Kansalaisaloite - Lastensuojelun mielivaltainen oikeus lapsiimme korjattava.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yle 2012

Lasten huostaanotoista on tullut kansainvälistä kasvubisnestä samaan aikaan kun yhä useampi sosiaalityöntekijä on epäpätevä.

"Mitä enemmän lasten sijoitushoidosta siirtyy markkinoiden armoille, sitä vaikeammin hallittavaksi lastensuojelu tulee", toteaa peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson.

Yksityisten lastenkotien määrä on kymmenessä vuodessa yli kaksinkertaistunut, kun kunnat ovat varoneet rakentamasta omia laitoksia. Kunnat ostavat keskimäärin noin kolmanneksen sosiaalitoimen palveluista yksityisiltä, mutta lasten ja nuorten laitos- ja perhekodeissa annetuista hoitopäivistä lähes 70 prosenttia.

Kuluvana vuonna kuntien menot lasten laitos- ja perhehoitoon kohoavat arviolta 650 miljoonan euroon, eli suunnilleen yhtä paljon kuin lukiokoulutukseen. Menoja on vauhdittanut yksityisten tuottaman lastensuojelun kasvu.

Yhden sijoitetun lapsen laitoshoito maksaa keskimäärin noin 98 000 euroa vuodessa, koulukodissa jopa yli 150 000 euroa. Tavallisessa sijaisperheessä kustannukset ovat vain neljänneksen laitoshoidosta.

Ohjelmassa valotetaan esimerkein kuinka helposti lapsi voi päätyä sijoitetuksi kodin ulkopuolelle, ja silloin useimmiten laitos- tai perhekotiin.

Väärin perustein ja mielivaltaisesti tehtyjä kiireellisiä huostaanottoja on yllättävän runsaasti, väittää lastensuojelutapauksiin erikoistunut turkulainen asianajaja Outi Mannonen.

Kunnissa on huutava pula pätevistä sosiaalityöntekijöistä, ja asiakkaita on valtavasti. Noin puolet kuntien sosiaalityöntekijöistä ei täytä alan pätevyysvaatimuksia.

Pääkaupunkiseudulla on alueita, joissa muodollisesti päteviä on vain kolmannes tai sitä vähemmän, tiivistää Espoon lastensuojelun aluepäällikkö Kaarina Kinnunen.

Kansainvälisetkin sijoittajat ovat haistaneet rahan lastensuojelupalveluissa. Kehitys on samansuuntainen kuin aikaisemmin terveyspalveluissa. Pieniä yksityisiä perhekoteja ketjutetaan suuremmiksi yksiköiksi, ja palvelua laajennetaan kattamaan myös lastensuojelun avohuollon sektoreita.

Avaamme vuosittain neljä-viisi uutta lastenkotia, ja arvioin, että kilpailu tulee kiristymään, sanoo yksityisen terveyskonserni Mehiläisen lastensuojelupalvelun johtaja Markus Jussila.

Ei ole kiireellistä huostaanottoa tässä maassa

Vierailija kirjoitti:

www .is. fi/turun-seutu/art-2000006701174.html

TURUN SEUTU

Sijaisia odotti hämmentävä näky lastensuojeluyksikössä – vuosi­kausien laimin­lyönnit paljastuivat karulla tavalla

Sosiaalityöntekijä ei ollut kirjannut joidenkin asiakkaiden tietoja neljään vuoteen.

Hoitamattomat työt saivat kasautua vuosikausia, ennen kuin asioiden laita alkoi tulla julki varsinaissuomalaisen kaupungin lastensuojeluyksikössä.

Tilanne selvisi kesällä 2016, kun sosiaalityöntekijän sijaisena ollut kesätyöntekijä ja toinen yksikössä työskennellyt sijainen alkoivat selvitellä sosiaalityöntekijän vastuulla olleiden yli 40 lapsen asioita.

Sosiaalityöntekijän huoneesta löytyi yhteensä metrin mittainen pino avaamattomia kirjeitä, joista vanhimpien päiväys oli yli vuoden takaa. Kirjeiden läpikäymisessä oli mennyt useita päiviä.

Kirjeistä oli selvinnyt, että biologisille vanhemmille tai sijaisperheille kuuluneita kulukorvauksia oli jäänyt maksamatta pahimmillaan tuhansia euroja. Joukossa oli ollut kutsuja verkostotapaamisiin, joissa vastuutyöntekijän tulee olla mukana sekä Kelan kirjeitä jatkohakemusten tekemiseksi, joiden tekemättä jättämisen vuoksi tukia oli katkennut.

Sijaisperheet ilman tukea

Useiden lasten tiedoista puuttuivat kaikki kirjaukset jopa neljän vuoden ajalta. Myös asiakassuunnitelmia puuttui tai niitä ei ollut päivitetty vuosiin.

Useat asiakkaat kertoivat, että he eivät olleet tavoittaneet sosiaalityöntekijää puhelimitse, sähköpostitse tai viesteillä, ja siksi isojakin asioita oli jäänyt hoitamatta. Tilanteet olivat usein kriisiytyneet, kun säännöllisiä asiakastapaamisia ei ollut pidetty, eli siis tavattu lasta, vanhempia tai sijaisperhettä.

Yksi lapsi oli otettu huostaan niin, että puolen vuoden kuluttua oli tarkoitus arvioida, sijoitetaanko hänet kodin ulkopuolelle vai voiko hän olla kotona. Tästä päätöksestä oli kulunut 8–9 kuukautta ilman, että asiaa oli arvioitu...

Miten on ollut edes mahdollista

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

www .is. fi/turun-seutu/art-2000006701174.html

TURUN SEUTU

Sijaisia odotti hämmentävä näky lastensuojeluyksikössä – vuosi­kausien laimin­lyönnit paljastuivat karulla tavalla

Sosiaalityöntekijä ei ollut kirjannut joidenkin asiakkaiden tietoja neljään vuoteen.

Hoitamattomat työt saivat kasautua vuosikausia, ennen kuin asioiden laita alkoi tulla julki varsinaissuomalaisen kaupungin lastensuojeluyksikössä.

Tilanne selvisi kesällä 2016, kun sosiaalityöntekijän sijaisena ollut kesätyöntekijä ja toinen yksikössä työskennellyt sijainen alkoivat selvitellä sosiaalityöntekijän vastuulla olleiden yli 40 lapsen asioita.

Sosiaalityöntekijän huoneesta löytyi yhteensä metrin mittainen pino avaamattomia kirjeitä, joista vanhimpien päiväys oli yli vuoden takaa. Kirjeiden läpikäymisessä oli mennyt useita päiviä.

Kirjeistä oli selvinnyt, että biologisille vanhemmille tai sijaisperheille kuuluneita kulukorvauksia oli jäänyt maksamatta pahimmillaan tuhansia euroja. Joukossa oli ollut kutsuja verkostotapaamisiin, joissa vastuutyöntekijän tulee olla mukana sekä Kelan kirjeitä jatkohakemusten tekemiseksi, joiden tekemättä jättämisen vuoksi tukia oli katkennut.

Sijaisperheet ilman tukea

Useiden lasten tiedoista puuttuivat kaikki kirjaukset jopa neljän vuoden ajalta. Myös asiakassuunnitelmia puuttui tai niitä ei ollut päivitetty vuosiin.

Useat asiakkaat kertoivat, että he eivät olleet tavoittaneet sosiaalityöntekijää puhelimitse, sähköpostitse tai viesteillä, ja siksi isojakin asioita oli jäänyt hoitamatta. Tilanteet olivat usein kriisiytyneet, kun säännöllisiä asiakastapaamisia ei ollut pidetty, eli siis tavattu lasta, vanhempia tai sijaisperhettä.

Yksi lapsi oli otettu huostaan niin, että puolen vuoden kuluttua oli tarkoitus arvioida, sijoitetaanko hänet kodin ulkopuolelle vai voiko hän olla kotona. Tästä päätöksestä oli kulunut 8–9 kuukautta ilman, että asiaa oli arvioitu...

Miten on ollut edes mahdollista

Niin, kun oikeasti ei ole mitään vastuuta mistään.

Tällä työmoraalilla varustettu ihminen tekee päätöksiä lasten sijoituksista. Päättää, otetaanko lapsi huostaan. "Tuhoan tämän perheen elämän, kun mä en nyt jaksa oikein paneutua tähän hommaan." Aika hemmetin uskomatonta toimintaa.

Asiakasperheetkin on niin yhteistyökyvyttömiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis mä en ymmärrä tätä märinää. Väittääkö joku oikeasti, että ihan yhtäkkiä ilman syytä tullaan huostaanottamaan lapsi? Kyllä Suomessa päinvastoin on, eli ihan liikaa oikeuksia siihen lapseen, vaikka on narkkari/juoppovanhempi. Lukekaa tilastoja ja uutisia, saattaa mielipide muuttua. 

Kuntaliiton asiantuntijat sanoi että joka viides huostaanotto on turha. Lue uutisia.

Mt-palveluista vähennettiin tuhat paikkaa ja lastenkodeissa lisääntyi tuhat paikkaa jne.

” Kuntaliiton kolmen vuoden takaisessa selvityksessä mielenterveyspalveluiden saatavuudessa havaittiin vakavia puutoksia.

Liiton selvityksessä vastaajat arvioivat, että noin viidennes huostaanotoista voitaisiin jättää tekemättä, jos lapset ja nuoret saisivat tarvitsemaansa psykiatrista hoitoa eli joko sairaalahoitoa tai tarpeenmukaista avohoitoa tai molempia.”

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yle 2012

Lasten huostaanotoista on tullut kansainvälistä kasvubisnestä samaan aikaan kun yhä useampi sosiaalityöntekijä on epäpätevä.

"Mitä enemmän lasten sijoitushoidosta siirtyy markkinoiden armoille, sitä vaikeammin hallittavaksi lastensuojelu tulee", toteaa peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson.

Yksityisten lastenkotien määrä on kymmenessä vuodessa yli kaksinkertaistunut, kun kunnat ovat varoneet rakentamasta omia laitoksia. Kunnat ostavat keskimäärin noin kolmanneksen sosiaalitoimen palveluista yksityisiltä, mutta lasten ja nuorten laitos- ja perhekodeissa annetuista hoitopäivistä lähes 70 prosenttia.

Kuluvana vuonna kuntien menot lasten laitos- ja perhehoitoon kohoavat arviolta 650 miljoonan euroon, eli suunnilleen yhtä paljon kuin lukiokoulutukseen. Menoja on vauhdittanut yksityisten tuottaman lastensuojelun kasvu.

Yhden sijoitetun lapsen laitoshoito maksaa keskimäärin noin 98 000 euroa vuodessa, koulukodissa jopa yli 150 000 euroa. Tavallisessa sijaisperheessä kustannukset ovat vain neljänneksen laitoshoidosta.

Ohjelmassa valotetaan esimerkein kuinka helposti lapsi voi päätyä sijoitetuksi kodin ulkopuolelle, ja silloin useimmiten laitos- tai perhekotiin.

Väärin perustein ja mielivaltaisesti tehtyjä kiireellisiä huostaanottoja on yllättävän runsaasti, väittää lastensuojelutapauksiin erikoistunut turkulainen asianajaja Outi Mannonen.

Kunnissa on huutava pula pätevistä sosiaalityöntekijöistä, ja asiakkaita on valtavasti. Noin puolet kuntien sosiaalityöntekijöistä ei täytä alan pätevyysvaatimuksia.

Pääkaupunkiseudulla on alueita, joissa muodollisesti päteviä on vain kolmannes tai sitä vähemmän, tiivistää Espoon lastensuojelun aluepäällikkö Kaarina Kinnunen.

Kansainvälisetkin sijoittajat ovat haistaneet rahan lastensuojelupalveluissa. Kehitys on samansuuntainen kuin aikaisemmin terveyspalveluissa. Pieniä yksityisiä perhekoteja ketjutetaan suuremmiksi yksiköiksi, ja palvelua laajennetaan kattamaan myös lastensuojelun avohuollon sektoreita.

Avaamme vuosittain neljä-viisi uutta lastenkotia, ja arvioin, että kilpailu tulee kiristymään, sanoo yksityisen terveyskonserni Mehiläisen lastensuojelupalvelun johtaja Markus Jussila.

Ei ole kiireellistä huostaanottoa tässä maassa

Ei asia muutu alanuolilla. Kiireellistä huostaanottoa ei vaan ole.

blogit.perussuomalaiset. fi/inga-petjniemi/huolesta-ilmastohuoleen/

Lastensuojelun moniammatilliset kasvottomat ja asiakkaan tiedossa olemattomat ”ammattilaiset” ovat luoneet huolia jo vuosia milloin mistäkin unohtaen asiakkaan oikeusturvan.

Suomalaisessa lastensuojelussa eivät asiakkaat voi/saa määritellä tarpeitaan ja ongelmiaan, vaan ne luo ”moniammatillinen työryhmä”.

blogit.perussuomalaiset. fi/jaana-valle/lastensuojelu-on-suurta-bisnesta/

Kerron omakohtaisen tarinan, joka on täyttä totta. Nyt alkaa minulle riittää tämä lastensuojelun toiminta. Luulin lastensuojelun toiminnan tarkoituksen olevan auttaa perheitä selvittämään asioita ja auttaa lapsen pääsemään perheeseen takaisin, jos hänet on pois viety. Mutta kohdallani niin kuin monen muunkin kohdalla asia ei ole ollenkaan näin. Kirjoitan tästä siksi koska tämä on vaiettu asia. Olen itse yrittänyt saada asiaa mediaan kymmeniä kertoja eri tahojen kautta ketään ei kiinnosta. Ketään ei kiinnosta niin kauan, kunnes asia koskee läheistä tai itseä, vasta silloin silmät aukeavat.

blogit.perussuomalaiset. fi/juha-vuorio/lastensuojelusta/

Itse heräsin aiheeseen vuoden 2014 aikana, kun julkisuudessa ja somessa tuli Oulusta aivan kummia uutisia: Turvapaikka myönnettiin kirkossa eräälle nuorelle, sekä väkivaltaisilta näyttäviä videoita huostaanottotapahtumista.

blogit.perussuomalaiset. fi/tanja-isa-vahvelainen-2/lasten-hyvinvointi/

Lastensuojelun keskusliitto on ollut jo vuosikausia huolissaan lastensuojelun tilanteessa, lähinnä sen toimimattomuudesta. Liitto on sitä mieltä, ettei politiikka kykene näkemään kuinka tärkeää ehkäisevä työ on.

Välillä itsestäni tuntuu, että lapset ovat melkeinpä bisnestä joillekin tahoille. Sijaisperheille maksetaan tuhansia ja kunnat saavat valtion tukia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yle 2012

Lasten huostaanotoista on tullut kansainvälistä kasvubisnestä samaan aikaan kun yhä useampi sosiaalityöntekijä on epäpätevä.

"Mitä enemmän lasten sijoitushoidosta siirtyy markkinoiden armoille, sitä vaikeammin hallittavaksi lastensuojelu tulee", toteaa peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson.

Yksityisten lastenkotien määrä on kymmenessä vuodessa yli kaksinkertaistunut, kun kunnat ovat varoneet rakentamasta omia laitoksia. Kunnat ostavat keskimäärin noin kolmanneksen sosiaalitoimen palveluista yksityisiltä, mutta lasten ja nuorten laitos- ja perhekodeissa annetuista hoitopäivistä lähes 70 prosenttia.

Kuluvana vuonna kuntien menot lasten laitos- ja perhehoitoon kohoavat arviolta 650 miljoonan euroon, eli suunnilleen yhtä paljon kuin lukiokoulutukseen. Menoja on vauhdittanut yksityisten tuottaman lastensuojelun kasvu.

Yhden sijoitetun lapsen laitoshoito maksaa keskimäärin noin 98 000 euroa vuodessa, koulukodissa jopa yli 150 000 euroa. Tavallisessa sijaisperheessä kustannukset ovat vain neljänneksen laitoshoidosta.

Ohjelmassa valotetaan esimerkein kuinka helposti lapsi voi päätyä sijoitetuksi kodin ulkopuolelle, ja silloin useimmiten laitos- tai perhekotiin.

Väärin perustein ja mielivaltaisesti tehtyjä kiireellisiä huostaanottoja on yllättävän runsaasti, väittää lastensuojelutapauksiin erikoistunut turkulainen asianajaja Outi Mannonen.

Kunnissa on huutava pula pätevistä sosiaalityöntekijöistä, ja asiakkaita on valtavasti. Noin puolet kuntien sosiaalityöntekijöistä ei täytä alan pätevyysvaatimuksia.

Pääkaupunkiseudulla on alueita, joissa muodollisesti päteviä on vain kolmannes tai sitä vähemmän, tiivistää Espoon lastensuojelun aluepäällikkö Kaarina Kinnunen.

Kansainvälisetkin sijoittajat ovat haistaneet rahan lastensuojelupalveluissa. Kehitys on samansuuntainen kuin aikaisemmin terveyspalveluissa. Pieniä yksityisiä perhekoteja ketjutetaan suuremmiksi yksiköiksi, ja palvelua laajennetaan kattamaan myös lastensuojelun avohuollon sektoreita.

Avaamme vuosittain neljä-viisi uutta lastenkotia, ja arvioin, että kilpailu tulee kiristymään, sanoo yksityisen terveyskonserni Mehiläisen lastensuojelupalvelun johtaja Markus Jussila.

Tämä on sikäli vanhaa toetoa, että kelpoisuusvaatimukset työskentelyyn ovat tiukentuneet 2016, eikä enää ole tilannetta jossa työntekijät eivät täytä alan pätevyysvaatimuksia. Epäpätevänä voi työskennellä enää tietyn määrän alan opintoja suorittanut, ei kuka vaan. Ja tämäkin enintään vuoden, jolloin ehkäistään epäpätevien pääasiallinen palkkaaminen. Toki sektori muuttuu hitaasti, verrattain tuore asia ja käsittämätöntä että nyt vasta tähän kiinnitettiin huomiota. Syystä toki.

Mun mielestä on myös ihan käsittämätöntä, että yhteiskunnassamme mennään hissun kissun ja parannellaan vähemmistöjen asemaa yms, mutta sosiaalitoimen ja lastensuojelun uhrien hätä on edelleen näkymätöntä, sitä ei uskota, sitä vähätellään. Meillä on olemassa tällainen järjestelmä, joka on täynnä väkivaltaa ja vallankäyttöä eikä sen vaikutuksia mitenkään tunnusteta tai tunnisteta, siinäpä yksi sossujen lempisanoja. 

Vierailija kirjoitti:

blogit.perussuomalaiset. fi/inga-petjniemi/huolesta-ilmastohuoleen/

Lastensuojelun moniammatilliset kasvottomat ja asiakkaan tiedossa olemattomat ”ammattilaiset” ovat luoneet huolia jo vuosia milloin mistäkin unohtaen asiakkaan oikeusturvan.

Suomalaisessa lastensuojelussa eivät asiakkaat voi/saa määritellä tarpeitaan ja ongelmiaan, vaan ne luo ”moniammatillinen työryhmä”.

blogit.perussuomalaiset. fi/jaana-valle/lastensuojelu-on-suurta-bisnesta/

Kerron omakohtaisen tarinan, joka on täyttä totta. Nyt alkaa minulle riittää tämä lastensuojelun toiminta. Luulin lastensuojelun toiminnan tarkoituksen olevan auttaa perheitä selvittämään asioita ja auttaa lapsen pääsemään perheeseen takaisin, jos hänet on pois viety. Mutta kohdallani niin kuin monen muunkin kohdalla asia ei ole ollenkaan näin. Kirjoitan tästä siksi koska tämä on vaiettu asia. Olen itse yrittänyt saada asiaa mediaan kymmeniä kertoja eri tahojen kautta ketään ei kiinnosta. Ketään ei kiinnosta niin kauan, kunnes asia koskee läheistä tai itseä, vasta silloin silmät aukeavat.

blogit.perussuomalaiset. fi/juha-vuorio/lastensuojelusta/

Itse heräsin aiheeseen vuoden 2014 aikana, kun julkisuudessa ja somessa tuli Oulusta aivan kummia uutisia: Turvapaikka myönnettiin kirkossa eräälle nuorelle, sekä väkivaltaisilta näyttäviä videoita huostaanottotapahtumista.

blogit.perussuomalaiset. fi/tanja-isa-vahvelainen-2/lasten-hyvinvointi/

Lastensuojelun keskusliitto on ollut jo vuosikausia huolissaan lastensuojelun tilanteessa, lähinnä sen toimimattomuudesta. Liitto on sitä mieltä, ettei politiikka kykene näkemään kuinka tärkeää ehkäisevä työ on.

Välillä itsestäni tuntuu, että lapset ovat melkeinpä bisnestä joillekin tahoille. Sijaisperheille maksetaan tuhansia ja kunnat saavat valtion tukia.

Kunnat eivät saa valtiontukea enää sijoituksen jälkeen. Missä ne minun tuhannet ovat?

Nosto

Lastensuojelun keskusliitto

Lapsen oikeuksien toteutuminen sijaishuollon aikana edellyttää poliittista tahtotilaa panostaa sijaishuoltoon

29.10.2020

Kouluterveyskyselyn sijoitettujen lasten hyvinvointia kartoittavan selvityksen mukaan sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi ei ole yhtä korkealla tasolla kuin muulla tavoin asuvien lasten ja nuorten hyvinvointi. Tulokset osoittavat, ettei Suomi kykene täyttämään YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen velvoitteita täysimääräisesti.

Lapsenoikeusperustaisen sijaishuollon toteutuminen edellyttää vahvaa poliittisia tahtotilaa ja panostusta sijaishuollon kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Hyvinvointiyhteiskunnassa jokaisella lapsella on oltava oikeus saada yhtäläiset mahdollisuudet hyvään elämään.

Kouluterveyskyselyn tulokset koskien sijoitettujen lasten hyvinvointia julkaistiin 19.10.2020. Erityisen huolestuttavana voidaan pitää sijaishuollossa asuvien lasten ja nuorten kokemuksia väkivallasta. Yhteiskunnan turvautuessa viimesijaiseen lastensuojelun toimenpiteeseen, huostaanottoon, tulisi varmistaa, että sijaishuolto on lapselle turvallista eikä lasta uudelleen traumatisoivaa...Väkivaltakokemukset kertovat, ettei Suomi kykene täysimääräisesti täyttämään YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen velvoitteita. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan valtion tulee taata, että lasten huolenpidosta ja suojelusta vastaavat laitokset noudattavat toimivaltaisen viranomaisen antamia määräyksiä, jotka koskevat mm. turvallisuutta, henkilökunnan soveltuvuutta ja riittävää valvontaa.

1 224 kannatusilmoitusta

Vierailija kirjoitti:

1 224 kannatusilmoitusta

1242

Tutkimus sosiaalialan ammattilaisista: Vaientaminen ja hyssyttely hidastavat epäkohtiin puuttumista

Esimiehet eivät tunne sosiaalialan työntekijöiden oikeuksia ja velvollisuuksia.

Sosiaalialan ammattilaisten tulee ammattietiikkansa ja lainsäännön mukaan tuoda esiin näkemiään epäkohtia. Normaalisti niistä kerrotaan esimiehelle ja asia hoidetaan kuntoon. Aina ei suinkaan ole näin. Esimiehet saattavat pelotella alaisensa hiljaiseksi.

– Joskus työpaikalla ei ole toimivaa raportointimenettelyä tai hyssyttelyn kulttuuri elää jopa työntekijöiden kesken

Lastensuojelua ollaan parantamassa. STM:n työryhmän ehdotuksessa kiinnitetään erityistä huomiota lastensuojelun sijaishuoltoon, johon esitetään konkreettisia muutoksia.

– Nyt ensimmäistä kertaa lastensuojelun historiassa määritellään, mitä vaativa sijaishuolto tarkoittaa, kertoo erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen Kuntaliitosta.

Esityksen tavoitteena on, että lastensuojelun sijaishuollon sisältö ja rakenteet vastaisivat paremmin vaativan erityisen tuen tarpeita.

Puustinen-Korhonen on ollut mukana lakiesitystä valmistelevassa työryhmässä, joka ehdottaa muun muassa, että lastensuojelun sijaishuollossa sosiaalityöntekijällä voisi olla enintään 35 lasta asiakkaana.

Ehdotus lähtee lausuntokierrokselle, ja tarkoitus on saada laki voimaan 2022.

Aidosti isoin ongelma on ihan helvetin pska johtaminen ja resurssien puute. Samoin myös ennaltaehkäisevät tukitoimet olisi ihan jees mutta ketään ei kiinnosta. Jos sossulla on 1000 asiakasta niin kyllä se on aika mission impossible. Toisaalta osa näistä ihmisistä haluaa oikeasti auttaa, joten eivät halua irtisanoutuakaan. Täysin mädäntynyt koko homma.

Sosiaalialalla ei ole mikään hyssyttelykulttuuri. Siellä on jumalaton vaientamiskulttuuri. Samoin hoitoalalla. Miettikää nyt vähän millasta pskaa esim. hoitokotien todellisuudesta kertonut lähäri sai niskaansa. Ihme ettei ole jossain "onnettomuudessa" jo menehtynyt. Ja STM istuu tämän koko pskatunkion päällä kukkona kiekumassa.

Vanha uutinen...samaa vaan jauhetaan, mitään ei tapahdu

Rumat luvut lastensuojelusta julki: Joka kolmas epäpätevä työhönsä

11.11.2014 iltalehti

Valviran tuore raportti toteaa, että lastensuojelutyössä tapahtuu laajasti laittomuuksia.

Väärä huostaanotto

Lasten ja nuorten oikeuksia polkeva tilanne voi syntyä myös silloin, kun alaikäinen tarvitsee psykiatrista hoitoa. Vaikka hoitoa tarvitsevan elämäntilanne ei vaatisi lastensuojelun toimenpiteitä, hänet saatetaan sijoittaa sijaishuoltoon. Huostaanottoa on voitu pitää psykiatrisen hoidon ja jopa pelkän hoidon tarpeen arvioinnin edellytyksenä, raportti kertoo.

Pahimmillaan psykiatrisesti oirehtivat lapsi tai nuori on voitu sijoittaa sellaiseen laitokseen, jossa ei ole ammattitaitoista henkilökuntaa häntä varten.

yle

Epäpätevää henkilöstöä lastensuojelussa - oletko törmännyt?

Lastensuojelun henkilöstöstä kolmannes on epäpätevää, Valviran selvityksen mukaan. Lastensuojelu on toteutettu kunnissa vaihtelevasti. Onko lastensuojelu jo täysin rempallaan kunnissa?

12.5.2014

Turun Sanomat

Juristit: Lastensuojelu noudattaa heikosti lakia

Kokeneet lastensuojelujuristit arvioivat, että monet sosiaalityöntekijät eivät tunne alan lakeja.

Epäpätevyys johtaa heidän mielestään perusteettomiin huostaanottoihin sekä muuhun mielivaltaan.

Lastensuojeluasioita pitkään käsitelleet juristit Outi Mannonen ja Leeni Ikonen sanovat, että sosiaalityössä noudatetaan liikaa mutu-tuntumaa. Varsinkaan vanhemmat sosiaalityöntekijät eivät tunne lakia kunnolla.

– Sosiaalityöntekijän pitäisi tuntea edes lastensuojelulaki, sosiaalihuoltolaki ja hallintolaki. Nämä lait muodostavat loppuen lopuksi aika suppean alueen. Huomaan työssäni, että moni ei tunne edes osaa näistä, Ikonen sanoo.

– Meillä on tietenkin myös hyviä sosiaalityöntekijöitä, jotka noudattavat lakia. Mielestäni on myös paljon niitä, jotka eivät noudata, Mannonen toteaa.

Ikonen ja Mannonen nostavat esiin neljä asiaa lastensuojelun suurina epäkohtina.

Molemmat juristit kritisoivat vuonna 2008 voimaan tullutta lastensuojelulakia, joka heidän mukaansa vei sosiaalityöntekijän vallan huippuunsa.He kritisoivat voimakkaasti lastensuojelutuomioistuimena toimivaa hallinto-oikeutta, jossa huostaanoton perusteluksi voivat heidän mukaansa riittää sosiaalityöntekijöiden tekemät asiakaskirjaukset.

Juristien mielestä lastensuojeluasiat pitäisi käsitellä käräjäoikeuksissa.

– Käräjäoikeudessa väitteitä esittävän tulee näyttää väitteensä toteen. Hallinto-oikeudessa todistustaakka on perheellä, ei huostaanottoa hakevalla viranomaisella, Ikonen perustelee.

Vierailija kirjoitti:

yle

Epäpätevää henkilöstöä lastensuojelussa - oletko törmännyt?

Lastensuojelun henkilöstöstä kolmannes on epäpätevää, Valviran selvityksen mukaan. Lastensuojelu on toteutettu kunnissa vaihtelevasti. Onko lastensuojelu jo täysin rempallaan kunnissa?

12.5.2014

Turun Sanomat

Juristit: Lastensuojelu noudattaa heikosti lakia

Kokeneet lastensuojelujuristit arvioivat, että monet sosiaalityöntekijät eivät tunne alan lakeja.

Epäpätevyys johtaa heidän mielestään perusteettomiin huostaanottoihin sekä muuhun mielivaltaan.

Lastensuojeluasioita pitkään käsitelleet juristit Outi Mannonen ja Leeni Ikonen sanovat, että sosiaalityössä noudatetaan liikaa mutu-tuntumaa. Varsinkaan vanhemmat sosiaalityöntekijät eivät tunne lakia kunnolla.

– Sosiaalityöntekijän pitäisi tuntea edes lastensuojelulaki, sosiaalihuoltolaki ja hallintolaki. Nämä lait muodostavat loppuen lopuksi aika suppean alueen. Huomaan työssäni, että moni ei tunne edes osaa näistä, Ikonen sanoo.

– Meillä on tietenkin myös hyviä sosiaalityöntekijöitä, jotka noudattavat lakia. Mielestäni on myös paljon niitä, jotka eivät noudata, Mannonen toteaa.

Ikonen ja Mannonen nostavat esiin neljä asiaa lastensuojelun suurina epäkohtina.

Molemmat juristit kritisoivat vuonna 2008 voimaan tullutta lastensuojelulakia, joka heidän mukaansa vei sosiaalityöntekijän vallan huippuunsa.He kritisoivat voimakkaasti lastensuojelutuomioistuimena toimivaa hallinto-oikeutta, jossa huostaanoton perusteluksi voivat heidän mukaansa riittää sosiaalityöntekijöiden tekemät asiakaskirjaukset.

Juristien mielestä lastensuojeluasiat pitäisi käsitellä käräjäoikeuksissa.

– Käräjäoikeudessa väitteitä esittävän tulee näyttää väitteensä toteen. Hallinto-oikeudessa todistustaakka on perheellä, ei huostaanottoa hakevalla viranomaisella, Ikonen perustelee.

Ehdottomasti käräjäoikeuteen, loppuu se vääristely