Lue keskustelun säännöt.
Kansalaisaloite - Lastensuojelun mielivaltainen oikeus lapsiimme korjattava.
08.10.2020 |
Mainiota, että ihmiset ovat ehkä viimein aktivoituneet ja heränneet ongelman ratkaisemiseen.
Keskustelua aiheesta.
Kommentit (943)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pidetään ylhäällä
Pidetään ja yritetään pitää lasten ja nuorten puolta. Heillä on oikeus turvalliseen ja huolehtivaan kotiin. On kyse lasten eikä vanhempien oikeuksista.
Ylös
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kovasti tätä bisnestä hoette, mutta onko sillä mitään totuuspohjaa. Pitäisikö lastensuojelu toteuttaa vapaaehtoispohjalta? Miten se onnistuisi, kun jonkun täytyy kuitenkin maksaa laskut? Olenko minä sukulaissijaisvanhempana mielestänne tekemässä bisnestä?
Vierailija kirjoitti:
Kovasti tätä bisnestä hoette, mutta onko sillä mitään totuuspohjaa. Pitäisikö lastensuojelu toteuttaa vapaaehtoispohjalta? Miten se onnistuisi, kun jonkun täytyy kuitenkin maksaa laskut? Olenko minä sukulaissijaisvanhempana mielestänne tekemässä bisnestä?
Lapsilla ei saisi tehdä voittoa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on bisnes. Siksi lapsia sijoitetaan. Ja siksi sijoitusmäärät kasvavat.
Jani Kaarolta oli Ylellä joskus hyvä kannanotto asiaan. Oikeilla jäljillä olet.
Jani Kaaron kolumni: Myös lastensuojelu on Suomessa bisnestä
Vanhusten lisäksi voittoa tehdään myös nuorista, kirjoittaa toimittaja Jani Kaaro.3.3.2019Monelle saattaa tulla yllätyksenä, miten suuresti lastensuojelun palvelurakenne on viime vuosina yksityistynyt.
Nyt kun suomalaiset ovat havahtuneet, että juuri tällaiset salkkumiehet käärivät voittoa meidän vanhuksistamme, ei pidä unohtaa. että salkkumiehiä häärii myös elämänjanan toisessa päässä – lastensuojelussa.
Monelle saattaa tulla yllätyksenä, miten suuresti lastensuojelun palvelurakenne on viime vuosina yksityistynyt.Palveluntarjoajista enää alle viidennes on julkisia(siirryt toiseen palveluun) ja yksityistyminen syvenee koko ajan. Kun tutkijat äskettäin selvittivät(siirryt toiseen palveluun) lastensuojelun yksityisiä toimijoita he havaitsivat, että kenttä on jatkuvassa muutoksessa.
Yksityisiä toimijoita on monenlaisia, mutta siellä on mukana myös toimijoita, jotka ovat jonkin ulkomaisen tai kansainvälisen sijoitusyhtiön salkussa. Tuttuja nimiä ovat Attendo, Esperi ja Mehiläinen, joilla vanhustenhuollon lisäksi on tukeva sija lastensuojelupalveluissa. Merkittävä toimija lastensuojelussa on myös Arjessa Oy, jonka omistaa nykyään Humana AB, jonka omistus puolestaan on Jerseyn veroparatiisiin rekisteröidyllä Argan Capitalilla. Tämän lisäksi on tietenkin kirjava joukko pienempiä yrityksiä ja yleishyödyllisiä yhteisöjä, jotka ovat yhtiöittäneet lastensuojelupalvelunsa.
Mitä lastensuojelun maailmassa tapahtuu, siitä tiedämme kovin vähän me, jotka emme koskaan joudu sen kanssa tekemisiin. Viime aikoina virallisista lähteistä on kuitenkin kuultu äänenpainoja, joiden mukaan kaikki ei taida olla hyvin.
Aluehallintovirastoissa ehdoton valtaosa sosiaalihuollon kanteluista koskee lastensuojelua(siirryt toiseen palveluun). Myös oikeuskanslerin viraston selvitys(siirryt toiseen palveluun), josta tiedotettiin viime vuonna, on karua luettavaa. Tässä pääkohtia:
• Pätevistä työntekijöistä on pulaa, eikä palkkaus houkuttele alalle.
• Lastensuojelu on medikalisoitumassa, eli sosiaalisia ongelmia hoidetaan yhä enemmän lääkkeillä.
• Kuntien resurssit eivät riitä lastensuojelun valvontaan, minkä vuoksi tilalle on ehdotettu omavalvontaa (mahtava idea, eikö?).
• Käsittelyajat ovat monessa kunnassa liian pitkiä eivätkä valvontaraportit ole luotettavia.
• Lastensuojelun laadun valvonta on varsin heikkoa.
• Kun lastensuojelu on siirtynyt yksityiselle sektorille, kunnat eivät huolehdi riittävästi kunnan vastuulle jäävistä asioista, kuten lasten perusoikeuksien toteutumisesta. Yksityiset alkavat käyttämään viranomaisia päätösten tuottajina.
Lastensuojelun bisneistymistä seuranneena en voi olla kiinnittämättä huomiota yhteen seikkaan ylläolevassa listassa. ”Pätevistä työntekijöistä on pulaa eikä palkkaus houkuttele alalle.” Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon markkinat Suomessa olivat vuonna 2016 700 miljoonaa euroa. Sijoitetun pääoman tuotto samaisilla markkinoilla taas oli 15 prosenttia(siirryt toiseen palveluun), eli hyvä. Jos ala kerran on niin tuottoisa, että se houkuttelee pääomasijoittajia, miksi palkkaus ei houkuttele alalle päteviä työntekijöitä?
Kun katselen hoivapalveluiden bisneistymisestä – vanhukset, lastensuojelu, kehitysvammaiset – mieleen tulee tarina, jonka kuulin Yhdysvalloissa. Minkä arvoinen on musta työtön mies jossakin Atlantan slummissa? Vastaus: Ei minkään arvoinen. Hän on yhteiskunnalle kuluerä. Mutta jos saat hänet pikkurikkeestä yksityisvankilaan, hänelle voidaan laskea arvo. Nyt hänellä voi nimittäin tehdä rahaa.
Siinäpä aikamme kuva loogiseen päätepisteeseen vietynä.
Erinomaisia kommentteja. Ei kannata olla sinisilmäinen ja kuvitella että kaikessa on kyse vain lapsen edusta, vaikka hyvä aie taustalla olisikin. Yksitystämisen tie johtaa yhä räikeämpiin väärinkäyttöihin. Amerikan mallilla ei pitäisi olla sijaa meidän yhteiskunnassamme (vaikka toki esim. vapaaehtoistyön suhteen sieltäkin voisi ottaa oppia).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kovasti tätä bisnestä hoette, mutta onko sillä mitään totuuspohjaa. Pitäisikö lastensuojelu toteuttaa vapaaehtoispohjalta? Miten se onnistuisi, kun jonkun täytyy kuitenkin maksaa laskut? Olenko minä sukulaissijaisvanhempana mielestänne tekemässä bisnestä?
Lapsilla ei saisi tehdä voittoa
Eipä sitä voittoa perhehoidossa tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kovasti tätä bisnestä hoette, mutta onko sillä mitään totuuspohjaa. Pitäisikö lastensuojelu toteuttaa vapaaehtoispohjalta? Miten se onnistuisi, kun jonkun täytyy kuitenkin maksaa laskut? Olenko minä sukulaissijaisvanhempana mielestänne tekemässä bisnestä?
Lastensuojelu ei saa tehdä lapsilla voittoa.
Eikä haalia materiaalia koneistoonsa siksi että turvaisi omat työpaikkansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kovasti tätä bisnestä hoette, mutta onko sillä mitään totuuspohjaa. Pitäisikö lastensuojelu toteuttaa vapaaehtoispohjalta? Miten se onnistuisi, kun jonkun täytyy kuitenkin maksaa laskut? Olenko minä sukulaissijaisvanhempana mielestänne tekemässä bisnestä?
Lapsilla ei saisi tehdä voittoa
Jos laitos toimii plus miinus tasolla, kuka maksaa henkilökunnan palkat ja muut kustannukset?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kovasti tätä bisnestä hoette, mutta onko sillä mitään totuuspohjaa. Pitäisikö lastensuojelu toteuttaa vapaaehtoispohjalta? Miten se onnistuisi, kun jonkun täytyy kuitenkin maksaa laskut? Olenko minä sukulaissijaisvanhempana mielestänne tekemässä bisnestä?
Lapsilla ei saisi tehdä voittoa
Jos laitos toimii plus miinus tasolla, kuka maksaa henkilökunnan palkat ja muut kustannukset?
Voittoa.
Se ei tarkoita, etteikö saisi tuottaa sen verran, että laitos pyörii.
Mutta nythän koko sosiaaliala paisuu kuin pullataikina kun kaikki haluavat helppoa rahaa.
Järjestöt on myös samalla haaskalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kovasti tätä bisnestä hoette, mutta onko sillä mitään totuuspohjaa. Pitäisikö lastensuojelu toteuttaa vapaaehtoispohjalta? Miten se onnistuisi, kun jonkun täytyy kuitenkin maksaa laskut? Olenko minä sukulaissijaisvanhempana mielestänne tekemässä bisnestä?
Lastensuojelu ei saa tehdä lapsilla voittoa.
Eikä haalia materiaalia koneistoonsa siksi että turvaisi omat työpaikkansa.
Kukaan ei haalia lapsia mihinkään. Apua tarvitsevia lapsia on niin paljon, että sossut ovat valtavan työmäärän alla. Sijoituspaikoista on pulaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kovasti tätä bisnestä hoette, mutta onko sillä mitään totuuspohjaa. Pitäisikö lastensuojelu toteuttaa vapaaehtoispohjalta? Miten se onnistuisi, kun jonkun täytyy kuitenkin maksaa laskut? Olenko minä sukulaissijaisvanhempana mielestänne tekemässä bisnestä?
Lapsilla ei saisi tehdä voittoa
Jos laitos toimii plus miinus tasolla, kuka maksaa henkilökunnan palkat ja muut kustannukset?
Voittoa.
Se ei tarkoita, etteikö saisi tuottaa sen verran, että laitos pyörii.
Mutta nythän koko sosiaaliala paisuu kuin pullataikina kun kaikki haluavat helppoa rahaa.
Järjestöt on myös samalla haaskalla.
Mistä sitä helppoa rahaa saa? Lasten ja nuorten hoito ja kasvatus ei ainakaan ole helppoa. Etenkin kun sijoitetuilla on usein haasteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelusta tuli miljardibisnes ja sijaishuollossa elää ”kadotettuja” lapsia, kansanedustaja Sari Tanus muistutti eduskunnassa
21.11.2019
Suomessa oli viime vuonna kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna 18 544 lasta, ja näistä vain 689 lasta on sijoitettuna sukulais- tai läheisperheisiin.Kansanedustaja Sari Tanus kysyi, aiotaanko lastensuojelun nykytilaa selvittää ja korjata.
– Sijaishuollossa elää lapsia, joiden yhteydenpidon vanhempiin, isovanhempiin ja muihin läheisiin lastensuojeluviranomainen on joko kokonaan katkaissut tai rajoittanut yhteydenpitoa muutoin ankarasti. Puhutaan jopa kadotetuista lapsista, kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanus kertoi eduskunnan kyselytunnilla tänään.
Se on ihan sukulaisista kiinni, ettei heille sijoiteta. Suurin osa sijoitetaan perheisiin eikä siinä ole mitään bisnestä.
Thl kertoo aivan muuta Sijoitukset ammatillisiin perhekoteihin ovat vähentyneet jo kymmenen vuoden ajan, ja lasku jyrkkeni 2019 (-12 % vuodesta 2018, -42 % vuodesta 2009).
Aivan ammatillisten perhekotien osuus on laskenut ja mitä ilmeisemmin perhehoidon osuus noussut. Toivottavasti suuntaus nousee edelleen ja sijaisperheitä saadaan lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kovasti tätä bisnestä hoette, mutta onko sillä mitään totuuspohjaa. Pitäisikö lastensuojelu toteuttaa vapaaehtoispohjalta? Miten se onnistuisi, kun jonkun täytyy kuitenkin maksaa laskut? Olenko minä sukulaissijaisvanhempana mielestänne tekemässä bisnestä?
Lastensuojelu ei saa tehdä lapsilla voittoa.
Eikä haalia materiaalia koneistoonsa siksi että turvaisi omat työpaikkansa.
Kukaan ei haalia lapsia mihinkään. Apua tarvitsevia lapsia on niin paljon, että sossut ovat valtavan työmäärän alla. Sijoituspaikoista on pulaa.
Lastensuojelu ei muuta teekään kuin haali sitä materiaalimakkaraa. Ja paisuu ja paisuu.
Vierailija kirjoitti:
Se on bisnes. Siksi lapsia sijoitetaan. Ja siksi sijoitusmäärät kasvavat.
Huostaanotto ja/tai kodin ulkopuolinen sijoitus ovat kunnille älyttömän kallista "hupia". Jos bisneksestä mitään ymmärtää, niin tämä ei ole kyllä hyvää bisnestä. Ja kunnan sosiaalityö ne huostaanotot tekee. Ja vaikka perhekodit, sijaisvanhemmat jne saavatkin heille sijoitetuista lapsista tuloja, tekevät heillä bisnestä, yksinään perhekoti tms ei päätä lasten houstaanotoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sosaailityöntekijöiltä pitäisi ottaa kokonaan pois päätösvalta.
Sosiaalityöntekijällä ei saisi olla valtuuksia päättää lapseen kohdistuvista päätöksistä.
Päätöksentekoon on saatava muutos!
Perheille on taattava kunnollinen oikeusturva!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelusta tuli miljardibisnes ja sijaishuollossa elää ”kadotettuja” lapsia, kansanedustaja Sari Tanus muistutti eduskunnassa
21.11.2019
Suomessa oli viime vuonna kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna 18 544 lasta, ja näistä vain 689 lasta on sijoitettuna sukulais- tai läheisperheisiin.Kansanedustaja Sari Tanus kysyi, aiotaanko lastensuojelun nykytilaa selvittää ja korjata.
– Sijaishuollossa elää lapsia, joiden yhteydenpidon vanhempiin, isovanhempiin ja muihin läheisiin lastensuojeluviranomainen on joko kokonaan katkaissut tai rajoittanut yhteydenpitoa muutoin ankarasti. Puhutaan jopa kadotetuista lapsista, kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanus kertoi eduskunnan kyselytunnilla tänään.
Se on ihan sukulaisista kiinni, ettei heille sijoiteta. Suurin osa sijoitetaan perheisiin eikä siinä ole mitään bisnestä.
Mihin perustat väitteesi suurin osa sijoitetaan perheisiin????
Tilastoista
Laitapa linkki
Thl: n tilastoista, jonka sivua en saanut linkattua, mutta voit itse etsiä. Tiedot löytyvät monesta paikasta. On kuntakohtaisia eroja. Joissakin 90 % on perhesijoituksia ja joissakin alle puolet. Keskimäärin koko maassa noin 60 %.
Vuoden viimeisenä päivänä huostassa oli 9 547 lasta, joista yli puolet (57 %) oli perhehoidossa. Perhehoitoon sijoitetuista lapsista joka seitsemäs (765) oli sijoitettu sukulais- tai
läheisperheisiin. Kunnilla oli vuonna 2019 toimeksiantosopimus 4 871 perheen kanssa.
Näistä 979 perhettä (20,1 %) oli lapsen läheis- tai sukulaisperhe2
.Vuonna 2019 sijoitettiin kiireellisesti 4 522 lasta, mikä on 4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018. Huostassa olleiden lasten määrä (11 178) pysyi edellisen vuoden tasolla (+1 %).
Kodin ulkopuolelle oli vuoden 2019 aikana sijoitettuna kaikkiaan 18 928 lasta ja nuorta. Lukumäärä kasvoi hieman (+ 2 %) edellisestä vuodesta.
Sijoitukset ammatillisiin perhekoteihin ovat vähentyneet jo kymmenen vuoden ajan, ja lasku jyrkkeni 2019 (-12 % vuodesta 2018, -42 % vuodesta 2009).
Lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli 52 858 lasta ja nuorta vuonna 2019. Määrä väheni tuhannella asiakkaalla (-4 %) edellisestä vuodesta.
Tilasto ei kerro mikä on perhehoidon ja laitoshoidon osuus. Ei mainitse niitä ollenkaan. Siis tuo tilasto ei kerro, mutta keskiarvo koko maassa on 60% perhehoidon hyväksi. En tiedä mikä
Vierailija kirjoitti:
Sosaailityöntekijöiltä pitäisi ottaa kokonaan pois päätösvalta.
Sosiaalityöntekijällä ei saisi olla valtuuksia päättää lapseen kohdistuvista päätöksistä.
Päätöksentekoon on saatava muutos!
Perheille on taattava kunnollinen oikeusturva!
Turva on taattava lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on bisnes. Siksi lapsia sijoitetaan. Ja siksi sijoitusmäärät kasvavat.
Huostaanotto ja/tai kodin ulkopuolinen sijoitus ovat kunnille älyttömän kallista "hupia". Jos bisneksestä mitään ymmärtää, niin tämä ei ole kyllä hyvää bisnestä. Ja kunnan sosiaalityö ne huostaanotot tekee. Ja vaikka perhekodit, sijaisvanhemmat jne saavatkin heille sijoitetuista lapsista tuloja, tekevät heillä bisnestä, yksinään perhekoti tms ei päätä lasten houstaanotoista.
Näin yhden lapsen perhehoitajana voin sanoa, että minkäänlaista voittoa en saa rahallisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosaailityöntekijöiltä pitäisi ottaa kokonaan pois päätösvalta.
Sosiaalityöntekijällä ei saisi olla valtuuksia päättää lapseen kohdistuvista päätöksistä.
Päätöksentekoon on saatava muutos!
Perheille on taattava kunnollinen oikeusturva!Turva on taattava lapsille.
Sitä suuremmalla syyllä lastensuojelu pitää lopettaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelusta tuli miljardibisnes ja sijaishuollossa elää ”kadotettuja” lapsia, kansanedustaja Sari Tanus muistutti eduskunnassa
21.11.2019
Suomessa oli viime vuonna kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna 18 544 lasta, ja näistä vain 689 lasta on sijoitettuna sukulais- tai läheisperheisiin.Kansanedustaja Sari Tanus kysyi, aiotaanko lastensuojelun nykytilaa selvittää ja korjata.
– Sijaishuollossa elää lapsia, joiden yhteydenpidon vanhempiin, isovanhempiin ja muihin läheisiin lastensuojeluviranomainen on joko kokonaan katkaissut tai rajoittanut yhteydenpitoa muutoin ankarasti. Puhutaan jopa kadotetuista lapsista, kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanus kertoi eduskunnan kyselytunnilla tänään.
Se on ihan sukulaisista kiinni, ettei heille sijoiteta. Suurin osa sijoitetaan perheisiin eikä siinä ole mitään bisnestä.
Mihin perustat väitteesi suurin osa sijoitetaan perheisiin????
Tilastoista
Laitapa linkki
Thl: n tilastoista, jonka sivua en saanut linkattua, mutta voit itse etsiä. Tiedot löytyvät monesta paikasta. On kuntakohtaisia eroja. Joissakin 90 % on perhesijoituksia ja joissakin alle puolet. Keskimäärin koko maassa noin 60 %.
Vuoden viimeisenä päivänä huostassa oli 9 547 lasta, joista yli puolet (57 %) oli perhehoidossa. Perhehoitoon sijoitetuista lapsista joka seitsemäs (765) oli sijoitettu sukulais- tai
läheisperheisiin. Kunnilla oli vuonna 2019 toimeksiantosopimus 4 871 perheen kanssa.
Näistä 979 perhettä (20,1 %) oli lapsen läheis- tai sukulaisperhe2
.Vuonna 2019 sijoitettiin kiireellisesti 4 522 lasta, mikä on 4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018. Huostassa olleiden lasten määrä (11 178) pysyi edellisen vuoden tasolla (+1 %).
Kodin ulkopuolelle oli vuoden 2019 aikana sijoitettuna kaikkiaan 18 928 lasta ja nuorta. Lukumäärä kasvoi hieman (+ 2 %) edellisestä vuodesta.
Sijoitukset ammatillisiin perhekoteihin ovat vähentyneet jo kymmenen vuoden ajan, ja lasku jyrkkeni 2019 (-12 % vuodesta 2018, -42 % vuodesta 2009).
Lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli 52 858 lasta ja nuorta vuonna 2019. Määrä väheni tuhannella asiakkaalla (-4 %) edellisestä vuodesta.
Tilasto ei kerro mikä on perhehoidon ja laitoshoidon osuus. Ei mainitse niitä ollenkaan. Siis tuo tilasto ei kerro, mutta keskiarvo koko maassa on 60% perhehoidon hyväksi. En tiedä mikä
Lastensuojelun bisneistymistä seuranneena en voi olla kiinnittämättä huomiota yhteen seikkaan ylläolevassa listassa. ”Pätevistä työntekijöistä on pulaa eikä palkkaus houkuttele alalle.” Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon markkinat Suomessa olivat vuonna 2016 700 miljoonaa euroa. Sijoitetun pääoman tuotto samaisilla markkinoilla taas oli 15 prosenttia(siirryt toiseen palveluun), eli hyvä. Jos ala kerran on niin tuottoisa, että se houkuttelee pääomasijoittajia, miksi palkkaus ei houkuttele alalle päteviä työntekijöitä?
Kun katselen hoivapalveluiden bisneistymisestä – vanhukset, lastensuojelu, kehitysvammaiset – mieleen tulee tarina, jonka kuulin Yhdysvalloissa. Minkä arvoinen on musta työtön mies jossakin Atlantan slummissa? Vastaus: Ei minkään arvoinen. Hän on yhteiskunnalle kuluerä. Mutta jos saat hänet pikkurikkeestä yksityisvankilaan, hänelle voidaan laskea arvo. Nyt hänellä voi nimittäin tehdä rahaa.
Siinäpä aikamme kuva loogiseen päätepisteeseen vietynä.