Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Tekevälle on aina töitä. No ei ole!

Vierailija
18.12.2013 |

Valmistuin viime vuoden toukokuussa. Hain töitä jo osa-aikaisesti vuoden 2011 alusta, kokopäiväisiä töitä olen hakenut 2012 alusta. En ole päässyt edes haastatteluihin kertaakaan. Kun valmistuminen oli lähellä, aloin pelätä jääväni suoraan työttömäksi. Näin kävikin.

Aloin hakea töitä jo muilta aloilta ja nykyään haen ihan mitä tahansa.

Olen kirjoittanut tästä jo aiemminkin, mutta työn saaminen tuntuu olevan kuukausi kuukaudelta hankalampaa. Sekin alkaa jo vaikuttaa työnhakuun, että olen kohta ollut 1,5 vuotta työttömänä.

Sain juuri sähköpostiini viestin yhdestä työpaikasta, jota hain. Kyseessä apulainen yhteen toimistoon, kokopäivätyö ja palkka 1750 euroa kuussa. Työpaikkaan oli hakukriteerit, piti olla korkeakoulututkinto (rajaa jo osan hakijoista) ja työkokemusta (minulla työharjoittelun kautta), eli kuka tahansa ei voinut edes hakea sitä.

 

358 hakemusta oli lähetetty! MIETTIKÄÄ! Miten voin ikinä työllistyä, jos tällaiseenkin työpaikkaan hakee kolme ja puolisataa hakijaa!

 

Olen oikeasti hakenut ihan mitä tahansa, ottanut yhteyttä yrityksiin ja yksityishenkilöihin. Minulla on nyt periaate, että lähetän 20 työhakemusta tai avointa työhakemusta viikossa. Vähintään. Pitäisi siis noin kolme löytää joka päivä sellaista paikkaa, josta työtä kyselisi tai lähettäisi valmiin hakemuksen.

Minulla ei ole lastenhoito-ongelmia, voisin aloittaa vaikka samana päivänä. Palkka ei ole ongelma. Haluan vain töitä. Mitä tahansa!

Työtä ei ole tekevälle. 

Kommentit (286)

Vierailija
121/286 |
18.12.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="18.12.2013 klo 13:54"]

Hae kaupungillesi sijaisopettajaksi - ottavat kenet vaan jolla tyhjä rikosrekisteri ja jonkin näköinen koulutus

[/quote]

 

Jos on riippuvainen työttömyyskorvauksesta, niin nuo sijaisopen hommat ei aluksi lyö leiville. Niitä tulee aluksi niin tipottain. Sitten, kun saa jalan oven väliin, niin pyydetään äkkiä kolmeenkin paikkaan yhtaikaa. :)

 

Mutta saattaa mennä pari kuukauttakin ennenkuin niitä hommia alkaa tulla enemmän. Ja sinä aikana pitäisi saada vuokrat ja sähköt ja ruoat maksettua. Siki tuo sijaisopeneuvo ei käy sellaisille, joilla ei ole kotona elättäjää.

Vierailija
122/286 |
18.12.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Haettiinkohan samaan koulutukseen? 280 hakijaa, 17 otettiin. En päässyt edes haastatteluun. Sairaanhoitajaksi pääsin, ja meillä on suurella osalla (naisista, lukion käyneistä) E:n paperit tai sitä paremmat paperit.

 

[quote author="Vierailija" time="18.12.2013 klo 13:54"]

[quote author="Vierailija" time="18.12.2013 klo 11:54"]Olen entinen toimistotyöläinen ja aloitan lähihoitajapinnot juuri siksi että uskon että työpaikan saaminen pitkään aikaan on äärimmäisen vaikeaa. Hakijoita on satoja yhteen paikkaan ja jos ei omaa jotain spesiaali osaamista tai koulutusta niin on vaikea saada hyvää paikkaa. Sitten niissä tavallisissa toimistotöissä joissa ei sen kummempia erikoistaitoja tai ohjelmien käyttöä vaadita niin niihin käsitykseni mukaan otetaan mielellään nuoria likkoja nälkäpalkalla. Näistähän töistä tarjotaan yleensä vaivaiset 1700€ kuussa. Kyllä lähihoitajan palkka kuulostaa jo hyvälle verrattuna tuohon. Vuorotöissä pääsee kuulemma jo 2700€ ansioihin kuussa. Olen valmis vaikka mihin vuorotöihin mutta en alle kahdentonnin kuukausipalkkaan!

[/quote]

 

Lähihoitaja koulutukseen ei vaan pääse helposti. 300 hakijaa, paikkoja 16.

[/quote]

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
123/286 |
18.12.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eiköhän ne ihmiset saa ihan rauhassa muuttaa töiden perässä, jotka tuntevat, että siihen kykenevät. Jääköön muut ihmiset kumppaneidensa ja perheidensä lähelle.

Itse olen viimeiset 3,5 vuotta asunut vähintään 200km päässä kaikista läheisistä ja se on oikeasti henkisesti todella raskasta. Kun koulu viimein loppuu, niin en todellakaan aio lähteä töiden perässä yhtään mihinkään, vaan muutan mieheni luokse. Oli se sitten miten typerää tahansa, mutta jatkuva välimatka ei vaan sovi kaikille.

Vierailija
124/286 |
18.12.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap, täällä kohtalotoverisi! En asu Suomessa vaan Keski-Euroopassa, maassa jossa on alempi työttömyysprosentti kuin Suomessa. Olen valmistunut kesällä 2013 eli noin puoli vuotta sitten ja hakenut käsittämättömän paljon työpaikkoja. Olen käynyt monessa haastattelussakin, mutta aina saan puhelun "olit hyvä, mutta valitsimme kuitenkin toisen ehdokkaan". Olen myös hakenut töitä, joihin olen "ylikoulutettu", mutta kuten itsekin olet kokenut, ei näihinkään oteta, koska korkeakoulutetulle pitäisi maksaa enemmän liksaa tai vaihtoehtoisesti oletetaan, että tämä työntekijä lähtee samantien firmasta, kun löytyy ns. parempi työpaikka (mikä varmasti on ihan totta). Alkaa turhauttaa ja naurattaa juuri nämä "töitä kyllä varmasti löytyy, jos suostuu mitä vain tekemään!" -huutelut. Okei, tietysti minulla on tämä maahanmuuttajatausta, mutta puhun kuitenkin asuinmaani kieltä ja olen täällä kolmisen vuotta asunut ja koen integroituneeni yhteiskuntaan. Niin ja olen opiskellut kauppatieteitä pääaineenani international business, korkein tutkintoni on maisteri.

Vierailija
125/286 |
18.12.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="18.12.2013 klo 14:21"]

Eiköhän ne ihmiset saa ihan rauhassa muuttaa töiden perässä, jotka tuntevat, että siihen kykenevät. Jääköön muut ihmiset kumppaneidensa ja perheidensä lähelle.

 

[/quote]

 

Jääkööt toki, mutta pitääkö muiden (esimerkiksi niiden, jotka ovat valmiita kestämään erossaolon henkistä painetta) elättää heitä, jos on tehty oma valinta, että tältä paikkakunnalta en liiku?

 

Vierailija
126/286 |
18.12.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="18.12.2013 klo 13:46"]

Voi harmi, olisi ollut todella mukavaa löytää hoitajaa(meidän vaki.hoitaja sairastu, ja tuli tieto että hän ei pysty jatkamaan..)

Toivottavasti löydät töitä Turun seudulta: )

t.95

[/quote]

 

Minkä ikäiset lapset sinulla on?

-Toinen työstä kiinnostunut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
127/286 |
18.12.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä se vaan sitten näin menee. Maailma ei ole muutenkaan reilu paikka eikä kaikilla ole samat lähtökohdat. Toiset kykenevät johonkin ja toiset johonkin toiseen.

Ja itse puhuin lähinnä omien kokemuksieni perusteella, että minä en neljän vuoden jälkeen tälläistä enää halua elää. Eriasia toki on ihmiset, jotka eivät voi olla läheisistään edes yhtä yötä erossa ja näitä löytyy minunkin kaveripiiristäni. Siinä kun kyseinen ihminen valittaa sitä, että joutuu olemaan yhden yön erossa miehestään, niin minä mietin päässäni, että onkohan siitä viikko vai jo kaksi viikkoa, kun viimeksi sain olla miehen kanssa saman katon alla yötä.

Vierailija
128/286 |
18.12.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Viesti 127 on siis vastaus tähän:

[quote author="Vierailija" time="18.12.2013 klo 14:25"]

[quote author="Vierailija" time="18.12.2013 klo 14:21"]

Eiköhän ne ihmiset saa ihan rauhassa muuttaa töiden perässä, jotka tuntevat, että siihen kykenevät. Jääköön muut ihmiset kumppaneidensa ja perheidensä lähelle.

 

[/quote]

 

Jääkööt toki, mutta pitääkö muiden (esimerkiksi niiden, jotka ovat valmiita kestämään erossaolon henkistä painetta) elättää heitä, jos on tehty oma valinta, että tältä paikkakunnalta en liiku?

 

[/quote]

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
129/286 |
18.12.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="18.12.2013 klo 13:38"]

[quote author="Vierailija" time="18.12.2013 klo 11:45"]

Olen tottakai ottanut yhteyttä henkilöstövuokrausfirmoihin. 

En voi muuttaa yksinäni pääkaupunkiseudulta pois, miehen työpaikka on täällä. Olen kuitenkin hakenut sellaisia töitä, joihin olisi noin tunnin ajomatka suuntaansa. Esimerkiksi Hämeenlinna on juuri sellainen ja sieltä olen hakenutkin töitä. Samoin Porvoo, Tammisaari..

Uusi koulutus on kohta pakko hankkia, jos tällä ei saa mitään pitkään aikaan. Tuntuu niin hölmöltä kouluttautua jollekin sellaiselle alalle, jolla on töitä, mutta jolle en mielestäni ole sopiva tai se ei millään tavalla kiinnosta minua työnä. Arvostan esimerkiksi sairaanhoitajan työtä, mutten ole yhtään kiinnostunut siitä työnä. Tai lastentarhanopettajuudesta. Pakko mikä pakko, jos siihen tilanteeseen mennään. Ei muuten sairaanhoitajaksi noin vaan mennä, koulutukseenkin on enemmän hakijoita kuin pääsijöitä.

ap

[/quote]

Joo ei sh:ksi todellakaan vain mennä. Suosittelen kaikille, jotka sitä havittelevat, että ensin lähihoitajaksi ja siitä melkein suorilta pääseekin amkiin. Näin suurin osa omista kavereistani, joilla ei nyt ihan useamman ällän papereita ole ollut, on tehnyt.

 

[/quote]

 

Minulla on kuuden ällän paperit lukiosta, enkä päässyt sairaanhoitajaksi opiskelemaan v. 2011 yhteishaussa! Homma tyssäsi soveltuvuuskokeisiin. 

 

Sen sijaan sosionomiksi opiskelemaan onneksi pääsin.

 

t. alanvaihtaja myös (aiempi koulutus akateeminen)

Vierailija
130/286 |
18.12.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuskin se välimatka kenellekään erityisesti sopii.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
131/286 |
18.12.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="18.12.2013 klo 14:31"]

Kyllä se vaan sitten näin menee. Maailma ei ole muutenkaan reilu paikka eikä kaikilla ole samat lähtökohdat. Toiset kykenevät johonkin ja toiset johonkin toiseen.

Ja itse puhuin lähinnä omien kokemuksieni perusteella, että minä en neljän vuoden jälkeen tälläistä enää halua elää. Eriasia toki on ihmiset, jotka eivät voi olla läheisistään edes yhtä yötä erossa ja näitä löytyy minunkin kaveripiiristäni. Siinä kun kyseinen ihminen valittaa sitä, että joutuu olemaan yhden yön erossa miehestään, niin minä mietin päässäni, että onkohan siitä viikko vai jo kaksi viikkoa, kun viimeksi sain olla miehen kanssa saman katon alla yötä.

[/quote]

 

Tuskin se välimatka kenellekään erityisen hyvin sopii. Maailma vain ei tosiaan ole reilu paikka ja joskus joutuu tekemään valintoja.

 

Vierailija
132/286 |
18.12.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="18.12.2013 klo 14:25"]

[quote author="Vierailija" time="18.12.2013 klo 14:21"]

Eiköhän ne ihmiset saa ihan rauhassa muuttaa töiden perässä, jotka tuntevat, että siihen kykenevät. Jääköön muut ihmiset kumppaneidensa ja perheidensä lähelle.

 

[/quote]

 

Jääkööt toki, mutta pitääkö muiden (esimerkiksi niiden, jotka ovat valmiita kestämään erossaolon henkistä painetta) elättää heitä, jos on tehty oma valinta, että tältä paikkakunnalta en liiku?

 

[/quote]

 

Mitäs, jos puolisolla on sillä kotipaikkakunnalla niin hyvä työ, että saa monta tonnia kuussa, on autoedut ja kaikki? Pitäisikö silloin muka pariskunnan muuttaa muualle, jotta se työtön puolisko saisi homman, josta kuitenkin maksetaan niin vähän, ettei se pariskunna taloudellista tilannetta muuta? Ja sitten se, jolla oli alunperin hyvä työpaikka, olisi työtön?

 

Harvasta hommasta maksetaan niin paljon, että pariskunnan kannattaa asua viikot kahdella eri paikkakunnalla. Joo, kyllä minäkin voin sitten harkita sitä, jos saisin vaikka 4000 euron kuukausipalkan ja omaa koulutusta vastaavan työn sieltä toiselta paikkakunnalta.

 

Mutta jos ´vaikka Helsingissä on joku ei-oman alan työ, josta maksetaan vainna 1500 euroa/kk. Miinus verot, asuminen ja viikonloppuisin matkat kotiin miehen luo ja takaisin, niin eihän siitä jää mitään käteen! Helsingissä yksiön vuokra äkkiä 1000 euroakin kuussa. Mikä järki tuossa olisi? Ai niin, se, että valtio saisi verorahoja. Mutta työntekijälle jäisi käteen luu.

 

Vai ollaanko jo siinä tilanteessa, että työ pitää ottaa vastaan silläkin uhalla, että perhe särkyy ja tulee avioero?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
133/286 |
18.12.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä minäkin nuorena (ja vielä vanhempanakin) olen muuttanut työn perässä, kymmenisen kertaa. Miehen kanssa ollaan asuttu eri maissakin työn takia, ennen lapsia. Mutta kyllä mulle lapset on se tärkein elämässä. En tosiaankaan enää nykyään muuttaisi toiselle paikkakunnalle niin, että näkisin perhettä vain viikonloppuisin. Enkä pakottaisi lapsia vaihtamaan koulua ja kaveripiiriä, ellei ole ihan pakko. Tietysti, jos asuinpaikka on kuihtuvaa seutua, jolla ei todennäköisesti tulevaisuudessakaan työpaikat lisäänny, tuollainen ratkaisu on tehtävä.

Vierailija
134/286 |
18.12.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="18.12.2013 klo 14:42"]

[quote author="Vierailija" time="18.12.2013 klo 14:25"]

[quote author="Vierailija" time="18.12.2013 klo 14:21"]

Eiköhän ne ihmiset saa ihan rauhassa muuttaa töiden perässä, jotka tuntevat, että siihen kykenevät. Jääköön muut ihmiset kumppaneidensa ja perheidensä lähelle.

 

[/quote]

 

Jääkööt toki, mutta pitääkö muiden (esimerkiksi niiden, jotka ovat valmiita kestämään erossaolon henkistä painetta) elättää heitä, jos on tehty oma valinta, että tältä paikkakunnalta en liiku?

 

[/quote]

 

Mitäs, jos puolisolla on sillä kotipaikkakunnalla niin hyvä työ, että saa monta tonnia kuussa, on autoedut ja kaikki? Pitäisikö silloin muka pariskunnan muuttaa muualle, jotta se työtön puolisko saisi homman, josta kuitenkin maksetaan niin vähän, ettei se pariskunna taloudellista tilannetta muuta? Ja sitten se, jolla oli alunperin hyvä työpaikka, olisi työtön?

 

Harvasta hommasta maksetaan niin paljon, että pariskunnan kannattaa asua viikot kahdella eri paikkakunnalla. Joo, kyllä minäkin voin sitten harkita sitä, jos saisin vaikka 4000 euron kuukausipalkan ja omaa koulutusta vastaavan työn sieltä toiselta paikkakunnalta.

 

Mutta jos ´vaikka Helsingissä on joku ei-oman alan työ, josta maksetaan vainna 1500 euroa/kk. Miinus verot, asuminen ja viikonloppuisin matkat kotiin miehen luo ja takaisin, niin eihän siitä jää mitään käteen! Helsingissä yksiön vuokra äkkiä 1000 euroakin kuussa. Mikä järki tuossa olisi? Ai niin, se, että valtio saisi verorahoja. Mutta työntekijälle jäisi käteen luu.

 

Vai ollaanko jo siinä tilanteessa, että työ pitää ottaa vastaan silläkin uhalla, että perhe särkyy ja tulee avioero?

[/quote]

 

Ihanan mustavalkoista! Totta kai vaihtoehdot tosiaan ovat 1500 e ei-oman alan työstä tai 4000 oman alan työstä. Ei siitä duunista todennäköisesti kauhean paljon enemmän jää kuin työttömyyskorvauksesta, mutta jonkin verran kuitenkin (kannattaa ottaa huomioon verovähennykset). Ja työmarkkina-asema paranee, kun on töissä eikä työttömänä. Pointti onkin, että kun ei ruikuta että työ pitäisi löytyä omalta kotipaikkakunnalta vaan edes kokeilee vähän raskaampaa vaihtoehtoa, löytää helpommin töitä sieltä omaltakin paikkakunnalta.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
135/286 |
18.12.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tätä ketjua kun lukee, alkaa nähdä puheissa vastikkeellisesta sosiaaliturvasta järkeäkin. Ihan oikeastiko jengi ei olisi valmis edes kokeilemaan elämää kahdella paikkakunnalla, vaan mieluummin nököttää työttömyyskorvauksella miehen kainalossa kirjoittamassa työhakemuksia kotikaupungin työpaikkoihin? 

Vierailija
136/286 |
18.12.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

No. 124 täällä taas, minä kyllä olen hakenut töitä 85 km säteellä (tämä sisältää maan pääkaupungin), eli olisin valmis reissaamaankin työn takia sen 1,5h per suunta. Ihan eri puolelle maata en silti muuttaisi, sen voin myöntää. Ei tässä silti ole kyse siitä, että olisin hakuprosessissani jumittunut vain yhteen pikkupitäjään, päinvastoin.

Vierailija
137/286 |
18.12.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="18.12.2013 klo 14:59"]Ihan oikeastiko jengi ei olisi valmis edes kokeilemaan elämää kahdella paikkakunnalla[/quote]

 

Mitä järkeä jonkun on muuttaa pois läheistensä luota ja maksaa kahta asuntoa, kun työhön kuitenkin saadaan pätevä tekijä? Vastaapa siihen.

Vierailija
138/286 |
18.12.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="18.12.2013 klo 14:59"]

Tätä ketjua kun lukee, alkaa nähdä puheissa vastikkeellisesta sosiaaliturvasta järkeäkin. Ihan oikeastiko jengi ei olisi valmis edes kokeilemaan elämää kahdella paikkakunnalla, vaan mieluummin nököttää työttömyyskorvauksella miehen kainalossa kirjoittamassa työhakemuksia kotikaupungin työpaikkoihin? 

[/quote]

Montakos vuotta sinä olet asunut kaukana läheisistäsi?
Itse olen asunut yhteensä 6 vuotta. Ja otetaan nyt vaikka sekin huomioon, että en ole vielä täyttänyt edes 25. Pitäisikö tässä ensimmäisenä työtä hakiessa ottaa se monen sadan kilometrin päässä oleva työpaikka? Tai no sinun mielestäsi tietenkin, etten vaan tuhlaa maksamiasi verorahoja.

Vierailija
139/286 |
18.12.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="18.12.2013 klo 15:18"]

[quote author="Vierailija" time="18.12.2013 klo 14:59"]

Tätä ketjua kun lukee, alkaa nähdä puheissa vastikkeellisesta sosiaaliturvasta järkeäkin. Ihan oikeastiko jengi ei olisi valmis edes kokeilemaan elämää kahdella paikkakunnalla, vaan mieluummin nököttää työttömyyskorvauksella miehen kainalossa kirjoittamassa työhakemuksia kotikaupungin työpaikkoihin? 

[/quote]

Montakos vuotta sinä olet asunut kaukana läheisistäsi?
Itse olen asunut yhteensä 6 vuotta. Ja otetaan nyt vaikka sekin huomioon, että en ole vielä täyttänyt edes 25. Pitäisikö tässä ensimmäisenä työtä hakiessa ottaa se monen sadan kilometrin päässä oleva työpaikka? Tai no sinun mielestäsi tietenkin, etten vaan tuhlaa maksamiasi verorahoja.

[/quote]

 

9 vuotta, jos sillä on jotain merkitystä. Ja olen 28-vuotias.

 

Vierailija
140/286 |
18.12.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="18.12.2013 klo 15:17"]

[quote author="Vierailija" time="18.12.2013 klo 14:59"]Ihan oikeastiko jengi ei olisi valmis edes kokeilemaan elämää kahdella paikkakunnalla[/quote]

 

Mitä järkeä jonkun on muuttaa pois läheistensä luota ja maksaa kahta asuntoa, kun työhön kuitenkin saadaan pätevä tekijä? Vastaapa siihen.

[/quote]

 

Valitettavasti en ole rekrytoija, vaan näkökulmani on työntekijän.

 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän kuusi kuusi