Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten suojata omaisuus ilman avioehtoa?
18.12.2013 |
Suunnittelemme naimisiinmenoa. Tiedän että mieheni ei halua avioehtoa. Itselläni ei tällähetkellä ole juurikaan omaisuutta mutta tiedän että tulen perimään vanhempani + muita sekalaisia lapsettomia sukulaisia.
Kuinka suojaan omaisuuden tekemättä avioehtoa? Riittääkö jos pyydän "perittäviä" liittämään testamenttiin pykälän että omaisuus ei altistu avio-oikeudelle?
Muutkin vinkit tervetulleita!
Kommentit (76)
[quote author="Vierailija" time="18.12.2013 klo 15:34"]
Ei toisen omaisuuteen pääse käsiksi muutenkaan, koska lapsethan sen perivät, ei puoliso mitään peri.
[/quote]
Et ole kuullut avioerosta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Mutta eikös tässä tapauksessa toinen maksa osinkoa köyhemmälle ja silloin tämä köyhempi toisin sanoen pääsee osalliseksi toisen tuloista"
Varoista osalliseksi, ei tuloista.
Kyllä, tasinkomenettely menee juuri noin. Kun on avioehto, kumpikin saa sen mikä on hänen ja vain se mikä on hänen, on se sitten vaatteet lähikaupan muovikassissa tai kartano.
Ei puoliso perikään, mutta avioliiton päättyessä (on syy mikä tahansa) ilman olemassaolevaa avioehtoa, tehdään omaisuuden ositus ja tasinkomenettely. Perimisen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
Naurettavaa, ihmiset kyllä raivoilee kun joku lautasliina häissä ei ole samaa sävyä kuin puvun nappi, häälehdet luetaan ulkoa ja kammottavia pukuja vahdataan vuositolkulla etukäteen, mutta avioliittolakia ei viistitä sitä vähää lukea että ymmärrettäisiin, MITÄ se avioliitto juridisesti tarkoittaa. Se on aika paljon muuta ja tärkeämpää kuin verho päässä, vihkilopotukset ja iik mun ihqua sormusta.
Avioehdon vastustajanaisille ei muuta kuin köyhtynyt vieraisiin mennyt mies ilman euron latia ja omaisuutta ja itselle lottovoitto. Ja sitten avioero. Luulen että alkaisi siinä vaiheessa avioehdon tekemättä jättäminen jurppaista kun olisi alettava maksella miehelle ja sen uudelle kunnon tasinkoja. Mutta sehän siis on aivan oikein, niinkuin täälläkin sanotaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.12.2013 klo 15:14"]
Hänelle on tärkeää yhteiset rahat ym.. Noh.. ajattelin vaan avata tällaisen keskustelun että mitä muita vaihtoehtoja on paitsi tuo ehto. JA jos ei sitä tee, niin onko eron sattuessa jotain mitä pitää huomioida nodien perintöjen kotiutuksessa?
Käsittääkseni jos niitä myy, ja muuttaa tavallaan kiinteän perityn omaisuuden rahaksi, "puolisoesto" laukeaa ja muuttuu yhteiseksi omaisuudeksi?
[/quote]
ei pidä paikkansa jos testamentissa mainitaan, ettei puolisolla avio-oikeutta siihen omaisuuteen eikä sen sijaan tulleeseen omaisuuteen ja sen tuottoon.
Avioero ei ole sama asia kuin periminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.12.2013 klo 15:34"]
Ei toisen omaisuuteen pääse käsiksi muutenkaan, koska lapsethan sen perivät, ei puoliso mitään peri.
[/quote]
Onkohan kuitenkin olemassa myös lapsettomia aviopareja?
Semmosta liittoa ei kannata perustaa jos toinen ei suostu avioehtoon. Ei voi olla varma että liitto kestää ja sitten onkin itkun paikka kun kaikki menee puoleksi, se peritty metsäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei puoliso peri mutta jos ero tulee niin siinä menee maat ja mannut puoleksi. Eli avioehto ehdottomasti.
"jos testamentissa mainitaan, ettei puolisolla avio-oikeutta siihen omaisuuteen eikä sen sijaan tulleeseen omaisuuteen ja sen tuottoon."
Juuri näin. Olen itse puolisoni kanssa muutama viikko sitten tehnyt tämän sisältöisen testamentin, joka sulkee lapsiemme puolisot perintömme ulkopuolelle. Tällä tavalla vanhemmat voivat turvata sen, että lapsien perintö ei päädy perheen ulkopuoliselle esim. avioerotilanteessa, joka voi olla kaikkea muuta kuin sopuisa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Unohda koko avioliitto, jos mies ei suostu avioehtoon.
Meillä on tilanne, jossa minulla on paljon omaisuutta ja miehellä ei oikeastaan mitään. Minulle myös mahdollisesti joskus tulossa jotain perintöäkin, miehe vanhemmat ei edes selviä veloistaan.
Jo, kun tutustuin mieheen ja suhde alkoi näyttää vakavalta, sanoin, että oli tilanne mikä tahansa, haluan avioehdon.
Kaksi kuukautta ennen häitä mentiin sitä avioehtoa sitten laatimaan. Mies nosti ensin mekkalan, ettei allekirjoita. Totesin, että hyvä, tämä oli sitten tässä. Mies kai luuli, että suostun liittoon ilman avioehtoa. Kun kävi ilmi, että olen valmis peruuttamaan häät, niin nimi tuli paperiin pitkin hampain.
Riitatilanteissa mies nostaa edelleen avioehdon esiin. Että kun mä halusin sellaisen. EN kyllä tiedä, miksi mun pitäisi laittaa omilla rahoillani ostamani koti ja koko ennen avioliittoa haltuuni tullut omaisuus sen riskin alle, että hän löytää jonkun vosun ja haluaa eron ja joutuisin maksamaan puolet kaikesta hänelle.
Olisi eri asia, jos hänellä ja hänenkin suvullaan olisi edes jotain omaisuutta. Että olisi jotain jaettavaa. Eikä niin, että hän olisi vaan saamamiehenä.
Edelleen on vähän sellainen olo, että halusiko se alunperin oikeasti naimisiin siksi, että voisi ottaa eron ja kävellä suhteesta rikkaana miehenä? Vai miksi asiasta pitää välillä kiukutella?
[quote author="Vierailija" time="18.12.2013 klo 15:22"]
helppo vinkki: älä mene naimisiin
[/quote]
Mutta avoliitossakaan ei uskalla enää elää, kun tekivät sen uuden lain. Ja avoliitossa ei sopimuksellakaan voi rajata toisen oikeutta saada omaisuuttasi, jos lain asettamat ehdot yhteiselämän pituudesta ja/tai yhteisestä lapsesta täyttyvät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.12.2013 klo 15:31"]
[quote author="Vierailija" time="18.12.2013 klo 15:28"]
"kuvitellaan että puolisoilla ei olisi koskaan mitään oikeutta toiseen omaisuuteen vaikka ei se niin mene"
Se menee juuri niin. Muutenhan avioehdolla ei olisi merkitystä. Toisen omaisuuteen nimenomaan ei ole oikeutta - yhteiseen ja yhdessä hankittuun kyllä. Mutta matin kesämökki on ja pysyy matilla, samoin maijan mersu maijalla jos matti on mökkinsä ja maija mersunsa itse hankkinut tai vaikka perinyt, aivan sama milloin.
Voisiko joku kertoa, miksi erossa tärkein asia tuntuu olevan se, että on päästävä toisen omaisuuteen käsiksi? Sekö on motiivi naimisiinmenolle? Eikö naiset itse tee mitään tuottavaa avioliiton aikana? Jos niin on, ihmettelen itsekunnioituksen puutetta jos avioliittoon mennään vain elätiksi ja eron tullen vielä vaaditaan lisää. No, minähän en ilman avioehtoa edes ajattelisi avioitumista että sikäli aivan sama mulle.
[/quote]
Mutta eikös tässä tapauksessa toinen maksa osinkoa köyhemmälle ja silloin tämä köyhempi toisin sanoen pääsee osalliseksi toisen tuloista! En nyt ole ihan varma, mutta jotain tuollaista olen kuullut. Muistan vain sen, että kun isäni kuoli, niin oli tosi hyvä, että vanhemmillani oli avioehto, en tosin enää muista miksi, hm...
Jos menisin naimisiin, niin ehdottomasti avioehto pitäisi olla.
[/quote]
Avioehto ei päde siinä tilanteessa, että toinen kuolee. Avioehto koskee avioeroa, ei perimistä. Jos haluaa määrätä jotain perimisestä, niin pitää tehdä testamentti. Ilman avioehtoakin testamentissa voi aviopuolison jättää perinnöttömäksi. Tosin hänellä on oikeus asua yhteisessä kodissa (vaikka sen olisi perinyt joku muu) niin kauan kuin haluaa - mutta hän ei saa vuokrata sitä kotia eteenpäin eikä hän saa hankkia omistuksiinsa asuntoa, jos haluaa pitää sen yhteisen kodin asuntonaan.
Testamenttiin maininta, että perijän puolisolla ei oikeutta perittävään omaisuuteen, sen sijaan tulevaan (surrogaatti)omaisuuteen tai sen tuottoon. Kutsutaan vapaaomaisuusehdoksi, koskee kaikkia tulevia puolisoita jos nimeä ei ole mainittu. Tällöin perittyä omaisuutta ei oteta osituksessa huomioon, ja tasinkovelvollinen saattaa olla jopa todellisuudessa vähemmän omistava puoliso. Mahtaako miehesi tajuta tätä kun ehtoa vastustaa?
Mulla ja miehellä on testamentti, joka määrää ettei (nyt vasta kouluikäisten) lasten tulevilla puolisoilla ole avio-oikeutta perinnöksi saatuun omaisuuteen, sen tuottoon tai sen sijaan tulleeseen omaisuuteen. Eli pyydät vanhempiasi tekemään tämmöisen testamentin, niin perintösi poisluetaan avioerotilanteessa osituksessa.
"Avioehto ei päde siinä tilanteessa, että toinen kuolee. Avioehto koskee avioeroa, ei perimistä."
Kannattaisi olla edes perustiedot lakiasioista ennenkuin alkaa päteä.
Avioehto konkretisoituu avioliiton päättyessä, päättyy se sitten eroon tai leskeytymiseen. Ellei sitä tehtäessä ole erikseen mainittu, että avioehto koskee vain eroon päättyvää avioliittoa. Jotkut tekevät niinkin, jolloin pettäjä-jättäjän hyötyminen estyy.
Puolisot eivät peri toisiaan, paitsi jos kyseessä ole lapseton aviopari, mutta jos toinen puoliso on testamentannut omaisuutensa vaikka torakoiden suojeluun, toinen ei saa sentin latia, koska lakiosa koskee vain rintaperillisiä, jollainen puoliso ei luonnollisestikaan ole.
Ei ihme, että ihmiset jauhaa vuosikymmenestä toiseen näitä "kansan suusta"-totuuksiaan (tämäkin avioehtoluulo kuuluu samaan sarjaan kuin että jos sairauslomalla menee töihin, ei ole työnantajan vakuutukset voimassa), kun kukaan ei vaivaudu ottamaan selvää vaikka on internet, mistä voi tarkistaa ennenkuin alkaa mutujaan tosiasioina vänkäämään.
Sopimusoikeus on hassun hauska oikeustieteen haara!
Mieheni yrityksen rahallinen arvo koneineen päivineen,
on luultavasti n.5miljoonaa Euroa.
olemme olleet jo naimisissa monta vuotta, mutta koska yritys siirtyy nyt meidän molempien nimiin, (syystä mitä en jaksa eritellä) Teimme avioehdon.
en ole päiväävään yrityksessä tehnyt töitä, laillisesti olisin oikeutettu saamaan puolet erossa, mutta moraalisesti se olisi mielestäni väärin.
ehdotin itse miehelle sen tekemistä, ja mies sanoi ettei olisi sitä kehdannut edes kysyä ja että oli tyytyväinen kun sitä itse ehdotin.
jos olisin erossa ne lailliset puolet vaatinut, olisi se miehen elämäntyön loppu.
Nyt ehtomme menee näin:
jos meille tulee ero, on puolet talostamme ja omaisuudestamme minun,yritys jätetään jaon ulkopuolelle.
jos meistä jompikumpi kuolee avioliitonaikana, tulee puoliso perimään kuolleen osuuden.
jos molemmat kuolemme, perivät lapset kaiken.
myös henkivakuutukset olemme ottaneet 100 000 molemmille, jotta yllättävän kuoleman jälkeen toinen ei hukkuisi yrityksen laskuihin.
minusta reilu peli, rakkaudesta menin naimisiin, en rahasta.
yritä puhua järkeä miehellesi, se voi olla hän ketä voittaa lotossa etkä sinä...
Eron sattuessa on kaikki selvää ja vältetään turhat riidat Kun on mustaa valkoisella.
tiedän itse, että oma mieheni ei välttämättä käyttäytyisi kovinkaan sivistyneesti.
lapsia kun on, on myös ajatelva heidän parastaan ensimmäiseksi.
Alue: Aihe vapaa
"Vanhemmat voi valistaa nuoria että avioehto jos toisella sattuu olemaan jotain."
Niin, kukaanhan ei myöhemmin tule koskaan saamaan mitään, kukaan ei vaurastu, peri mitään, voita lotossa, onnistu osakekaupoissa, tee tiliä kiinteistyökaupoilla, hanki sijoitusasuntoja, ryhdy yrittäjäksi vaan kaikki vaan kitkuttaa varattomina ja pienituloisina koko ikänsä tukia haalien.
Aivan sama vaikka kummallakaan ei olisi mitään, avioehto.
"Ihan oikein koska huolehtinut lapsista ja kodista."
Kukaan ei käsittääkseni estä naisenkaan töihinmenoa tai yritystoiminnan aloittamista. Varsinkaan jos töihimeno ei ole kiinnostanut edes siinä vaiheessa kun lapset alkaa olla jo teini-iässä, voidaan olla varmoja että syy on ollut todellakin se että työnteko ei kiinnosta. Onko sitten oikeudenmukaista että toinen liiton aikana saa kaiken elatuksen tekemättä mitään ja vielä sen jälkeenkin olisi vaatimassa edelleen perusteetonta varallisuutta itselleen? Minusta ei.