Mies petti viikonloppuna. Miten unohdan asian?

Jättäisin sen petturin. Jos annat anteeksi pettää kohta uudelleen.

No. Älä ainakaan ala sitä itkevää ukkoa säälimään. Ennemmin vedä vaikka turpaan. 

Pistä se maksamaan teostaan niiin iso hinta, ettei sille tule koskaan mieleenkään tehdä vastaavaa uudestaan.

Joko hyväksyt asian tai sitten eroat, jos et kykene avoimeen suhteeseen. Tuollaista on vaikea unohtaa, onhan tietysti olemassa alkoholi ja huumeet, joilla voi yrittää asian unohtaa. Ja jos itseäsi oikein haluat kiusata ja jatkaa suhdetta niin menkää ainakin parisuhdeterapiaan. Humalassa tekee yleensä sen, mitä ei kehtaa selvinpäin tehdä eli humalatila ei ole mikään selitys.

Vierailija kirjoitti:

Mä yritän keskittyä töissä eikä mistään tule mitään. Siksi täälläkin hengailen... Mies kertoi heti aamulla itkien mulle. Ei tee kuulemma enää koskaan noin. Ollaan oltu 20 vuotta yhdessä. En ole osannut eilisen jälkeen sanoa mihinkään mitään. Haluaisin vain että tää asia lähtisi mun päästä pois.

Ap

Voi miten kurjaa. Jos teillä on lapsia, tilanne mutkistuu. Kyllä lapset huomaavat kireät välinne.

Pettäminen on aina seuraus jostakin, esim. teidän suhteen ongelmista. Sinun on hyvä tietää omien tunteidesi ja tarpeidesi lisäksi myös jotain siitä, mitä puolisosi mielessä saattaa olla menossa tässä tilanteessa. Eli otatte aikaa puhumiselle.

Vierailija kirjoitti:

Yritä selvittää syy, miksi niin tapahtui. Yritä selvittää, oliko todella ensimmäinen kerta.

Syy miksi tapahtui on tärkeä: onko teillä esimerkiksi ongelmia?

Kerro miehelle miten paljon tämä loukkasi. Kerro, että toista kertaa ei voi tulla.

Kyllä siitä yli pääsee, muttei sitä koskaan unohda. On vähän molemmista kiinni, miten suhteenne tästä eteenpäin toimii..

Fakta on se että miehesi on pettänyt luottamuksesi. Ja valitettavasti sitä ei saa palautettua koskaan täydellisesti. Tulet AINA epäilemään miestäsi. Toki anteeksi voi antaa ja voi päästä asian ylitse, mutta ei sitä voi unohtaa, eikä luottamus ole enää jatkossa se 100%. Miehesi joutuu myös tämän hyväksymään. Tarkoittaa sitä että miehesi joutunee joustamaan äijien illoissa ja pikkujouluissa ja vastailemaan kotona odottelevan vaimon puheluihin tiiviimmin. 

Mielestäni teidän pitää pyrkiä keskustelemaan tästäkin puolesta nyt avoimesti. 

Itseäni on joskus menneisyydessä petetty, kesti melkein 10 vuotta, että pystyin nykyiseen puolisooni luottamaan eli sen verran syvät haavat tuo jätti. Sen petturin jätin samana päivänä.

Uskottele itsellesi että se on valemuisto, niin tekisi psykiatrikin.

Vierailija kirjoitti:

Pettäminen on aina seuraus jostakin, esim. teidän suhteen ongelmista. Sinun on hyvä tietää omien tunteidesi ja tarpeidesi lisäksi myös jotain siitä, mitä puolisosi mielessä saattaa olla menossa tässä tilanteessa. Eli otatte aikaa puhumiselle.

Tuo on taas noita terapiahöpinöitä. Suhde voi ola hyvä, mutta kun on tarpeeksi kaljaa päässä ja halukas kumppani, niin unohtuu vaimo ja lapset.

Tuossa on paljon tehtävää ennen kuin voit unohtaa, sillä pettäminen on vain oire huonosta parisuhteesta. Tässä kohtaa on helppo tehdä se valinta, että syyttää tapahtuneesta koko maailmaa, mutta sulkee oman osuuden täysin pois kaikesta. Ehkä tämä on teidän pelastus koska ette voi enää paeta vaan teidän on katsottava totuutta silmiin ja käytävä ne teidän ongelmat läpi.

Naisena sanon, että jos on kyseessä kertapano, oli mies tai nainen, ja siis todella ei mitään tarkoitusta jatkaa tai pitää yhteyttä, niin miksi ihmeessä siitä pitää kertoa kumppanille.

Se riittää, että ottaa opikseen, kantaa itse syyllisyytensä, mutta ei jää siihen kierimään ja pitää itsensä kurissa seuraavalla kerralla kun kiusaus pettämiseen tulee.

Eri asia systemaattinen pettäminen tai kakkossuhteen ylläpitäminen.

Minua aina suututtaa nämä kertapettäjät jotka heti sitten kaatavat tekonsa, syyllisyydentunteensa toisen niskaan ja itkevät kumppanilleen.

Odottaisivat ja miettisivät edes hetken ennenkuin avaavat suunsa ja elämä jatkuisi.

Ja nyt kun moni älähtää, niin tietäisittepä kuinka paljon on parisuhteita jotka jatkuvat ihan niinkuin ennenkin ilman, että näkyy missään mitenkään kun se kerran hairahtanut on älynnyt pitää siitä hairahduksestaan suunsa kiinni.

Oliko hän humalassa? Humala ei tietenkään ole mikään tekosyy, mutta osa ihmisistä ei kovassa humalassa ole ollenkaan omia itsejään.

Jos selvinpäin petti niin siinä tapauksessa en ainakaan pystyisi antamaan anteeksi. On ollut väkisinkin täysin tietoinen tekemisistään.

Et mitenkään. Sitä suhdetta mihin olit sitoutunut, luottanut ja rakentunut ei enää edes ole, vaan se särkyi tuhanneksi sirpaleiksi pettämiseen.

Jos et halua erota, sinun tulee rakentaa uusi suhde ja luottamus, arvostus ja kunnioitus puolisoon. Harva pystyy siihen.

Vierailija kirjoitti:

Ota Torpalta mallia kuinka homma hoidetaan.

Juttu lehteen ja mimmi lataamoon?

Ei se järvi soutamalla kulu ja pätee puolin ja toisin. Nyt vaan alatte parantamaan seksielämäänne, jotta ei tarvi vieraissa juosta tai sitten sallitte kumpikin toisillenne luvalla käydä välillä vieraissa.

Naiset, jotka antaa pettämisen miehelleen anteeksi, ovat sellaisia jotka eivät vaan halua luopua siitä äijästään, kun pelkäävät jäävänsä yksin tai pelkäävät elintasonsa laskevan, pelkäävät "häpeää" siitä että ovat eronneita tms. pas*aa. En yhtään ymmärrä. Jos mun mies pettäisi, se olisi sitten siinä. Lusikat jakoon ja äijä pellolle. Toki en voi tietää onko mies jo/koskaan pettänyt, mutta sellaista en voi murehtia, mitä en tiedä.  

Miesten osalta en osaa oikein sanoa, mikä heitä pidättelee aviossa, jos nainen on pettänyt. Ehkä miehet pelkäävät myös yksinjäämistä, "huollon" puuttumista tms. 

Jaa, että känni on riittävä selitys? Et sinä tuosta tule koskaan todella yli pääsemään, parempi erota heti kuin hukata lisää vuosia ja ottaa vastaan lisää pettämisiä. Kyseessä on isommat periaatteet, ei pelkästään se että pippeli meni pimppiin.

Pettäminen kertoo vain siitä, ettei miehesi arvosta sinua paskan vertaa. Tai ainakaan ole arvostanut. Voihan se olla, että nyt sitten havahtui siihen ettei tahdo sinua menettää. Se onkin taas sitten eri asia, mikä motiivi kanssasi on olla. Toisaalta tällaisia me ihmiset pohjimmiltaan ollaan kaikki, itsekkäitä sikoja ja lopulta kaikki mitä teemme on itsekästä. Riippuu sitten ihmisestä, miten se itsekkyys ilmenee.

Minun mieheni on itsekäs ja petti, minä reagoin siihen itsekkäästi lohduttamalla, koska en kestä katsoa toisen pahaa oloa ja varmasti jossain määrin nautin siitä, että saan olla se "hyvä ihminen" joka toimii oikein. Lisäksi olen muutenkin hoivaajatyyppi, joka kuvittelee olevansa jotenkin erikoinen ja minun rakkaus parantaa rikkinäisen puolison jne. Lopulta yhtä itsekästä, kuin se, että olisin jättänyt miehen siihen paikkaan. Ikuisen särön tuo jätti suhteeseen ja itselleni pahoja itsetunto-ongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Naisena sanon, että jos on kyseessä kertapano, oli mies tai nainen, ja siis todella ei mitään tarkoitusta jatkaa tai pitää yhteyttä, niin miksi ihmeessä siitä pitää kertoa kumppanille.

Se riittää, että ottaa opikseen, kantaa itse syyllisyytensä, mutta ei jää siihen kierimään ja pitää itsensä kurissa seuraavalla kerralla kun kiusaus pettämiseen tulee.

Eri asia systemaattinen pettäminen tai kakkossuhteen ylläpitäminen.

Minua aina suututtaa nämä kertapettäjät jotka heti sitten kaatavat tekonsa, syyllisyydentunteensa toisen niskaan ja itkevät kumppanilleen.

Odottaisivat ja miettisivät edes hetken ennenkuin avaavat suunsa ja elämä jatkuisi.

Ja nyt kun moni älähtää, niin tietäisittepä kuinka paljon on parisuhteita jotka jatkuvat ihan niinkuin ennenkin ilman, että näkyy missään mitenkään kun se kerran hairahtanut on älynnyt pitää siitä hairahduksestaan suunsa kiinni.

Naisena sanon, että kunnioitan kumppaniani sen verran että ansaitsee rehellisyyden ja totuuden ja saa itse päättää haluaako olla suhteessa vai ei.

Minua suututtaa nää pettäjät, ketkä pakottaa kumppaninsa elämään valheessa ja tekevät päätökset toisen puolesta.

Tuollaisia ne suomalaiset miehet on.