Lue keskustelun säännöt.
On absurdia väittää, että kaikilla olisi sama mahdollisuus menestyä
Mies ihan oikeassa
07.10.2020 |
Usein kuulee väitettävän, että kaikilla on Suomessa samat mahdollisuudet menestyä. Voi käydä kouluja ym. Kuten otsikossa todettua, tämähän on täysin absurdi väite. Ensinnäkin meillä pitäisi olla jo samat vanhemmat kaikilla, jotta oltaisiin edes suunnilleen samalla viivalla. Eihän kukaan voi esimerkiksi geenejään syntyessään valita. Onhan se nyt täysin eri asia, jos saat lähtökohtiaan älyllisesti hyvät geenit kuin se, että saat huonot. Se on sama kuin sinulla olisi hyvä tai huono tietokone. Huonosta tietokoneesta ei saa tehokasta millään, koska jossain välissä suorituskyky tulee vastaan.
Kommentit (97)
Vierailija kirjoitti:
Tuollainen mahdollisuuksien tasa-arvohan on terminä täyttä viiden tähden teoreettista hevonpaskaa. Siinä tuodaan esille, että teoriassa kaikilla on samat mahdollisuudet, kun muodollisia esteitä ei ole. Sama kuin sanoisi, että Suomella on yhtä hyvät mahdollisuudet sotilaallisesti miehittää Venäjä, kuin mitä Venäjällä Suomi. Eihän tälle ole teoriassa mitään esteitä. Se onkin sitten eri asia, kun siirrytään teoriasta käytännön realismiin. Siinä kohtaa ne henkilökohtaiset resurssit tulee esiin ja tuovat ilmi sen oikean todellisuuden.
Et ehkä tajua että monissa maailman maissa ei ole tuota mahdollisuuksien tasa-arvoa ja on todella hienoa että on edes se. Monin paikoikoin jo se että olet tyttö torppaa sinulta ison osan mahdollisuuksista. Samoin sen saattaa tehdä etninen alkuperä, ihonväri, uskonto jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet itse ymmärtänyt väärin tuon sanonnan. Ei se tarkoita sitä että jokainen onnistuisi yhtä todennäköisesti. Vaan että ihmisille ei kasata enää ylimääräisiä esteitä niiden päälle joita muut asiat heidän elämäänsä jo valmiiksi luovat. Tietenkin esim. lähtökohdat, lahjakkuus jne. vaikuttava siihen miten todennäköisesti joku menestyy. Mutta jos otetaan kaksi muuten täysin samanlaista ihmistä niin sen ei pitäisi vaikuttaa että onko joku mies tai nainen, onko hänen ihonvärinsä mikä tms. Molempien pitäisi voida menestyä yhtä hyvin.
Kaikki esim kokoomusmieliset tuttavani aina vetoaa tuon taakse, että kaikki on samalla viivalla. Mahdollisuus sitä ja tätä. Siinä ei ikinä nosteta esille mitään lähtökohtia, kuten aloituksessa todettua geneettistä lähtökohtaa, jota ei voi itse valita. Ainakaan minä en ole ymmärtänyt mitään väärin, heidän mielestään kaikki on samalla viivalla. Tai eivät koskaan ainakaan uskalla nostaa esille niitä perittyjä eri ominaisuuksia tms, koska se ampuisi alas nämä heidän väittämänsä tasa-arvoisista lähtökohdista.
'
Sinä juuri ymmärrät väärin tuon "samalla viivalla olon". Se ei siis tarkoita että ihmisen kyvyt tai älykkyys eivät vaikuttaisi. Vaan että kaksi samanlaisilla kyvyillä olevaa ihmistä on samalla viivalla kun he tavoittelevat jotain eikä siihen vaikuta vaikkapa syntyperä tai sukupuoli.
Eli siis jokaisesta ei voi tulle aivokirurgia mutta jos otamme kaksi ihmistä joilla on riittävät kyvyt siihen, heidän pitäisi pystyä siihen pääsemään yhtä todennäköisesti.
Tuo syntyperä on sinäänsä mielenkiintoinen. Ymmärrän, että mahdollisuuksien tasa-arvossa se tarkoittaa, että lääkärin poika ei pääse helpommin lääkikseen kuin sähkärin poika. Mutta miksi tuo on sellainen ominaisuus jota ei lasketa, mutta sitten ihan oikeat asiat kuten vaikka neurokirjoilla oleminen ei muka vaikuta mahdollisuuksien tasa-arvoon?
Mutta vasemmistotutkijoiden mielestä rikkailla on huonot geenit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet itse ymmärtänyt väärin tuon sanonnan. Ei se tarkoita sitä että jokainen onnistuisi yhtä todennäköisesti. Vaan että ihmisille ei kasata enää ylimääräisiä esteitä niiden päälle joita muut asiat heidän elämäänsä jo valmiiksi luovat. Tietenkin esim. lähtökohdat, lahjakkuus jne. vaikuttava siihen miten todennäköisesti joku menestyy. Mutta jos otetaan kaksi muuten täysin samanlaista ihmistä niin sen ei pitäisi vaikuttaa että onko joku mies tai nainen, onko hänen ihonvärinsä mikä tms. Molempien pitäisi voida menestyä yhtä hyvin.
Jos tuo tulee puheeksi, niin aika harvoin siitä tarkoitetaan mahdollisuuksien tasa-arvoa, vaan sitä käytetään lyömäaseena sitä vähemmän menestynyttä kohtaan.
No sitten minä en kieltämättä koskaan ole kuullut tuosta mahdollisuuksien tasa-arvosta, sillä kaikki kokoomusmieliset aina hokee jokaiselle sitä täysin samaa viivaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei sama mahdollisuus, mutta kaikilla on mahdollisuus menestyä jos on valmis ja kykenee tekemään töitä sen eteen. Ei niin älykäskin voi opiskella yliopistossa ja menestyä urallaan sen avulla jne. Mutta onhan se vaikeampaa ”menestyä” jos esim. tietynlaisia traumoja ja mt-ongelmia tms.
Jos sun muisti ei riitä, niin et saa tenttejä läpi. Lukeminen yötäpäivää ei lisää sun muistikapasiteettia tippaakaan. Sieltä valuu entinen pois samaa tahtia kun uutta luet. Sama vaikka asetetuissa aikarajoissa. Jos et kykene siihen aikaan, niin sitten et kykene. Se ei tarkoita, että ei voisi oppia niitä asioita, vaan se tarkoittaa, että et opi niitä asioita tutkintovaatimukselle asetetuissa vaatimuksissa ja rajoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokaisesta ei tarvitse tulla lääkäri tai korkeakoulutettu. Tärkein on, että löytää sen oman polun kulkea tässä elämässä. Eli jokaisesta voi tulla onnellinen, olisi se sitten siivoja tai ydinfyysikko.
Omat rajoitukset ovat hyvin usein omassa päässä, eli jos oikeasti haluaa, on aina mahdollisuus saavuttaa sitä mitä haluaa.
Etsimällä löytyy aina syy olla tekemättä mitään, välillä tai hyvin usein on hankala löytää se vika omassa ajatusmallissa. Monesti peiliin katsominen on haastavaa, mutta jos joskus on rehellinen itselle ja tekee päätöksen niin se palkitsee.
Itse olen syyllistynyt samaan, syytin vanhempia monesta asiasta. Vihdoin tajusin, että jos jatkan samaa mallia niin tulen olemaan samassa kuopassa vuosia. Oli pakko keksiä ratkaisu ja pyytää apua. otin vastuuta ja otin myös ikäviä kommenttia vastaan, se sattui välillä mutta hyvin usein ne oli ihan oikeita. Mietin kaikki aina negatiiviseen sävyyn, eihän se onnistu, koska minulla on x syy jne. Kun huomasin ajatuksen muuttuvan, no näin tämä ei onnistu, mikä olisi seuraava polku, jolla pääsisin määränpäähän. Yksinkertaisesti vaikka minulla ei ole nyt rahaa maksaa tätä laskua, en saa lainaa. vanha minä, jätän laskun maksamatta, jos vaikka ensi kuussa tulisi lottovoitto, toinen ajattelu oli ”annetaan mennä perintään, ei tässä muukaan auta”. Uusi minä otin puhelimen käteen ja soitin laskun kirjoittajalle. tehtiin maksu suunnitelma ja pääsin eteenpäin.
Toinen oli unelma ammatti, vanha minä, en voi hakea koska minulla ei ole koulutusta ja ne ei palkkaa minua kuitenkaan. Uusi minä, miten saisin tuon työn, onko minun mahdollista käydä joku kurssi. Jos vaikka soittaisin sinne ja keskustelen eri vaihtoehdoista.
Meillä kaikilla on oikeus haaveilla, haaveista voi tulla ihan totta jos vaan joskus ajattelee positiivisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet itse ymmärtänyt väärin tuon sanonnan. Ei se tarkoita sitä että jokainen onnistuisi yhtä todennäköisesti. Vaan että ihmisille ei kasata enää ylimääräisiä esteitä niiden päälle joita muut asiat heidän elämäänsä jo valmiiksi luovat. Tietenkin esim. lähtökohdat, lahjakkuus jne. vaikuttava siihen miten todennäköisesti joku menestyy. Mutta jos otetaan kaksi muuten täysin samanlaista ihmistä niin sen ei pitäisi vaikuttaa että onko joku mies tai nainen, onko hänen ihonvärinsä mikä tms. Molempien pitäisi voida menestyä yhtä hyvin.
Jos tuo tulee puheeksi, niin aika harvoin siitä tarkoitetaan mahdollisuuksien tasa-arvoa, vaan sitä käytetään lyömäaseena sitä vähemmän menestynyttä kohtaan.
No sitten minä en kieltämättä koskaan ole kuullut tuosta mahdollisuuksien tasa-arvosta, sillä kaikki kokoomusmieliset aina hokee jokaiselle sitä täysin samaa viivaa.
Kyllä, olet aivan oikeassa. Samoin sellaisilla ihmisillä, jotka ovat selvinneet köyhyydestä, perhehelvetistä tms. on käsitys, että kun he selvisivät niin kuka tahansa voi selvitä. Eipä se ihan niin mene. Se on tosi hieno juttu, että joku selviää vaikka koulukiusaamisesta ja saa rakennettua hyvän elämän, mutta ei se ole huonompi ihminen joka ei siinä onnistu. Lähtökohdat vaan ovat erilaiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet itse ymmärtänyt väärin tuon sanonnan. Ei se tarkoita sitä että jokainen onnistuisi yhtä todennäköisesti. Vaan että ihmisille ei kasata enää ylimääräisiä esteitä niiden päälle joita muut asiat heidän elämäänsä jo valmiiksi luovat. Tietenkin esim. lähtökohdat, lahjakkuus jne. vaikuttava siihen miten todennäköisesti joku menestyy. Mutta jos otetaan kaksi muuten täysin samanlaista ihmistä niin sen ei pitäisi vaikuttaa että onko joku mies tai nainen, onko hänen ihonvärinsä mikä tms. Molempien pitäisi voida menestyä yhtä hyvin.
Jos tuo tulee puheeksi, niin aika harvoin siitä tarkoitetaan mahdollisuuksien tasa-arvoa, vaan sitä käytetään lyömäaseena sitä vähemmän menestynyttä kohtaan.
Eiköhän sillä tarkoiteta usein sitä että ei pitäisi syyttää ulkopuolisia syitä jos ei menesty vaan ne syyt löytyvät lopulta siitä mihin itse kykenet tai et kykene. Jos olet keskimääräistä tyhmempi niin ei pidä syyttää muita kuin itseään jos ei pääse professoriksi.
Eli se keskimääräistä tyhmempi on itse käynyt valitsemassa sen, että hän on keskimääräistä tyhmempi? Voi hitsi, kun olin niin tyhmä, etten syntynytkään fiksuksi! Juuri tuo kommenttisi tiivistää, mikä "mahdollisuuksien tasa-arvossa" on pielessä.
Osuit nyt pahaan paikkaan, koska minun unelmani oli olla tiedemies, mutta minulla on ADHD, joka on tehnyt opiskelusta vaikeaa. Kiitos, että muistutit, että olen tyhmä pska ja se on ihan oma vikani.
Geenit ja ympäristö vaikuttaa. Jos on masentuneet ja alkkis vanhemmat ja huonot geenit ja ei sinnikäs persoona vaan vaikka masennukseen taipuvainen, niin ei todennäköisesti menesty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla pitää olla laillisesti samat mahdollisuudet menestymiseen. Sen jälkeen kaikki yksilön omien valintojen tai valitsemattomien olosuhteuden tulosta.
Kyllä, tämä siis koskee yhteiskunnan rakennetta ja toimintaa. Erot geeniperimissä ja kasvuympäristöissä vaikuttavat sitten siihen kuinka todennäköisesti tai helposti yksilö onnistuu/pystyy hyödyntämään yhteiskunnan tarjoamia mahdollisuuksia.
Kaikilla ei ole itsetuntoa eikä itsevarmuutta menestyjäksi ja pärjääjäksi. Jos itsetunnon saa jotenkin kasaan kuosittua 50-vuotiaana niin työelämässä alkaa olla liian myöhäistä menestyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sama mahdollisuus, mutta kaikilla on mahdollisuus menestyä jos on valmis ja kykenee tekemään töitä sen eteen. Ei niin älykäskin voi opiskella yliopistossa ja menestyä urallaan sen avulla jne. Mutta onhan se vaikeampaa ”menestyä” jos esim. tietynlaisia traumoja ja mt-ongelmia tms.
Jos sun muisti ei riitä, niin et saa tenttejä läpi. Lukeminen yötäpäivää ei lisää sun muistikapasiteettia tippaakaan. Sieltä valuu entinen pois samaa tahtia kun uutta luet. Sama vaikka asetetuissa aikarajoissa. Jos et kykene siihen aikaan, niin sitten et kykene. Se ei tarkoita, että ei voisi oppia niitä asioita, vaan se tarkoittaa, että et opi niitä asioita tutkintovaatimukselle asetetuissa vaatimuksissa ja rajoissa.
No, silloin voi keksiä jonkun muun keinon hyödyntää potentiaaliaan jos motivaatiota on. Ja jos ei ole, turha kadehtia muita marttyyrina, se ei ainakaan auta mihinkään.
T. Epämenestynyt
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet itse ymmärtänyt väärin tuon sanonnan. Ei se tarkoita sitä että jokainen onnistuisi yhtä todennäköisesti. Vaan että ihmisille ei kasata enää ylimääräisiä esteitä niiden päälle joita muut asiat heidän elämäänsä jo valmiiksi luovat. Tietenkin esim. lähtökohdat, lahjakkuus jne. vaikuttava siihen miten todennäköisesti joku menestyy. Mutta jos otetaan kaksi muuten täysin samanlaista ihmistä niin sen ei pitäisi vaikuttaa että onko joku mies tai nainen, onko hänen ihonvärinsä mikä tms. Molempien pitäisi voida menestyä yhtä hyvin.
Jos tuo tulee puheeksi, niin aika harvoin siitä tarkoitetaan mahdollisuuksien tasa-arvoa, vaan sitä käytetään lyömäaseena sitä vähemmän menestynyttä kohtaan.
No sitten minä en kieltämättä koskaan ole kuullut tuosta mahdollisuuksien tasa-arvosta, sillä kaikki kokoomusmieliset aina hokee jokaiselle sitä täysin samaa viivaa.
Kyllä, olet aivan oikeassa. Samoin sellaisilla ihmisillä, jotka ovat selvinneet köyhyydestä, perhehelvetistä tms. on käsitys, että kun he selvisivät niin kuka tahansa voi selvitä. Eipä se ihan niin mene. Se on tosi hieno juttu, että joku selviää vaikka koulukiusaamisesta ja saa rakennettua hyvän elämän, mutta ei se ole huonompi ihminen joka ei siinä onnistu. Lähtökohdat vaan ovat erilaiset.
Se selviää koska on enemmän voimavaroja kuin sillä toisella joka ei siinä onnistu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työelämässä ja muussa elämässä pätee yhä samat säännöt kuin kivikaudella, vahvimmat jyrää heikommat alleen ja siinä välissä olevat yrittää jotenkin sinnitellä. Meillä on yhä samat aivot kuin kymmeniä tuhansia vuosia sitten ja vaikka olemme kulttuurisesti kehittyneet valtavasti muutaman tuhannen vuoden aikana ja viimeisen sadan vuoden aikana vielä enemmän niin olemme silti samoja ihmisiä kuin kivikaudella. Se että olemme käynneet kuussa jne. ei ole muuttanut meitä vielä mitenkään. Menee vielä pitkä aika ennenkuin kehitymme niin paljon että pystymme elämään harmonisesti keskenämme, siihen ei riitä sata vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Olet itse ymmärtänyt väärin tuon sanonnan. Ei se tarkoita sitä että jokainen onnistuisi yhtä todennäköisesti. Vaan että ihmisille ei kasata enää ylimääräisiä esteitä niiden päälle joita muut asiat heidän elämäänsä jo valmiiksi luovat. Tietenkin esim. lähtökohdat, lahjakkuus jne. vaikuttava siihen miten todennäköisesti joku menestyy. Mutta jos otetaan kaksi muuten täysin samanlaista ihmistä niin sen ei pitäisi vaikuttaa että onko joku mies tai nainen, onko hänen ihonvärinsä mikä tms. Molempien pitäisi voida menestyä yhtä hyvin.
Totta kai vaikuttaa. Hesarikin tutki pelkän nimen ja ihonvärin vaikutusta rekryyn ja tietynnimisiä ei edes kutsuta työhaastatteluun (lue: Liki kaikki ei-länsimaalaiselta kuulostavat nimet), ja jos haastatteluun pääsi, tummaihoiselle ei juurikaan töitä tarjottu paitsi julkiselta puolelta.
Yhtäläiset mahdollisuudet menestyä tarkoittaa yhteiskuntarakennetta. Ei tietenkään henkilökohtaisia ominaisuuksia.
Suomalaisessa yhteiskunnassa kaikilla on yhtäläinen perusopetus eikä jatkokoulutukseen hakeutumiseen ei ole mitään rakenteellista tai taloudellista estettä kenelläkään.
Tarkoittaa sitä, että sprurgun lapsi raittijärveltä voi hakea ja pääsee ihan yhtä todennäköisesti lääkikseen kuin kahden toimitusjohtajan lapsi eirasta, jos lahjakkuus ja älykkyys ovat samalla viivalla.
Tasa-arvo ei ole yhtä kuin tasapäistäminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet itse ymmärtänyt väärin tuon sanonnan. Ei se tarkoita sitä että jokainen onnistuisi yhtä todennäköisesti. Vaan että ihmisille ei kasata enää ylimääräisiä esteitä niiden päälle joita muut asiat heidän elämäänsä jo valmiiksi luovat. Tietenkin esim. lähtökohdat, lahjakkuus jne. vaikuttava siihen miten todennäköisesti joku menestyy. Mutta jos otetaan kaksi muuten täysin samanlaista ihmistä niin sen ei pitäisi vaikuttaa että onko joku mies tai nainen, onko hänen ihonvärinsä mikä tms. Molempien pitäisi voida menestyä yhtä hyvin.
Kaikki esim kokoomusmieliset tuttavani aina vetoaa tuon taakse, että kaikki on samalla viivalla. Mahdollisuus sitä ja tätä. Siinä ei ikinä nosteta esille mitään lähtökohtia, kuten aloituksessa todettua geneettistä lähtökohtaa, jota ei voi itse valita. Ainakaan minä en ole ymmärtänyt mitään väärin, heidän mielestään kaikki on samalla viivalla. Tai eivät koskaan ainakaan uskalla nostaa esille niitä perittyjä eri ominaisuuksia tms, koska se ampuisi alas nämä heidän väittämänsä tasa-arvoisista lähtökohdista.
'
Sinä juuri ymmärrät väärin tuon "samalla viivalla olon". Se ei siis tarkoita että ihmisen kyvyt tai älykkyys eivät vaikuttaisi. Vaan että kaksi samanlaisilla kyvyillä olevaa ihmistä on samalla viivalla kun he tavoittelevat jotain eikä siihen vaikuta vaikkapa syntyperä tai sukupuoli.
Eli siis jokaisesta ei voi tulle aivokirurgia mutta jos otamme kaksi ihmistä joilla on riittävät kyvyt siihen, heidän pitäisi pystyä siihen pääsemään yhtä todennäköisesti.
Tuo syntyperä on sinäänsä mielenkiintoinen. Ymmärrän, että mahdollisuuksien tasa-arvossa se tarkoittaa, että lääkärin poika ei pääse helpommin lääkikseen kuin sähkärin poika. Mutta miksi tuo on sellainen ominaisuus jota ei lasketa, mutta sitten ihan oikeat asiat kuten vaikka neurokirjoilla oleminen ei muka vaikuta mahdollisuuksien tasa-arvoon?
Itseasiassa vanhempien koulutustausta vaikuttaa paljon enemmän lasten mahdollisuuksiin, kuin mitä arvaisi. Akateemisissa perheissä koulutusta ja opiskelua arvostetaan, lasta tuetaan ja kannustetaan opinnoissa, puheenaiheet perheessä voivat monesti olla laajemmat esim. koko perheen voimin puhutaan politiikasta ja taloudesta. Eli se akateeminen maailma on jo tuttu sieltä lapsuuden kodista sen lisäksi, että lasta tuetaan opinnoissa ehkä keskivertoa enemmän, koska akateemiset vanhemmat ymmärtävät, mitä ja millaista opiskeluvalmiutta heidän maailmansa vaatii. Siirtävät nämä opit sitten eteenpäin omille lapsilleeen. Kun taas ns.
amistaustaisissa perheissä koulutusta ei välttämättä arvosteta ja lapsi jätetään yksin opiskelujen kanssa. Ei auteta läksyissä eikä olla kiinnostuneita lapsen koulunkäynnistä ja koulumenestyksestä. Saatetaan jopa torpata opiskeluinnostusta sillä, että hyvin minäkin olen pärjännyt ja töitä saanut, vaikka en pingottanut koulussa.
Tästä on tehty tutkimuksiakin. Ja ennen kuin kukaan hermostuu, niin omat vanhempani eivät olleet kovin kouluttautuneita, mutta ystäväni ovat akateemisista perheistä.
menestyminenhän tarkoittaa että menee paremmin kuin muilla, joten on mahdotonta olla menestynyt jos muut pärjää yhtä hyvin.
Mahdollisuuksien (lue: rotujen) tasa-arvoa halutaan venyttää hieman liian pitkälle nyky-yhteiskunnassa. Tämä tulee ilmi ennen kaikkea humanistisella puolella 'kulttuuriperintö kuuluu kaikille' (lue:kaikki ovat asiantuntijoita toisen kansan kulttuurin suhteen). Näin ei tietenkään ole. Esim. nykysuomalaiset siperianmongoloiditaustaiset
tittelöivät itsensä 'asiantuntijoiksi' protogermaanisten finnoarjalaisten suomenheimojen kulttuurin suhteen. Mongoloideja ei edes asunut Suomen alueella ennen isovihan.
Sanooko kukaan 'romanien kulttuuriperintö kuuluu kaikille'? No ei todellakaan. Kuitenkin vanain, goottien, simojen, jättien, jäämien ym. suomenheimojen kulttuuriperinnön katsotaan kuuluvan milloin millekin pyrkyrille ja 'asiantuntijalle'. 🙄.
Ja sitten on hirveä rasisti ja vihapuhuja, kun ilmoittaa kauniisti, ettei se ihan niin ole.
Olen minäkin kuullut aika monen suusta näitä väitteitä. Että on vain kyse laiskuudesta, ei vain viitsi, jos elämässä menee huonommin. Ja sit vedetään joku tuttu, että silläkin on sitä ja tätä ja sekin menestyy, niin seli seli ja oma vika.
Olen menestyjä tietyllä mittapuulla ja epäinnistuja toisella. Menestyjä omassa ryhmässäni, eli traumataustaiset entiset lastensuojeluasiakkaat väkivaltaisilla ja rakkaudettomilla päihdevanhemmilla. Kotona oli sadistista kousaamista ja mm.
nälässä pitämistä. Olen työelämässä, minulla on parisuhde, en ole alkoholisoitunut, liikun säännöllisesti enkä ole ylipainoinen (moni kaltaiseni hoitaa itseään ruoalla), kykenen jonkinlaiseen opiskeluun, minulla on ystäviä ja toimivia ihmissuhteita. Olen tietääkseni ja ammattilaisten mukaan hyvin harvinainen poikkeus. Mutta olen auttamattoman alisuoriutunut henkilökohtaisella tasolla, sillä älykkyyteni riittäisi esim. yliopisto-opiskeluihin ja sinnikkyyteni hyvän uran luomiseen, jos en kärsisi traumaoireilusta, joka vie tolkuttomasti energiaa ja voimavaroja. Jokainen päivä on enemmän tai vähemmän taistelua ja ole. Kroonisesti ns. uupunut.
Ymmärrän kuitenkin olevani onnekas omassa ryhmässäni ja elämäni ei suinkaan ole omaa ansiotani kuin vain tietyltä osin. Minulla on käynyt tuuri, ettei geenini esim. ole sellaiset, että minulle olisi kehittynyt persoonallisuushäiriö, tai puhjennut skitsofrenia. Eikä minulla myöskään ole neurologisia poikkeuksia. Tunneälykkyys on omalta osaltaan auttanut minua myös paljon.