Kansalaisaloite - Lastensuojelun mielivaltainen oikeus lapsiimme korjattava.

Mä en ymmärrä tätä kuviota. Näen työn kautta ja lähellä lapsia, jotka olisi pitänyt ottaa kiireellisesti huostaan jo ajat sitten. Mitään ei tapahdu. Jotain tukea varmasti annetaan, mutta missään se ei näy. Monisäikeiset ongelmat jatkuvat ja lapset voivat pahoin. Ei avohuollon tukitoimet riitä ihan mihin tahansa, varsinkaan jos perheellä ei ole halua/kykyä/voimavaroja tehdä itse asioidensa eteen jotain.

Voiko olla niin, että lastensuojelun toimissa on voimakkaita alueellisia eroja?

Vierailija kirjoitti:

Turkkari 20.10

Isoäidit osoittivat mieltään Salossa paremman lastensuojelun puolesta – Heillä oli viesti myös Krista Kiurulle

Eri puolilta Varsinais-Suomea saapuneet isoäidit jakavat toisilleen iskulausein varustettuja kylttejä Salon kaupungintalon edustalla.

"Läheiskartoitus tehtävä", yhdessä lukee. Toinen on kohdistettu perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle (sd). Siinä vaaditaan selvitystä Suomen lastensuojelun nykytilanteesta.

Ryhmä isoäitejä järjesti tiistaina Salossa mielenilmauksen paremman lastensuojelun puolesta. He ovat osa Kadotetut lapset -kansalaisliikettä, johon kuuluu lapsenlapsensa lastensuojelussa menettäneitä isovanhempia sekä joukko lasten ja nuorten parissa työskenteleviä asiantuntijoita.

– Salo on hyvä paikka aloittaa, koska täällä otetaan huostaan paljon lapsia. Ongelmia on kuitenkin joka puolella Suomea, ja seuraavaksi menemme johonkin toiseen kaupunkiin, eräs liikkeen aktiiveista kertoi.

20.11.2020 klo.14 - 17

Lastenoikeuksien päivänä eduskuntatalon rappusilla mielenilmaisu lastensuojelun epäkohdista.

Kaikki kynnellekykenevät paikalle.

Salossa jo oli 20.10.20 mielenilmaisu asiasta

Kadotetut lapset (kadotetutlapset. fi)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poistakaa välit

www. ts. fi /uutiset/paikalliset/5098607/Isoaidit+osoittivat+mieltaan+Salossa+paremman+lastensuojelun+puolestaHeilla+oli+viesti+myos+Krista+Kiurulle

www. ts. fi /uutiset/kotimaa/4867717/Isoaiti+on+nahnyt+huostaanotettuja+lapsia+kolmesti+kuuden+vuoden+aikana++Sijaishuollon+ymparilla+valtava+bisnes

Pinnalle

En allekirjoita tätä kansalaisaloitetta, koska minusta näyttää enemmänkin siltä, että lapsia ei oteta huostaan, vaikka pitäisi. Tiedän montakin perhettä, josta lapset olisi ehdottomasti otettava pois, mutta ei vaan oteta. Paskat vanhemmat saavat pilata lastensa elämän, lopullisesti.

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä on myös ihan käsittämätöntä, että yhteiskunnassamme mennään hissun kissun ja parannellaan vähemmistöjen asemaa yms, mutta sosiaalitoimen ja lastensuojelun uhrien hätä on edelleen näkymätöntä, sitä ei uskota, sitä vähätellään. Meillä on olemassa tällainen järjestelmä, joka on täynnä väkivaltaa ja vallankäyttöä eikä sen vaikutuksia mitenkään tunnusteta tai tunnisteta, siinäpä yksi sossujen lempisanoja. 

Tämä

Vierailija kirjoitti:

En allekirjoita tätä kansalaisaloitetta, koska minusta näyttää enemmänkin siltä, että lapsia ei oteta huostaan, vaikka pitäisi. Tiedän montakin perhettä, josta lapset olisi ehdottomasti otettava pois, mutta ei vaan oteta. Paskat vanhemmat saavat pilata lastensa elämän, lopullisesti.

Juuri näin se on. Olen nähnyt myös tämän. Huostaanotto on niin äärimmäinen keino, että siihen ei aleta vaikka pitäisi.

Vierailija kirjoitti:

Mä en ymmärrä tätä kuviota. Näen työn kautta ja lähellä lapsia, jotka olisi pitänyt ottaa kiireellisesti huostaan jo ajat sitten. Mitään ei tapahdu. Jotain tukea varmasti annetaan, mutta missään se ei näy. Monisäikeiset ongelmat jatkuvat ja lapset voivat pahoin. Ei avohuollon tukitoimet riitä ihan mihin tahansa, varsinkaan jos perheellä ei ole halua/kykyä/voimavaroja tehdä itse asioidensa eteen jotain.

Voiko olla niin, että lastensuojelun toimissa on voimakkaita alueellisia eroja?

Vanhemmat eivät aina ota apua vastaan, eivät ymmärrä saavansa jo apua tai eivät myönnä lapsensa olevan suorastaan vaarassa. Turhan takia ketään ei huostaanoteta. On jo todella suuret ongelmat, jos lapsi viedään kotoa pois.

Vierailija kirjoitti:

Mä en ymmärrä tätä kuviota. Näen työn kautta ja lähellä lapsia, jotka olisi pitänyt ottaa kiireellisesti huostaan jo ajat sitten. Mitään ei tapahdu. Jotain tukea varmasti annetaan, mutta missään se ei näy. Monisäikeiset ongelmat jatkuvat ja lapset voivat pahoin. Ei avohuollon tukitoimet riitä ihan mihin tahansa, varsinkaan jos perheellä ei ole halua/kykyä/voimavaroja tehdä itse asioidensa eteen jotain.

Voiko olla niin, että lastensuojelun toimissa on voimakkaita alueellisia eroja?

On isoja alueellisia eroja. Toisissa kunnissa etenkin pienissä talous on niin kurjissa kantimissa, että yhden perheen lasten huostaanotto veisi koko kaupungin sosiaalitoimen budjetin, näin ollen ei huostata vaan yritetään kestää. Toisaalla taas tilanne on, että lastensuojelussa ei ole sosiaalityöntekijöitä, huutava pula on jatkuvasti vuodesta toiseen mm. Vantaalla. Monesti ongelma saattaa olla myös, että avohuollon palveluja on alimitoitettu, niitä on, mutta niitä tarvitsevia perheitä on moninkertaisesti enemmän.

Olemme lastensuojelun asiakkaita olleet jo yli 10v, johtuen lasten isästä (pitkä juttu). 

No mutta kuitenkin, olemme 10v aikana asuneet 4 eri paikkakunnalla (syynä se lasten isä). 

Täytyy sanoa, että eri kaupungeissa on SUURET EROT lastensuojelussa. Eli meidän tapauksessa mitään yhteinäistä linjaa valtakunnallisesti vaan riippuu täysin paikkakunnasta ja ennen kaikkea työntekijästä. Yhdellä paikkakunnalla aiempi työntekijä oli ihan eri mieltä asioista kuin toinen työntekijä (joka tiiviisti kyllä perehtyi tilanteeseemme, eli ei ole kyse että oli uusi). 

Pinnalle

Lastensuojelun Keskusliitto

Sijaishuollon valvontaan tarvitaan yhtenäinen rakenne 22.09.2020

Suomessa on edelleen ihmisoikeusongelmia. 24 järjestöä on jättänyt ensimmäisen yhteisen varjoraportin YK:lle taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien lukuisista puutteista.

24 järjestöä jätti yhteisen raportin YK:lle taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien lukuisista puutteista. Varjoraportissa kansalaisjärjestöt nostavat esiin valtion vastuuta toteuttaa sille asetetut ihmisoikeusvelvoitteet, muun muassa lastensuojelun osalta.

Yhteensä 24 suomalaista kansalaisjärjestöä on jättänyt kaikkien aikojen ensimmäisen yhteisen varjoraportin YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien (TSS) komitealle.

Varjoraportti välittää komitealle kansalaisjärjestöjen keräämiä tietoja siitä, että monet taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet jäävät Suomessa toteutumatta. Tällaisia ovat esimerkiksi puutteet sosiaaliturvan tasossa ja yhdenvertaisessa pääsyssä terveydenhuoltoon.

Järjestöt vaativat, että Suomi ottaa vakavasti pitkään jatkuneet ihmisoikeusongelmat, joista osaa koronapandemia on entisestään syventänyt. Järjestöt vaativat myös, että lastensuojelussa turvataan riittävä ja pätevä henkilöstö sekä tehostetaan sijaishuollon valvontaa yhtenäisen kansallisen ohjaus- ja valvontarakenteen avulla.

Vierailija kirjoitti:

Lastensuojelun Keskusliitto

Sijaishuollon valvontaan tarvitaan yhtenäinen rakenne 22.09.2020

Suomessa on edelleen ihmisoikeusongelmia. 24 järjestöä on jättänyt ensimmäisen yhteisen varjoraportin YK:lle taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien lukuisista puutteista.

24 järjestöä jätti yhteisen raportin YK:lle taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien lukuisista puutteista. Varjoraportissa kansalaisjärjestöt nostavat esiin valtion vastuuta toteuttaa sille asetetut ihmisoikeusvelvoitteet, muun muassa lastensuojelun osalta.

Yhteensä 24 suomalaista kansalaisjärjestöä on jättänyt kaikkien aikojen ensimmäisen yhteisen varjoraportin YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien (TSS) komitealle.

Varjoraportti välittää komitealle kansalaisjärjestöjen keräämiä tietoja siitä, että monet taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet jäävät Suomessa toteutumatta. Tällaisia ovat esimerkiksi puutteet sosiaaliturvan tasossa ja yhdenvertaisessa pääsyssä terveydenhuoltoon.

Järjestöt vaativat, että Suomi ottaa vakavasti pitkään jatkuneet ihmisoikeusongelmat, joista osaa koronapandemia on entisestään syventänyt. Järjestöt vaativat myös, että lastensuojelussa turvataan riittävä ja pätevä henkilöstö sekä tehostetaan sijaishuollon valvontaa yhtenäisen kansallisen ohjaus- ja valvontarakenteen avulla.

Etusivu

Keskusliitto

Lastensuojelu

Lapsen oikeudet

Ehkäisevä työ

Kansainvälinen työ

Medialle

SyötteetFacebookTwitterInstagramYouTubeFISVEN

Lastensuojelun Keskusliitto

Etsi sivustolta

Etsi sivustolta..

Etusivu Teemat Lastensuojelu Sijaishuollon valvontaan tarvitaan yhtenäinen rakenne

Sijaishuollon valvontaan tarvitaan yhtenäinen rakenne

22.09.2020

LASTENSUOJELU

VERKKOUUTISET

Teksti tummalla taustalla: Suomessa on edelleen ihmisoikeusongelmia. 24 järjestöä on jättänyt ensimmäisen yhteisen varjoraportin YK:lle taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien lukuisista puutteista.

24 järjestöä jätti yhteisen raportin YK:lle taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien lukuisista puutteista. Varjoraportissa kansalaisjärjestöt nostavat esiin valtion vastuuta toteuttaa sille asetetut ihmisoikeusvelvoitteet, muun muassa lastensuojelun osalta.

Yhteensä 24 suomalaista kansalaisjärjestöä on jättänyt kaikkien aikojen ensimmäisen yhteisen varjoraportin YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien (TSS) komitealle.

Varjoraportti välittää komitealle kansalaisjärjestöjen keräämiä tietoja siitä, että monet taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet jäävät Suomessa toteutumatta. Tällaisia ovat esimerkiksi puutteet sosiaaliturvan tasossa ja yhdenvertaisessa pääsyssä terveydenhuoltoon.

Järjestöt vaativat, että Suomi ottaa vakavasti pitkään jatkuneet ihmisoikeusongelmat, joista osaa koronapandemia on entisestään syventänyt. Järjestöt vaativat myös, että lastensuojelussa turvataan riittävä ja pätevä henkilöstö sekä tehostetaan sijaishuollon valvontaa yhtenäisen kansallisen ohjaus- ja valvontarakenteen avulla.

”Taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet eivät toteudu itsestään, vaan niiden edistäminen vaatii valtiolta ja kunnilta aktiivisia poliittisia ja taloudellisia toimenpiteitä”, painottaa varjoraporttia koordinoineen Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila.

Järjestöjen suositukset Suomen valtiolle lastensuojelusta:

Sijaishuollon valvontaan ja ohjaukseen pitää vakiinnuttaa kansallisesti yhtenäinen ohjaus- ja valvontarakenne.

Lastensuojelupalveluiden käytöstä ja kokemuksista tarvitaan lisää tutkimus- ja seurantatietoa eroteltuna äidinkielen ja kansallisuuden perusteella.

Perheet tarvitsevat tietoa palveluista omalla äidinkielellä.

Lastensuojelulain, sosiaalihuoltolain ja kotouttamislain integraatioon tulisi kiinnittää enemmän huomiota muun muassa ilman huoltajaa maahan tulleiden lasten kohdalla.

Sijaishuollossa lapsen kuuleminen ja lapsen edun arviointi on toteutettava myös silloin, kun vanhempi on suorittamassa vankeusrangaistusta.

MTV: 20.5.2020 Lastensuojelun kanteluita ennätysmäärä – lasten omat kantelut lisääntyneet, valtaosa aiheellisia

Lastensuojelun kanteluita tehtiin viime vuonna ennätykselliset 363 kappaletta.

MTV:n uutisten mukaan uutta on se, että ilmoituksen tekee yhä useammin lapsi itse. Esittelijäneuvos Tapio Räty eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta kertoo MTV:n uutisille, että lasten tekemien kanteluiden taustalla ovat oikeusasiamiehen lastensuojelulaitoksiin määräämät tarkastukset.

Rädyn mukaan lasten tekemistä kanteluista aiheellisia on noin 70–80 prosenttia. Viime vuonna lapset tekivät itse noin 50 kantelua.

Lastensuojelun kantelu on eduskunnan oikeusasiamiehelle tehtävä epäily viranomaisen menettelyvirheistä tai lainvastaisuuksista. Valtaosa kaikista kanteluista koski huostaanotettuja lapsia, Räty sanoo MTV:lle.

Itselleni on tullut käsitys, että lastensuojelussa ei osata priorisoida asiakkaita. Käytetään aikaa vääriin huolicaseihin, jotka joku on tehnyt nimettömästi ja syy voi olla, että lapselta puuttui sukka kaupassa tai lapsi karkasi vanhemman silmien alta viideksi sekunniksi. Sitten sossut vierailevat tällaisissa perheissä haastattelemassa, että miten se sukka puuttui jalasta. Näitä tapauksia tietää jokainen tuttavapiiristä. Ihan kuin sossuilla ei olisi mitään järkeä teoissaan ja kaikki menee läpi. Yhteiskunnan varojen tuhlaamista tällainen toiminta. Normaali ihminen ymmärtäisi, että tällaiset huolet pitäisi mennä ö-mappiin, eikä perheitä kuulu vaivata tällaisilla. Pitäisi saada jonkinlainen korvaus aiheettomista lasuilmoituksista, koska niihin tuhrautuu palkallista työaikaa.

Minun lapsi on huostaanotettu laitokseen. Siellä ei ole mitään harrastustoimintaa, ei käy koulua ja nuoret tuovat huumeita sinne.

Sossua en saa vaihdettua eikä tämä suostu puhumaan edes kotiuttamisesta vaikka laitoksessa asiat on sekaisin. Kyseessä laitos josta uutisoitiin vuoden alussa laittomuuksista.

Tällaisissa laitoksissa meidän lapsia pidetään.

Minun muksulle olisi tarvittu terapiaa mutta laitokseen pistettiin ja siellä on. Kohta 18 v eikä tule veronmaksajaa vaan kuluttaja kun syrjäytyy heti kun jälkihuolto loppuu 25 vuotiaana kun sossu lakkaa maksamasta asunnon ja toimeentulon.

Tämä on halpaa ja perheitä yhdistävää.

Tässä esimerkikki hyvästä perheestä, joka sai lasun. Mitä järkeä tässä systeemissä on?

Lastensuojelun keskusliitto lapsenmaailma. fi

Onko lastensuojelun asiakkaalla oikeuksia?

30.10.2020

Kirjoittaja on viestinnän ammattilainen ja erityislapsen tavallinen äiti, joka päätyi katsomaan lastensuojelua asiakkaan näkökulmasta. Hänestä etenkään erityislapsiperheet eivät kuulu lähtökohtaisesti lastensuojeluun vaan terveydenhuoltoon.

Kolumnistin mukaan lastensuojelun dokumentaatio on yksi valtava kokonaisuus, jossa asiakkaan oikeusturva horjuu.

Uskallan väittää, etten ole ainoa, jossa sana ”lastensuojelu” herättää pelkoa.

Olen ammatiltani toimittaja. Työni on ottaa selvää asioista. Silti erityislapsen äitinä – ja juuri siksi – minun on lastensuojelun asiakkaana täytynyt tehdä valtavasti työtä löytääkseni tietoa edes perusoikeuksistamme.

Lastensuojelusta emme ole tietoa saaneet, vaikka olisi pitänyt. Selvitystyö onkin vaatinut kymmeniä puheluita, sähköposteja ja lastensuojelulain ja lain sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista lukemista. Olen soittanut sijoitettujen lasten yhdistyksiin, aluehallintovirastoihin, ylitarkastajille, juristeille, sosiaaliasiamiehille ja välillä potilasasiamiehelle. Olen kysynyt myös tavallisten ihmisten kokemuksia....jatkuu

Lue myös aiemmat kirjoitukset:

Kuka valvoo sijaisperheen työtä? (01.10.2020)

Miksi perhetyö on lastensuojelukoneen ainoa tukimuoto? (06.08.2020)

Onko lastensuojelulla sielua? (29.05.2020)

Saavatko perheet haluamaansa tukea lastensuojelussa? (30.04.2020)

Entä jos sinä päätyisit lastensuojelun asiakkaaksi? (23.03.2020)

Vierailija kirjoitti:

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

Tässä esimerkikki hyvästä perheestä, joka sai lasun. Mitä järkeä tässä systeemissä on?

Kannattaisi jokaisen miettiä paljonko maksaa, kun kaksi sossuvirkailijaa matkustaa perheen luokse aiheettoman lasun takia. Tässäkin lasun aiheettomuus olisi voitu jo selvittää pelkästään puhelimessa, jos sitäkään, kun lasun aihe oli täysin järjetön. Aihe oli tässä siis, että lapset eivät syö hiilareita, proteiinia ja rasvaa. Mitään ruoka-ainetta ei siis jää jäljelle, joten olisi pitänyt olla selvä, että tämä lasu oli piruilupila. Siksi lasut pitäisi saada vain nimellisiksi ja laskut perään näiden pilojen tekijöille.

Vierailija kirjoitti:

Lastensuojelun keskusliitto lapsenmaailma. fi

Onko lastensuojelun asiakkaalla oikeuksia?

30.10.2020

Kirjoittaja on viestinnän ammattilainen ja erityislapsen tavallinen äiti, joka päätyi katsomaan lastensuojelua asiakkaan näkökulmasta. Hänestä etenkään erityislapsiperheet eivät kuulu lähtökohtaisesti lastensuojeluun vaan terveydenhuoltoon.

Kolumnistin mukaan lastensuojelun dokumentaatio on yksi valtava kokonaisuus, jossa asiakkaan oikeusturva horjuu.

Uskallan väittää, etten ole ainoa, jossa sana ”lastensuojelu” herättää pelkoa.

Olen ammatiltani toimittaja. Työni on ottaa selvää asioista. Silti erityislapsen äitinä – ja juuri siksi – minun on lastensuojelun asiakkaana täytynyt tehdä valtavasti työtä löytääkseni tietoa edes perusoikeuksistamme.

Lastensuojelusta emme ole tietoa saaneet, vaikka olisi pitänyt. Selvitystyö onkin vaatinut kymmeniä puheluita, sähköposteja ja lastensuojelulain ja lain sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista lukemista. Olen soittanut sijoitettujen lasten yhdistyksiin, aluehallintovirastoihin, ylitarkastajille, juristeille, sosiaaliasiamiehille ja välillä potilasasiamiehelle. Olen kysynyt myös tavallisten ihmisten kokemuksia....jatkuu

Olen onnistunut löytämään lastensuojelun kentältä luottohenkilöitä, jotka ovat auttaneet kulisseissa. (Kyllä, se on ollut valitettavasti tarpeellista. Olen tarvinnut ”suomentajaa” sille, mitä tapahtui tai on tapahtumassa, mitä se tarkoittaa ja mihin se mahdollisesti voi johtaa.)

Tietoa oikeuksistamme ei ole helposti saatavilla, vaikka pitäisi olla – etenkin, kun asia koskee elämän tärkeintä aluetta: perhettä ja kotia.

Laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, tarkemmin sen neljännessä pykälässä, todetaan: ”Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet…”

Lastensuojelu tarjoaa monen kokemuksen mukaan lähtökohtaisesti pelkästään perhetyötä kaikille asiakkailleen riippumatta siitä, mitä perhe itse ja laki sanoo. Valtavan koneen työntekijöillä ei ole liikkumavaraa, eikä asiakkailla juuri vaikuttamisen mahdollisuuksia, vaikka muuta väitetään.

Kieltäytymisestä ei saisi tulla sanktioita, mutta siitä tulee. Yleensä aletaan uhkailla huostaanotolla.

Meillä on laillinen oikeus pyytää sellaista palvelua, josta olisi perheellemme hyötyä. Em. lain kahdeksannessa pykälässä todetaan: ”…on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen”.