Lue keskustelun säännöt.
Kansalaisaloite - Lastensuojelun mielivaltainen oikeus lapsiimme korjattava.
08.10.2020 |
Mainiota, että ihmiset ovat ehkä viimein aktivoituneet ja heränneet ongelman ratkaisemiseen.
Keskustelua aiheesta.
Kommentit (943)
Sijoitettujen lasten ja nuorten oikeudet eivät toteudu riittävän hyvin
19.10.2020 thl
Sijoitettuna asuvien lasten ja nuorten hyvinvointi eroaa monelta osin muulla tavoin asuvien ikätovereiden hyvinvoinnista. Kouluterveyskyselyn mukaan he olivat tyytymättömämpiä elämäänsä ja kokivat muita yleisemmin terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi.
Mielen hyvinvointiin liittyvät pulmat olivat sijoitetuilla lapsilla ja nuorilla muita yleisempiä. Myös hyvinvointiin yhteydessä olevien terveellisten elintapojen noudattaminen oli vähemmän yleistä. Sijoitetuilla lapsilla on myös huomattavasti enemmän yksinäisyyden ja kiusatuksi tulemisen kokemuksia kuin ikätovereillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tähän nimiä lisää, joten kaikki allekirjoittamaan, jakamaan ja kerämään allekirjoituksia! Tavoite, että 50.000 allekirjoitusta saataisiin kasaan.
150 niin tonni menee rikki
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelusta tuli miljardibisnes ja sijaishuollossa elää ”kadotettuja” lapsia, kansanedustaja Sari Tanus muistutti eduskunnassa
21.11.2019
Suomessa oli viime vuonna kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna 18 544 lasta, ja näistä vain 689 lasta on sijoitettuna sukulais- tai läheisperheisiin.Kansanedustaja Sari Tanus kysyi, aiotaanko lastensuojelun nykytilaa selvittää ja korjata.
– Sijaishuollossa elää lapsia, joiden yhteydenpidon vanhempiin, isovanhempiin ja muihin läheisiin lastensuojeluviranomainen on joko kokonaan katkaissut tai rajoittanut yhteydenpitoa muutoin ankarasti. Puhutaan jopa kadotetuista lapsista, kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanus kertoi eduskunnan kyselytunnilla tänään.
Se on ihan sukulaisista kiinni, ettei heille sijoiteta. Suurin osa sijoitetaan perheisiin eikä siinä ole mitään bisnestä.
Mihin perustat väitteesi suurin osa sijoitetaan perheisiin????
Tilastoista
Vierailija kirjoitti:
Sijoitettujen lasten ja nuorten oikeudet eivät toteudu riittävän hyvin
19.10.2020 thl
Sijoitettuna asuvien lasten ja nuorten hyvinvointi eroaa monelta osin muulla tavoin asuvien ikätovereiden hyvinvoinnista. Kouluterveyskyselyn mukaan he olivat tyytymättömämpiä elämäänsä ja kokivat muita yleisemmin terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi.Mielen hyvinvointiin liittyvät pulmat olivat sijoitetuilla lapsilla ja nuorilla muita yleisempiä. Myös hyvinvointiin yhteydessä olevien terveellisten elintapojen noudattaminen oli vähemmän yleistä. Sijoitetuilla lapsilla on myös huomattavasti enemmän yksinäisyyden ja kiusatuksi tulemisen kokemuksia kuin ikätovereillaan.
Ymmärrettävää kun on elämänsä alun kärsinyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelusta tuli miljardibisnes ja sijaishuollossa elää ”kadotettuja” lapsia, kansanedustaja Sari Tanus muistutti eduskunnassa
21.11.2019
Suomessa oli viime vuonna kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna 18 544 lasta, ja näistä vain 689 lasta on sijoitettuna sukulais- tai läheisperheisiin.Kansanedustaja Sari Tanus kysyi, aiotaanko lastensuojelun nykytilaa selvittää ja korjata.
– Sijaishuollossa elää lapsia, joiden yhteydenpidon vanhempiin, isovanhempiin ja muihin läheisiin lastensuojeluviranomainen on joko kokonaan katkaissut tai rajoittanut yhteydenpitoa muutoin ankarasti. Puhutaan jopa kadotetuista lapsista, kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanus kertoi eduskunnan kyselytunnilla tänään.
Se on ihan sukulaisista kiinni, ettei heille sijoiteta. Suurin osa sijoitetaan perheisiin eikä siinä ole mitään bisnestä.
Mihin perustat väitteesi suurin osa sijoitetaan perheisiin????
Tilastoista
Laitapa linkki
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelusta tuli miljardibisnes ja sijaishuollossa elää ”kadotettuja” lapsia, kansanedustaja Sari Tanus muistutti eduskunnassa
21.11.2019
Suomessa oli viime vuonna kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna 18 544 lasta, ja näistä vain 689 lasta on sijoitettuna sukulais- tai läheisperheisiin.Kansanedustaja Sari Tanus kysyi, aiotaanko lastensuojelun nykytilaa selvittää ja korjata.
– Sijaishuollossa elää lapsia, joiden yhteydenpidon vanhempiin, isovanhempiin ja muihin läheisiin lastensuojeluviranomainen on joko kokonaan katkaissut tai rajoittanut yhteydenpitoa muutoin ankarasti. Puhutaan jopa kadotetuista lapsista, kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanus kertoi eduskunnan kyselytunnilla tänään.
Se on ihan sukulaisista kiinni, ettei heille sijoiteta. Suurin osa sijoitetaan perheisiin eikä siinä ole mitään bisnestä.
Mihin perustat väitteesi suurin osa sijoitetaan perheisiin????
Tilastoista
Laitapa linkki
Thl: n tilastoista, jonka sivua en saanut linkattua, mutta voit itse etsiä. Tiedot löytyvät monesta paikasta. On kuntakohtaisia eroja. Joissakin 90 % on perhesijoituksia ja joissakin alle puolet. Keskimäärin koko maassa noin 60 %.
Vuoden viimeisenä päivänä huostassa oli 9 547 lasta, joista yli puolet (57 %) oli perhehoidossa. Perhehoitoon sijoitetuista lapsista joka seitsemäs (765) oli sijoitettu sukulais- tai
läheisperheisiin. Kunnilla oli vuonna 2019 toimeksiantosopimus 4 871 perheen kanssa.
Näistä 979 perhettä (20,1 %) oli lapsen läheis- tai sukulaisperhe2
.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelusta tuli miljardibisnes ja sijaishuollossa elää ”kadotettuja” lapsia, kansanedustaja Sari Tanus muistutti eduskunnassa
21.11.2019
Suomessa oli viime vuonna kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna 18 544 lasta, ja näistä vain 689 lasta on sijoitettuna sukulais- tai läheisperheisiin.Kansanedustaja Sari Tanus kysyi, aiotaanko lastensuojelun nykytilaa selvittää ja korjata.
– Sijaishuollossa elää lapsia, joiden yhteydenpidon vanhempiin, isovanhempiin ja muihin läheisiin lastensuojeluviranomainen on joko kokonaan katkaissut tai rajoittanut yhteydenpitoa muutoin ankarasti. Puhutaan jopa kadotetuista lapsista, kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanus kertoi eduskunnan kyselytunnilla tänään.
Se on ihan sukulaisista kiinni, ettei heille sijoiteta. Suurin osa sijoitetaan perheisiin eikä siinä ole mitään bisnestä.
Mihin perustat väitteesi suurin osa sijoitetaan perheisiin????
Tilastoista
Laitapa linkki
Thl: n tilastoista, jonka sivua en saanut linkattua, mutta voit itse etsiä. Tiedot löytyvät monesta paikasta. On kuntakohtaisia eroja. Joissakin 90 % on perhesijoituksia ja joissakin alle puolet. Keskimäärin koko maassa noin 60 %.
Vuoden viimeisenä päivänä huostassa oli 9 547 lasta, joista yli puolet (57 %) oli perhehoidossa. Perhehoitoon sijoitetuista lapsista joka seitsemäs (765) oli sijoitettu sukulais- tai
läheisperheisiin. Kunnilla oli vuonna 2019 toimeksiantosopimus 4 871 perheen kanssa.
Näistä 979 perhettä (20,1 %) oli lapsen läheis- tai sukulaisperhe2
.
Vuonna 2019 sijoitettiin kiireellisesti 4 522 lasta, mikä on 4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018. Huostassa olleiden lasten määrä (11 178) pysyi edellisen vuoden tasolla (+1 %).
Kodin ulkopuolelle oli vuoden 2019 aikana sijoitettuna kaikkiaan 18 928 lasta ja nuorta. Lukumäärä kasvoi hieman (+ 2 %) edellisestä vuodesta.
Sijoitukset ammatillisiin perhekoteihin ovat vähentyneet jo kymmenen vuoden ajan, ja lasku jyrkkeni 2019 (-12 % vuodesta 2018, -42 % vuodesta 2009).
Lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli 52 858 lasta ja nuorta vuonna 2019. Määrä väheni tuhannella asiakkaalla (-4 %) edellisestä vuodesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän nimiä lisää, joten kaikki allekirjoittamaan, jakamaan ja kerämään allekirjoituksia! Tavoite, että 50.000 allekirjoitusta saataisiin kasaan.
150 niin tonni menee rikki
😂
on siinä vielä matkaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni tilanne on se, että olen sairastunut vakavasti ja tilanne ollut pahana jo usean vuoden. Byrokratia ei taivu tilanteessani, joten minua pompotellaan luukulta toiselle.
Olen aina hoitanut lapseni ja kodin erittäin hyvin, eikä lapsilla ole kodin puolesta ollut hätää, mutta mitä tekee lasu kun vanhemman kunto on huono? Ei mitään. Ainoa mitä voin saada on lasten sijoitus ja sen ei tule olla tälläisessä tilanteessa ratkaisu eikä edes vaihtoehto (ainoa sellainen).
Olisin tarvinnut vain pikkuisen apua kotiin, jotta tilanteeni olisi saati stabiloitua ja minut olisi voitu leikata. En ollut, ja etenkään lapseni ei ollut edes sen arvoisia, että arkeamme olisi tuettu 3kk:n ajan mikä olisi oleellisesti auttanut asiaan ja olisin saanut itseni todennäköisesti leikkauskuntoon, ehkä jopa työelämään ja arkemme olisi palanut uomiinsa leikkausten jälkeen.
Nyt tilanne on kohdallani hengenvaarallinen ollut vuosia, ei ole auttanut lääkärien lausunnot. Enään ei ole toiveita kuntoutua jos leikkaukseen jotenkin vielä pääsen. Olen tässä välissä sen vuoksi invalidisoitunut. Surettaa lasten puolesta ja omakin elämä kun pienen avun turvin se ei olisi kivuliasta ja tuskallista päivittäin. Kun oma järki sanoo, että olisi ollut halvinta auttaa kun sitä pyysin ja vielä oli jotain tehtävissä eikä itseltäni ole motivaatiota puuttunut, mutta tahallaan annetaan tilanteen eskaloitua. Yhden yhtä apua ei ole ollut ja lainkin mukaan tulee kotiin tarjota ensin kaikki mahdollinen apua ja sijoitus on se viimesijainen keino. Se on ainoa.Ketään en saa vastuuseen siitä ettei ole autettu vaan päinvastoin. Muistutukset on ihan yhtä tyhjän kanssa ollut. Pitäisi voida tehdä kantelu tai nostaa aiheesta syyte jos ei lakia noudateta eikä asiakkaan oikeudet toteudu.
Tiedättekö ihmiset hyvät paljonko sijaisperheille maksetaan per lapsi?
Lisäksi se, että sijaisperheessä löytyy myös aivan kusipäitä ja kamalia tapauksia (hyväksikäyttöä ja lasten henkistä sekä fyysistä pahoinpitelyä), vaikka myös kivoja, mutta jos se pahin osuu kohdalle kun et muuta apua saa ja annat rakkaimpasi hetkeksi hoitoon saadaksesi itsesi kuntoon niin se romauttaa lopunkin.
Jos et tulekaan toimeen sijaisperheen kanssa tai lapsesi voi huonosti niin he voivat valehdella ihan mitä vaan, jolloin se kaikki voi muuttua pahimmaksi taisteluksi lapsistasi sen sijaan, että olisi saanut siitä avun. Tottakai nämä perheet haluavat lapset pitää, etenkin kun eivät ole ongelmaisia millään tavoin eli helppoja huolehtia ja rahaa tulee parista lapsesta äkkiseltään lähes 20 000e/kk kun toisella perussairaus.Nämä tahot pitää saada vastuuseen! Vastuuseen myös verorahojen väärinkäyttämisestä ja kalliiden päätösten tekemisestä kevyin perustein!
Heidät pitää saada vastuuseen henkilökohtaisestikin. Lisäksi kannatan tätä samaa vastuutusta myös terveydenhuolloin puolella hoitajille. Heillä on myös nykyään kaikki mahdollisuus puhua asiakkaalle miten rumasti tahansa joutumatta vastuuseen, virheitä tehdään, mutta niistä voidaan pestä kädet koska vaan. Nykyään nämä tahot ovat jotenkin suojassa, vaikka laki potilaan puolesta puhuukin niin se ei käytännössä toteudu. JATKUU...Vanhemman sairaalahoidon ajaksi lapsi voidaan avohuollon päätöksellä sijoittaa. Tällöin sijaishuoltopaikka huolehti lapsesta vanhemman ollessa sairaalassa. Kun vanhempi kuntoutuu, lapsi palaa kotiin. Mikä ongelma tässä on?
Ongelma on se että yhtäkkiä tilanne voi olla se, ettet saakaan lapsia takasin vaikka olet kuntoutunut. Mitään takuita ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos lastensuojelu onkin ruuhkautunut nepsyjen ja heidän perheidensä tuen puutteen vuoksi
Kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista jopa 69 prosentilla on nepsydiagnoosi, eli neuropsykiatrinen diagnoosi kuten adhd tai asperger, 18 ikävuoteen mennessä. Tilastot kertovat sen, minkä nepsyperhe jo tietää. Miksi asialle ei tehdä mitään? 10.10.2019Järjestelmä on rikki. Nepsy-lapsia syrjäytetään yhteiskunnasta.
Neuropsykiatrisesti oireileville eli nepsy-lapsille ja nuorille tarjolla oleva tuki on hajanaista ja epätasa-arvoista. Tukiviidakossa on käynnissä väsytystaistelu, jossa vanhemmat uupuvat ja lasten ongelmat kasaantuvat. Koko toimimaton järjestelmä on perattava läpikotaisin. 18.12.2019
Tässäkin on kyse vanhemmuuden puutteesta. Ei osata tai jakseta hoitaa vaativahoitoisia erikoislapsia, vaikka kuinka saisivat apua. Suurin osa nepsylasten vanhemmista pärjäävät tuella ja ohjauksella.
Thl: n tilastoista, jonka sivua en saanut linkattua, mutta voit itse etsiä. Tiedot löytyvät monesta paikasta. On kuntakohtaisia eroja. Joissakin 90 % on perhesijoituksia ja joissakin alle puolet. Keskimäärin koko maassa noin 60 %.
Vuoden viimeisenä päivänä huostassa oli 9 547 lasta, joista yli puolet (57 %) oli perhehoidossa. Perhehoitoon sijoitetuista lapsista joka seitsemäs (765) oli sijoitettu sukulais- tai
läheisperheisiin. Kunnilla oli vuonna 2019 toimeksiantosopimus 4 871 perheen kanssa.
Näistä 979 perhettä (20,1 %) oli lapsen läheis- tai sukulaisperhe2
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mä en ymmärrä tätä märinää. Väittääkö joku oikeasti, että ihan yhtäkkiä ilman syytä tullaan huostaanottamaan lapsi? Kyllä Suomessa päinvastoin on, eli ihan liikaa oikeuksia siihen lapseen, vaikka on narkkari/juoppovanhempi. Lukekaa tilastoja ja uutisia, saattaa mielipide muuttua.
Ongelman muodostavat erityislapset.
Vanhemmissa ei tartte olla mitään vikaa, mutta lapsen sairaus/tilanne oireilee niin vahvasti, että vanhemmat eivät pysty enää yksinään hoitamaan. Ongelmana se, että lastensuojelun sossut ei osaa eikä ymmärrä vaikka autismin kirjon erityispiirteitä tai vaikka aspergeriä ja aspergerlapsella mahdollisesti olevaa täysin impulsiivista aggressiivisuutta esim. sisaruksia kohtaan.
Näissä tilanteissa ei oikein ole tarjolla muita konsteja kuin sijoitus ja siitä sitten huostaanotto, vaikka vanhemmilla olisi kaikki hyvin, perheellä on kaikki edellytykset ihan hyvään elämään, koti ja työt ja lasten koulut sujuu ja isommin tuettuna se erityislapsikin pystyisi asumaan kotona - tai voisi olla jonkin kevyempi ratkaisu kuin huosta.
Ja olen itse sosiaaliallalla, toimin autismin kirjon lasten kanssa ja tämä on oikeasti iso ongelma. Kun erityisyyttä ei oikein tunneta - varsinkaan jotkut perhetyöntekijät, ei perhettä osata tukea sinne kotiin, vaan se on jotain kummallista keskusteluapua ja sitten huostaanotto, joka on todella kallis ja rankka ratkaisu.
Mitä se apu olisi, että olisi oikeanlaista? Itse asperger nuoren kohdalla en osaa sanoa mitä apua kotiin tarvitsisimme. Ei lapsen haasteet poistu sillä, että joku tulisi tekemään kotityöt puolestamme. Tukiperheen saisimme, mutta emme halua. Uskoakseni sellaisen saavat muutkin. Jos sen saa lasun kautta niin mitä sitten. Tukihenkilön kanssa lapsi ei tullut toimeen. Sellaisenkin voi saada vaikka lastensuojelusta. Terapiat saadaan lääkärin lausunnolla ja Kelasta anomalla. Kouluasiat hoitaa koulu ja hyvin hoitaakin. Kaikkea tätä on saatavilla, mutta mitä muuta pitäisi olla?
Sinulla on vanhemmuus hallussa ja olet mukauttanut elämäsi erityislapsen tarpeiden mukaan. Olet hyvä vanhempi. Täällä valittaa ne, jotka eivät ole.
Olet
Tämän päivän tuki=
Huomisen huostaanottoperuste
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Väärä lääke vei pojan vuosiksi psykiatriseen hoitoon – 16-vuotiaana hän onnistui paljastamaan, kuinka lapsia alistetaan ja nöyryytetään laitoksissa ympäri maata
Sairaita lapsia on esimerkiksi kääritty mattoon ja pidetty talutusvyössä. Tapaukset jäävät piiloon, kun raportteja kirjataan väärin ja valvonnassa on puutteita.
Jere ja hänen vanhempansa kutsuttiin palaveriin kasvatusperheneuvolan sosiaalityöntekijän ja psykiatrin kanssa. He halusivat, että poika aloittaisi ADHD-lääkityksen. Diagnoosia Jerellä ei ollut.– Emme olisi millään halunneet antaa lääkettä, sillä sairaudesta oli vain epäilys. Meitä kiristettiin lastensuojelutoimilla ja pelkäsimme huostaanottoa, kertoo Jeren äiti Katja.
Lääkäri kirjasi asian papereihin näin:
Vakavan neuvottelun ja lastensuojelulla uhkaamisen jälkeen vanhemmat suostuivat lääkekokeiluun.
Jere otti seuraavana päivänä ensimmäisen pillerin. Kaikki meni hyvin, kunnes jokin piirroksessa meni pieleen.
– Yhtäkkiä hän suttasi piirustuksen ja huusi, ettei hänestä ole mihinkään. Poika alkoi raapia itseään lattialla. Luulin ensin, että hän pelleilee, Katja kertoo.
Sukellus painajaiseen
Ambulanssi tuli. Ensihoitajat kirjasivat ylös, kuinka poika oli “aivan sekaisin”, pyöri lattialla ja puri itseään. Kiroili, ärhenteli, kukaan ei saanut häneen kontaktia.Kohtaus kesti viisi tuntia. Diagnoosi oli lääkkeen aiheuttama, määrittelemätön psykoottinen häiriö. Lääkärit kertoivat Katjalle, että Jeren geeneissä oli alttius sairastua psykoottiseen sairauteen eikä kyseistä lääkettä olisi missään tapauksessa saanut hänelle antaa.
Yksi pilleri puhkaisi sairauden, joka vei pojan laitoskierteeseen. Siitä muodostui koko perheelle vuosien pituinen painajainen.
....
Eduskunnan oikeusasiamiehen kansliaan ja aluehallintovirastoille tulee vuosittain satoja kanteluja huostaanotetuilta tai mielenterveysongelmista kärsiviltä lapsilta ja heidän vanhemmiltaan.
sulla
Kanteluissa kerrotaan alistavasta ja loukkaavasta kohtelusta laitoksissa. Näihin lukeutuvat esimerkiksi psykiatrinen osastohoito, lastenkodit ja koulukodit. Moniongelmaiset lapset kulkevat usein niiden väliä.– Nyt puhutaan jäävuoren huipusta. Meille kantelevat vain ne ihmiset, jotka ymmärtävät, että niin voi tehdä, sanoo esittelijäneuvos Tapio Räty eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta.
Ja sitten sä heräsit ja päästit kissan parvekkeelle. Taitaa sulla olla psykoosi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väärä lääke vei pojan vuosiksi psykiatriseen hoitoon – 16-vuotiaana hän onnistui paljastamaan, kuinka lapsia alistetaan ja nöyryytetään laitoksissa ympäri maata
Sairaita lapsia on esimerkiksi kääritty mattoon ja pidetty talutusvyössä. Tapaukset jäävät piiloon, kun raportteja kirjataan väärin ja valvonnassa on puutteita.
Jere ja hänen vanhempansa kutsuttiin palaveriin kasvatusperheneuvolan sosiaalityöntekijän ja psykiatrin kanssa. He halusivat, että poika aloittaisi ADHD-lääkityksen. Diagnoosia Jerellä ei ollut.– Emme olisi millään halunneet antaa lääkettä, sillä sairaudesta oli vain epäilys. Meitä kiristettiin lastensuojelutoimilla ja pelkäsimme huostaanottoa, kertoo Jeren äiti Katja.
Lääkäri kirjasi asian papereihin näin:
Vakavan neuvottelun ja lastensuojelulla uhkaamisen jälkeen vanhemmat suostuivat lääkekokeiluun.
Jere otti seuraavana päivänä ensimmäisen pillerin. Kaikki meni hyvin, kunnes jokin piirroksessa meni pieleen.
– Yhtäkkiä hän suttasi piirustuksen ja huusi, ettei hänestä ole mihinkään. Poika alkoi raapia itseään lattialla. Luulin ensin, että hän pelleilee, Katja kertoo.
Sukellus painajaiseen
Ambulanssi tuli. Ensihoitajat kirjasivat ylös, kuinka poika oli “aivan sekaisin”, pyöri lattialla ja puri itseään. Kiroili, ärhenteli, kukaan ei saanut häneen kontaktia.Kohtaus kesti viisi tuntia. Diagnoosi oli lääkkeen aiheuttama, määrittelemätön psykoottinen häiriö. Lääkärit kertoivat Katjalle, että Jeren geeneissä oli alttius sairastua psykoottiseen sairauteen eikä kyseistä lääkettä olisi missään tapauksessa saanut hänelle antaa.
Yksi pilleri puhkaisi sairauden, joka vei pojan laitoskierteeseen. Siitä muodostui koko perheelle vuosien pituinen painajainen.
....
Eduskunnan oikeusasiamiehen kansliaan ja aluehallintovirastoille tulee vuosittain satoja kanteluja huostaanotetuilta tai mielenterveysongelmista kärsiviltä lapsilta ja heidän vanhemmiltaan.
sulla
Kanteluissa kerrotaan alistavasta ja loukkaavasta kohtelusta laitoksissa. Näihin lukeutuvat esimerkiksi psykiatrinen osastohoito, lastenkodit ja koulukodit. Moniongelmaiset lapset kulkevat usein niiden väliä.– Nyt puhutaan jäävuoren huipusta. Meille kantelevat vain ne ihmiset, jotka ymmärtävät, että niin voi tehdä, sanoo esittelijäneuvos Tapio Räty eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta.
Ja sitten sä heräsit ja päästit kissan parvekkeelle. Taitaa sulla olla psykoosi?
Uutisen kirjoittajalla? Vai sinulla?
Vierailija kirjoitti:
Se on bisnes. Siksi lapsia sijoitetaan. Ja siksi sijoitusmäärät kasvavat.
Jani Kaarolta oli Ylellä joskus hyvä kannanotto asiaan. Oikeilla jäljillä olet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on bisnes. Siksi lapsia sijoitetaan. Ja siksi sijoitusmäärät kasvavat.
Jani Kaarolta oli Ylellä joskus hyvä kannanotto asiaan. Oikeilla jäljillä olet.
Jani Kaaron kolumni: Myös lastensuojelu on Suomessa bisnestä
Vanhusten lisäksi voittoa tehdään myös nuorista, kirjoittaa toimittaja Jani Kaaro.3.3.2019
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on bisnes. Siksi lapsia sijoitetaan. Ja siksi sijoitusmäärät kasvavat.
Jani Kaarolta oli Ylellä joskus hyvä kannanotto asiaan. Oikeilla jäljillä olet.
Jani Kaaron kolumni: Myös lastensuojelu on Suomessa bisnestä
Vanhusten lisäksi voittoa tehdään myös nuorista, kirjoittaa toimittaja Jani Kaaro.3.3.2019
Monelle saattaa tulla yllätyksenä, miten suuresti lastensuojelun palvelurakenne on viime vuosina yksityistynyt.
Nyt kun suomalaiset ovat havahtuneet, että juuri tällaiset salkkumiehet käärivät voittoa meidän vanhuksistamme, ei pidä unohtaa. että salkkumiehiä häärii myös elämänjanan toisessa päässä – lastensuojelussa.
Monelle saattaa tulla yllätyksenä, miten suuresti lastensuojelun palvelurakenne on viime vuosina yksityistynyt.Palveluntarjoajista enää alle viidennes on julkisia(siirryt toiseen palveluun) ja yksityistyminen syvenee koko ajan. Kun tutkijat äskettäin selvittivät(siirryt toiseen palveluun) lastensuojelun yksityisiä toimijoita he havaitsivat, että kenttä on jatkuvassa muutoksessa.
Yksityisiä toimijoita on monenlaisia, mutta siellä on mukana myös toimijoita, jotka ovat jonkin ulkomaisen tai kansainvälisen sijoitusyhtiön salkussa. Tuttuja nimiä ovat Attendo, Esperi ja Mehiläinen, joilla vanhustenhuollon lisäksi on tukeva sija lastensuojelupalveluissa. Merkittävä toimija lastensuojelussa on myös Arjessa Oy, jonka omistaa nykyään Humana AB, jonka omistus puolestaan on Jerseyn veroparatiisiin rekisteröidyllä Argan Capitalilla. Tämän lisäksi on tietenkin kirjava joukko pienempiä yrityksiä ja yleishyödyllisiä yhteisöjä, jotka ovat yhtiöittäneet lastensuojelupalvelunsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on bisnes. Siksi lapsia sijoitetaan. Ja siksi sijoitusmäärät kasvavat.
Jani Kaarolta oli Ylellä joskus hyvä kannanotto asiaan. Oikeilla jäljillä olet.
Jani Kaaron kolumni: Myös lastensuojelu on Suomessa bisnestä
Vanhusten lisäksi voittoa tehdään myös nuorista, kirjoittaa toimittaja Jani Kaaro.3.3.2019Monelle saattaa tulla yllätyksenä, miten suuresti lastensuojelun palvelurakenne on viime vuosina yksityistynyt.
Nyt kun suomalaiset ovat havahtuneet, että juuri tällaiset salkkumiehet käärivät voittoa meidän vanhuksistamme, ei pidä unohtaa. että salkkumiehiä häärii myös elämänjanan toisessa päässä – lastensuojelussa.
Monelle saattaa tulla yllätyksenä, miten suuresti lastensuojelun palvelurakenne on viime vuosina yksityistynyt.Palveluntarjoajista enää alle viidennes on julkisia(siirryt toiseen palveluun) ja yksityistyminen syvenee koko ajan. Kun tutkijat äskettäin selvittivät(siirryt toiseen palveluun) lastensuojelun yksityisiä toimijoita he havaitsivat, että kenttä on jatkuvassa muutoksessa.
Yksityisiä toimijoita on monenlaisia, mutta siellä on mukana myös toimijoita, jotka ovat jonkin ulkomaisen tai kansainvälisen sijoitusyhtiön salkussa. Tuttuja nimiä ovat Attendo, Esperi ja Mehiläinen, joilla vanhustenhuollon lisäksi on tukeva sija lastensuojelupalveluissa. Merkittävä toimija lastensuojelussa on myös Arjessa Oy, jonka omistaa nykyään Humana AB, jonka omistus puolestaan on Jerseyn veroparatiisiin rekisteröidyllä Argan Capitalilla. Tämän lisäksi on tietenkin kirjava joukko pienempiä yrityksiä ja yleishyödyllisiä yhteisöjä, jotka ovat yhtiöittäneet lastensuojelupalvelunsa.
Mitä lastensuojelun maailmassa tapahtuu, siitä tiedämme kovin vähän me, jotka emme koskaan joudu sen kanssa tekemisiin. Viime aikoina virallisista lähteistä on kuitenkin kuultu äänenpainoja, joiden mukaan kaikki ei taida olla hyvin.
Aluehallintovirastoissa ehdoton valtaosa sosiaalihuollon kanteluista koskee lastensuojelua(siirryt toiseen palveluun). Myös oikeuskanslerin viraston selvitys(siirryt toiseen palveluun), josta tiedotettiin viime vuonna, on karua luettavaa. Tässä pääkohtia:
• Pätevistä työntekijöistä on pulaa, eikä palkkaus houkuttele alalle.
• Lastensuojelu on medikalisoitumassa, eli sosiaalisia ongelmia hoidetaan yhä enemmän lääkkeillä.
• Kuntien resurssit eivät riitä lastensuojelun valvontaan, minkä vuoksi tilalle on ehdotettu omavalvontaa (mahtava idea, eikö?).
• Käsittelyajat ovat monessa kunnassa liian pitkiä eivätkä valvontaraportit ole luotettavia.
• Lastensuojelun laadun valvonta on varsin heikkoa.
• Kun lastensuojelu on siirtynyt yksityiselle sektorille, kunnat eivät huolehdi riittävästi kunnan vastuulle jäävistä asioista, kuten lasten perusoikeuksien toteutumisesta. Yksityiset alkavat käyttämään viranomaisia päätösten tuottajina.
Thl kertoo aivan muuta Sijoitukset ammatillisiin perhekoteihin ovat vähentyneet jo kymmenen vuoden ajan, ja lasku jyrkkeni 2019 (-12 % vuodesta 2018, -42 % vuodesta 2009).