Selittäkää tyhmälle miten nämä opiskelijabileet ym voivat olla niin tärkeitä tämmöisinä päivinä?
Ei mulla vaan mee jakeluun. Joo, olen itsekin ollut nuori ja tiedän että on tärkeätä kuulua ryhmään jne. Mutta nyt on pandemia, ja oletan että heillä kaikilla on isä/äiti/isovanhemmat, eivätkä halua mitään vakavaa heille. Ja jokainen joka joskus ollut kännissä ymmärtää myös, että turvavälit muistetaan yhtä hyvin kun huomisen tiskit klo 23:27 kun alkoholi virtaa....Silti, koko ajan juhlitaan. Nyt Vaasassa 40 tapausta kahdessa päivässä, opiskelijabileistä peräisin.....
Kommentit (192)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ryyppääminen se syy on.
+ parinhaku/-muodostustarve
Luuletko ettei sitä ole voinut tehdä jo aiemmin? Jotkut ovat seurustelleet/asuneet yhdessä koko lukioajan.
Suurin osa ei ole. Melko naivia vetää suuria johtopäätöksiä yhden tai kahden ihmisen perusteella kun puhutaan kymmenistä tuhansista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minunkin on silti pakko ihmetellä sitä "vieraassa kaupungissa yksin, pää ei kestä"- ajatusta. Ihmisellä, kun ei aina ole sitä seuraa ja on pakko pystyä toimimaan itsenäisesti ja kestää se kaikki. Elämässä, kun tilanteet muuttuu ja jos kaverien puute on jo kynnyskysymys niin miten sitten jos oikeasti sattuu jotain vielä pahempaa esim sairastuu yms niin miten siitä sitten selviää? Elämä ei ole mikään jatkuva polku jotain mukavia kokemuksia vaan usein pitää kestää monia asioita. Pidän itseänikin aika herkkänä ihmisenä, mutta on silti pakko ollut tottua siihen, ettei välttämättä ole ystäviä.
Jos sinulla ei ole ystäviä, älä odota ettei muillakaan olisi ystäviä. Liian paljon näen nykyisessä työssäni mielenterveyden kanssa kamppailevia nuoria. ja yksinäisyys on heille myrkkyä.
Jos sinulla jo on ystäviä niin luulisi että osaat pitää niihin yhteyttä . Ainakin meidän nuoriso tuppaa snäppäämään ja whatsappaamaan koko ajan kavereidensa kanssa. Miksei sitten osata tehdä samaa uusien opiskelutovereiden kanssa. Ensimmäiseksi ryhmät pystyyn. Niin normaalit ihmiset tekee.v
Vierailija kirjoitti:
Mutta nythän voi olla kyse 2-3kuukaudesta, niin sekään ei onnistu. Ei nyt psyyke murru jos ei saa juhlia muutamaan viikkoon. En ymmärrä matkustamistakaan, totta. Ap
En minäkään ymmärrä ettei muutamaa kuukautta jakseta. Nykynuoriso tuntuu olevan muutenkin psyykkisesti heikkoa porukkaa vai nostetasnko nämä lehdistössä esiin korostetummin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ryyppääminen se syy on.
+ parinhaku/-muodostustarve
Luuletko ettei sitä ole voinut tehdä jo aiemmin? Jotkut ovat seurustelleet/asuneet yhdessä koko lukioajan.
Suurin osa ei ole. Melko naivia vetää suuria johtopäätöksiä yhden tai kahden ihmisen perusteella kun puhutaan kymmenistä tuhansista.
Mutta onko se seurustelemattomuus kenenkään muun kuin ikioma vika? Jos ei ole kelvannut kenellekään lukioaikana /amiksessa niin mikä saa kuvittelemaan että kelpaisi myöhempien opintojen aikanakaan?
Moralistimamnat tässä ketjussa kadehtimassa nuoria ihmisiä joilla on vielä elämää ja intoa :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja vielä lisäys; osa todellakin varoo ja tällä hetkellä on ottanut käyttöön whatsupin videokeskustelut esim. Ryhmissä, joka viikko ' tapaamisia vaikka skumppalasi kädessä, yhteistä naurua ja yhdessäoloa niin ja tämähän äärimmäisen hieno keksintö sekä suositeltavaa juurikin tähän aikaan!
Ei meillä kummallakaan opiskelun aloittaneella nuorella ole mitään ryhmäytymistä yhdessä muiden kanssa WhatsApp videokeskustelun kautta. Voisi olla hitusen vaikea käytännössä toimia 30hengen kesken toisilleen vieraiden ihmisten kanssa.
Meidän opiskelijalla on 8 henkeä tutorryhmässä, joiden kanssa toimivat tiiviimmin. Eri harjoitustöissä on pikkusen erilaiset ryhmät, joiden kanssa toimitaan ja tehdään asioita. Yhteensä opiskelijoita on 50.
Meillä kummallakin toimii koko luokkana/aloittavansa ryhmänä. Yliopiston puolella tutoreittain ryhmä oli jaettu vain ekalla viikolla. Sen jälkeen ei ole ollut mitään pienryhmiä.
Yliopistolla meillä nuorella harjoitustyö tekniikan alalla on yksin tehtäviä laskuja. Turvavälit niin pitkät, ettei ole edes vierustoveria, eikä siellä muutenkaan taideta mitään juttukerhoja haluttavan pidettäväksi.
Käytännössä kumpikaan nuorista eivät tunnista kaikkia ”luokkalaisiaan” nimeltä, eikä ulkonäöltäkään.
Fysiikkaa , matematiikkaa ym laskuharjoituksia meidänkin nuori tekee. Oma-aloitteisesti perustetun Whatsapp-ryhmän kautta niitä pohditasn yhdessä. Tähän ryhmään kuuluu samaa alaa pääaineena lukevat samassa harjoitusryhmässä olevat. Osa harjoitustöistä on lähiopiskeluna. Kyllä meidän nuori on ihan hyvin tutustunut oman pääaineen lukijoihin. Toki hän on aktiivinen ja sosiaalinen luonne.
No heillä lienee eri, koska omalla nuorella on sama harjoitusryhmä koko pääaineena lukevat kaikki ja esim. Fysiikan harjoitustyötkin ovat vain etänä.
Oma nuoreni on aktiivinen, mutta ei sosiaalinen (vaikka on sosiaalisesti taitava). Heillä ei kukaan ole laittanut WhatsApp ryhmää pystyyn ja ovat aika vieraita toisilleen.
Oma nuoreni on löytänyt onneksi yhden kaverin, sattumalta asuu samassa talossa ja tutustuivat kävelymatkalla matematiikan harjoitustyöhön (jossa ne turvavälit ja ei keskustelukerhoja). Hänellä on siis yksi kaveri, onneksi. Muilla ei vaikuta olevan sitäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta nythän voi olla kyse 2-3kuukaudesta, niin sekään ei onnistu. Ei nyt psyyke murru jos ei saa juhlia muutamaan viikkoon. En ymmärrä matkustamistakaan, totta. Ap
En minäkään ymmärrä ettei muutamaa kuukautta jakseta. Nykynuoriso tuntuu olevan muutenkin psyykkisesti heikkoa porukkaa vai nostetasnko nämä lehdistössä esiin korostetummin.
Mutta kun tässä ei ole enää kyse muutamasta kuukaudesta. Yliopistot ovat olleet etäopetuksessa maaliskuusta lähtien, ja näin mennään ainakin joulukuun loppuun. Miten kehtaatte suhtautua nuorten ihmisten jaksamiseen noin välinpitämättömästi ja ylimielisesti?
Eikö voida odottaa puolta vuotta, tai vaikkapa vuodenkin, kunnes rokote on valmis ja jaettu?
Ei luulisi olevan suuri uhraus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta nythän voi olla kyse 2-3kuukaudesta, niin sekään ei onnistu. Ei nyt psyyke murru jos ei saa juhlia muutamaan viikkoon. En ymmärrä matkustamistakaan, totta. Ap
En minäkään ymmärrä ettei muutamaa kuukautta jakseta. Nykynuoriso tuntuu olevan muutenkin psyykkisesti heikkoa porukkaa vai nostetasnko nämä lehdistössä esiin korostetummin.
Mutta kun tässä ei ole enää kyse muutamasta kuukaudesta. Yliopistot ovat olleet etäopetuksessa maaliskuusta lähtien, ja näin mennään ainakin joulukuun loppuun. Miten kehtaatte suhtautua nuorten ihmisten jaksamiseen noin välinpitämättömästi ja ylimielisesti?
Nuorten on jaksettava sitten myöhemmin vielä enemmän. Paras totutella jo nyt.
Ymmärrätte sitten myöhemmin kyllä, kun kokemusta karttuu. Hieman nyt kärsivällisyyttä!
Vierailija kirjoitti:
Vieraassa kaupungissa yksin. Ei pää sitä kauaa kestä.
Olen ollut vieraassa kaupungissa yksin kohta kolme vuotta ja hyvin on kestänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta nythän voi olla kyse 2-3kuukaudesta, niin sekään ei onnistu. Ei nyt psyyke murru jos ei saa juhlia muutamaan viikkoon. En ymmärrä matkustamistakaan, totta. Ap
En minäkään ymmärrä ettei muutamaa kuukautta jakseta. Nykynuoriso tuntuu olevan muutenkin psyykkisesti heikkoa porukkaa vai nostetasnko nämä lehdistössä esiin korostetummin.
Mutta kun tässä ei ole enää kyse muutamasta kuukaudesta. Yliopistot ovat olleet etäopetuksessa maaliskuusta lähtien, ja näin mennään ainakin joulukuun loppuun. Miten kehtaatte suhtautua nuorten ihmisten jaksamiseen noin välinpitämättömästi ja ylimielisesti?
Eli etänä on oltu maalis huhtikuu. Mahdollisesti toukokuu ja nyt syyskuu . Max 3-4 kk. Voi hellanlettas kun kokonaista kolme kuukautta on pitänyt olla parveilematta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta nythän voi olla kyse 2-3kuukaudesta, niin sekään ei onnistu. Ei nyt psyyke murru jos ei saa juhlia muutamaan viikkoon. En ymmärrä matkustamistakaan, totta. Ap
En minäkään ymmärrä ettei muutamaa kuukautta jakseta. Nykynuoriso tuntuu olevan muutenkin psyykkisesti heikkoa porukkaa vai nostetasnko nämä lehdistössä esiin korostetummin.
Mutta kun tässä ei ole enää kyse muutamasta kuukaudesta. Yliopistot ovat olleet etäopetuksessa maaliskuusta lähtien, ja näin mennään ainakin joulukuun loppuun. Miten kehtaatte suhtautua nuorten ihmisten jaksamiseen noin välinpitämättömästi ja ylimielisesti?
Eli etänä on oltu maalis huhtikuu. Mahdollisesti toukokuu ja nyt syyskuu . Max 3-4 kk. Voi hellanlettas kun kokonaista kolme kuukautta on pitänyt olla parveilematta.
Ja kaiken aikaa on ollut mahdollista olla yhteydessä eri apeilla. Vaikka 24/7
En ole valmis kuolemaan vain siksi että nuoret eivät kestä jos jää muutamat bileet väliin. Itse jäisin kotiin jos voisin, mutta se ei ole mahdollista, töissä on pakko käydä.
Vierailija kirjoitti:
Toivotaan, että sinäkin pääset yliopistoon ensi vuonna :)
No Vaasan ”yliopistoon” nyt kävelee sisään kuka hyvänsä.
Vierailija kirjoitti:
Nuoret ovat parhaita vastaamaan kysymykseen. Tällaisen 40+ ikäisen paras arvaus on se, että nuoret ovat aktiivisia ja monet asiat, kokemukset ovat heille uusia ja vasta kunnolla avautumassa. Perustarve elää, nauttia, luoda suhteita, verkostoitua. Biletys itsessään ei varmaan ole se juttu vaan se on yhdenlainen ilmentymä ja kokoontumisen muoto.
No ymmärrät varmaan itsekin, että näinä aikoina se sanoin joukoin yhdessä kokoontuminen ei vaan ole järkevää. Ei minkään ikäisille. Kyllä yliopisto-opiskelijoiden pitäisi se tajuta. Mutta ilmeisesti ei vaan mene jakeluun, kun näitä tartuntoja niissä piireissä jatkuvasti leviää.
Ymmärrän että on todella harmi menettää tuollaisia once in a lifetime kokemuksia koronan takia, mutta sellaista se vain nyt on. Itse valmistuin juuri keväällä, juhlat peruttiin. Työpaikan piti olla varma, mutta koronan takia sekin meni ja olen edelleen työtön. Ei tämän näin pitänyt mennä, mutta minkäs teet.
Jostain sitä pillua on saatava.
Vierailija kirjoitti:
Minä löydän ymmärrystä, kun mietin nuoren kehitystehtävien ja ihmisen perustarpeiden kautta. Nuoren kehitystehtävät ovat perheestä irtautuminen ikätovereiden avulla ja itsenäistyminen. Jos nuorella ei ole kavereita, hän on valtavassa psyykkisen sairastumisen riskissä ja itsenäistyminen ja aikuistuminen on uhattuna. Vanhat kaverit on täytynyt jättää toisen asteen päättyessä ja jatko-opintoihin siirryttäessä. Lauma on pakko löytää. Korkeakouluissa ei enää ope tee ryhmäytymisleikkejä, eikä ehdota kuka istuisi kenenkin viereen. Ryhmäytyminen tapahtuu bileissä, ellet kuulu esim kristittyjen nuorten porukkaan, joilla varmaan on omat tapansa ryhmäytyä. Ylipäätään opinnoista on mahdotonta suoriutua ilman porukkaa. Monen asian suhteen on epävarma, mutta kaikesta ei voi kysellä "ope, ope mä en tajua".
Joten minä hyväksyn nämä riskit paremmin, kuin vaikka matkustamisen vuoksi otetut riskit. Helppo on nuorisoa syyttää, että ryypätkää vasta koronan jälkeen. On tässä asiassa muitakin puolia.
Luoja mitä paskaa. Opinnot tehdään itse, mitään "vertaistukea vanhemmistani irtautumiseen" en tarvinnut, ja yksissäkään bileissä en ole käynyt. Vain täysin tahdoton lahna kirjoittaa tuollaista jumalatonta PASKAA.
Vierailija kirjoitti:
En ole valmis kuolemaan vain siksi että nuoret eivät kestä jos jää muutamat bileet väliin. Itse jäisin kotiin jos voisin, mutta se ei ole mahdollista, töissä on pakko käydä.
Ei ole, kotiin voi aina jäädä. Miksi kenenkään tehtävä olisi asettaa sinun terveytesi ja mielenrauhasi ykkösproriteetikseen?
Tutorryhmät voi pitää yhteyttä ihan muutenkin kuin virallisen ohjelman puitteissa. Toki tämä varmaan riippuu tutoristakin. Oma aloitteleva opiskelija on ollut ryhmänsä tai osan siitä kanssa lähes päivittäin esim. Syömässä tai kahvilla yhtäaikaa opiskelijaravintoloissa.