Lue keskustelun säännöt.
Asumismenojen jakaminen parisuhteessa
01.10.2020 |
Olemme harkitsemassa asunnon ostoa suhteessa 30/70 %. Minä ostaisin asunnosta tuon 30%. Tämä siksi, että miehelläni on jo varallisuutta, minulla taas ei. Jotta en joutuisi ottamaan niin suurta lainaa, ja jotta ylipäätään saisin lainan. Mieheni pystyisi maksamaan tuon 70% lähes ilman mitään lainaa. Hänellä on velaton omakotitalo, minulla vuokra-yksiö.
Asunto on kerrostaloasunto ja siinä on suhteellisen korkea hoitovastike. Mieheni mielestä meidän pitäisi maksaa tuo vastike niin, että minä maksaisin 70% ja hän 30%, koska saan hänen ansiostaan kuitenkin käyttää koko asuntoa. Lisäksi jos ostaisimme asunnon 50/50, hän voisi laittaa osan rahoistaan sijoituksiin, jotka kasvavat korkoa, joten hän tavallaan "häviää" rahaa, kun laittaa sen yhteiseen asuntoon (70%) sijoitusten sijaan. Siksi tämä vastikkeenjako on hänen mielestä reilu.
Onko mieheni oikeassa vai vedätetäänkö minua kuin pässiä narussa?
Kommentit (114)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinua vedätetään.
Sinänsä ok ostaa asunto noilla prosenteilla, mutta se vastike menee silloin myös 30/70 - sinulle tuo 30.
Tämä. Miten asia edes voisi toisin olla?
Siten että jos molemmat asuu asunnossa niin tottakai vastike menee puoliksi. Lainanlyhennys sitten osuuden mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mihin päin Porvoota olette muuttamassa?
Jos ette ole aiemmin asuneet yhdessä, niin olisikohan kuitenkin järkevää etsiä ensimmäiseksi yhteiseksi kodiksi vuokra-asunto? Siitä pääsisi helpommin eroon sitten jos yhteiselo ei syystä tai toisesta sujukaan. Sen yhteisen asunnon ehtii ostaa ihan hyvin muutaman vuoden päästäkin.
Mieti vielä vakavasti taloudellisia kuvioita! Aikooko varakas mies tosiaan maksattaa sinulla enemmän yhtiövastiketta!? Puhukaa raha-asiat pohjia myöten selväksi. Jos lapsia teette mies varmasti olettaa että sinä edelleen maksat kaikesta puolet ja yhtiövastikkeesta jopa isomman osan. Hän siis lokkeilee kustannuksellasi. Olisiko viisainta jatkaa omissa osoitteissa tai peräti lähteä eri suuntiin elämässä?
Älä anna hyväksikäyttää itseäsi.
Mä en tajua näitä omistushankinjoja, joissa ajetaan toinen taloudellisesti ahtaalle tai pelataan itselle parempi peti toisen kustannuksella. En lähtisi tähän mukaan, sillä en ikinä kehtaisi itse ehdottaa tällästä järjestelyä. Se sun mies varmaan joka ikisessä taloon liittyvässä asiassa nojaa siihen että hän päättää, koska omistaa 70%. Miten kauan sitä sitten kukaan jaksaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tule toimimaan. Muutatte sinulle liian isoon ja kalliiseen asuntoon, ja siitä hyvästä varakas mies vaatii sinua maksamaan suuremman osan kuluista? Ei, ei, ei. Ei hyvältä kuulosta. Mieti vielä. Ei kuulosta hyvältä mieheltä, valitettavasti.
Taas lompakkolokit kirkumassa mieliaiheensa, miehen lompakon parissa ikuisuusaiheella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi pitäisi heti ostaa oma? Haluaako mies jotenkin sitoa sinut? Onko hänellä kontrolloivaa käytöstä? Jos on, yhtään, älä ihmeessä suostu tuohon 70/30 omistusosuuteen.. kun vaikuttaa ettei ole kovin kiva tyyppi, niin se voi sua todellakin pompottaa ja määräillä kun omistaa melkein kaiken. En rupeaisi tuohon
Vuokramurjusta ylisuureen omistusasuntoon. Tosirakkautta <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinua vedätetään.
Sinänsä ok ostaa asunto noilla prosenteilla, mutta se vastike menee silloin myös 30/70 - sinulle tuo 30.
Tämä. Miten asia edes voisi toisin olla?
Siten että jos molemmat asuu asunnossa niin tottakai vastike menee puoliksi. Lainanlyhennys sitten osuuden mukaan.
Vain ap joutuu nostamaan lainaa, miehellähän oli varaa maksaa oma osuus ilman lainaa. Eihän mies silloin (apn) lainasta maksa tietenkään mitään.
Tuollainen järjestely tosiaan hyödyttää vain sitä varakkaampaa. Etenkin, jos hänen varallisuutensa ei kuitenkaan riittäisi ihan koko asuntoon, eli maksamalla (ilman lainaa) vain 70%, hän saa kuitenkin melkein kokonaisen asunnon, ja voi sitten alkaa säästää pikkuhiljaa lisää rahaa. Eron tullen hänellä on varallisuutta lähes koko asunto ja säästöt, joilla hän voi ostaa uuden asunnon, tai esim. maksaa sinut ulos tuosta, ja sinulla on vain 30% asunnon hinnasta, jolla et edelleenkään saa omaa asuntoa.
Yksinkertaisesti ei kannata ostaa yhteistä asuntoa, jos ei se ole kummankin yhteinen 50/50-omistussuhteella. Jos ei oikeasti ole varaa ostaa yhteistä, voi asua erikseen tai vuokralla. Tai sitten, jos suhde on oikeasti vakiintunut ja eletään yhteistä elämää ja samaa taloutta, silloin ei ehkä tule ongelmaksi, jos tulo- ja varallisuustasot ovat eri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siinä vaiheessa, kun laskukoneen kautta hoidetaan suhdetta, niin se on jo epäonnistunut. Poislaskien kylmät bisnessuhteet, totta kai.
Vierailija kirjoitti:
Taas lompakkolokit kirkumassa mieliaiheensa, miehen lompakon parissa ikuisuusaiheella.
Vai lompakkolokit... no kuinka moni mies lähtisi noin kummalliseen systeemiin? Jos omistaa 30% asunnosta ja maksaa valtaosan vastikkeesta, on melkeinpä itselle parempi asua edelleen vuokralla. Tuollaiset omistuskuviot, joissa toinen omistaa leijonanosan ja toinen pienen palan, ovat oikeasti todella outoja. En itse edes ymmärrä, miksi tekisi niin?
Varakkaampi voi ostaa kokonaan halvemman asunnon itselleen, jos mielii saada omistusasunnon. Vähemmän varakkaan taas ei kannata maksaa 30% ylikalliista asunnosta vain mahdollistaakseen sille varakkaammalle, että tämä saa hienon asunnon - koska vähemmän varakashan ei sitä käytännössä saa. Itse asuisin kyllä mieluummin vuokralla kuin avittaisin itseäni varakkaampaa pääsemään isoon kämppään kiinni. Koska siitähän tuossa on kyse: mies haluaa asunnon, johon itsellä ei ole varaa, ja maksattaa kumppanillaan sen osuuden, mihin ei omat rahat riitä. Sitten hän voi kartuttaa omaa omaisuuttaan, jolla voi eron tullen ostaa kumppanin ulos asunnosta, ja näin hän on saanut hienomman asunnon, mihin alunperin olisi ollut varaa - ja ilman pankkilainaa ja lainan korkoja. Köyhempi osapuoli on itse maksanut lainankorot hänen puolestaan. Ja jos ero tulee ennen kuin köyhempi osapuoli on maksanut lainansa, käy niin, että varakkaampi maksaa hänet ulos, köyhempi maksaa tällä summalla pankille, ja lopputuloksena varakkaammalla on hieno asunto, köyhempi aloittaa nollasta. Toki hän aloittaisi samalla lailla nollasta ilman tuota asumiskuviotakin, mutta ainakaan silloin ei olisi ollut varakkaamman osapuolen asunnon rahoittaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Taas lompakkolokit kirkumassa mieliaiheensa, miehen lompakon parissa ikuisuusaiheella.
Etkö lukenut ketjua? Tässähän varakas mies on vähemmän varakkaan naisen lompakolla loisimassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi se hoitovastike on korkea eli mitä sillä saa?
Asunto on todella iso, jopa liian iso meille, mutta kaikin puolin täydellinen ja siihen mahtuisi myös mahdollinen perheenlisäys :)
No eihän se hoitovastike silloin ole korkea! Neliöitä vain on sinulle liikaa.
AP:n kannattaisi mieluummin ostaa yksin joku tosi pieni, halpa kämppä, jonka hinta olisi sama kuin 30% siitä ylikalliista, suuresta ja hienosta asunnosta. Itse tekisin mieluummin näin kun lähtisin rahoittamaan varakkaamman miehen ökytalon hankintaa.
Olen tullut siihen tulokseen, että nämä asumiskulujutut tulevat enimmäkseen yhdeltä ja samalta näppikseltä. Tämä oli tuore versio, mutta lopputulos saavutettiin jälleen; päästiin haukkumaan naisia lompakkoloisiksi.
Minun on vaikea ymmärtää teitä miehiä. Miksi te ette valitse naista, jolla on sama tulotaso ja joka pitää itsestäänselvyytenä maksaa yhteisiä kuluja puoliksi? Oma puolisoni ei olisi vähempään suostunut. Mutta ei hän myöskään keksi päästään mitään muita prosenttilukuja.
Hankitte halvemman kämpän, semmosen joka sopii myös sinun tuloille.
Juokse. Juokse ja lujaa. Älä katso taakse.
Ei, vaan vanhempainvapaat pidetään puoliksi. Uskomatonta, miten tiukassa joillekin on edelleen se ajatusmalli, että äiti jää kotiin.