Muistin juuri, että mieheni on entinen kiusaajani.

[quote author="Vierailija" time="14.12.2013 klo 22:26"]

I remember you, A. Stubb.

[/quote]

Kerro toki lisää, jotain tällaista olen aiemminkin lukenut nettipalstoilta.

oon jotenkin aivan shokissa nyt. ihan kuin tuossa istuisi joku avaruusolio nyt.melkein tärisen. tekisi mieli samantien lähteä ovesta. ei tää voi olla totta. meillä on yhteinen lapsikin...tuntuu, että pää hajoaa

Nää menee vaan huonommaksi joka lauantai :(

Oliko miehesi siis samalla yläasteella kuin sinä?

joo, ei tää edelleenkään ole provo, ja tommoinen provoksi syyttely on semmoista vallankäyttöä joka ei ainakaan tue mua nyt tässä mun tänhetkisessä tilanteessa. sanoin äsken miehelle , että huuhuh, tulipa juuri jotain mieleen menneisyydestä, sen reaktio oli outo nauru ja nyt se tuossa hokee "voi ei" jotenkin levottomana. chättäilee just facebookissa yhden niistä kanssa , jotka meinas kiusata mut hengiltä riparilla....(mikä nyt varmaan on yksi syy illan teemaan....)

Eihän sun kuva miehestä voi näin monen vuoden jälkeen noin radikaalisti muuttua. Rakastuit häneet, teitte lapsen, jaatte elämän... tunnet hänet todella hyvin. Puhukaa nyt hyvänen aika siitä lapsuuden tapahtumasta. Kaikki me ollaan oltu pitkälti eri ihmisiä lapsena kuin aikuisena, joten sillä on merkitystä, millainen hän nyt on.

[quote author="Vierailija" time="14.12.2013 klo 23:02"]

joo, ei tää edelleenkään ole provo, ja tommoinen provoksi syyttely on semmoista vallankäyttöä joka ei ainakaan tue mua nyt tässä mun tänhetkisessä tilanteessa. sanoin äsken miehelle , että huuhuh, tulipa juuri jotain mieleen menneisyydestä, sen reaktio oli outo nauru ja nyt se tuossa hokee "voi ei" jotenkin levottomana. chättäilee just facebookissa yhden niistä kanssa , jotka meinas kiusata mut hengiltä riparilla....(mikä nyt varmaan on yksi syy illan teemaan....)

[/quote]

Oikeasti??? Jos on noin, niin lähde pois sieltä! Itse en katsois sekuntiakaan entisiä kiusaajiani vaikka kuinka olisi yrittäneet muuttua. Kertoo jo jotakin tuo "jotka meinas kiusata melkein hengiltä"

Tiesit kuitenkin et kuuluu samaan kaveriporukkaan? Jos kerran riparityypin muistat?

Tiesit kuitenkin et kuuluu samaan kaveriporukkaan? Jos kerran riparityypin muistat?

[quote author="Vierailija" time="14.12.2013 klo 23:06"]

Tiesit kuitenkin et kuuluu samaan kaveriporukkaan? Jos kerran riparityypin muistat?

[/quote]

täytyy sanoa, että kaikki on niin tukahdetun usvan peitossa, että en muistanut. :(

[quote author="Vierailija" time="14.12.2013 klo 23:05"]

Eihän sun kuva miehestä voi näin monen vuoden jälkeen noin radikaalisti muuttua. Rakastuit häneet, teitte lapsen, jaatte elämän... tunnet hänet todella hyvin. Puhukaa nyt hyvänen aika siitä lapsuuden tapahtumasta. Kaikki me ollaan oltu pitkälti eri ihmisiä lapsena kuin aikuisena, joten sillä on merkitystä, millainen hän nyt on.

[/quote]ne on niin kipeitä muistoja, että valitettavasti tuo ei nyt mene ihan noin yksiselitteisesti...

[quote author="Vierailija" time="14.12.2013 klo 22:53"]

oon jotenkin aivan shokissa nyt. ihan kuin tuossa istuisi joku avaruusolio nyt.melkein tärisen. tekisi mieli samantien lähteä ovesta. ei tää voi olla totta. meillä on yhteinen lapsikin...tuntuu, että pää hajoaa

[/quote]

Liikunta auttaa. Ota läppäri kainaloon ja sitten päivittelet tilannetta vaikka sieltä kotipihalta. "Nyt se mies tuossa keittiönpöydän ääressä seisoo ja tuijottaa eteensä, ei oo normaalia ei. Otta näemmä kaakaota, ei juo sitäkään normaalisti. Tuntuu pahalta. Menen sisälle."

[quote author="Vierailija" time="14.12.2013 klo 23:25"]

[quote author="Vierailija" time="14.12.2013 klo 22:53"]

oon jotenkin aivan shokissa nyt. ihan kuin tuossa istuisi joku avaruusolio nyt.melkein tärisen. tekisi mieli samantien lähteä ovesta. ei tää voi olla totta. meillä on yhteinen lapsikin...tuntuu, että pää hajoaa

[/quote]

Liikunta auttaa. Ota läppäri kainaloon ja sitten päivittelet tilannetta vaikka sieltä kotipihalta. "Nyt se mies tuossa keittiönpöydän ääressä seisoo ja tuijottaa eteensä, ei oo normaalia ei. Otta näemmä kaakaota, ei juo sitäkään normaalisti. Tuntuu pahalta. Menen sisälle."

[/quote]

joskus on myös viisasta pitää turpansa kiinni, jos ei ole mitään älykästä sanottavaa kun älykkyys ei yletä käsittämään paljoakaan. jatka sä sun tasaisen latteaa elämääsi siellä, muttä äläpä jaksa ottaa kantaa mihinkään, mistä sulla ei ole alkeellisintakaan ymmärrystä, eiks jepu.

Kannattaa varmaan hakeutua maanantaina lääkärille puhumaan tästä. Näyttää, että asia vaatii pitempää käsittelyä ja olet sen verran järkyttynyt, että voit tarvita lääkkeitä.

Ehkä voisit mennä jo huomenna. Älä nyt sano miehellesi mitään, mene vain nukkumaan.

Itse en voisi unohtaa kiusaajia. Mutta jotain mustia kohtia elämässäni on. Tiedän, että jotain on tapahtunut, mutta en tiedä, mitä. Jotenkin se liittyy siihen, että olen juossut joka välitunti ensimmäisellä luokalla hengenhädässä karkuun, mutta muuta en muista. Minulla on liuta muitakin tosi vaikeasti traumaattisia kokemuksia, mutta muistinmenetyksiä ei ole monta.

Nyt teen mehevän jutun. Noin... Nyt päivittyi ja syntyi keskustelua... 

Ei ole edes aihetta onnitella ap:tä tästä avauksesta. Oli niin väsynyt juttu, ettei mene edes keskiarvotason lukijalle läpi. 

Hei te provoksi syyttelllijät. Tämä ei ole provo. Ja näinkin vittumaisessa tilanteessa tuo provoksi haukkuminen tuntuu kun kepeillä hakattaisiin. Tämä on kriisi ja se on mun ihka oikea ja aito paskakriisini. Kiitos. Ap

Hei te provoksi syyttelllijät. Tämä ei ole provo. Ja näinkin vittumaisessa tilanteessa tuo provoksi haukkuminen tuntuu kun kepeillä hakattaisiin. Tämä on kriisi ja se on mun ihka oikea ja aito paskakriisini. Kiitos. Ap

Mikä on tilannre nyt? Voitteko jo puhua asiasta? Onko mies muistanut koko ajan että kiusasi sua?

[quote author="Vierailija" time="15.12.2013 klo 09:02"]

Mikä on tilannre nyt? Voitteko jo puhua asiasta? Onko mies muistanut koko ajan että kiusasi sua?

[/quote]

eilen sain vastaukseksi sen omituisen naurun. Ei siitä puhuttu sitten sen enempää. Enkä tiedä pystynkä, saatan ottaa asian pariterapiassa puheeksi, kun siellä jo muutenkin käydään. Oli siis useampi samannäköinen kaveri samalla seudulla noihin aikoihin ja yhteiset asuinpaikat käytiin läpi vasta sitten, kun oltiin jo ihan rakastuneita ja mies ei varsinaisesti asunut alueella, mutta pyöri siis näiden kiusaajieni kanssa. Valitettavasti eilen muistin sitten hyvin elävästi täysin tukahdetun muiston, jossa hän on ollut mukana ryhmässä joka on huudellut ja haukkunut eräässä tilanteessa johon liittyvästä asiasta meillä eilentuli puhetta. Ja mies meni heti jotenkin vaikeaksi, ja sitten vasta asia alkoi laskeutua tajuntaani. 

mies on viimeisen kuukauden aikana rikkonut tietokoneeni ja kitarani ja ikäänkuin sivuuttaa asian, eiköhän sivuutä tämänkin. Vieläkin aika hullu olo, tuli todella voimakas yhteys noihin aikoihin jotka olin aivan kokonaan haudannut ja todella sai tuntea sen tuskan ja miten karua aikaa tuo olikaan. Näen nyt koko tyypin ihan eri valossa. Jotenkin en arvosta koko ihmistä enää ollenkaan. :(

[quote author="Vierailija" time="14.12.2013 klo 23:05"]

Eihän sun kuva miehestä voi näin monen vuoden jälkeen noin radikaalisti muuttua. Rakastuit häneet, teitte lapsen, jaatte elämän... tunnet hänet todella hyvin. Puhukaa nyt hyvänen aika siitä lapsuuden tapahtumasta. Kaikki me ollaan oltu pitkälti eri ihmisiä lapsena kuin aikuisena, joten sillä on merkitystä, millainen hän nyt on.

[/quote]

Samaa ajattelin. Tutustui uudestaan aikuisena kouluaikaiseen kiusaajaani. Tuo mies oli muuttunut täysin. On nyt aikuisena aidosti mukava ihminen. Hän otti itse puheeksi kanssani kiusaamiseni ja pyysi anteeksi.  Ei ole missään tekemissä kiusaajakaverinsa kanssa. Tuonkin miehen tapasin aikuisena, eikä tuntunut mies muuttuneen ainakaan parempaan suuntaan.

Oma miehenikin on kaveri joidenkin kouluaikaisten lievempien kiusaajien kanssa (lähinnä haukkumista ja ovien kiinni pitoa). Hänen kuvansa noista ihmisistä on täysin päinvastainen kuin minulla.