tarjoamasta älyllisestä haasteesta pidänkin. Normaalissa elämässä ristiriitatilanteita tulee usein ihan normaaleissa vuorovaikutustilanteissa, joita en itse kokisi konflikteiksi ollenkaan. Esimerkiksi vaikka tilanne, jossa joku mainitsee pitävänsä asiasta A. Jos en itse ole samaa mieltä, saatan todeta, että minä taas en pidä A:sta siksi että (tähän väliin muutama loogisesti perusteltu syy), minkä jälkeen keskustelu siirtyy luontevasti seuraavaan aiheeseen. Minä kuvittelen, että tässä on käyty ihan normaalia keskustelua, vaihdettu mielipiteitä ja opittu tuntemaan toisiamme paremmin, ja sitten myöhemmin toinen kertookin että kontribuutioni oli "kuin märkä rätti kasvoille".

Vierailija kirjoitti:

55/176/78 pitkätukkainen ja -partainen rock/harrikkaäijä etsii naista. Olen rauhallinen, mutta tarvittaessa kiihkeä. Kokkaan, soitan kitaraa ja ajan moottoripyörillä. Työ it-alalla. Tykkään isoista naisista. Vastaukset tämän lehden konttoriin.

voi voi..mies minun mieleeni

mutta minä olen hoikka ja muodokas:(

no olen myös naimisissa, mutta kiva et tämmöisiä helmiä löytyy , jos jään leskeksi:)

Vierailija kirjoitti:

Hopeakettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

32-vuotias yksinäinen vanhapiika etsii elämänsä miestä, jonka kanssa perustaa perhe.

Olen normaalipainoinen, kotona viihtyvä kirjatoukka. Kävelyretkien ja arkiliikunnan lisäksi en juurikaan jaksa urheilla. Työpaikan ulkopuolella elämääni kuuluu lähinnä kirjojen lukeminen ja television katselu. Harrastuksiini kuuluu myös kuorolaulu ja käsityöt.

En nauti kotitöiden tekemisestä. Plussaa, jos sinä tykkäät siivota ja laittaa ruokaa. Olen tosin sen verran ruokavaliorajoitteinen, että kulinaristi tuskin haluaa syödä kanssani samoja aterioita. Olen myös allerginen eläimille, joten toivottavasti sinulla ei ole lemmikkejä.

Olen älykäs ja utelias ja haluan oppia uutta koko ajan. Ilmaisen mielipiteeni vahvasti ja loogisin perusteluin, minkä jotkut kokevat jyräämisenä. Toivottavasti sinulla on niin hyvä itsetunto, että kestät seuraani.

Sosiaalinen elämäni on aika vähäistä, joten todennäköisesti kaipaan seuraasi enemmän kuin sinä minun. Kärsin kroonisesta halipulasta, joten varaudu siihen, että olen koko ajan kyljessä kiehnäämässä.

Toihan oli ihan kiva ilmo🙂 Tosin eläinallergia on huono juttu ja toisekseen mietitystä aiheuttaa mielipiteiden jyrääminen? Kykenetkö hyväksymään myös sen että saatat itse olla väärässä vai muuttuuko arvovaltataisteluksi?

Olen ainakin uskoakseni valmis muuttamaan mieltäni, kunhan vastapuoli perustelee omansa hyvin. Nautin väittelystä ja kiivasta keskustelusta, jossa molemmat osapuolet esittävät hyviä argumentteja. Keskustelun ei myöskään tarvitse päätyä kenenkään "voittoon". Minusta asioista voi hyvin olla eri mieltä, ja moniin asioihin ei edes ole yhtä oikeaa mielipidettä tai vastausta.

Ongelma onkin ehkä siinä, että minä voin hyvin väitellä vakavistakin aiheista kokematta itseäni uhatuksi ja ilman että se vaikuttaa suhtautumiseeni toiseen henkilöön (ajattelen, että asiat ovat ristiriidassa, eivät ihmiset). Monet taas kokevat omien mielipiteidensä ja näkemystensä minkäänlaisen kyseenalaistamisen suorana hyökkäyksenä heitä itseään vastaan, vaikka se ei ole tarkoitukseni.

En yritä varta vasten hakeutua väittelyihin, vaikka niiden tarjoamasta älyllisestä haasteesta pidänkin. Normaalissa elämässä ristiriitatilanteita tulee usein ihan normaaleissa vuorovaikutustilanteissa, joita en itse kokisi konflikteiksi ollenkaan. Esimerkiksi vaikka tilanne, jossa joku mainitsee pitävänsä asiasta A. Jos en itse ole samaa mieltä, saatan todeta, että minä taas en pidä A:sta siksi että (tähän väliin muutama loogisesti perusteltu syy), minkä jälkeen keskustelu siirtyy luontevasti seuraavaan aiheeseen. Minä kuvittelen, että tässä on käyty ihan normaalia keskustelua, vaihdettu mielipiteitä ja opittu tuntemaan toisiamme paremmin, ja sitten myöhemmin toinen kertookin että kontribuutioni oli "kuin märkä rätti kasvoille".

Tämä on totta.

Siksi ventovieraitten kanssa ei kannata puhua uskonnosta politiikasta tai sukupuolisesta suuntautumisesta.

Alle 30-vuotias lähes erakoitunut ( syrjäynyt olisi varmaan sen ikävämpi termi) nainen, joka ei ole koskaan kunnolla seurustellut. Nyt työtön ja yrittää viimein saada lukion jälkeen itselleen ammatin parin kokeilun ja monien opiskelemaan pääsy yritysten ja kokeiden jälkeen. Ehkä nämäkin asiat saavat tuntemaan tyhmäksi usein ja silti taustalle ajatus, että haluaisi opiskella. Erakkoluonteinen, mutta toisaalta myös seuraa kaipaava. Välillä todella yksinäinen ja ei ole ystäviä. Osaa puhuakin paljon, mutta monesti jännittää niin kovasti tutustumista muihin, että kaikki menee senkin vuoksi pilalle ja tulee muille ehkä väärä kuva. Käyttäytyminen voi seurasta riippuen olla hyvin erilaista. Jokin porukka saattaa innoittaa puhumaan liikaakin ( hermostunut höpötys), mutta usein ei vaan saa sanaa suustaan ja jättäytyy sivuun, vaikka tekisi mieli osallistua. Ajattelee paljon enemmän kuin puhuu ja tekee. Saanut paljon pahoja kokemuksia ihmisistä ja siksikin varovainen ja oppinut pärjäämään yksin ja kestämään yksinäisyyttä. Toisaalta muutenkin ujompi ja introvertti. Itseluottamuksen taso heikko ja myös rohkeus tehdä eri asioita kehnolla pohjalla. Omaa ehkä myös sen rohkeamman puolen itsessään ja monesti tahtoisi tahdo monia asioita ja omaa ideoita sekä mielikuvitusta paljon.  jatkuu ( jaksatko lukea)

jatkoa

Arvostaa yli kaiken mukavia ja toiset huomioonottavia ihmisiä ja pyrkii itsekin olemaan sellainen mitä vain suinkin pystyy ja uskaltaa. Kulkee usein ajatuksissaan ja maalaa elämästään unelmissaan parempaa jos ei meinaa kestää todellisuutta. Välillä vaipuu todella synkkiinkin ajatuksiin, mutta omaa myös jonkinlaista toivoa ja uskoa elämään.  Arvostaa persoonallisia ja outojakin ihmisiä sekä haluaisi itsekin uskaltaa enemmän olla oma itsensä ja löytää paremmin ne asiat mitkä kiinnostavat. On omantien kulkija ja kaipaa ehkä ympärilleenkin jotenkin outoja ja erilaisia ihmisiä ja uskoo tulevansa paremmin toimeen heidän kanssaan. Tärkeitä asioita ovat musiikki ( osaa soittaa itsekin, tosin tämä taito ei ole parasta), taide ( jonkin verran tekee itsekin), luonto  sekä eläimet. Omaa jonkinlaisen maailmanparantajan asenteen ja yrittää ottaa asioita huomioon esim ruokavalion tai kosmetiikan muodossa. Ei paljon välitä tyylistään ( vaikka tahtoisikin olla haaveissaan se persoonallisesti pukeutuva) ja ulkonäön suhteen kriittinen. Ajatuksen sen suhteen vaihtelevat paljon. Painoltaan vielä normaali, mutta muuten sana roteva sopii paremmin. Mieliala vaihtelee paljon ja pienet asiat voivat joko piristää tai masentaa hyvinkin paljon.Joskus sortuu ikävään käytökseen, mutta katuu sitä jälkeenpäin. Ihailee myös kaikkea erilaista ja outoakin, mutta on kuitenkin itse hyvin tavallinen varsinkin ulkonäöltään. Muutenkin sana outo tai erilainen kuvaa persoonaa hyvin ja tämä ei ole useinkaan myönteinen asia.

Korvaa kirjoittamisella puhumisen vaikeutta ( sortuu jaaritteluun kuten huomaat varmaan)  ja notkuu palstalla yksinäisyyttään lievittämässä. Muita harrastuksia kävely ( omalla tahdilla, mutta melko pitkään), penkkiurheilu (melkein  mitä vaan), kaikenlaiset youtube-videot ( rekat, junat, laivat, eläimet, musiikki, ihmiset yms), ajoittainen jo mainittu soittaminen ja maalaus sekä musiikin kuuntelu ajoittain aika ihmeellisiäkin bändejä löytäen ( metalli, rock ja kaikki muukin välillä), eläimistä pitää, mutta nyt ei ole omaa. Muuten hyvin tylsää arkea elävä ja tähän vaikuttaa moni aiemmin mainittu asia. Ei koskaan halua lapsia ja tuskin sopisi edes äitipuoleksi kunnolla, vaikka ihan lapsista pitävä kuitenkin onkin.

Hakee miestä joka kohtelee muita hyvin ja jonka kanssa olisi helppo olla. Vaatimattomuus on parempi kuin liiallinen ylpeys. Jos olet outo ja mietit olevasi jotenkin viallinen tai epäonnistunut niin se sopii paremmin kuin kuvaisit itsesi olevan täydellinen ja paras. Harrastuksillasi, työlläsi, koulutuksellasi, palkan suuruudella tai muullakaan "status"- symbolilla ei ole mitään väliä ja se ei määritä sinua. Omantien kuljijaa ja outoa olentoa etsii. Miettii monesti, että kuka minut huolii ja kenelle kelpaisin ja kuka arvostaisi juuri minua kohtelisi hyvin. Miettii, ettei ansaitse ketään, mutta kuitenkin toivoo sitä. Pahinta olisi jos ei enää pystyisi unelmoimaan. Jos jaksoit lukea tämän niin saat kiitoksen ja jos et pitkästynyt saat  vielä toisen ( menipä tähän  viestiin paljon aikaa, en osaa tiivistää )  ja jos kelpuuttaisit minut niin saat halauksen ( koskahan sitä olen olen viimeksi ketään halunnut) ja muuten  en odota kenenkään kehuja vaan jos joku ( jonka pitää olla varmasti hyvinkin outo ihminen ) niitä antaa  minun on vaikeaa uskoa niihin. Terveisin outo kulkija  :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hopeakettu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

32-vuotias yksinäinen vanhapiika etsii elämänsä miestä, jonka kanssa perustaa perhe.

Olen normaalipainoinen, kotona viihtyvä kirjatoukka. Kävelyretkien ja arkiliikunnan lisäksi en juurikaan jaksa urheilla. Työpaikan ulkopuolella elämääni kuuluu lähinnä kirjojen lukeminen ja television katselu. Harrastuksiini kuuluu myös kuorolaulu ja käsityöt.

En nauti kotitöiden tekemisestä. Plussaa, jos sinä tykkäät siivota ja laittaa ruokaa. Olen tosin sen verran ruokavaliorajoitteinen, että kulinaristi tuskin haluaa syödä kanssani samoja aterioita. Olen myös allerginen eläimille, joten toivottavasti sinulla ei ole lemmikkejä.

Olen älykäs ja utelias ja haluan oppia uutta koko ajan. Ilmaisen mielipiteeni vahvasti ja loogisin perusteluin, minkä jotkut kokevat jyräämisenä. Toivottavasti sinulla on niin hyvä itsetunto, että kestät seuraani.

Sosiaalinen elämäni on aika vähäistä, joten todennäköisesti kaipaan seuraasi enemmän kuin sinä minun. Kärsin kroonisesta halipulasta, joten varaudu siihen, että olen koko ajan kyljessä kiehnäämässä.

Toihan oli ihan kiva ilmo🙂 Tosin eläinallergia on huono juttu ja toisekseen mietitystä aiheuttaa mielipiteiden jyrääminen? Kykenetkö hyväksymään myös sen että saatat itse olla väärässä vai muuttuuko arvovaltataisteluksi?

Olen ainakin uskoakseni valmis muuttamaan mieltäni, kunhan vastapuoli perustelee omansa hyvin. Nautin väittelystä ja kiivasta keskustelusta, jossa molemmat osapuolet esittävät hyviä argumentteja. Keskustelun ei myöskään tarvitse päätyä kenenkään "voittoon". Minusta asioista voi hyvin olla eri mieltä, ja moniin asioihin ei edes ole yhtä oikeaa mielipidettä tai vastausta.

Ongelma onkin ehkä siinä, että minä voin hyvin väitellä vakavistakin aiheista kokematta itseäni uhatuksi ja ilman että se vaikuttaa suhtautumiseeni toiseen henkilöön (ajattelen, että asiat ovat ristiriidassa, eivät ihmiset). Monet taas kokevat omien mielipiteidensä ja näkemystensä minkäänlaisen kyseenalaistamisen suorana hyökkäyksenä heitä itseään vastaan, vaikka se ei ole tarkoitukseni.

En yritä varta vasten hakeutua väittelyihin, vaikka niiden tarjoamasta älyllisestä haasteesta pidänkin. Normaalissa elämässä ristiriitatilanteita tulee usein ihan normaaleissa vuorovaikutustilanteissa, joita en itse kokisi konflikteiksi ollenkaan. Esimerkiksi vaikka tilanne, jossa joku mainitsee pitävänsä asiasta A. Jos en itse ole samaa mieltä, saatan todeta, että minä taas en pidä A:sta siksi että (tähän väliin muutama loogisesti perusteltu syy), minkä jälkeen keskustelu siirtyy luontevasti seuraavaan aiheeseen. Minä kuvittelen, että tässä on käyty ihan normaalia keskustelua, vaihdettu mielipiteitä ja opittu tuntemaan toisiamme paremmin, ja sitten myöhemmin toinen kertookin että kontribuutioni oli "kuin märkä rätti kasvoille".

Tämä on totta.

Siksi ventovieraitten kanssa ei kannata puhua uskonnosta politiikasta tai sukupuolisesta suuntautumisesta.

Itse pidän myös suuni kiinni siitä, etten pidä japanilaisista autoista, kun joku kertoo juuri saaneensa uuden Toyotansa. Jos mielipiteellä ei ole oleellista merkitystä kokonaisuuden kannalta ja se on vastakkainen vastapuoleen nähden, voi olla ihan kohteliasta pitää mielipiteet itsellään. Fakta on sitten eri asia, mutta ei sitäkään aina tarvitse hieroa toisen naamaan. 

Olen 32-vuotias nainen, vajaa 160 cm, vartalomallini on pympyrä, olemukseltani nätti kuin sika pienenä ja aura kuin enkelillä. Lupaavasta ulkomuodostani huolimatta olen melko työläs kumppani. Olen välillä jopa neurokirjomaisen itsekäs, epäsiisti ja aikani kuluu lähinnä työntekoon ja opiskeluun. Kun minua stressaa, olen äärimmäisen kärttyinen, säksätän ja känisen. Koen siitä toki jälkikäteen valtavaa syyllisyyttä, ja yritän hyvittää tekojani ruuan ja seksin muodossa. Nautin seksistä paljon, mutta en ole sen suhteen oma-aloitteinen ja miehessä etsinkin juuri seksin suhteen rohkeaa ja aloitteellista miestä. En kuitenkaan häveliäisyyteni ja laiskuuteni vuoksi suostu kovin ketterään seksiin, ellen sitten ole todella humalassa tai siinä vaiheessa deittailua, kun yritän vielä miellyttää sinua. Todennäköisesti masturboin joka päivä ennen kuin tulet töistä, eikä minua sitten oikeastaan enää huvita tehdä muuta, kuin syödä.

Juodessani minusta tulee provokatiivinen Pikachu potenssiin amfetamiini. Todennäköisesti suhteemme kariutuu sen ensimmäisen ja viimeisen kerran, kun erehdyt viettämään kanssani illan baarissa. Tämän vuoksi mielelläni vietän viikonloput kotona saunoen ja tehden ruokaa, punaviiniä nautiskellen ja söpöstellen. Kuulostaa hyvältä, mutta tähänkin liittyy sellainen sudenkuoppa, että etenkin näin syksyn aikaan kuvittelen olevani eteväkin sienestäjä/marjastaja, ja haluan yleensä käydä poimimassa sienet/marjat itse. Tunnistan sienistä ehkä kanttarellin, mutta senkin vain kaupassa. Olen myös uhriutuva keittiömestari, eli jos ruokani ei onnistu siten, kuten päässäni olen sen kuvitellut, kieltäydyn syömästä yhtään mitään koko iltana, paitsi ehkä nukkumaanmentyäsi naukkaan jämistä palasen, ja totean ruuan olevan erinomaista. Ohjeita en myöskään lue; en reseptejä, Ikean ohjeita tai lääkeselostuksia. Valitan kuitenkin hartaasti, jos asiat eivät suju kuten kuvittelen.

Kärsin välillä ahdistuksesta ja masennuksesta, mutta luottamussuhteestamme riippuu, kuinka hyvin osaan asiani ilmaista. Välttämättä en ilmaise asiaa ollenkaan, vaan mystisesti vetäydyn suhteesta ilman selitystä. Tai sitten uuvutan sinut valituksellani. Joskus tämä liittyy täysin kuukautiskiertoon, jolloin ennustettavuutta on jonkin verran, mutta myös työstressi, perhestressi, vapaa-ajan tehostamisstressi, nälkä ja kylmä sekoittavat pakkaa.

Jos ja kun eroamme, oli se minun aloitteestani tai ei, odotettavissa on julmaa kielenkäyttöä ja moikka-viestejä vielä vuosienkin jälkeen. Todennäköisesti olen jo siirtynyt elämässäni eteenpäin, enkä ole sinusta enää tippaakaan kiinnostunut (mitä suurimmalla varmuudella kuvotat minua, koska olen keksinyt syitä traumatisoitua suhteestamme), mutta jos saisin sinut houkuteltua viekkaudellani sänkyyn, olisin varmaan aika tyytyväinen itseeni.

Mieheltä toivon jämäkkyyttä, turvallisuutta ja rajojen asettamista, sekä pyhimyksen kärsivällisyyttä. En koskaan voisi ääneen myöntää kannattavani mitään muuta kuin sukupuolten tasa-arvoa, mutta silti sisimmässäni haluan olla kotiäiti, vähän sellainen hössöttävä heikko nainen. Tällainen en kuitenkaan ole, koska ylpeys ei anna periksi, ja minuahan ei mikään mies ainakaan määräile. Mutta sitten kuitenkin voisinko olla, ajatukset sattuvat päähän.

Lapsia haluan palavasti, mutta toisaalta minua riivaa sietämätön YOLO, suorituskeskeisyys ja pelko siitä, että minusta tulee paska mutsi ja lapseni sekopäistyvät. En myöskään tiedä, kenen kanssa uskallan lisääntyä, koska turvattomuuteni on pohjaton ja olen oikeastaan varma, että minut jätetään ennemmin tai myöhemmin. Tai sitten minä jätän.