Lue keskustelun säännöt.
Kansalaisaloite - Lastensuojelun mielivaltainen oikeus lapsiimme korjattava.
08.10.2020 |
Mainiota, että ihmiset ovat ehkä viimein aktivoituneet ja heränneet ongelman ratkaisemiseen.
Keskustelua aiheesta.
Kommentit (943)
Lastensuojelu kieltää lapselta hoidon ja diagnoosin.nepsylapset eivät kuului sijaisperheisiin eikä hoitolaitoksiin vaan kunnon apua.miten lastensuojelu voi tämä kieltää.ja suorastaan hävittää lapsen diagnooseja.lapsen sijoitus on traumaattista eikä kukaan anna siihen terapiaa.mitä näistä lapsista tulee?miten heidän elämä menee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"kadotetutlapset. fi on esittänyt eduskunnalle vaatimuksen että he teettäisivät luotettavan ja puolueettoman nykytilaselvityksen huostassa olevista lapsista, heitä on nyt siis n. 20 000. Monella lapsella on huostaanoton syyt raueneet huostassa ollessaan, mutta niitä ei ole tutkittu, vaan monet lapset saavat olla huostaanotettuina aikuiskään saakka."
Hakemalla eduskuntakäsittely kk318/2020 löytyy vaatimus ja vastaus
Mihin laitokseen nepsy lapset sijoitetaan?
Tähän nimiä lisää, joten kaikki allekirjoittamaan, jakamaan ja kerämään allekirjoituksia! Tavoite, että 50.000 allekirjoitusta saataisiin kasaan.
Niin tai näin alan ammattilaiset kirjaa asian etteivät itse joudu vastuuseen, nimimerkillä kokemusta on omasta nuoruudesta!! Elämäni paras päivä kun toisten vallasta pois pääsin!! Menkää oikeesti kaikki allekirjoittaa! Nuorille ainakin oikeus itse päättää, ja pienten kohdalla vain väliaikaisia sijoituksia ei ikinä pysyviä sellainen valta pois saatava
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on bisnes. Siksi lapsia sijoitetaan. Ja siksi sijoitusmäärät kasvavat.
Tule työskentelemään viikoksi lastensuojelun yksikköön. Kun koet sen itse, miten lapset viiltelevät itseään niin, että päätyvät tikattavaksi, puhuvat harva se päivä siitä, että haluavat pois (siis eivät halua elää), ovat väkivaltaisia itseään ja muita kohtaan, saavat psykoottisia kauhukohtauksia, dissosioivat, vetävät lääkkeitä, hakkaavat kätensä tohjoksi jne. niin tajuat sen, että nämä lapset olisi pitänyt huostaanottaa jo aikapäiviä sitten.
Ja voin kertoa, että itsetuhoisuus ei johdu sijoituksesta, vaan traumataustasta ja lapsuuden kiintymyssuhdehäiriöistä yhdistettynä vakaviin mt-häiriöihin. Johtuen edelleen lapsuudesta ja vanhemmista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mihin laitokseen nepsy lapset sijoitetaan?
Esim. Familar oy:n laitoksiin, joita on tullut lisää vuosien saatossa (aiemmat kommentit)
Hoivabisneksestä tutut terveysjätit vuolevat miljoonia huostaanotetuilla lapsilla
Lastensuojelualan markkinat Suomessa ovat paisuneet jo yli miljardiin euroon. Yritykset tuottavat valtaosan lastensuojelulaitosten palveluista.
Lastensuojelu on tuottoisaa bisnestä Suomen suurimmille yksityisille lastensuojeluyrityksille. Kaksi suurinta toimijaa, Familar ja Arjessa, ovat takoneet viime vuosina miljoonavoittoja.
Samalla on noussut esiin kysymys: Saako lasten ongelmilla tehdä rahaa?
Suurissa kaupungeissa yhden lapsen vuorokausi laitoksessa maksaa yli 300 euroa päivässä, mikä tekee toistasataa tuhatta euroa vuodessa.
Familarin ja Arjessa-konsernin pääomistajat ovat ulkomaisia sijoitusyhtiöitä. Familar kuuluu terveysjätti Mehiläiseen, jonka isoin omistaja on Luxemburgissa sijaitsevan CVC Capital Partnersin hallinnoima rahasto.
Familar käänsi tappiot miljoonavoitoiksi
Familar muodostettiin vuosina 2015–2016, kun Mediverkon, MilaPron ja Mehiläisen lastensuojelupalvelut yhdistettiin yhdeksi toimijaksi.
Kasvu on ollut sittemmin vauhdikasta. Pelkästään 2018 Familar osti tai siihen sulautui toistakymmentä yhtiötä, selviää Familarin viime vuoden tilinpäätöksestä.
Kolmessa vuodessa Familarin liikevaihto on kohonnut yli 50 miljoonaan ja tulos miljoonaluokkaan.
Viime vuoden liikevoitto oli 5,6 miljoonaa, mutta koska Familar antoi Mehiläiselle konserniavustuksina 4,3 miljoonaa, viivan alle jäi vain kymppitonni.
Familarin toimitusjohtaja Harri Pomell sanoo Ylelle, että lastensuojelun kysyntä on kasvanut paljon parin viime vuoden aikana. Samaan aikaan monet yrittäjät ovat luopuneet yrityksistään.
Lapsi laitoksessa maksaa 300 euroa päivässä
Lastensuojelun kulut Suomessa ovat kasvaneet räjähdysmäisesti runsaassa vuosikymmenessä.
THL:n viime vuoden laajasta raportista selvisi, että kun lapsi otetaan Suomessa huostaan, huostaanotto puretaan harvoin.
Viime vuonna kunnat käyttivät nettona lähes 780 miljoonaa laitos- ja perhehoitoon ja 280 miljoonaa avohuoltoon.
Lapsen yhden laitosvuorokauden hinnat alkavat tavallisesti noin 300 eurosta ja ammatillisessa perhehoidossa noin 160 eurosta, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen.
– Mitä vaikeammin oirehtiva lapsi tai nuori on kysymyksessä, sitä korkeampaa hintaa hoitamisesta pyydetään, Puustinen-Korhonen toteaa.
Lastensuojeluun ohjataan resurssipulan vuoksi myös lapsia, jotka tarvitsevat täysin muunlaista apua.
Kuntaliiton viime vuoden kyselyssä paljastui, että noin kolmasosa vastanneista kunnista ottaa usein lapsia huostaan, koska heille ei pystytä järjestämään mielenterveyspalveluita.
Lastensuojelulaitoksien seinien taakse piiloutuu monta tarinaa, joistä läheskään kaikki eivät kestä päivänvaloa. Muhiiko lastensuojelussa samanlainen skandaali kuin vanhusten hoidossa?
Poliisi pudotti nuorisokodista karkumatkalle lähteneen, tajuttoman nuoren takaisin laitokseen, eteisen lattialle. Henkilökunta kutsui ambulanssin paikalle, sillä nuoren hengitys korisi raskaasti. Lopulta ensihoitaja löysi syyn hengitysvaikeuksiin - hän kaivoi nuoren kurkusta esiin avaimen.
Vasta jälkikäteen selvisi, että se oli avain nuoren lapsuudenkotiin, paikkaan, jonne hänellä ei ollut ollut mitään asiaa vuosikausiin.
Naulakallion nuorisokodissa Itä-Helsingissä tajuttoman nuoren tarinan tallensi mieleensä nuori sosiaalipolitiikan opiskelija Elina Pekkarinen. Nyt hän on lapsiasiavaltuutettu, jonka tehtävänä on puhua niidenkin lasten puolesta, joiden kotiavain on hukassa eikä ääni kuulu.
Tarkkailla ja rangaista
Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin yllätystarkastukset lastensuojelulaitoksiin ovat paljastaneet toimintatapoja, jotka eivät ole lainmukaisia. Tarkastukset ja lasten kuulemiset ovat synnyttäneet mappikaupalla huomautuksia lasten ja nuorten epäasiallisesta kohtelusta. Esimerkiksi lastensuojelulaitos Loikalan kartanon toiminta on päätetty keskeyttää Etelä-Suomen hallintoviranomaisen toimesta syksyllä 2019
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelulaitoksien seinien taakse piiloutuu monta tarinaa, joistä läheskään kaikki eivät kestä päivänvaloa. Muhiiko lastensuojelussa samanlainen skandaali kuin vanhusten hoidossa?
Poliisi pudotti nuorisokodista karkumatkalle lähteneen, tajuttoman nuoren takaisin laitokseen, eteisen lattialle. Henkilökunta kutsui ambulanssin paikalle, sillä nuoren hengitys korisi raskaasti. Lopulta ensihoitaja löysi syyn hengitysvaikeuksiin - hän kaivoi nuoren kurkusta esiin avaimen.
Vasta jälkikäteen selvisi, että se oli avain nuoren lapsuudenkotiin, paikkaan, jonne hänellä ei ollut ollut mitään asiaa vuosikausiin.
Naulakallion nuorisokodissa Itä-Helsingissä tajuttoman nuoren tarinan tallensi mieleensä nuori sosiaalipolitiikan opiskelija Elina Pekkarinen. Nyt hän on lapsiasiavaltuutettu, jonka tehtävänä on puhua niidenkin lasten puolesta, joiden kotiavain on hukassa eikä ääni kuulu.
Tarkkailla ja rangaista
Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin yllätystarkastukset lastensuojelulaitoksiin ovat paljastaneet toimintatapoja, jotka eivät ole lainmukaisia. Tarkastukset ja lasten kuulemiset ovat synnyttäneet mappikaupalla huomautuksia lasten ja nuorten epäasiallisesta kohtelusta. Esimerkiksi lastensuojelulaitos Loikalan kartanon toiminta on päätetty keskeyttää Etelä-Suomen hallintoviranomaisen toimesta syksyllä 2019
Lapsia on riisutettu alasti työntekijöiden läsnä ollessa. Lasten pukeutumista ja ulkonäköä on kontrolloitu tiukasti. Lapsilta on kielletty yhteydenpito toisiin lapsiin. Täyttä hiljaisuutta on edellytetty päivittäisten ruokailujen aikana. Lapsilta on takavarikoitu heidän omat rahansa. Lasten henkilökohtaiset kirjeet on avattu työntekijöiden läsnä ollessa eikä kirjeitä ole saanut viedä omaan huoneeseen. Lapsia on eristetty ”erkkaan” jopa useiksi päiviksi rangaistustoimenpiteenä, vaikka laki kieltää eristyksen käytön rankaisumenetelmänä. Myös kamerat valvovat monien laitosten lapsia lähes koko ajan.
Onko laitosten tarkoituksena suojella vai rangaista? Onko kyse kodista vai vankilasta? Ja miksi monet lastensuojeluyksiköt eivät näytä noudattavan lastensuojelulakia?
Tarkastuksia on tehty tiettävästi 17 yksikössä, mutta lastensuojeluyksiköitä on Suomessa yli 500. Sijaisperheitä valvovat vain sosiaalityöntekijät, eikä heillä ole siihen juurikaan resursseja.
- Valvonta on riittämätöntä. Väitän, että 99 prosenttia lastensuojelulaitoksiin sijoitetuista lapsista pärjäisi huomattavasti lievemmillä rajoituksilla, sanoo Elina Pekkarinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelulaitoksien seinien taakse piiloutuu monta tarinaa, joistä läheskään kaikki eivät kestä päivänvaloa. Muhiiko lastensuojelussa samanlainen skandaali kuin vanhusten hoidossa?
Poliisi pudotti nuorisokodista karkumatkalle lähteneen, tajuttoman nuoren takaisin laitokseen, eteisen lattialle. Henkilökunta kutsui ambulanssin paikalle, sillä nuoren hengitys korisi raskaasti. Lopulta ensihoitaja löysi syyn hengitysvaikeuksiin - hän kaivoi nuoren kurkusta esiin avaimen.
Vasta jälkikäteen selvisi, että se oli avain nuoren lapsuudenkotiin, paikkaan, jonne hänellä ei ollut ollut mitään asiaa vuosikausiin.
Naulakallion nuorisokodissa Itä-Helsingissä tajuttoman nuoren tarinan tallensi mieleensä nuori sosiaalipolitiikan opiskelija Elina Pekkarinen. Nyt hän on lapsiasiavaltuutettu, jonka tehtävänä on puhua niidenkin lasten puolesta, joiden kotiavain on hukassa eikä ääni kuulu.
Tarkkailla ja rangaista
Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin yllätystarkastukset lastensuojelulaitoksiin ovat paljastaneet toimintatapoja, jotka eivät ole lainmukaisia. Tarkastukset ja lasten kuulemiset ovat synnyttäneet mappikaupalla huomautuksia lasten ja nuorten epäasiallisesta kohtelusta. Esimerkiksi lastensuojelulaitos Loikalan kartanon toiminta on päätetty keskeyttää Etelä-Suomen hallintoviranomaisen toimesta syksyllä 2019Lapsia on riisutettu alasti työntekijöiden läsnä ollessa. Lasten pukeutumista ja ulkonäköä on kontrolloitu tiukasti. Lapsilta on kielletty yhteydenpito toisiin lapsiin. Täyttä hiljaisuutta on edellytetty päivittäisten ruokailujen aikana. Lapsilta on takavarikoitu heidän omat rahansa. Lasten henkilökohtaiset kirjeet on avattu työntekijöiden läsnä ollessa eikä kirjeitä ole saanut viedä omaan huoneeseen. Lapsia on eristetty ”erkkaan” jopa useiksi päiviksi rangaistustoimenpiteenä, vaikka laki kieltää eristyksen käytön rankaisumenetelmänä. Myös kamerat valvovat monien laitosten lapsia lähes koko ajan.
Onko laitosten tarkoituksena suojella vai rangaista? Onko kyse kodista vai vankilasta? Ja miksi monet lastensuojeluyksiköt eivät näytä noudattavan lastensuojelulakia?
Tarkastuksia on tehty tiettävästi 17 yksikössä, mutta lastensuojeluyksiköitä on Suomessa yli 500. Sijaisperheitä valvovat vain sosiaalityöntekijät, eikä heillä ole siihen juurikaan resursseja.
- Valvonta on riittämätöntä. Väitän, että 99 prosenttia lastensuojelulaitoksiin sijoitetuista lapsista pärjäisi huomattavasti lievemmillä rajoituksilla, sanoo Elina Pekkarinen.
30 vuodessa lastensuojelu on yksityistynyt nopeasti. Nyt yli 90 prosenttia on yksityisessä omistuksessa. Myös pääomasijoittajat ja pörssiyritykset ovat kiinnostuneet lastensuojelusta.
- Kun voittoja tavoitteleva yritys lähtee jollekin sektorille, se tarkoittaa, että voittoja on saavutettavissa.
Viimeinen oljenkorsi - väkivalta
Huostaanotettujen ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on kaksinkertaistunut 30 vuodessa. Pekkarisen on vaikea uskoa, että kaikkien sijoitettujen lasten elämä olisi ollut niin vakavassa kriisissä, että sijoittaminen kodin ulkopuolelle olisi aina ollut aiheellista.
Toimiessaan hallinto-oikeudessa asiantuntijana Pekkarinen on kohdannut sosiaalityöntekijöitä, jotka ovat puoltaneet lapsen tahdonvastaista huostaanottoa edes tapaamatta lasta tai tämän perhettä koskaan.
- Joskus miettii, millä oikeudella näin vakavia, joskus ihmisten koko loppuelämään vaikuttavia päätöksiä tehdään.
Yhteiskunta on satsannut lisää rahaa palveluihin, mutta miksi raha ei näy huostaanottojen vähenemisenä?
- On tunne, että rahaa ei ole satsattu juurisyiden poistamiseen, vaan on panostettu enemmän palveluiden kehittämiseen ja hallintohimmeleihin.
Elina Pekkarinen on nähnyt aikoinaan sosiaalipäivystäjänä ne juurisyyt, jotka ovat johtaneet sijoituksiin ja huostaanottoihin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tähän nimiä lisää, joten kaikki allekirjoittamaan, jakamaan ja kerämään allekirjoituksia! Tavoite, että 50.000 allekirjoitusta saataisiin kasaan.
Sittenkö lapset jätetään heitteille?
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelu on miljoonabisnes (vaiko peräti jo miljardi), mutta ei lastensuojelulaitoksia kiinnosta hankalimmat tapaukset. Ne hankalat jää kuntien käsiin ja yksityisiin laitoksiin päätyy helpot tapaukset. Kaikkein vaikeimpia tapauksia kunnatkaan eivät hoida vaan jäävät oman onnensa nojaan.
Kuulostaa hyvältä ja asiantuntevalta. Miljoonan ja miljardin ero on tässä:
"Saat 3 euroa, kun keräät vähän mustikoita."
"Saat 3000 euroa, kun keräät vähän mustikoita."
Väität siis, että kunnat ottaa lapsia vanhemmiltaan ja antaa heitä yksityisiin hoitokoteihin ihan vaan huvikseen tai rahan takia. Samaan aikaan otetaan lapsia, jotka oikeasti tarvitsevat apua, eikä auteta heitä kunnolla vaan laitetaan heidät toisen luokan laitoksiin. Just joo.
AP: "Mielivaltainen kohtelu" Otetaanko nyt lapsia liian helposti huostaan? Missä? Kenen toimesta? Otetaanko heitä liian vähän huostaan? Aloituksesta ei selvinnyt mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis mä en ymmärrä tätä märinää. Väittääkö joku oikeasti, että ihan yhtäkkiä ilman syytä tullaan huostaanottamaan lapsi? Kyllä Suomessa päinvastoin on, eli ihan liikaa oikeuksia siihen lapseen, vaikka on narkkari/juoppovanhempi. Lukekaa tilastoja ja uutisia, saattaa mielipide muuttua.
Ongelman muodostavat erityislapset.
Vanhemmissa ei tartte olla mitään vikaa, mutta lapsen sairaus/tilanne oireilee niin vahvasti, että vanhemmat eivät pysty enää yksinään hoitamaan. Ongelmana se, että lastensuojelun sossut ei osaa eikä ymmärrä vaikka autismin kirjon erityispiirteitä tai vaikka aspergeriä ja aspergerlapsella mahdollisesti olevaa täysin impulsiivista aggressiivisuutta esim. sisaruksia kohtaan.
Näissä tilanteissa ei oikein ole tarjolla muita konsteja kuin sijoitus ja siitä sitten huostaanotto, vaikka vanhemmilla olisi kaikki hyvin, perheellä on kaikki edellytykset ihan hyvään elämään, koti ja työt ja lasten koulut sujuu ja isommin tuettuna se erityislapsikin pystyisi asumaan kotona - tai voisi olla jonkin kevyempi ratkaisu kuin huosta.
Ja olen itse sosiaaliallalla, toimin autismin kirjon lasten kanssa ja tämä on oikeasti iso ongelma. Kun erityisyyttä ei oikein tunneta - varsinkaan jotkut perhetyöntekijät, ei perhettä osata tukea sinne kotiin, vaan se on jotain kummallista keskusteluapua ja sitten huostaanotto, joka on todella kallis ja rankka ratkaisu.
Kuntaliitto: Opiskeluhuollon tavoitteet epäonnistuneet – sijoitukset kasvavat, kustannukset paisuvat – "Suomessa on poislähettämisen kulttuuri
JULKAISTU 23.09.2020 20:34
Vuonna 2014 voimaan tulleen oppilas- ja opiskelijahuoltolain tarkoitus oli hyvä, mutta todellisuus yllätti. Opiskeluhuoltolain arvioitiin vähentävän lastensuojelun sijoituksia ja tuovan säästöjä. Sijoitukset ovat kuitenkin kasvussa ja kustannukset paisuvat. Myös lastensuojeluilmoitusten määrä on ollut rajussa kasvussa.
– Tavoitteet olivat, että vuositasolla lastensuojelussa tarvitsisi tehdä noin 9000 palvelutarpeen arviointia vähemmän. Ja sillä arveltiin syntyvän säästöä. Lisäksi vähentyneistä avohuollon asiakkuuksista tavoiteltiin 18-94 miljoonan euron säästöä lastensuojelun kustannuksista, toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen.
Miten kävi?
– Palvelutarpeen arviointien määrä on noin 7000 enemmän vuonna 2019 kuin vuonna 2015. Ja lastensuojelun kustannukset ovat kasvaneet yli 200 miljoonaa euroa. Ja kun katsoo lasten ja nuorisopsykiatrian tilannetta, niin sairaanhoitopiireistä viestitetään vahvasti lähetemäärän kasvusta. Lisäksi niiden lasten määrä, joista lastensuojeluilmoitus tehtiin, kasvoi 16 700:lla vuodesta 2015 vuoteen 2019.
"Sitten kun näitä lasten mielenterveyden häiriöitä pitäisi ryhtyä hoitamaan, niin siinä tulevat ne ongelmat"
Asiantuntijan mukaan palvelujärjestelmässä vallitsee haitallinen poislähettämisen kulttuuri.
Meillä on paljon ennaltaehkäisyä, tehdään valtavasti arviointeja lapsista, mutta sitten kun näitä lasten mielenterveyden häiriöitä pitäisi ryhtyä hoitamaan, niin siinä tulevat ne ongelmat: pitkät jonot, vakavia palvelupuutteita ja suoranaisesti ei saada hoitoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuokaa esiin perhehoitoa ja alkakaa itse sijaisvanhemmiksi. Ottakaa oman läheispiirinne mahdollisesti sijoitusta odottavat omaan kotiinne. Laitos ei suinkaan ole ainoa eikä ensisijainen paikka. Perhehoidon lisääminen olisi oikea toimenpide. Ei suinkaan se, että estetään huolenpitoa tarvitsevien lasten apu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mä en ymmärrä tätä märinää. Väittääkö joku oikeasti, että ihan yhtäkkiä ilman syytä tullaan huostaanottamaan lapsi? Kyllä Suomessa päinvastoin on, eli ihan liikaa oikeuksia siihen lapseen, vaikka on narkkari/juoppovanhempi. Lukekaa tilastoja ja uutisia, saattaa mielipide muuttua.
Ongelman muodostavat erityislapset.
Vanhemmissa ei tartte olla mitään vikaa, mutta lapsen sairaus/tilanne oireilee niin vahvasti, että vanhemmat eivät pysty enää yksinään hoitamaan. Ongelmana se, että lastensuojelun sossut ei osaa eikä ymmärrä vaikka autismin kirjon erityispiirteitä tai vaikka aspergeriä ja aspergerlapsella mahdollisesti olevaa täysin impulsiivista aggressiivisuutta esim. sisaruksia kohtaan.
Näissä tilanteissa ei oikein ole tarjolla muita konsteja kuin sijoitus ja siitä sitten huostaanotto, vaikka vanhemmilla olisi kaikki hyvin, perheellä on kaikki edellytykset ihan hyvään elämään, koti ja työt ja lasten koulut sujuu ja isommin tuettuna se erityislapsikin pystyisi asumaan kotona - tai voisi olla jonkin kevyempi ratkaisu kuin huosta.
Ja olen itse sosiaaliallalla, toimin autismin kirjon lasten kanssa ja tämä on oikeasti iso ongelma. Kun erityisyyttä ei oikein tunneta - varsinkaan jotkut perhetyöntekijät, ei perhettä osata tukea sinne kotiin, vaan se on jotain kummallista keskusteluapua ja sitten huostaanotto, joka on todella kallis ja rankka ratkaisu.
Mitä se apu olisi, että olisi oikeanlaista? Itse asperger nuoren kohdalla en osaa sanoa mitä apua kotiin tarvitsisimme. Ei lapsen haasteet poistu sillä, että joku tulisi tekemään kotityöt puolestamme. Tukiperheen saisimme, mutta emme halua. Uskoakseni sellaisen saavat muutkin. Jos sen saa lasun kautta niin mitä sitten. Tukihenkilön kanssa lapsi ei tullut toimeen. Sellaisenkin voi saada vaikka lastensuojelusta. Terapiat saadaan lääkärin lausunnolla ja Kelasta anomalla. Kouluasiat hoitaa koulu ja hyvin hoitaakin. Kaikkea tätä on saatavilla, mutta mitä muuta pitäisi olla?
Lastensuojelusta tuli miljardibisnes ja sijaishuollossa elää ”kadotettuja” lapsia, kansanedustaja Sari Tanus muistutti eduskunnassa
21.11.2019
Suomessa oli viime vuonna kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna 18 544 lasta, ja näistä vain 689 lasta on sijoitettuna sukulais- tai läheisperheisiin.
Kansanedustaja Sari Tanus kysyi, aiotaanko lastensuojelun nykytilaa selvittää ja korjata.
– Sijaishuollossa elää lapsia, joiden yhteydenpidon vanhempiin, isovanhempiin ja muihin läheisiin lastensuojeluviranomainen on joko kokonaan katkaissut tai rajoittanut yhteydenpitoa muutoin ankarasti. Puhutaan jopa kadotetuista lapsista, kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanus kertoi eduskunnan kyselytunnilla tänään.
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelusta tuli miljardibisnes ja sijaishuollossa elää ”kadotettuja” lapsia, kansanedustaja Sari Tanus muistutti eduskunnassa
21.11.2019
Suomessa oli viime vuonna kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna 18 544 lasta, ja näistä vain 689 lasta on sijoitettuna sukulais- tai läheisperheisiin.Kansanedustaja Sari Tanus kysyi, aiotaanko lastensuojelun nykytilaa selvittää ja korjata.
– Sijaishuollossa elää lapsia, joiden yhteydenpidon vanhempiin, isovanhempiin ja muihin läheisiin lastensuojeluviranomainen on joko kokonaan katkaissut tai rajoittanut yhteydenpitoa muutoin ankarasti. Puhutaan jopa kadotetuista lapsista, kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanus kertoi eduskunnan kyselytunnilla tänään.
Se on ihan sukulaisista kiinni, ettei heille sijoiteta. Suurin osa sijoitetaan perheisiin eikä siinä ole mitään bisnestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mä en ymmärrä tätä märinää. Väittääkö joku oikeasti, että ihan yhtäkkiä ilman syytä tullaan huostaanottamaan lapsi? Kyllä Suomessa päinvastoin on, eli ihan liikaa oikeuksia siihen lapseen, vaikka on narkkari/juoppovanhempi. Lukekaa tilastoja ja uutisia, saattaa mielipide muuttua.
Ongelman muodostavat erityislapset.
Vanhemmissa ei tartte olla mitään vikaa, mutta lapsen sairaus/tilanne oireilee niin vahvasti, että vanhemmat eivät pysty enää yksinään hoitamaan. Ongelmana se, että lastensuojelun sossut ei osaa eikä ymmärrä vaikka autismin kirjon erityispiirteitä tai vaikka aspergeriä ja aspergerlapsella mahdollisesti olevaa täysin impulsiivista aggressiivisuutta esim. sisaruksia kohtaan.
Näissä tilanteissa ei oikein ole tarjolla muita konsteja kuin sijoitus ja siitä sitten huostaanotto, vaikka vanhemmilla olisi kaikki hyvin, perheellä on kaikki edellytykset ihan hyvään elämään, koti ja työt ja lasten koulut sujuu ja isommin tuettuna se erityislapsikin pystyisi asumaan kotona - tai voisi olla jonkin kevyempi ratkaisu kuin huosta.
Ja olen itse sosiaaliallalla, toimin autismin kirjon lasten kanssa ja tämä on oikeasti iso ongelma. Kun erityisyyttä ei oikein tunneta - varsinkaan jotkut perhetyöntekijät, ei perhettä osata tukea sinne kotiin, vaan se on jotain kummallista keskusteluapua ja sitten huostaanotto, joka on todella kallis ja rankka ratkaisu.
Valitettavasti maamme lastensuojelu on täynnä sattumia ja tuntuu, että se on täysin arpapeliä. Viranhaltijasta on paljon kiinni mitä lapselle tapahtuu ja mitkä on ne tuen muodot, jollei ole ymmärrystä erityislapsista. Todellakin ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelusta tuli miljardibisnes ja sijaishuollossa elää ”kadotettuja” lapsia, kansanedustaja Sari Tanus muistutti eduskunnassa
21.11.2019
Suomessa oli viime vuonna kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna 18 544 lasta, ja näistä vain 689 lasta on sijoitettuna sukulais- tai läheisperheisiin.Kansanedustaja Sari Tanus kysyi, aiotaanko lastensuojelun nykytilaa selvittää ja korjata.
– Sijaishuollossa elää lapsia, joiden yhteydenpidon vanhempiin, isovanhempiin ja muihin läheisiin lastensuojeluviranomainen on joko kokonaan katkaissut tai rajoittanut yhteydenpitoa muutoin ankarasti. Puhutaan jopa kadotetuista lapsista, kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanus kertoi eduskunnan kyselytunnilla tänään.
Se on ihan sukulaisista kiinni, ettei heille sijoiteta. Suurin osa sijoitetaan perheisiin eikä siinä ole mitään bisnestä.
Mihin perustat väitteesi suurin osa sijoitetaan perheisiin????
No niin, tsop tsop. Kaikki ongelmat ei lapsella joudu vanhemmista, joten eipä yleistetä. Sillä lapsella voi olla vaikka jokin neurologinen sairaus esim ADHD, joka lisää tämmöistä käyttäytymmistä vaikka olisi kuinka hyvät olot kotona. Plus monet nuoret tytöt valitettavasti murroikäisenä "harrastelee" tota viiltämistä ihan johtuen siitä murrosiän tuomasta hormonimyrskystä, koska jo se pelkästään saattaa ahdistaa ja paineita tulee ulkopuolelta ,kuten kavereilta. Eli minusta on ihan järkyttävää, miten aina syyllistetään vanhempia vaikka se ei todellakaan ole mikään absoluuttinen totuus. Lapsella/nuorella voi olla ihan oikea mielensairaus vaikka kaikki olisi hyvin.