Lue keskustelun säännöt.
"Kun teillä alkaa jo ikääkin olla..." OLEN 26v!
23.12.2013 |
Samanikäisen kaverini kanssa tuli puheeksi lastenhankinta. Hän odottaa jo toistaan, minä sanoin että meillä ollaan miehen kanssa suunniteltu että esikoinen olisi hyvä tulevaksi siinä neljän-viiden vuoden päästä elikä kun olemme itse kolmekymppisiä.
Kaveri tähän totesi että eihän sitä niin viime tippaan pidä jättää, ja että meillä alkaa miehen kanssa jo ikä painamaan että pullaa uuniin kannattaisi alkaa jo laittamaan. MISTÄ lähtien 30-vuotias on ikäloppu saamaan esikoisen? Olenko itse ihan pihalla, kun mielestäni kaverillani on vähän hassu näkökulma, joskin ymmärrettävä kun itse on nuorempana lapsensa saanut. Mutta että kolmikymppinen olisi jo vanha....
Kommentit (115)
[quote author="Vierailija" time="24.12.2013 klo 12:54"]
Etkö 86 mitenkään voi tajuta, että kaikki eivät 26-vuotiaana yksinkertaisesti halua vielä lasta. Ihan kuten jotkut eivät halua 20-vuotiaanakaan, vaikka olisi parisuhde kunnossa ja puitteet kohdallaan.
Itse en olisi halunnut lasta 26-vuotiaana, mutta sain kolmekymppisenä sitten kaksi lasta. 26-vuotiaana halusin matkustella ilman lasta, käydä töissä ja elää nuoren työssäkäyvän aikuisen elämää. Kun sain sitä kylläkseni, aloin kaivata lapsia.
[/quote]
Toki voin tajuta. Halusinkin kuulla mitkä asiat ovat semmoisia joiden johdosta haluaakin lapsia 30-vuotiaana vaikka ei 26-vuotiaana. Sinulla siis se on ollut matkustelu? Monella varmaan se voi olla työpaikan vakiintuminen. Kyse siis ei ollut siitä etten ymmärtäisi vaan kysyin mitkä niitä asioita voisi olla. Ja miten sitten 30-vuotiaana tiesit saaneesi tarpeeksi etkä halunnut odottaa 34-vuotiaaksi?
Ja siis erittäin hyvin myös ymmärrän niitä jotka eivät halua lapsia ollenkaan. Tunnen että hommaan täytyy olla jonkinlainen kutsumus että sitä jaksaisi ja pystyisi kasvatuksen kunnolla hoitamaan.
86
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Useimmat kehitysvammaisuuden syyt eivät ole kromosomien poikkeavuudessa. Suurin osa kehitysvammaisista ei ole downeja, useimmiten kehitysvammaisuuden syy on tuntematon. Esimerkiksi sydämen rakennepoikkeavuus muista kuin kromosomivirheistä ei ole merkittävästi ikäsidonnainen asia, vaan poikkeavia lapsia syntyy kaiken ikäisille. Määrällisesti eniten vammaisia on niillä, joille lapsiakin syntyy eniten, eli alle nelikymppiset äidit, vaikka tilastollisesti korkea ikä lisää riskejä. Silti yksilötasolla todennäköisyys terveeseen lapseen on vielä nelikymppisenäkin todella korkea.
Mistä itse, 86, tiesit, että on oikea aika omille lapsillesi? Minä tiesin, että on oikea aika, kun aloin kaivata lapsia. 26-vuotiaana en halunnut lapsia. Enkä pidä matkustelua lapsia tärkeämpänä, vaan minulla oli elämässä silloin tärkeää tehdä asioita, joihin aiemmin ei ollut mahdollisuutta, niistä matkustelu oli yksi. Jos olisin halunnut lapsen silloin, olisin tietysti ryhtynyt toimeen, mutta en halunnut. t.88
Täällä oletetaan, että lapsettomuushoidot tepsivät ajan kanssa. Kerronpa vaan, että lapsettomuushoidot eivät ole nuorella, tai nuoremmallakaan todellakaan mikään tae lastensaantiin.
Itse olen saanut kaksi tervettä lasta 35-vuoden rajapyykin jälkeen. Tulin raskaaksi ensimmäisistä yhdyntäkerroista. Vaikka riskejä onkin ihan kaikilla meistä, todennäköisyydet niihin ovat vielä suhteellisen pieniä kolmenkympin jälkeen. Ei turhaa paniikkia kellekään! =)
Kannattaa huomioida, että iäkkäiden vanhempien lasten terveyttä on tutkittu, ja nelikymppisten vanhempien lasten on todettu olevan kielellisesti kehittyneempiä ja harvemmin sairaalahoidossa kuin nuorempien äitien lasten, yllättävää kyllä. Lapsen elämä ei siis ole automaattisesti pilalla, vaikka vanhempana lisääntyisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.12.2013 klo 12:03"]
Ymmärrän, jos joku haluaa hankkia lapsensa ns. vanhemmalla iällä kolme-nelikymppisenä. Sitä en ymmärrä, että ihmisille ei kerrota riskejä mitä asiaan liittyy. Mitä vanhemmaksi odottaa, sitä todennäköisemmin jää lapsettomaksi. Kaikki raskaus- ja synnytyskomplikaatiot että lapsen kehitysvammat (kromosomiviat) kasvavat äidin iän kasvaessa. Tämä on fakta ja jokaisen lapsensaantia lykkäävän tulisi se tiedostaa. Voi spekuloida riskeillä ja prosenteilla, mutta aina jonkun kohdalla tämä riski realisoituu ja käy sellaista, mitä aiemmin ei olisi käynyt.
[/quote]
Kyllä näistä riskeistä kerrotaan ihan riittävästi. Tietenkään jos ei lue lehtiä, kirjoja, eikä osaa googlettaa niin voi jäädä faktoista paitsi.
Ymmärtäisin, jos olisit lähempänä neljääkymmentä, mutta minusta tuo on aivan normaali ikä saada lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.12.2013 klo 19:59"]
Kaverisi on oikeassa, ihmisen biologia ei ole muuttunut vaikka kulttuuri onkin. Naisen hedelmällisyys on korkeimmillaan 20-25-vuotiaana ja jo 30 vuoden kohdalla se laskee aivan selvästi. 35 vuoden iässä lasku on jo todella jyrkkää.
[/quote]
Niin, ihmisen biologia ei ole muuttunut... Ennen vanhaan lasten lykkäämistä ei toden totta lopetettu siihen 35 vuoden paikkeille vaan niitä syntyi varsin usein siihen asti kun ikää oli yli 40 mittarissa. Mun äitini suvussa on ollut 48- ja 51- vuotiaat synnyttäjät (nämä naiset eivät olleet sukua toisilleen) ja taatusti luomuna, koska mitään hoitoja ei ollut olemassakaan. Joskus katselin muuten tilastoja 1920-luvun synnyttäjistä. Huikeasti suurempi osa synnyttäjistä oli 40-vuotiaita kuin nykyään, koska lapsia tuli niin kauan kuin luonto niitä tuotti. Nykyaikaan kuuluu moraalinen panikointi milloin mistäkin syystä, nämä synnytysiät ovat yksi hyvä kohde siihen. Ja itse kysymykseen: 30-vuotias ei ole vanha synnyttäjä. Ja sitten historiallinen tietoisku: menneinä vuosisatoina lapsia tekivät parikymppisinä vain talolliset ja säätyläiset. Palkolliset ja työväki sen sijaan ovat hyvin yleisesti menneet naimisiin ja aloittaneet lapsenteon lähellä kolmeakymppiä, koska heidän piti säästää palkastaan vuosia jotta pystyivät elättämään tulevan perheensä. Vasta 1900-luvulla yleistyi kaikissa yhteiskuntaluokissa varhaisempi perheenperustaminen.
Ja sanotaanko näin, että jos 30-vuotiaana tulee hedelmällisyysvaikeuksia iän takia niin jotain vikaa siinä on alkuaankin ollut ja todennäköisesti viisi vuotta aikaisemmin olisi oltu samassa tilanteessa. Ikäkysymyksen probleema on käytännössä siinä, että mahdolliset, jo olemassa olevat hedelmällisyysongelmat saattavat selvitä aika myöhään, jos lapsilykkyä ei ole tullut aiemmin kokeiltua ja aloittaa yrittämisen päälle 30-vuotiaana. Ikä sinällään ei ole laske hedelmällisyyttä niin dramaattisesti etteikö raskaaksi tulo onnistuisi valtaosalta aivan kohtuullisessa ajassa. Hedelmällisyysongelmia on yleisesti myös hyvin nuorilla ihmisillä, ja toisinaan ne jäävät ilman selvinnyttä syytä, toisinaan ne myös paranevat itsekseen.
[quote author="Vierailija" time="24.12.2013 klo 13:35"]
Kannattaa huomioida, että iäkkäiden vanhempien lasten terveyttä on tutkittu, ja nelikymppisten vanhempien lasten on todettu olevan kielellisesti kehittyneempiä ja harvemmin sairaalahoidossa kuin nuorempien äitien lasten, yllättävää kyllä. Lapsen elämä ei siis ole automaattisesti pilalla, vaikka vanhempana lisääntyisi.
[/quote]
Aivan. Lapsen kasvuun ja kasvatukseen vaikuttavat ikääntymisbiologiaa enemmän sosiaaliset, kulttuuriset ja jopa taloudelliset tekijät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset kannattaa tehdä nuorena, mutta mies ottaa vasta n 30-vuotiaana. Tämä onkin vähän ongelmallista. Ehkä kannattaisi tehdä koeputkihedelmöityksellä lapset alle 25-vuotiaana, niin ei olis sitä ärsyttävää exää riitelemässä lapsista.
Toisaalta taas hyvän miehen yksi edellytys on olla hyvä isä, eli miehelläkin pitäisi jo olla lapsia, jotta tietäisi, että onko hän hyvä isä vai ei. Miehenkin pitäisi pystyä hankkimaan lapsia yksin, koska miesten exät ne vasta ärsyttäviä onkin.
Mä en ainakaan halua vielä lapsia (oon myös 26). Haluan olla vapaa ja nähdä maailmaa ensin. Ensi kuussa lähdössä Brasiliaan 6 viikoksi - monikos teistä nuorista mammoista pääsee matkoille?! Ja ei, en halua enää sitten 60-vuotiaana matkustella kauas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaverisi on ehkä ollut huolissaan siitä että voiko saada lapsia, ja kun on itse onnistunut, kanavoi huolensa sinuun.
Ehkä hän myös kaipaisi sinulle lapsia joilla olisi pieni ikäero omiinsa jotta voisitte sujuvammin viettää yhteistä aikaa erilaisten rientojen merkeissä.
Ehkä hän pitää omaa tapaansa parhaana toimia kun näkee siinä (hieman ruusunpunaisin silmälasein) ne hyvät puolet verrattuna muihin.
Ei hän todennäköisesti mitään pahaa tarkoita. Ehkä hieman on ajattelematon, mutta voit sanoa ihan ystävällisesti että kunnioitat heidän tapaansa toimia ja toivot että tekin saatte ilman patisteluja ryhtyä lapsenhankintaan sitten kun itse koette sen parhaaksi.
[quote author="Vierailija" time="24.12.2013 klo 12:51"]
Jos on pitkäaikainen parisuhde ja perusasiat kunnossa niin mitkä asiat sitten muuttuvat niin radikaalisti 26v->30v että sitten 30-vuotiaana voi sitä lasta alkaa "hankkia" mutta ei mitenkään 26v:nä? Vai onko tässä taustalla jonkinlainen kummallinen ajattelu että sitten kun on äiti niin ei voi enää olla itsenäinen eikä käydä töissä eikä baareissa eikä mitään vaan haluaa elää sitä omaa elämää ennen kuin hukuttautuu siihen äitiyden mustaan aukkoon?
Kolmen lapsen äitinä voin kertoa että myös lasten kanssa voi pitää kiinni itsestään, siitä kuka minä olen, ja myös olla olemassa itseään varten eikä pelkkiä lapsia varten. Lapset ovat yksi osa elämää, ei koko elämä. Vaikka toki minulle kaikista rakkainta ja tärkeintä, mutta silti elämässäni on muutakin.
Olen siitä huolissani että tämmöisen äitiys on elämäni -ajatusmaailman vallitessa monet siirtävät lapsen saantia eteenpäin "vääristä syistä".
[/quote]
Itsellä ainakin elämäntilanne tuossa ajassa muuttuu niin, että olen palkkatöissä. Valmistun pian koulusta ja haluaisin muutaman vuoden tehdä oman alan töitä saadakseni työkokemusta. Näin tulevaisuudessa olisi helpompi päästä takaisin työelämään, mikäli jostan syystä jää työttömäksi. Työpaikan saatuani on mielestäni "turvallisempaa" jäädä äitiyslomalle, kun on työ johon palata. Enkä haluaisi samantien valmistumisen jälkeen jäädä lapsen kanssa kotiin, jolloin ei työkokemusta eikä ammattitaitoa kerry. Tällaisella toiminnalla haluan turvata tulevaisuutta niin pitkälle, kuin suinkin itse pystyn siihen vaikuttamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uutta, tuoretta tutkimustietoa mammoille - faktoja jotka EIVÄT ole 200-400 vuoden takaa:
http://www.hs.fi/sunnuntai/35+ik%C3%A4vuotta+ei+olekaan+%C3%A4itiyden+takaraja/a1388205127004
"35 vuotta on iskostunut länsimaisten naisten alitajuntaan: nyt tai ei koskaan. Pian on liian myöhäistä.
Vai onko sittenkään?"
"Twengen merkittävimmät havainnot liittyvät juuri hedelmällisyystilastoihin. Hänen hämmästyksekseen länsimaissa laajimmalle levinneet ja siteeratuimmat tilastot naisten hedelmällisyydestä perustuvat kirkonkirjoihin vallankumouksen ajan Ranskasta.
Hedelmällisyysmallit kertovat 1630–1830-luvuilla eläneiden ranskalaisnaisten lisääntymisestä. Näihin tilastoihin perustuvat myös tämän jutun alussa mainitut prosenttiosuudet – ja vallalla oleva käsitys 35 ikävuoden rajasta.
"Tilastot ovat siis ajalta ennen modernia lääketiedettä, antibiootteja tai edes kunnollista ravintoa", Twenge ihmettelee kirjassaan.
Ranskan tilastot perustuvat niin kutsuttuun luonnolliseen hedelmällisyyteen. Kun ehkäisyä ei ollut käytössä, nainen tuli raskaaksi, jos oli hedelmällinen."
"Tuorein eurooppalainen tutkimus on viime maaliskuulta Tanskasta. Sen mukaan jopa 78 prosenttia 35–40-vuotiaista naisista, jotka ajoittivat seksin hedelmällisille päiville, tuli vuoden kuluessa raskaaksi. 30–34-vuotiasta raskaaksi tuli jopa 90 prosenttia tutkimukseen osallistuneista, mikä oli suurempi osuus kuin parikymppisillä."
"Moderni elämä ja ruokavalio ovat jo aikaistaneet teinityttöjen kuukautisia, mutta menopaussissa samaa varhaistumista ei ole. Ja juuri menopaussi vaikuttaa hedelmällisyyteen kaikkein eniten.
Eri naisten hedelmällisyydessä saattaa olla vaikka 17 vuoden ero, jos vertaa vaihdevuosia 42-vuotiaana tai 59-vuotiaana, Tiitinen sanoo."
[quote author="Vierailija" time="23.12.2013 klo 19:36"]
Olet oikeassa, se on vaan kade, kun olette vielä lapsivapaita:)
[/quote]
Varmaankin tarkoitit lapsettomia