Ollaan mieheni kanssa veloja. Anoppi ajattelee että minä estän miehen lisääntymisen.
Raflaava otsikko kun koitin tiivistää, sori siitä. Kyseessä ei ensinnäkään ole anoppini, koska ei olla miehen kanssa naimisissa. Anoppikokelaasta voisi siis puhua. Lyhennän anopiksi.
Ollaan miehen kanssa päätetty olla lisääntymättä. Miehelle päätös oli itsestäänselvä, itse kipuilin asian kanssa pari vuotta kunnes ajatukseni selkiytyivät.
Sekä mun että mieheni äidit odottavat lisääntymistämme kuin kuuta nousevaa. On säästetty kaikki lastenvaatteet ja -kirjat sitä aikaa varten "kun teillä sitten joskus on ne kolme omaa pikkuista". Omalle äidilleni olen yrittänyt pehmeästi pohjustaa asiaa jo pari vuotta. Ensin ei uskonut, sitten pettyi, nyt alkaa tottua ajatukseen vaikkei siitä pidäkään. Sanottakoon että omalla äidilläni on jo lapsenlapsia, mutta kuulemma tyttären lapset on eri asia.
No, anoppini kysyi viinipäissään risteilyllä suoraan että onko lapsia tulossa ja koska jos on. Sanoin että ei ole tulossa kun ei kumpikaan haluta. Anoppi purskahti lohduttomaan itkuun. Pyysi kyllä tovin kuluttua anteeksi reaktiotaan, vaikka en siitä mitenkään suuttunutkaan.
Laastari tuli siis repäistyä, mutta nyt olen huomannut että asia vaivaa anopin päätä. Ongelmaksi koen sen, että kysymykset ja painostus kohdistuvat minuun, ei mieheeni. Kyselee kaksin ollessamme onko päätös varma yms. Kysymyksen muotoilu on aina muotoa: "kun SINÄ et halua niin onko se nyt sitten ihan varma--". Olen vastikään saanut päähäni ajatuksen että anopin mielestä minä olen se joka ei halua ja mies sopeutuu tilanteeseen. Tuntuu että hänen mielestään minä estän miehen lisääntymisen.
Kai pitäisi pyytää miestäni sanomaan äidilleen asiasta. Itseasiassa kaljapäissäni viikonloppuna tästä jo miehelle sanoinkin, mutta mies haluaa olla asiasta hiljaa koska ei halua pahoittaa kenenkään mieltä. Toivoo siis että asia unohtuu kun siitä ei puhuta.
Pahoittelen romaania. Kai piti johonkin saada avauduttua. Onko muilla ollut samantyyppistä tilannetta? Pidetäänkö päätöstä lisääntymisestä tai lisääntymättä jättämisestä enemmän naisen kun miehen heininä?
Vielä lisäyksenä että kun äitini ja anoppini keskustelivat yhdessä asiasta läsnäollessani, molemmat olivat sitä mieltä että mies kyllä rakastuu vauvaan synnärillä vaikka ei ensin olisi asiasta ollutkaan niin innoissaan. Mun mielestä pimeä ajatus lisääntyä miehen kanssa joka ei sitä aidosti itse halua.
Kommentit (565)
Tähänkin topaan on eksynyt inkkeleitä mm. nimien antaminen mikä toimii vakiovetona inkkelipalstalla naisten ihon alle menemiseksi. Nuohan haluaa päättää milloin lisäännytään vai lisäännytäänkö ollenkaan ts. nainen nähdään orjan asemassa.
Tasapuolisuuden nimissä kannustan vela miehiäkin lukemaan miehiä vihaavien naisten blogeja sekä kirjoja:
https://voima.fi/podcast/mmv-35-vihaamme-miehia/
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006637373.html?share=a420f069e9f58b…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos minulle tulevaisuudessa tulisi anoppina vastaava tilanne, toimisin varmaan samoin, kuin ap:n anoppi. Olisin taatusti surullinen, kun ajattelisin, että lapseni ei saisi kokea niitä samoja tunteita ja asioita oman lapsen kanssa, jotka itse olen kokenut. Sitä on vaikea selittää, mutta oman lapsen kanssa asioissa ja tunteissa on erilainen mittakaava.
Ja vaikka tietäisin, että päätös olisi lapseni ja puolisoni yhteinen, yrittäisin varmasti puhua molempien kanssa kahdenkesken. Vaikka sisimmässäni tiedän, että haluan kunnioittaa toisten ihmisten omia päätöksiä, niin silti yrittäisin toimia sen mukaan, mitä itse näkisin oman lapseni parhaaksi.
Olisin varmaan anoppi from hell.
Mutta mistä voit olla varma, että lapsesi kokisi samoja tunteita oman lapsensa kanssa? Ihmiset ovat yksilöitä, erilaisia, samasta geeniperimästä huolimatta.
Niin. Taidat olla lapseton?
Niin. Liittyy tähän miten? Pitäisikö lähteä kokeilemaan, että miten se vastentahtoinen vanhemmuus alkaa maistumaan? Eiköhän tänne ole syntynyt jo tarpeeksi lapsia vanhemmiksi sopimattomille muutenkin.
Tästä ketjusta huomaa mammat, jotka katuvat lapsentekoaan. He vihaavat vapaaehtoisesti lapsettomia. Näiden olisi kannattanut pohtia lapsen teko monelta kantilta ennen kuin alkavat lisääntymään. Nyt se on myöhäistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen lisääntymishalut herää viidenkympin tienoilla, sitten on edessä ero ja nuoremman etsintä.
En itse tunne yhtään miestä joka olisi lisääntynyt niin myöhään.
Muutenkin aikamoista miesten aliarviointia väittää että yksikään mies ei oikeasti tiedä mitä elämältään oikeasti haluaa.
Ap
Minä tunnen kyllä montakin.
Mielenkiintoista jos ap todella ei tiedä ( ei tarvitse paremmin tuntea) ketään miestä joka on tullut isäksi myöhäisernmällä iällä. Aika tynnyrissä kasvanut täytyy olla.
Voin antaa 5 pisteen vihjeen aplle : oletko kuullut Suomen presidentistä mitään koskaan?
Kuulostaa tutulta, joskin vuosien vieriessä miehen vanhemmat ovat ryhtyneet pohtimaan asiaa toisin päin: onko poika niin kelvoton aviomies etten uskalla tehdä lapsia hänen kanssaan. Käyttäytyvät anteeksipyytävästi minua kohtaan ja ankarasti miestäni kohtaan. Sama ajatus siinä kuitenkin on pohjalla, minä "pihtaan lapsia" ja mies sopeutuu. Miehen saama kohtelu ärsyttää yhtä paljon kuin ennakko-oletus siitä, että tottahan toki nyt nainen haluaa lapsia ja jos se muuta sanoo niin haluaa kuitenkin, mutta ei vaan tiedä sitä vielä.
Omat vanhempani ovat varmasti hieman pettyneitä valintaamme, mutta hyväksyvät sen kohteliaasti ja antavat meidän elää elämäämme onnellisina niin kuin tahdomme.
Vierailija kirjoitti:
Tästä ketjusta huomaa mammat, jotka katuvat lapsentekoaan. He vihaavat vapaaehtoisesti lapsettomia. Näiden olisi kannattanut pohtia lapsen teko monelta kantilta ennen kuin alkavat lisääntymään. Nyt se on myöhäistä.
Kun nyt heittelet tuollaisia kommentteja, olisit antanut esimerkin. Olisi kommennttisi hieman uskottavampi, kun olisi ne PERUSTELUT.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen lisääntymishalut herää viidenkympin tienoilla, sitten on edessä ero ja nuoremman etsintä.
En itse tunne yhtään miestä joka olisi lisääntynyt niin myöhään.
Muutenkin aikamoista miesten aliarviointia väittää että yksikään mies ei oikeasti tiedä mitä elämältään oikeasti haluaa.
Ap
Minä tunnen kyllä montakin.
Mielenkiintoista jos ap todella ei tiedä ( ei tarvitse paremmin tuntea) ketään miestä joka on tullut isäksi myöhäisernmällä iällä. Aika tynnyrissä kasvanut täytyy olla.
Voin antaa 5 pisteen vihjeen aplle : oletko kuullut Suomen presidentistä mitään koskaan?
Niinistöllähän on jo lapsia entuudestaan. Nythän on kyse vapaaehtoisesti lapsettomista miehistä, jotka viisikymppisenä keksivät, että haluavatkin lapsia. Eri
Vierailija kirjoitti:
No eiköhän se anoppi pahoita mielensä nyt jokatapauksessa (vissiin pahoitti jo?) että oiskohan sen sun miehesi aika kasvattaa pari ja ihan jutella sen äitinsä kanssa. Kun heidän välinen asia tuo nyt kuitenkin viime kädessä on. Ja ihan ilman sitä viiniä tai kaljaa.
Tai sitten sanoo, että syy lapsettomuuteen on sen parin puute.
Naisten pitäisi lisääntyä huomattavasti vähemmän, näin liki nelikymppisenä sinkkuna miehenä ei hirveästi löydy sellaista deittiseuraa jolla ei olisi lapsia. Ja käytettyä naista kun en halua, kuitenkin huomaisin tovin päästä elättäväni hänen aktijätteitään.
Äiti tietää että poikansa on toivonut lasta. Tuntee poikansa ja on pettynyt jos poika ei miniäkokelaan takia niitä lapsia saa.
Ap:lla taitanut ollut traumaattinen lapsuus kun ei halua lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Äiti tietää että poikansa on toivonut lasta. Tuntee poikansa ja on pettynyt jos poika ei miniäkokelaan takia niitä lapsia saa.
Pojallahan on aina ollut mahdollisuus etsiä lapsia haluavaa naista puolisoksi. Isompi osa naisista kuitenkin haluaa lapsia kuin on haluamatta.
AP:lle
Asia selvä teille molemmille nyt. Toivottavasti olet tietoinen että neljä-, viis-, tai kuuskymppisenä velamiehesi herää siihen että hänellä ei ole jälkeläisiä. Ei ketään jatkamassa sukulinjaa tai kantamassa nimeä. Siinä hän herää tajuamaan elämän rajallisuuden. Tajuaa myös sen, että jälkeläinen on saatava. Sinusta ei siihen hommaan enää iän puolesta ole, joten sut päivitetään nuorempaan. On nähty niin monta kertaa, usko pois.
Tosin voihan olla että eroatte kuukauden päästä jolloin et tietenkään joudu hyllytetyksi nuoemman tieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen lisääntymishalut herää viidenkympin tienoilla, sitten on edessä ero ja nuoremman etsintä.
En itse tunne yhtään miestä joka olisi lisääntynyt niin myöhään.
Muutenkin aikamoista miesten aliarviointia väittää että yksikään mies ei oikeasti tiedä mitä elämältään oikeasti haluaa.
Ap
Minä tunnen kyllä montakin.
Mielenkiintoista jos ap todella ei tiedä ( ei tarvitse paremmin tuntea) ketään miestä joka on tullut isäksi myöhäisernmällä iällä. Aika tynnyrissä kasvanut täytyy olla.
Voin antaa 5 pisteen vihjeen aplle : oletko kuullut Suomen presidentistä mitään koskaan?Niinistöllähän on jo lapsia entuudestaan. Nythän on kyse vapaaehtoisesti lapsettomista miehistä, jotka viisikymppisenä keksivät, että haluavatkin lapsia. Eri
Hugh Grant s. 1960 sai esikoisensa viisikymppisenä, nyt lapsia on siunaantunut jo viisi.
Vierailija kirjoitti:
Minun anoppi pyytää minua välillä auttamaan että saisi tahtonsa läpi mieheni eli poikansa kanssa. Ei tokikaan noin isoissa asioissa kuin apn tilanne. Jos anoppi esittää mielestäni järkevää asiaa niin autan. Jos olen eri mieltä niin kerron että saa itse kertoa asiansa pojalleen jos haluaa mutta en sekaannu asiaan.
Mutta ap ota huomioon että ei anoppi välttämättä tarkoita syyttää sinua tuosta päätöksestänne mutta ehkä hän kokee että sinulle asiasta on helpompi puhua kuin pojalleen ja saattaa myös kokea ettei kuitenkaan saisi poikansa päätöstä muutettua. Ja siksi puhuu asiasta nimenomaan sinulle eikä pojalleen. Toki anopin tulisi kunnioittaa teidän päätöstä tuossa asiassa.
Tässä olikin fressi näkökulma, kiitos.
Nyt kun mietin niin anoppi kyllä tuntuu muutenkin puhuvan asioista mieluummin minulle kuin pojalleen. Viimeksi kertoi lapsuudestaan jossa oli väkivaltaa (ei häneen kohdistuvaa) ja alkoholismia. Kun vihjaisin tästä miehelleni, hän oli autuaan tietämätön näistä asioista. Ehkä on vaikeampi puhua liian läheiselle ihmiselle?
Eli kyllä, on mahdollista että anoppi puhuu vain mulle lapsettomuushommista koska kokee puhumisen helpommaksi. Tuntuu muutenkin pitävän poikaansa ihmisenä joka ei puhu eikä pussaa, joskus sanoikin ettei osaa puhua pojalleen vaikeista asioista kun poika vaan jotenkin ahdistuisi. Itse en koe asiaa mieheni kanssa mitenkään näin, mies on itseasiassa se joka säännöllisesti haluaa istua alas ja puhua fiiliksistä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen lisääntymishalut herää viidenkympin tienoilla, sitten on edessä ero ja nuoremman etsintä.
En itse tunne yhtään miestä joka olisi lisääntynyt niin myöhään.
Muutenkin aikamoista miesten aliarviointia väittää että yksikään mies ei oikeasti tiedä mitä elämältään oikeasti haluaa.
Ap
Minä tunnen kyllä montakin.
Mielenkiintoista jos ap todella ei tiedä ( ei tarvitse paremmin tuntea) ketään miestä joka on tullut isäksi myöhäisernmällä iällä. Aika tynnyrissä kasvanut täytyy olla.
Voin antaa 5 pisteen vihjeen aplle : oletko kuullut Suomen presidentistä mitään koskaan?Niinistöllähän on jo lapsia entuudestaan. Nythän on kyse vapaaehtoisesti lapsettomista miehistä, jotka viisikymppisenä keksivät, että haluavatkin lapsia. Eri
Hugh Grant s. 1960 sai esikoisensa viisikymppisenä, nyt lapsia on siunaantunut jo viisi.
En minä tunne Grantia enkä Niinistöäkään. Omassa lähipiirissä ja vähän kauemmissakin piireissä on miehet lisääntyneet viimeistään kolmevitosina.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen lisääntymishalut herää viidenkympin tienoilla, sitten on edessä ero ja nuoremman etsintä.
En itse tunne yhtään miestä joka olisi lisääntynyt niin myöhään.
Muutenkin aikamoista miesten aliarviointia väittää että yksikään mies ei oikeasti tiedä mitä elämältään oikeasti haluaa.
Ap
Minä tunnen kyllä montakin.
Mielenkiintoista jos ap todella ei tiedä ( ei tarvitse paremmin tuntea) ketään miestä joka on tullut isäksi myöhäisernmällä iällä. Aika tynnyrissä kasvanut täytyy olla.
Voin antaa 5 pisteen vihjeen aplle : oletko kuullut Suomen presidentistä mitään koskaan?Niinistöllähän on jo lapsia entuudestaan. Nythän on kyse vapaaehtoisesti lapsettomista miehistä, jotka viisikymppisenä keksivät, että haluavatkin lapsia. Eri
Hugh Grant s. 1960 sai esikoisensa viisikymppisenä, nyt lapsia on siunaantunut jo viisi.
Kas noin, yksi mies löytynyt ja vielä ulkomailta. Suomesta viisi-kuusikymppisenä esikoislapsen saavia miehiä pitäisi olla tuhansia ellei jopa kymmeniätuhansia, kun jokainen lapseton mies tuossa vaiheessa huomaakin haluavansa perheen.
Vierailija kirjoitti:
2020.
Hyvä aika alkaa naisten keksiä sisältöä elämäänsä.
Tämä! Omalla äidilläni ei ole omaa elämään ja siten yrittää kontrolloida edelleen aikuisten tyttärien elämää ja puuttua milloin mihinkin. Ikäänkuin olisi aikuisten lasten velvoite edelleen olla vanhempansa elämän sisältö. Tehdä isovanhemmille ne lapsenlapset jne.
Onneksi itse olen muuttamassa etäämmäksi vanhemmistani ja tuntuu, että viimein saan oikeasti elää oman näköistä ja oloista elämää välittämättä mitä äitini on mieltä. En tähänkään asti ole juuri korvaa lotkauttanut, mutta olen saanut antaa vastapalloa mikä on rasittavaa sekin.
Kaverini (mies) viivytteli lasten hankkimista mahdollisimman vanhaksi. Kertoi sen mulle avoimesti. Puoliso oli vielä pari vuotta häntä vanhempi. Olivat kuitenkin yhdessä asian sopineet ja päättäneet olla veloja. No me pistettiin puolison kanssa kotona pullat uuniin. Kävikin niin että kun miehellä ja hänen puolisollaan sitten yhtäkkiä heräsi halut alkaa lapsentekohommiin, niin lasta ei tullutkaan. Diagnoosina naiselta olikin munasarjatuotanto kuivunut pois jo kolmekymppisenä. Oli aika jäätävä tilanne kun mieli olikin muuttunut. Kaikkihan ne on kaksvitosena veloja. Muistan kun se kaverin vaimo katsoi tosi ahdistuneena meidän vauvoja. Ymmärrän kyllä että pahalta tuntui.
AP:lle tiedoksi että miehesi voi hyvin odotella parikyt vuotta ja sitten ottaa nuoren daamin ja perustaa perheen. Sulle se ei ole mahdollista.
Eli et toimisi lapsesi vaan itsesi parhaaksi.