Lue keskustelun säännöt.
Muistin juuri, että mieheni on entinen kiusaajani.
14.12.2013 |
Muutama vuosi ollaan oltu yhdessa ja ollaan muisteltu yhteisiä asuinpaikkoja ylä-asteella. Yhteisistä tutuosta ollaan puhuttu paljon, mutta itse muistan noita aikoja huonosti, koska olin todella ylipainoinen ja minua kiusattiin erittäin rankasti.
Äsken sitten tapahtui jotain todella outoa. tuli puhetta hiustyylistä siihen aikaan ja yhtäkkiä muistin kuka mieheni on. paljoa en vieläkään muista , mutta se mitä tuli mieleen oli todella ikävä tapahtuma , jossa hän haukkui minua usein ja pahasti. aivan hullu tilanne, miten voi unohtaa näin ja sitten mikä sattuma. mies meni jotenkin ihan oudoksi aivan kuin olisi itse muistanut jotain ja on erittäin harvinaisen hiljainen nyt tuossa....
Kommentit (58)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten olet itse unohtanut kaiken? Olitko jotenkin shokissa tapahtuman aikaan? Oliko noita kertoja siis vain yksi kun miehesi oli mukana haukkumasa?
Itse en koskaan kykenisi unohtamaan kiusaajieni kasvoja ja nimiä. Jos kävisi niin että unohtaisin ja tapaisin myöhemmässä elämässä, niin antaisin kyllä kuulua.
No nyt pääset sitten kostamaan. Mitä alkupaloiksi?
Hidas on sytytys teikäläiselläkin. Ellei sitten ole jo dementiaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voiko olla totta? Aika mielenkiintoinen tilanne jos on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan hän häpeää tekojaan. Te olitte silloin lapsia. Kannattaa puhua asiat halki nyt!
Jotenkin vaikea uskoa:(
Moni on 'kiusaaja' jossain tilanteessa peruskoulun aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.12.2013 klo 22:15"]Miten olet itse unohtanut kaiken? Olitko jotenkin shokissa tapahtuman aikaan? Oliko noita kertoja siis vain yksi kun miehesi oli mukana haukkumasa?
Itse en koskaan kykenisi unohtamaan kiusaajieni kasvoja ja nimiä. Jos kävisi niin että unohtaisin ja tapaisin myöhemmässä elämässä, niin antaisin kyllä kuulua.
[/quote]
Yksityiskohtien ja jopa koko asian unohtaminen on ihan yleinen mielen defenssi. Terveisin nimimerkki ei juuri muistikuvia lapsuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.12.2013 klo 22:15"]
Miten olet itse unohtanut kaiken? Olitko jotenkin shokissa tapahtuman aikaan? Oliko noita kertoja siis vain yksi kun miehesi oli mukana haukkumasa?
Itse en koskaan kykenisi unohtamaan kiusaajieni kasvoja ja nimiä. Jos kävisi niin että unohtaisin ja tapaisin myöhemmässä elämässä, niin antaisin kyllä kuulua.
[/quote]
olen yrittänyt unohtaa ja onnistunutkin siinä. ei ollut siis kukaan "pääkiusaajistani" ja muistot todella hataria, kun on ollut tosi traumaattista aikaa. yritän unohtaa ja antaa anteeksi, kay sääliksi , että jollain on ollut niin paha olla, että se on pitänyt purkaa muihin, mutta nyt tosiaan solmussa fiilikset miestä kohtaan. enkä mitenkään haluaisi muistella.
[quote author="Vierailija" time="14.12.2013 klo 22:18"]
Varmaan hän häpeää tekojaan. Te olitte silloin lapsia. Kannattaa puhua asiat halki nyt!
[/quote]mies nyt vältteee katsekontaktia tuossa ja itse oon nyt jotenkin shokissa. en tiedä pystynkö puhumaan koko asiasta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Annahan kun arvaan. Olet edelleen se koulun kiusattu, joka etsii epätoivoisesti kiusaajiensa hyväksyntää. Jopa niin paljon, et jakelee pilluaan. Jokohan se minut hyväksyy? Olenko jo tarpeeksi hyvä? Häntä heiluu toivorikkaana ja koiranvikinää kuullaan. Pliis, oo mun kamu.
Provohan tää on. Itse muistan tarkalleen, ketkä minua kiusasivat. Ei olisi tullut mieleenikään alkaa heidän kanssaa hengailla, vaikka tilanteet muuttuivat lukiossa ihan päälaelleen ja mun kaveruutta haettiin oikein urakalla. En kaipaa ilkeiden ihmisten seuraa, sellaisten, jotka nostavat omaa statustaan muita lyttäämällä. Se on niin tiukasti kiinni perusluonteessa, ettei se sieltä minnekään katoa. Oppivat vain peittämään sitä, kun se aikuisena mielletään niin noloksi. Mut sama paska sieltä pintaan nousee tarvittaessa. I remember you, A. Stubb.
[quote author="Vierailija" time="14.12.2013 klo 22:23"]
haista sinä vittu. sulla ei ole hajuakaan mitä on elää traumojen kanssa.
[/quote]
ai, sinäkö tiedät????
[quote author="Vierailija" time="14.12.2013 klo 22:18"]
Varmaan hän häpeää tekojaan. Te olitte silloin lapsia. Kannattaa puhua asiat halki nyt!
[/quote]
en usko että häpeää edes. enkä usko että pystyn asiasta koskaan luontevasti keksustelemaan. pitää varmaan mennä nukkumaan
[quote author="Vierailija" time="14.12.2013 klo 22:21"]
[quote author="Vierailija" time="14.12.2013 klo 22:15"]
Miten olet itse unohtanut kaiken? Olitko jotenkin shokissa tapahtuman aikaan? Oliko noita kertoja siis vain yksi kun miehesi oli mukana haukkumasa?
Itse en koskaan kykenisi unohtamaan kiusaajieni kasvoja ja nimiä. Jos kävisi niin että unohtaisin ja tapaisin myöhemmässä elämässä, niin antaisin kyllä kuulua.
[/quote]
olen yrittänyt unohtaa ja onnistunutkin siinä. ei ollut siis kukaan "pääkiusaajistani" ja muistot todella hataria, kun on ollut tosi traumaattista aikaa. yritän unohtaa ja antaa anteeksi, kay sääliksi , että jollain on ollut niin paha olla, että se on pitänyt purkaa muihin, mutta nyt tosiaan solmussa fiilikset miestä kohtaan. enkä mitenkään haluaisi muistella.
[/quote]
Eikä :( Juu siis ei varmasti ole ollut yksi pahimmista kun et muista..
Itse olen ollut ennen todella kiusattu ja jos mieheni selviäisi edes johonkin tilanteeseen minua kiusanneeksi, niin en kyllä voisi antaa anteeksi. Haluaisin kyllä, mutten voisi. Sinun päätöksesi mitä teet, itse en kestäisi... Voimia :(
[quote author="Vierailija" time="14.12.2013 klo 22:26"]
Annahan kun arvaan. Olet edelleen se koulun kiusattu, joka etsii epätoivoisesti kiusaajiensa hyväksyntää. Jopa niin paljon, et jakelee pilluaan. Jokohan se minut hyväksyy? Olenko jo tarpeeksi hyvä? Häntä heiluu toivorikkaana ja koiranvikinää kuullaan. Pliis, oo mun kamu.
Provohan tää on. Itse muistan tarkalleen, ketkä minua kiusasivat. Ei olisi tullut mieleenikään alkaa heidän kanssaa hengailla, vaikka tilanteet muuttuivat lukiossa ihan päälaelleen ja mun kaveruutta haettiin oikein urakalla. En kaipaa ilkeiden ihmisten seuraa, sellaisten, jotka nostavat omaa statustaan muita lyttäämällä. Se on niin tiukasti kiinni perusluonteessa, ettei se sieltä minnekään katoa. Oppivat vain peittämään sitä, kun se aikuisena mielletään niin noloksi. Mut sama paska sieltä pintaan nousee tarvittaessa. I remember you, A. Stubb.
[/quote] ei oo valitettavasti provo. ja ei tulisi mieleenkään hakeutua kiusaajien joukkoon hakemaan hyväksyntää. tästä on siis yli 20v aikaa...
16, laitahan se pullonkorkki tältä iltaa kiinni...
Aikamoinen sattuma. Teidän kannattaa varmaan puhua asia selväksi, ettei se jää myöhemmin kaivelemaan.