Lue keskustelun säännöt.
Miten sanoa ei rikkomatta välejä, kun anoppi tahtoo 9 kk ikäisen lapsenlapsen yökylään
En "päästä"
05.10.2020 |
Anoppi on itkenyt puhelimessa ja tavatessa 8 kk ajan, että vauvan on "päästävä" anopin luokse viikonloppuhoitoon ilman vanhempaa. Tämän idean anoppi sai siskoltaan, joka on "saanut" oman lapsenlapsensa yökylään 1 kk iästä alkaen.
Anopin tunteenpurkaukset olivat alkuun hämmentäviä, sitten vaivaannuttavia ja nyt vaan ärsyttäviä. En jaksaisi joka kerta toistaa miksi yökylä ilman vanhempaa ei ole tarpeellista tai järkevää. Varsinkin, kun tämä saa joka kerta anopin itkemään.
Sinänsä tuo pakollinen teatteriesitys yökyläkysymyksestä ei haittaa. Se alkaa, etenee ja loppuu aina samalla tavalla niin ei ole tarvinnut keksiä uutta sanottavaa.
Jatkanko samaa rallia vai muutanko taktiikkaa?
Kommentit (150)
Vierailija kirjoitti:
Eikö isä ole lapsen elämässä?
Jotenkin outoa nykyään, kun mammat tekevät päätökset vauvapalstan perusteella ja keskustellaan täällä ja lapsen isästä ei ap. mainitse mitään ja mikä on hänen mielipiteensä. Vai onko ap. perheen pomo ja mies sivustaseuraaja, ilman päätösvaltaa.
Jos isä on lapsen elämässä, niin keskustele hänen kanssaan ja mies hoitaa asiat omaan sukuunsa ja sinä omaasi. Normaali perheessä asia ei olisi sen kummempi.
Vanhemmat ovat tasa-arvoisia (paperilla) mutta aika usein se tuossa alle 1v iässä on se äiti, joka käytännössä on se lähihoitaja.
Lisäksi, se vauva on putkahtanut ulos vain ja ainoastaan Äidistä 9kk symbioosin jälkeen. Jos äiti ei koe, että hän on itse valmis olemaan yön erossa vauvasta niin on täysin samantekevää, vaikka isä olisi jo valmis lähettämään lapsen olalle äidilleen hoitoon!!
T.Anoppi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mikset antaisi lastasi yökylään? Eikö olisi ihana nukkua kokonainen yö kunnolla? Mennä illalla nukkumaan rauhassa ja nukkua aamulla pitkään. Anoppi on sinun miehesikin kasvattanut, kyllä hän osaa pientä lasta hoitaa vallan mainiosti. Ja vaikka kaikki arvot eivät ihan yksiin osuisikaan, niin ei se pieni lapsi yön aikana rikki mene.
Ei tuonikäisiä laiteta yökylään! Jestas!
No laitetaanhan. Ja paljon nuorempiakin.
Vain pahat, ymmärtämättömät aikuiset ihmiset tekevät sellaista.
Mun lapsi oli vajaa 6kk niin lääkäri "määräsi" hänet vähintään 4 peräkkäiseksi yöksi mummulaan että minä saisin nukkua.
Olit siis tehnyt isättömän lapsen?
Sen isänkö ei koskaan sitten tarvitse nukkua?
Pitääkö molempien vanhempien valvoa yhtä aikaa ja sitten dumpata vauva jonnekin jotta voivat nukkuakin yhtä aikaa?
Meillä lapsi huusi niin hirveästi että se herätti kaikki. Ja kyllä siihen herää kun valot on päällä, lasta kannetaan ympäri pirttiä, maitoa lämmitetään jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
meni kauhunväreet kun luin ap:n sepustuksen. Kaverini on tuollainen äiti ja saa nyt hoitaa yksi ahdistusneurooseista kärsivää aikuista lastaan. Koskaan ei antanut lapsen olla yksin toisten aikuisten kanssa ja jos joskus niin tapahtui, äiti tekstaili lapselleen noin 3 minuutin välein, että miten menee, tulenko hakemaan.
nyt siis tosiaan lapsi on lopettanut koulunkäynnit ja syö psyykenlääkkeitä.
voin sanoa 100%, että äitinsä vika.
antakaa lastenne luoda itse suhteet lähisukulaisiin ja muihinkin ihmisiin. oppii miten tullaan toimeen toisten kanssa ja miten elämässä voi pärjätä, jos äiti ei ole lähettyvillä.
Mullakin on tuttavapiirissä takertuvien äitien tyttäriä, olen itsekin sellainen.
Kummallisesti se äiti vain tukehduttaa tyttärensä henkisesti, vaikka fyysisen välimatkan onnistuisi ottamaan.Tavallista on, että pitkään voi näyttää siltä, että äidillä ja tyttärellä on ihanan läheiset välit. Oireilu voi alkaa vasta kolmenkympin paikkeilla. Äideillä on ihmeellinen taito kahlita, syyllistää, nujertaa, pakottaa, kiristää, säälityttää tyttäriään. Jokin oma tyhjiö heillä tietysti on, mutta kun se ei ole tyttären syy eikä työmaa.
Kurjinta on, että nujerrettu tytär löytää yleensä itselleen nujerretun miehen, koska hän tuntuu tutulta. Siinä on sitten kaksi tukehduttavaa äitiä paapottavana ja säälittävänä.Jotkut tyttäret eivät edes halua miestä.
He uskovat haluavansa olla sinkkuja.
Jotkut eivät halua lapsia, koska omakin elämä on jäänyt elämättä.
Jotkut tekevät lapsia ja jatkavat henkistä vääntöä. Jotkut muuttavat perheineen hornan tuuttiin päästäkseen äitiä pakoon.
Kurjia kohtaloita. Liian myöhään tajuaa, että ei elämän näin olisi kuulunut mennä.
Ei voi olla totta!!!
Että tänne ihan oikeasti löytyy (useampiakin??) ihmisiä syyllistämään aptä ja pelottelemaan että jos hän ei ole valmis antamaan 11kk vauvaa anopin baby-born -nukeksi niin vauvasta tulee ahdistunut ja takertuvainen mt-potilas????
Nyt vähän älyä käteen ja suhteellisuudentajua tuohon kirjoittamiseen!
Ap, jätä nuo nyt vain huomiotta, suurin osa vauvoista on ihan vain omien vanhempiensa yöhoidossa todella pitkään ja heistä ihan 99,9% kasvaa normaaleiksi aikuisiksi. Ja sillä 0,01% ne mt-ongelman syyt on kyllä aivan jossain muualla kuin siinä, ettei niitä luovutettu 11kk iässä anopille leluksi!
T. Se sama anoppi...
Miksi täällä yleistetään että anopit ovat hulluja. Meidän vauva meni suoraan synnäriltä anopille kun minä jäin sairaalaan ja mies joutui käymään töissä.
Tulen aina surulliseksi näistä, sillä nämä avaukset kuulostavat siltä, että äidit eivät jaksa pitää lastensa puolia, vaan lakkaavat suojelemasta lastaan, koska ahdistuvat mahdollisesta välirikosta tms.
Prioriteettina olisi oltava se lapsi. Hänelle ei tee hyvää mikään yökyläily ja äiti sen varmasti tietääkin. Äidin tuskastuminen anopin draamailuun nyt on täysin toissijaista. Sanot "ei" ja välirikolle ei voi mitään. Älä ainakaan mene lupailemaan myöhempiä kyläilyjä tai edes päivähoitoja. Niitä voit miettiä joskus erikseen. Ei lapsen asioissa käydä mitään kauppaa anopin kanssa! Jos äiti nyt ahdistuu anopista, niin ei voi mitään. Sitä se vanhempana olo on. Lasta suojellaan, vaikkei se olisi aina mukavaa ja helppoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole (vielä) mummo enkä anoppi.
Jos joskus tulee lapsenlapsia, niin tärkeää syy hoitaa heitä on se että nuorten vanhempien elämä helpottuu eikä se että pääsisin mummokavereilleni brassailemaan kuinka jo 2- kuukautinen oli yötä tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mikset antaisi lastasi yökylään? Eikö olisi ihana nukkua kokonainen yö kunnolla? Mennä illalla nukkumaan rauhassa ja nukkua aamulla pitkään. Anoppi on sinun miehesikin kasvattanut, kyllä hän osaa pientä lasta hoitaa vallan mainiosti. Ja vaikka kaikki arvot eivät ihan yksiin osuisikaan, niin ei se pieni lapsi yön aikana rikki mene.
Ei tuonikäisiä laiteta yökylään! Jestas!
No laitetaanhan. Ja paljon nuorempiakin.
Vain pahat, ymmärtämättömät aikuiset ihmiset tekevät sellaista.
Mun lapsi oli vajaa 6kk niin lääkäri "määräsi" hänet vähintään 4 peräkkäiseksi yöksi mummulaan että minä saisin nukkua.
Olit siis tehnyt isättömän lapsen?
Sen isänkö ei koskaan sitten tarvitse nukkua?
Pitääkö molempien vanhempien valvoa yhtä aikaa ja sitten dumpata vauva jonnekin jotta voivat nukkuakin yhtä aikaa?
Meillä lapsi huusi niin hirveästi että se herätti kaikki. Ja kyllä siihen herää kun valot on päällä, lasta kannetaan ympäri pirttiä, maitoa lämmitetään jne.
Eikö se isä voi mennä anopille nukkumaan ja äiti valvoa ja sitten äiti mennä anopille ja isä valvoa?
Miksi sen pitää olla juuri se puolustuskyvytön vauva joka dumpataan muualle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mikset antaisi lastasi yökylään? Eikö olisi ihana nukkua kokonainen yö kunnolla? Mennä illalla nukkumaan rauhassa ja nukkua aamulla pitkään. Anoppi on sinun miehesikin kasvattanut, kyllä hän osaa pientä lasta hoitaa vallan mainiosti. Ja vaikka kaikki arvot eivät ihan yksiin osuisikaan, niin ei se pieni lapsi yön aikana rikki mene.
Ei tuonikäisiä laiteta yökylään! Jestas!
No laitetaanhan. Ja paljon nuorempiakin.
Vain pahat, ymmärtämättömät aikuiset ihmiset tekevät sellaista.
Mun lapsi oli vajaa 6kk niin lääkäri "määräsi" hänet vähintään 4 peräkkäiseksi yöksi mummulaan että minä saisin nukkua.
Olit siis tehnyt isättömän lapsen?
Sen isänkö ei koskaan sitten tarvitse nukkua?
Pitääkö molempien vanhempien valvoa yhtä aikaa ja sitten dumpata vauva jonnekin jotta voivat nukkuakin yhtä aikaa?
Jos pieni vauva itkee pienessä asunnossa niin kyllä, molemmat valvoo yhtä aikaa ja molemmat nukkuvat yhtä aikaa silloin kun vauva on hiljaa.
Ja sieltä ei pääse esimerkiksi hotelliin nukkumaan? Tai sinne mummolaan?
Miten te hoidatte parisuhde aikanne kun lapsi ei mene yökylään?
2-3 vuodessa upeinkin suhde näivettyy mikäli sitä ei hoida. En ottaisi riskiä että hukkaisin oman puolisoni.
Kyllä on tärkeää hoitaa omaa parisuhdetta.
Ja oppii lapsi samalla muitakin ihmisiä kuin vain äidin. Minkälaisessa tynnyrissä oikein kasvatat?
T. Kolmen aikuisen äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehen siskon lapset ovat lähes alusta asti vauvana säännöllisesti olleet yötä isovanhemmillaan.
Taitaa olla Keski-Euroopassa vähän eri meni, kuin täällä tiukkis-Suomessa? Tässä maassa on yökyläily normaalia ja lapset ovat tutkitusti onnellisimpia, joten tuskin mönkään menee. 😅
Esimerkiksi Italiassa aikamiespojat ja -tytöt asuvat vanhemmillaan pitkästi yli 30 v. ikään, voi onnea 🙄
Joku aikuislapsi haki oikeuden kautta määräystä sille, että vanhemmat elättävät hänet 😁
https://www.mll.fi/vanhemmille/vinkkeja-lapsiperheen-arkeen/pieni-lapsi…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten te hoidatte parisuhde aikanne kun lapsi ei mene yökylään?
2-3 vuodessa upeinkin suhde näivettyy mikäli sitä ei hoida. En ottaisi riskiä että hukkaisin oman puolisoni.
Kyllä on tärkeää hoitaa omaa parisuhdetta.
Ja oppii lapsi samalla muitakin ihmisiä kuin vain äidin. Minkälaisessa tynnyrissä oikein kasvatat?
T. Kolmen aikuisen äiti
Normaali vanhempi osaa asettaa lapsen hyvinvoinnin oman lyhytnäköisen edun edelle.
Eikä vauva muista tuosta dumppaamisesta muuta kuin sen hylkäämisen kokemuksen. Ei vauva opi että "musta tuntuu nyt pahalta koska mun piti ajatella vanhempiani ja siedättyä ventovieraaseen itkevään hulluun".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen siskon lapset ovat lähes alusta asti vauvana säännöllisesti olleet yötä isovanhemmillaan.
Taitaa olla Keski-Euroopassa vähän eri meni, kuin täällä tiukkis-Suomessa? Tässä maassa on yökyläily normaalia ja lapset ovat tutkitusti onnellisimpia, joten tuskin mönkään menee. 😅
Esimerkiksi Italiassa aikamiespojat ja -tytöt asuvat vanhemmillaan pitkästi yli 30 v. ikään, voi onnea 🙄
Joku aikuislapsi haki oikeuden kautta määräystä sille, että vanhemmat elättävät hänet 😁
https://www.mll.fi/vanhemmille/vinkkeja-lapsiperheen-arkeen/pieni-lapsi…
Öö miten tämä liittyy pieniin lapsiin ja vauvoihin Keski-Euroopassa? 😂
Sitä paitsi Suomessa moni on yksinäinen ja emme ole perhekeskeisiä. En lähtisi mollaamaan perheen kanssa asumista. Säästyy paaaljon rahaakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se käsittämätön ajatus, että lapsella olisi useampi läheinen ja tärkeä aikuinen ihminen elämässään vanhempien lisäksi.
Niin läheinen, että voi yökylään mennä jo tuossa iässä (en käsitä missä ongelma, jos vauva itse viihtyy anopin kanssa).Mä olisin kiljunut riemusta, jos mun lasten isovanhemmat olisivat alusta alkaen olleet noin innokkaita viettämään aikaa lapsenlasten kanssa.
Tuo ei ole lapselle hyvästä.
Mistäs sinä sen tiedät?
Koeta tajuta, että kaikki mummit ei ole hulluja
tuppautuvia anoppeja, joille vauva on lelu tai mikä lie oman tärkeyden symboli.Tottakai tärkeitä aikuisia voi olla 1 2 3 tai 4.
Kiintymyssuhde.
Niin, tulee heti kiintymyssuhde isovanhempiensa kanssa. Sehän on upeaa. 😄
Tiedän pojat (ei Suomessa), jotka ovat alusta saakka olleet paljon isovanhemmilla yötä ja suhde isoisään on upea.
Vielä nykyäänkin kun lapset ovat lähes kouluiässä, niin su-ma yö toisilla isovanhemmilla ja koko to päivä aina toisilla, siellä välillä yötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se käsittämätön ajatus, että lapsella olisi useampi läheinen ja tärkeä aikuinen ihminen elämässään vanhempien lisäksi.
Niin läheinen, että voi yökylään mennä jo tuossa iässä (en käsitä missä ongelma, jos vauva itse viihtyy anopin kanssa).Mä olisin kiljunut riemusta, jos mun lasten isovanhemmat olisivat alusta alkaen olleet noin innokkaita viettämään aikaa lapsenlasten kanssa.
Tuo ei ole lapselle hyvästä.
Mistäs sinä sen tiedät?
Koeta tajuta, että kaikki mummit ei ole hulluja
tuppautuvia anoppeja, joille vauva on lelu tai mikä lie oman tärkeyden symboli.Tottakai tärkeitä aikuisia voi olla 1 2 3 tai 4.
Kiintymyssuhde.
Niin, tulee heti kiintymyssuhde isovanhempiensa kanssa. Sehän on upeaa. 😄
Tiedän pojat (ei Suomessa), jotka ovat alusta saakka olleet paljon isovanhemmilla yötä ja suhde isoisään on upea.
Vielä nykyäänkin kun lapset ovat lähes kouluiässä, niin su-ma yö toisilla isovanhemmilla ja koko to päivä aina toisilla, siellä välillä yötä.
Kiintymyssuhde vanhempiin menee rikki. Ja se on asia joka sotkee mielenterveyttä koko elämän.
Ilman muuta annat naperon yökylään anopille ja lähdet tyttöjen kanssa ulos.
N18
Jokainen vieköön lapsensa yökylään milloin näkee itse parhaaksi eikä kenenkään ole pakko viedä ulkopuolisen pyynnöstä lastaan yökylään missään vaiheessa.
Sitä taas en perusteluna ymmärrä, kun moni täällä pauhaa, että "lastahan imetetään vielä!". Eikö noissa perheissä isä muka koskaan hoida yöheräilyjä ja anna (jos pulloruokinta onnistuu) pullosta ruokaa? Vai onko se aina äidin vastuulla? Lisäksi onhan 9kk ikäinen jo sen verran vanha, että eivät kaikki tuon ikäiset enää öisin tarvitse maitoa kun voivat syödä sen verran kiinteitä lapsesta riippuen.
Ensin jotain positiivista ja rakentavaa. "Onpa ihanaa kun tiiulla on hyvä hoitopaikka tiedossa" Hyvillä mielen hänet jättäisimme sinulle. Sitten ehkä.. ja hiukan perusteluja ja takaportti jätetään auki. Riippuen henkilöstä. Tajuaako suoraa puhetta vai vihjailuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se käsittämätön ajatus, että lapsella olisi useampi läheinen ja tärkeä aikuinen ihminen elämässään vanhempien lisäksi.
Niin läheinen, että voi yökylään mennä jo tuossa iässä (en käsitä missä ongelma, jos vauva itse viihtyy anopin kanssa).Mä olisin kiljunut riemusta, jos mun lasten isovanhemmat olisivat alusta alkaen olleet noin innokkaita viettämään aikaa lapsenlasten kanssa.
Tuo ei ole lapselle hyvästä.
Mistäs sinä sen tiedät?
Koeta tajuta, että kaikki mummit ei ole hulluja
tuppautuvia anoppeja, joille vauva on lelu tai mikä lie oman tärkeyden symboli.Tottakai tärkeitä aikuisia voi olla 1 2 3 tai 4.
Kiintymyssuhde.
Niin, tulee heti kiintymyssuhde isovanhempiensa kanssa. Sehän on upeaa. 😄
Tiedän pojat (ei Suomessa), jotka ovat alusta saakka olleet paljon isovanhemmilla yötä ja suhde isoisään on upea.
Vielä nykyäänkin kun lapset ovat lähes kouluiässä, niin su-ma yö toisilla isovanhemmilla ja koko to päivä aina toisilla, siellä välillä yötä.
Ainakin vuoden ikään asti vauvalla on ensisijainen kiintymyssuhde yhteen hoitajaan, josta kokonaisen yön erossa olo aiheuttaa tuskaa. Tämä ihminen ei ole anoppi. Vauva ei pysty pitämään läheisintä ihmistään mielessä noin pitkän eron ajan. Siksi sanotaan että yksivuotias voi olla yhden yön, kaksivuotias kaksi vuotta jne erossa. Mutta huom, tämäkin on lapsikohtaista eikä mikään pakko. Typerää linkata tänne noita kiintymyssuhdejuttuja kouluikäisten ja isovanhempien välillä, jos ei ymmärrä mitään kiintymyssuhteen muodostumisesta ja miten juuri riippuvuus turvalliseen hoitajaan MAHDOLLISTAA itsenäisyyden myöhemmin. Vaikka jo leikki-iässä.
Moi!
Täällä anoppi!
Lapsenlapsen yökylään saaminen on iso etuoikeus, eikö se ole isovanhemman tarpeesta kiinni vaan vain ja ainoastaan siitä, milloin vanhemmat kokevat sen tarpeelliseksi ja sopivaksi heidän lapselleen!
Ap, sinun EI tarvitse jättää lastamme hetkeksikään kenellekään ennenkuin te vanhemmat olette siihen valmiita. Ja kannattaa todella ensin aloittaa kaupassa käynkin ajan, ravintolassa käynnin ajan.
Tuo anoppi ei ehkä tiedä/muista/hoksaa miten pitkä aika yksikin yö voi olla jos lapsi ei nuku (ja osalla meistä vanhemman ikäluokan ihmisistä on vähän eri käsitykset esim lapsen huudattamisesta kuin teillä...)
Menkää miehesi kanssa täysin itsekkäistä lähtökohdista vaan, se teidän vauva ei ole anopin eikö kenenkään muunkaan "Baby born".
Me anopit ja muut, ehdimme vielä hoitaa lasta aivan tarpeeksi siihen mennessä kun hän pääsee kouluun asti...
Ja ehdimme myös sen isovanhempi-lapsi suhteen muodostamaan läheiseksi vähän (Aika paljonkin) myöhemminkin. Meillä lapsenlapsi nyt 4v ja kerran kuussa ok vanhempien toiveesta viikonlopun meillä, (eikö paljon enempää töissä käyvänä kyllä jaksettaisikaan 😁)