Lue keskustelun säännöt.
Olemme koko ajan painavampi kansa. Millaisessa Suomessa olisi helpompi pysyä normaalipainoisena?
08.10.2020 |
https://www.hs.fi/elama/art-2000006661723.html?utm_campaign=hs_tf&utm_t…
Hesarissa pohditaan suomalaisten ylipainoa ja he kysyivät asiantuntijoilta mitä yhteiskunta voisi tehdä helpottaakseen ihmisten painonhallintaa. En pääse lukemaan artikkelia, mutta onko teillä mitään ideoita ylipainon vähentämiseen?
Ainakin artikkelin kuvassa on suklaapatukka, jossa on varoitusteksti, jonka mukaan suklaan syönti aiheuttaa ylipainoa. En usko sen toimivan, koska mä syön suklaata ja olen normaalipainoinen. Lisäksi suklaan syönti ei automaattisesti aiheuta ylipainoa, vaan se aiheuttaa, että syö liikaa.
Kommentit (155)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mä ole. Paina 54kg ja olen 166 cm pitkä.
Älkää syökö niin paljon. Ihan on oma itseaiheutettu ongelmanne.
Olin sama ennen syöpälääkitystä,joka nostanut painoa 9 kiloa.Mutta en ole lihavan näköinen.Painoa tulee terveillä kun arki on muuttunut vuosisataan taaksepäin katsottuna: Ei ole enää ruumiillista työtä,missä energia kuluu huomaamatta.Päivät mussutetaan jotakin ja illalla jumppaan,se ei kuluta saatuja kaloreita.Ihmiset syövät turhaan extramääriä,he eivät ajattele pidemmälle.Tästä voisi kirjoittaa monta riviä,mutta tässä yhdin.Syö + kuluta sopivasti,siinäpä se.
Sekin jo helpottaisi, että ihmiset liikkuisivat enemmän arjessa. Ei ajeltaisi autolla sinne megamarkettiin kerran viikossa, vaan käytäisiin kävellen parin päivän välein lähikaupassa. Jos mennään julkisilla töihin, niin jäädään se pari pysäkkiä aiemmin pois ja kävellään. Imuroidaan ja leikataan ruoho itse eikä käytetä robotteja niihin hommiin. Yritetään itse löytää omasta elämästä kohtia, joihin voi lisätä liikettä.
Mihin lähikauppaan?
Mun lähikaupat on niitä megamarketteja.
Menisin niihin mielelläni pyörällä, mutta täällä maallakin narkit pöllii niin aktiivisesti polkupyöriä, etten jaksa sitä lukitusrumbaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Normipainossa pysyminen on lopulta vain itsestä kiinni. Ei lihomisen syitä voi ulkoistaa. Omat valinnat ovat tärkeimmässä roolissa.
Mä lihoin raskausaikana väkivaltaisessa parisuhteessa. Olen saanut ne kilot pois vain väliaikaisesti tiukalla dieetillä. Eli oma panokseni ei ole riittänyt.
Sellaisessa Suomessa, missä pankkiin ja postiin pitäisi kävellä, eikä puhelimella kotisohvalla näpytellä. Sellaisessa, missä Netflxit ja tietokoneet loistaisivat possaolollaan, jotta ihmiset joutuisivat kävelemään kirjastoon tai lenkille saadakseen vaihtelua elämään.
Paska tietoyhteiskunta.
Yhteiskunta ei voi holhota ihmisiä tällaisissa asioissa. Ongelma on heti lähtökohtaisesti siinä, että joku edes ajatuksen tasolla ulkoistaa oman paino-ongelmansa jollekin muulle. Se, että ihmiselle tulisi tunne että yhteiskunta "tekisi jotain minun painoni eteen", aiheuttaa asenteiden löystymistä eli pullan mussutusta ja laiskuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mä ole. Paina 54kg ja olen 166 cm pitkä.
Älkää syökö niin paljon. Ihan on oma itseaiheutettu ongelmanne.
Olin sama ennen syöpälääkitystä,joka nostanut painoa 9 kiloa.Mutta en ole lihavan näköinen.Painoa tulee terveillä kun arki on muuttunut vuosisataan taaksepäin katsottuna: Ei ole enää ruumiillista työtä,missä energia kuluu huomaamatta.Päivät mussutetaan jotakin ja illalla jumppaan,se ei kuluta saatuja kaloreita.Ihmiset syövät turhaan extramääriä,he eivät ajattele pidemmälle.Tästä voisi kirjoittaa monta riviä,mutta tässä yhdin.Syö + kuluta sopivasti,siinäpä se.
Sekin jo helpottaisi, että ihmiset liikkuisivat enemmän arjessa. Ei ajeltaisi autolla sinne megamarkettiin kerran viikossa, vaan käytäisiin kävellen parin päivän välein lähikaupassa. Jos mennään julkisilla töihin, niin jäädään se pari pysäkkiä aiemmin pois ja kävellään. Imuroidaan ja leikataan ruoho itse eikä käytetä robotteja niihin hommiin. Yritetään itse löytää omasta elämästä kohtia, joihin voi lisätä liikettä.
Mihin lähikauppaan?
Mun lähikaupat on niitä megamarketteja.
Menisin niihin mielelläni pyörällä, mutta täällä maallakin narkit pöllii niin aktiivisesti polkupyöriä, etten jaksa sitä lukitusrumbaa.
Eli selityksiä löytyy. Kävele sinne kauppaan, tuskin kenkiäsi ne narkit varastaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Stressittömämpi Suomi, vähemmän paino-ongelmia. Itse ahdistuin koulupäivän aikana muiden oppilaiden levootomuudesta, ilkeilystä ja jatkuvasta koulupäiviin liittyvästä epävarmuuden tunteesta niin, että koulun jälkeen lievitin ahdistusta suklaalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mä ole. Paina 54kg ja olen 166 cm pitkä.
Älkää syökö niin paljon. Ihan on oma itseaiheutettu ongelmanne.
Olin sama ennen syöpälääkitystä,joka nostanut painoa 9 kiloa.Mutta en ole lihavan näköinen.Painoa tulee terveillä kun arki on muuttunut vuosisataan taaksepäin katsottuna: Ei ole enää ruumiillista työtä,missä energia kuluu huomaamatta.Päivät mussutetaan jotakin ja illalla jumppaan,se ei kuluta saatuja kaloreita.Ihmiset syövät turhaan extramääriä,he eivät ajattele pidemmälle.Tästä voisi kirjoittaa monta riviä,mutta tässä yhdin.Syö + kuluta sopivasti,siinäpä se.
Sekin jo helpottaisi, että ihmiset liikkuisivat enemmän arjessa. Ei ajeltaisi autolla sinne megamarkettiin kerran viikossa, vaan käytäisiin kävellen parin päivän välein lähikaupassa. Jos mennään julkisilla töihin, niin jäädään se pari pysäkkiä aiemmin pois ja kävellään. Imuroidaan ja leikataan ruoho itse eikä käytetä robotteja niihin hommiin. Yritetään itse löytää omasta elämästä kohtia, joihin voi lisätä liikettä.
Mihin lähikauppaan?
Mun lähikaupat on niitä megamarketteja.
Menisin niihin mielelläni pyörällä, mutta täällä maallakin narkit pöllii niin aktiivisesti polkupyöriä, etten jaksa sitä lukitusrumbaa.
Sen takia siinä olikin se kohta, jossa sanottiin, että omasta elämästä pitäisi löytää tilanteita, joihin lisätä liikuntaa. Mulla ei ole pihaa, jolta leikata ruohoa, joten teen muita asioita. Odotat vähän turhan paljon anonyymilta keskustelupalstalta, jos toivoit saavasi juuri sinulle suunnattuja ohjeita... :)
Tosin ehkä tuokin kuvastaa ongelmaa. Kaikkien ratkaisujen pitäisi tulla valmiina eikä mitään voida ajatella itse. Yhteiskunta voi tukea laihduttamista, mutta loppujen lopuksi laihtumiseen liittyvät valinnat ja työ on tehtävä itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ainakin koronan aikaan on tosi vaikea päästä liikkumaan, kun ei pääse kuntosalille ja asuu Helsingin keskustassa. Lenkkipoluilla voi tietysti käydä, mutta ei kävely riitä hyötyliikunnaksi.
Kehopositiivisuus pitäisi suunnata ylipainon normalisoinnin ja ihannoinnin sijaan myös normaalipainoisiin, hoikkiin, urheilullisiin ja lihaksikkaisiin vartaloihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ainakin koronan aikaan on tosi vaikea päästä liikkumaan, kun ei pääse kuntosalille ja asuu Helsingin keskustassa. Lenkkipoluilla voi tietysti käydä, mutta ei kävely riitä hyötyliikunnaksi.
Turha tekosyy, liikkua voi ilman, että sitä erikseen "harrastaa"
Vierailija kirjoitti:
No ainakin koronan aikaan on tosi vaikea päästä liikkumaan, kun ei pääse kuntosalille ja asuu Helsingin keskustassa. Lenkkipoluilla voi tietysti käydä, mutta ei kävely riitä hyötyliikunnaksi.
No ei se kävely ainoaksi liikunnaksi riitä, mutta mua ärsyttää myös se, että jos ei käy kuntosalilla, niin sitten ei harrasta mitään liikuntaa. Nyt se ei ole enää yhtä paha kuin joitakin vuosia sitten, kun jokaiseen liikuntakeskusteluun tuli joku salifriikki kertomaan, että kaikki muu liikunta kuin salilla käynti on hyödytöntä.
Youtubesta löytyy esimerkiksi paljon kivoja treenejä. Sieltä löytyy tanssitunteja, HIIT-treenejä ja kaikkea siltä väliltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mä ole. Paina 54kg ja olen 166 cm pitkä.
Älkää syökö niin paljon. Ihan on oma itseaiheutettu ongelmanne.
Olin sama ennen syöpälääkitystä,joka nostanut painoa 9 kiloa.Mutta en ole lihavan näköinen.Painoa tulee terveillä kun arki on muuttunut vuosisataan taaksepäin katsottuna: Ei ole enää ruumiillista työtä,missä energia kuluu huomaamatta.Päivät mussutetaan jotakin ja illalla jumppaan,se ei kuluta saatuja kaloreita.Ihmiset syövät turhaan extramääriä,he eivät ajattele pidemmälle.Tästä voisi kirjoittaa monta riviä,mutta tässä yhdin.Syö + kuluta sopivasti,siinäpä se.
Sekin jo helpottaisi, että ihmiset liikkuisivat enemmän arjessa. Ei ajeltaisi autolla sinne megamarkettiin kerran viikossa, vaan käytäisiin kävellen parin päivän välein lähikaupassa. Jos mennään julkisilla töihin, niin jäädään se pari pysäkkiä aiemmin pois ja kävellään. Imuroidaan ja leikataan ruoho itse eikä käytetä robotteja niihin hommiin. Yritetään itse löytää omasta elämästä kohtia, joihin voi lisätä liikettä.
Mihin lähikauppaan?
Mun lähikaupat on niitä megamarketteja.
Menisin niihin mielelläni pyörällä, mutta täällä maallakin narkit pöllii niin aktiivisesti polkupyöriä, etten jaksa sitä lukitusrumbaa.
Sen takia siinä olikin se kohta, jossa sanottiin, että omasta elämästä pitäisi löytää tilanteita, joihin lisätä liikuntaa. Mulla ei ole pihaa, jolta leikata ruohoa, joten teen muita asioita. Odotat vähän turhan paljon anonyymilta keskustelupalstalta, jos toivoit saavasi juuri sinulle suunnattuja ohjeita... :)
Tosin ehkä tuokin kuvastaa ongelmaa. Kaikkien ratkaisujen pitäisi tulla valmiina eikä mitään voida ajatella itse. Yhteiskunta voi tukea laihduttamista, mutta loppujen lopuksi laihtumiseen liittyvät valinnat ja työ on tehtävä itse.
Täällä oli saman tapainen keskustelu ja päiviteltiin sitä, että ruokalautaset ovat niin isoja että tulee syötyä liikaa. Yksi keskustelija toivoi että valmistajat alkaisivat myydä pienempiä lautasia että ihmiset eivät lihoisi. Itse käytän arkena leipälautasta ruokalautasena...
Ei siihen auta mitkään verot tai varoituskuvat, kun joku päässä vaatii lisää ruokaa niin syömistä on todella vaikea lopettaa. Ei auta, vaikka söisi terveellisestikin, kun on vaikea pysyä normaalissa annoskoossa.
Ruokaan suhtaudutaan tunteella, se ei ole vain polttoainetta vaan pyörii monella mielessä vähän koko ajan.
Ei siihen auta kun joku pilleri, jonka avulla ihminen menettäisi kiinnostuksen syömistä kohtaan. Jos ei tunne haluja syömistä kohtaan niin ei myöskään tee mieli syödä liikaa eikä syöminen ole päivän tärkein hetki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
-Veroprosentti painoindeksin mukaan, normaalipainoisilla pienin.
-Kauppoihin pieniä, helposti syötäviä kasviksia edulliseen hintaan. Esim. kirsikkatomaatteja on vaivattomampi syödä kuin tavallisia. Samalla tavalla pikku kurkkuja, pieniä siemenettömiä ja kannattomia paprikoita, valmiiksi kuorittuja pieniä juureksi/paloja jne. Ehkä tällaiset naposteltavat voisivat osittain korvata karkit, keksit, sipsit.
-Moninkertainen hinta herkuille, pakkauskoot pienemmiksi.
-Työpaikoille pakolliset liikuntatunnit, ainakin 2 h viikossa.
-Vuosittainen terveystarkastus ja kuntotesti. Ei tule elettyä harhassa, että edelleen liikuntaa harrastamatta pinkoo Cooperin testissä kolme tonnia, kuten 16-vuotiaana teki.
-Ilmaiset sisäliikuntapaikat uimahallista kuntosaliin.
-Muuallekin kuin leikkipuistoihin aikuisille(kin) sopivia ulkokuntoilulaitteita. Esim. bussipysäkeille leuanvetotankoja, kevyenliikenteen väylien varsille.
-Joukkoruokailujen ruoka mausteilla maukkaammaksi. Ihmiset oppisivat, että ruoasta saa hyvää kermatta ja käyttämättä liikaa suolaa tai voita. Oppi siirtyisi ehkä koteihinkin.
-XXL-XXXXXXXXL-kokoisia vaatteita olisi vain vähän ja erikoisliikkeissä saatavilla. Lihavuutta ei pidettäisi tavallisena vaatekaupoissa.
-Miesten housumallit sellaisiksi, että vyö tulisi vatsan päälle eikä alle. Huomaisivat heti, jos tulee tarvetta lisätä reikiä vyöhön. Nyt maha saa kasvaa roikkumaan vyön päälle, jossa solki on samassa kohtaa kuin 10 vuotta sitten.
-Synnyttäneille naisille painonhallintaneuvola samalla, kun vauvaa käytetään neuvolassa.
-Koululaisille liikuntatunti joka päivä.
Tuon napostelun voisi kyllä lopettaa ihan kokonaan. Sillä ei painoa hallita, oli ne naposteltavat sitten vaikka "helppoja tomaatteja"
Vierailija kirjoitti:
No ainakin koronan aikaan on tosi vaikea päästä liikkumaan, kun ei pääse kuntosalille ja asuu Helsingin keskustassa. Lenkkipoluilla voi tietysti käydä, mutta ei kävely riitä hyötyliikunnaksi.
No niinpä, on ihan mahdoton mennä kyykkäämään, punnertamaan ja juoksemaan metsään!!1
Vierailija kirjoitti:
Kehopositiivisuus pitäisi suunnata ylipainon normalisoinnin ja ihannoinnin sijaan myös normaalipainoisiin, hoikkiin, urheilullisiin ja lihaksikkaisiin vartaloihin.
Kukaan ei ihannoi ylipainoa. Kehopositiivisuus ei lihota lihavia, vaan pikemminkin päin vastoin. Tutkitusti dieetit ja laihdutuskuurit aiheuttavat jojoilua, ahmimishäiriöitä ja painon nousua entistä korkeammalle. Itseinho on huono lähtökohta elämänmuutokselle. Nahoissaan viihtyvä ja itsensä hyväksyvä ihminen malttaa antaa aikaa elämäntapamuutokselle, jolla tulokset syntyvät hitaammin kuin kitudieetillä. Hidas painonpudotus ja pysyvät pienet muutokset ovat lähes aina se ainoa tapa saada paino pysyvästi alas. Yli 90 % kuureilijoista saa kilonsa takaisin, usein korkoineen. Jos ihmisellä ei ole hirveää hätää omasta olemuksestaan, hänellä ei ole tarvetta epätoivoisille kuureille.
Vierailija kirjoitti:
Ei siihen auta mitkään verot tai varoituskuvat, kun joku päässä vaatii lisää ruokaa niin syömistä on todella vaikea lopettaa. Ei auta, vaikka söisi terveellisestikin, kun on vaikea pysyä normaalissa annoskoossa.
Ruokaan suhtaudutaan tunteella, se ei ole vain polttoainetta vaan pyörii monella mielessä vähän koko ajan.
Ei siihen auta kun joku pilleri, jonka avulla ihminen menettäisi kiinnostuksen syömistä kohtaan. Jos ei tunne haluja syömistä kohtaan niin ei myöskään tee mieli syödä liikaa eikä syöminen ole päivän tärkein hetki.
Ei siihen mitään pilleriä tarvita. Ihmiset syövät nykyisin kaikkea keinotekoista ja "kevyttä" Keho ei saa ravintoa ja se kerjää "nälissään" lisää. Annoskoon pienentäminen onnistuu ruuan sisältöä muuttamalla.
Vierailija kirjoitti:
Köyhyys lihottaa. Syödään halpoja lisäaineilla paranneltuja höttöruokia, joista ei tule edes kylläiseksi.
Tämä on tekosyy ja harhaluulo! Kunnon ruokaa saa edullisesti, kunhan osaa käyttää järkeään.
Köyhä terve nainen 65 v, 173/57
Vierailija kirjoitti:
Ei siihen auta mitkään verot tai varoituskuvat, kun joku päässä vaatii lisää ruokaa niin syömistä on todella vaikea lopettaa. Ei auta, vaikka söisi terveellisestikin, kun on vaikea pysyä normaalissa annoskoossa.
Ruokaan suhtaudutaan tunteella, se ei ole vain polttoainetta vaan pyörii monella mielessä vähän koko ajan.
Ei siihen auta kun joku pilleri, jonka avulla ihminen menettäisi kiinnostuksen syömistä kohtaan. Jos ei tunne haluja syömistä kohtaan niin ei myöskään tee mieli syödä liikaa eikä syöminen ole päivän tärkein hetki.
Mä kaipaisin ruokaan keskitietä. Ruokaan ei pitäisi suhtautua tunteella, mutta ei ole myöskään tervettä suhtautua siihen pelkästään polttoaineena. Munkki, sipsit tai suklaa silloin tällöin ei tuhoa terveyttä ja liiallinen stressi optimaalisesta ruokavaliosta ei lisää terveyttä.
Olen raskaana ja raskaudenaikainen ruokavalio on valaissut minulle miten terveellisetkin ruoka-aineet voivat sisältää haitallisia aineita. Esimerkkinä siementen raskasmetallit.
Tämä! Jos kauppojen valikoimat ei olisi täynnä halpaa, rasvaista, suolaista ja sokerista kamaa, niin jengi ei lihois sitä tahtia. Ja lapsetkin kun tottuu syömään sitä sontaa, niin kierre on valmis.