Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Hei opettajat ! Wilma viesti asiaa
01.10.2020 |
Semmonen kysymys, että minkä takia laitatte jokaisesta vihkon tai kirjan jäämisestä Wilmaan merkinnän? Alkaa pikkuhiljaa suorastaan vituttamaan se jatkuva kilkatus kesken työpäivän.
Ensinnäkin se on rasittavaa. Toisekseen jos kyse on vaikka erityislapsesta, niin luulis tietävän, että tämmösellä lapsella niitä unohduksia tulee, joten ei tarvi ilmotella siitä joka helvetin päivä. Se nyt vaan valitettavasti kuuluu siihen lapsen oireeseen. Se asia ei muutu niillä hemmetin viesteillä suuntaan tai toiseen. Ja vaikka kuinka vanhemmat asioista muistuttaa, niin sitä tapahtuu silti. Toki sitä voidaan pakkailla yläasteelaisen kirjoja mutta kun tarkoitus olisi opetella tekemään asioita itsenäisesti.
Vinkki/ kehitysehdotus: Laittakaa kerran viikossa vaikka miten koulussa on mennyt. Ja mielellään vasta iltapäivällä, niin ei mee se oma työpäivä sitten pilalle niiden tuhien viestien takia. Toki jos on oikeesti jotain tärkeää , niin silloin. Tässä käy kohta niin , että vanhemmat lopettaa koko kyseisen sovelluksen käytön , kun viestiä pukkaa koko aika.
Kommentit (92)
Huoh.
Aloittajan asenne on hyvin kuvaava.
Lapseni on erityinen, joten on ihan normaalia ja sallittua, että lapsi
unohtelee asioita, myöhästelee, häirtisee tunnilla, kiusaa, on väkivaltainen.....
KASVATA se kakarasi niin, että siitä ei ole harmia muulle yhteisölle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on myös hajamielinen nepsy-lapsi ja tietysti hänenkin täytyy opetella asiat niin, että omat siivet kantaa sitten kun sen aika tulee. Mutta: olen myös huomannut, että rutiini ja toistot ovat hyvin tärkeitä, ja hän tykkää, että epämiellyttäviksi kokemissaan jutuissa on ainakin aluksi aikuinen tukemassa. Eli teen ja hänen kanssaan runsaasti toistoja, ensin melkein kädestä pitäen, sitten sanallisesti muistuttamalla ja jos hyvin käy, niin toiminnasta tulee lapselle jonkinlainen refleksinä. Myös kaikenlaisia tokmkntatauluja tai muistilappuja yms. kannattaa käyttää, jos ne lasta auttavat.
Mielestäni on hieman itsekästä sinulta vaatia että 1. opettaja muistaisi viikon päätteeksi kaikista oppilaista (voi olla monia satoja) miten heillä on tämä viikko mennyt. 2. Vaatia opettajaa laittamaan viestin/merkinnän iltapäivällä, jolloin hänen työpäivä voi olla jo ohi, enkä usko että kovin moni haluaa kotona enää niitä merkintöjä laittaa vain sen takia että sinä et osaa asetuksista laittaa ilmoituksia pois:)
Vierailija kirjoitti:
On ihan sinun omalla vastuullasi tämäKIN asia. Laita ilmoitukset pois päältä tai poista sovellus ja käytä Wilmaa vain selaimella. Silloin voit käydä katsomassa merkinnät niin harvoin kuin huvittaa.
Itse opettajana en voisi olla vähemmän kiinnostunut siitä, mitä aiheesta ajattelet. Ei ole minun ongelmani, jos et itse kestä oman lapsesi tekemisiä.
Merkinnät ovat omaa kirjanpitoani, ja se on huomattavan paljon helpompi toteuttaa heti eikä joskus viikon päästä. Sitä paitsi osa vanhemmista haluaa, että Wilma toimii mahdollisimman reaaliaikaisesti.
Oletko muuten tullut ajatelleeksi, että voisitten yhdessä pakata repun illalla, niin kaikki tavarat tulisivat mukaan? Fiksu ihminen lähtisi tätäkin pulmaa ratkaisemaan ihan toisesta päästä. Mutta kukin tavallaan, se on nähty.
Ja fiksu opettaja lukisi kaikki viestit, missä on perusteltu asiaa toisesta kulmasta. Ei siitä, että tehdään kaikki puolesta ja sitten ihmetellään sormi suussa , kun tenava ei osaa mitään muuttaessaan yksin. Sittenkö hankitaan henkilökohtainen avustaja? Ja itketään itsemme uneen ,koska oltiin niin tyhmiä , ettei annettu itse yrittää? Joo, enää en ihmettele miks nykynuoret on niin uusavutonta porukkaa. Ilman mitään neurologisia ongelmiakaan.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on myös hajamielinen nepsy-lapsi ja tietysti hänenkin täytyy opetella asiat niin, että omat siivet kantaa sitten kun sen aika tulee. Mutta: olen myös huomannut, että rutiini ja toistot ovat hyvin tärkeitä, ja hän tykkää, että epämiellyttäviksi kokemissaan jutuissa on ainakin aluksi aikuinen tukemassa. Eli teen ja hänen kanssaan runsaasti toistoja, ensin melkein kädestä pitäen, sitten sanallisesti muistuttamalla ja jos hyvin käy, niin toiminnasta tulee lapselle jonkinlainen refleksinä. Myös kaikenlaisia tokmkntatauluja tai muistilappuja yms. kannattaa käyttää, jos ne lasta auttavat.
Tulipas hieman juoppokirjoitusta, vaikka olen ihan selvinpäin. Eli siis toimintatauluja tarkoitin, ja väärin taivutetut sanat voi lukija taivuttaa oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla on myös hajamielinen nepsy-lapsi ja tietysti hänenkin täytyy opetella asiat niin, että omat siivet kantaa sitten kun sen aika tulee. Mutta: olen myös huomannut, että rutiini ja toistot ovat hyvin tärkeitä, ja hän tykkää, että epämiellyttäviksi kokemissaan jutuissa on ainakin aluksi aikuinen tukemassa. Eli teen ja hänen kanssaan runsaasti toistoja, ensin melkein kädestä pitäen, sitten sanallisesti muistuttamalla ja jos hyvin käy, niin toiminnasta tulee lapselle jonkinlainen refleksinä. Myös kaikenlaisia tokmkntatauluja tai muistilappuja yms. kannattaa käyttää, jos ne lasta auttavat.
Tähän vaikuttaa ikä. Toki nuorempia lapsia tulee ohjata paljon. Mutta jossain kohtaa on pakko antaa tehdä itse. Koska kyllä totuus on se, että kaikki meistä on helppo opettaa siihen, että joku tekee puolesta. Silloin ei tarvitse oikeasti nähdä itse vaivaa asioiden eteen. Ei tarvi muistaa. Joku toinen muistaa puolesta.
Näistä merkinnöistä näkyy hyvin esimerkiksi se, jos adhd lapsen lääkitys ei enää ole riittävä. Niistä näkyy myös, jos diabeetikko nuoren sokerit heittelevät koulupäivän aikana. Saat äitinä arvokasta tietoa siitä, miten lapsesi asioiden hoitamisen kyky kehittyy.
Lapsesi tarvitsee selvästi vielä sinulta enemmän tukea ja opetusta asioiden hoitamiseen. Hänen tulee kuitenkin kasvaa itsenäiseen elämään kykeneväksi. Nyt seuraat hänen harjoitteluvaihettaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi et auta erityislastasi ja varmista, että tarvittavat tavarat on mukana koulussa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just sen takia, että tulee opetella tekemään asioita myös täysin ilman sitä tukea. Muuten siihen on helppo luottaa, eikä edes yritetä itse ja mitenkä käy sitten kun ei ole äiti/isä varmistelemassa , että kaikki on varmasti mukana? Käy aika huonosti itsenäistymisen kannalta siinä kohtaa. Kyllä neurolapsetkin oppii muistamaan asioita ihan itse, mutta ne tarvii paljon toistoa ja myös kärsivällisyyttä kotona/koulussa.
Helppohan se on mennä sieltä missä aita on matalin ja tehdä kaikki puolesta, eiks nii? Pääsee itekki vähemmällä.
Ei vaan vanhempi pääsee rehellisesti sanottuna nimenomaan niin vähemmällä, että jättää lapsen yksin ”opettelemaan”. Jos unohdukset ovat toistuvia, ei se lapsi mitään ole oppimassa vaan tarvitsisi lisää tukea oppiakseen. Siitä tulee vain hänelle normaalia, että aina jotakin puuttuu. Ei yhdessä pakkaaminen tarkoita sitä, että vanhempi pakkaa puolesta vaan sitä että vanhempi tukee lasta muistamaan ja huolehtimaan tavaroistaan. Ensin lapsi voi pakata itse lukujärjestystä katsoen ja sitten vielä vanhemman kanssa tarkistetaan yhdessä reppu. Jos jotakin puuttuu, vanhempi voi kehottaa lasta katsomaan vielä onko kaikki todella repussa tai antaa vihjettä, että onko vaikka kaikki matematiikan tunnille tarvittava varmasti repussa.
Tuo yksinään opettelu ei vain selvästi toimi ja lapsi jätetään yksin ”opettelemaan”, vaikka tuloksena on vain jatkuva unohtelu sekä mahdollisesti lapsen omien opintojen ja muiden oppilaiden opintojen kärsiminen.
Niin ja tämä kuvio toimii miten? Vanhemmilla on usein myös itsellän töitä ja muitakin lapsia sekä arki. Valitettavasti se 24h ohjaaminen on täysin mahdotonta. Ellei jää työttömäks. Sivusta on helppo huudella , jos kokemusta ei ole. Näin se on kaikessa muussakin asiassa, että neuvoja satelee mutta käytännön kokemuksesta ja toteutuksesta omalta kohdalta ei ole mitään näyttöä. Senpä takia nämä neuvot hyvin usein suorastaan naurattaa.
Nimenomaan on kokemusta ja repun pakkaamisen tukeminen ei vie vanhemmalta 24h, estä töissä käymistä tai muista lapsista huolehtimista. Oma lapseni tarvitsi pitkään tukea repun pakkaamisessa ja yhdessä käytiin reppu läpi koko alakoulun ajan. Se ei ole iästä kiinni vaan siitä, että jos homma ei yksin toimi niin silloin tukea annetaan niin kauan että asia saadaan asteittain itsenäisesti toimimaan. Omalla lapsella tuki auttoi ja yläkoulussa on tavarat olleet aina mukana. Joku toinen tarvitsee tukea ylökoulussakin, tai nimenomaan siellä. Vanhemman tehtävä on taata lapselleen parhaat edellytykset oppimiselle ja ne eivät täyty, jos kirjat ovat jatkuvasti kotona.
Lapseni luokallakin oli näitä oppilaita, jotka itsekseen ”opettelivat” huolehtimaan tavaroistaan, vaikka se ei koskaan toiminut eivätkä he ikinä edistyneet asiassa. Se oli heille vain täysin normaalia, että aina jotakin puutttuu.
Oppiminen on kärsinyt aivan varmasti, kun kirjat, vihkot ja työvälineet puuttuivat koko alakoulun ajan ja sama kuvio jatkui yläkouluun siirtyessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi et auta erityislastasi ja varmista, että tarvittavat tavarat on mukana koulussa?
No, olen tätä asiaa perustellut jo aika monelta kantilta. Autan kyllä kysymällä onko kirjat, kynät, kumit ym. mukana. Moneen kertaan. Aamulla, illalla ja vielä siinä välissä. Tässä kohtaa hän halutessaan voisi asian tarkistaa. Kyse ei ole enää pikkulapsesta.
Tämä on se pointti. Pyydän häntä itse tarkistamaan , onko kaikki tarvittava mukana. Mielestäni teen karhunpalveluksen siinä, jos vielä yläasteikäisen reppu pitää erikseen tarkistaa. Jos kerran moneen kertaan pyydän sen tekemään itse. Vastaus on : joo, kaikii on mukana. Yritän luottaa siihen, että tällä kertaa kaikki on mukana. Plus, aina se ei ole edes mahdollista tarkistaa. Kuten sanoin, työt.
Se on sen lapsen ominaisuus, ettei se opi pakkaamaan itsenäisesti! Auta nyt sitä nepsy-lastasi! Onhan se hänelle kaikkein surullisinta, että jatkuvasti kokee epäonnistuvansa. Itse olen ihan tavallinen, ja äiti pakkasi liikuntakassini, luistimet yms. varmaan koko kouluajan, koska oli avulias ihminen. Ihan tuli asiansa hoitava aikuinen minustakin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et auta erityislastasi ja varmista, että tarvittavat tavarat on mukana koulussa?
No, olen tätä asiaa perustellut jo aika monelta kantilta. Autan kyllä kysymällä onko kirjat, kynät, kumit ym. mukana. Moneen kertaan. Aamulla, illalla ja vielä siinä välissä. Tässä kohtaa hän halutessaan voisi asian tarkistaa. Kyse ei ole enää pikkulapsesta.
Tämä on se pointti. Pyydän häntä itse tarkistamaan , onko kaikki tarvittava mukana. Mielestäni teen karhunpalveluksen siinä, jos vielä yläasteikäisen reppu pitää erikseen tarkistaa. Jos kerran moneen kertaan pyydän sen tekemään itse. Vastaus on : joo, kaikii on mukana. Yritän luottaa siihen, että tällä kertaa kaikki on mukana. Plus, aina se ei ole edes mahdollista tarkistaa. Kuten sanoin, työt.
Nyt opettajan viestien perusteella tiedät, että et voi luottaa. Teinikään ei voi luottaa siihen, että on kerralla saanut kaiken mukaan. Teidän on käytävä tavarat yhdessä vielä läpi. Ennen läpikäymistä teette listan, mitä repusta pitäisi löytä. Vertaatte tavaroita listaan. Pelkästään tavaroita katsomalla ei puuttuva tavara usein löydy.
Erityislapsen kasvattaminen vie pidemmän ajan kuin taviksen. Se on vain hyväksyttävä.
Vierailija kirjoitti:
Se on sen lapsen ominaisuus, ettei se opi pakkaamaan itsenäisesti! Auta nyt sitä nepsy-lastasi! Onhan se hänelle kaikkein surullisinta, että jatkuvasti kokee epäonnistuvansa. Itse olen ihan tavallinen, ja äiti pakkasi liikuntakassini, luistimet yms. varmaan koko kouluajan, koska oli avulias ihminen. Ihan tuli asiansa hoitava aikuinen minustakin!
On autettu, autetaan. Mutta , hän ei halua esimerkiksi , että tähän puututaan. Kyse on murroikäisestä lapsesta, joka ei tykkää itse siitä, että menen "puuttumaan" kaikkeen . Alkaa jumalaton väittely.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet niin urpo, että pidät jotain ilmoituksia ja ääniä päällä? Ei sitä Wilmaa kuule todellakaan tarvitse koko ajan selailla. Jos joku hätä on, niin ne kyllä soittaa ja jos vielä isompi hätä, niin poliisi.
Kiitos tästä aikuismaisesta kommentista. Ja urpoksi haukkumisesta. Ei tarvii ihmetellä, miks lapset kiusaa toisiaan. Kun ei aikuisetkaan osaa käyttäytyä.
AP ei itse taida olla aikuinen, kun ei puhelinta osaa käyttää. Jos puhelimen äänet häiritsee, mutta ei osaa laittaa niitä pois päältä, vaan tulee vinkumaan palstalle, niin on urpo. Pyydä vaikka sitä lastasi muuttamaan asetukset, hän varmaan osaa paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on sen lapsen ominaisuus, ettei se opi pakkaamaan itsenäisesti! Auta nyt sitä nepsy-lastasi! Onhan se hänelle kaikkein surullisinta, että jatkuvasti kokee epäonnistuvansa. Itse olen ihan tavallinen, ja äiti pakkasi liikuntakassini, luistimet yms. varmaan koko kouluajan, koska oli avulias ihminen. Ihan tuli asiansa hoitava aikuinen minustakin!
On autettu, autetaan. Mutta , hän ei halua esimerkiksi , että tähän puututaan. Kyse on murroikäisestä lapsesta, joka ei tykkää itse siitä, että menen "puuttumaan" kaikkeen . Alkaa jumalaton väittely.
Ja sen takia jätät lapsesi tarvitseman tuen antamatta! Nyt kasvatat selkärangan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet niin urpo, että pidät jotain ilmoituksia ja ääniä päällä? Ei sitä Wilmaa kuule todellakaan tarvitse koko ajan selailla. Jos joku hätä on, niin ne kyllä soittaa ja jos vielä isompi hätä, niin poliisi.
Kiitos tästä aikuismaisesta kommentista. Ja urpoksi haukkumisesta. Ei tarvii ihmetellä, miks lapset kiusaa toisiaan. Kun ei aikuisetkaan osaa käyttäytyä.
AP ei itse taida olla aikuinen, kun ei puhelinta osaa käyttää. Jos puhelimen äänet häiritsee, mutta ei osaa laittaa niitä pois päältä, vaan tulee vinkumaan palstalle, niin on urpo. Pyydä vaikka sitä lastasi muuttamaan asetukset, hän varmaan osaa paremmin.
Pidäppä sinä kuule se leipäläpes nyt ummessa jo. Osaan laittaa äänet kyllä pois wilmasovelluksesta. Sattuupa vaan näkymään kuitenkin, että sinne on viestiä pukannu. Ja pointtihan tässä koko aloituksessa ei ollut se, osaanko laittaa äänet pois. Pontti oli se, että miks helvetissä tarvii laittaa niitä viestejä niin helvetisti. Minusta se on hölmöjen hommaa.
On opettajia, jotka ei niin tee. Kaikki kiitos heille. Silti on kuitenki pystynyt arvioimaan oppilaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on sen lapsen ominaisuus, ettei se opi pakkaamaan itsenäisesti! Auta nyt sitä nepsy-lastasi! Onhan se hänelle kaikkein surullisinta, että jatkuvasti kokee epäonnistuvansa. Itse olen ihan tavallinen, ja äiti pakkasi liikuntakassini, luistimet yms. varmaan koko kouluajan, koska oli avulias ihminen. Ihan tuli asiansa hoitava aikuinen minustakin!
On autettu, autetaan. Mutta , hän ei halua esimerkiksi , että tähän puututaan. Kyse on murroikäisestä lapsesta, joka ei tykkää itse siitä, että menen "puuttumaan" kaikkeen . Alkaa jumalaton väittely.
Ja sen takia jätät lapsesi tarvitseman tuen antamatta! Nyt kasvatat selkärangan.
Ja taas huutaa joku, jolla ei taida tämmöstä neurolasta olla omassa kodissa. Toki jos tykkäät sellasesta 2 tunnin huutoraivosessioista, niin mikäs siinä. Ite en kyllä pidemmän päälle jaksa
Tietty rutiini repun pakkaamiseen seuraavaa päivää varten. Aina samaan aikaan. Yhdessä katsotte että kaikki on varmasti mukana. Ja kun hän tähän rutiiniin tottuu, ei vanhempaa enää ehkä tarvitakaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et auta erityislastasi ja varmista, että tarvittavat tavarat on mukana koulussa?
No, olen tätä asiaa perustellut jo aika monelta kantilta. Autan kyllä kysymällä onko kirjat, kynät, kumit ym. mukana. Moneen kertaan. Aamulla, illalla ja vielä siinä välissä. Tässä kohtaa hän halutessaan voisi asian tarkistaa. Kyse ei ole enää pikkulapsesta.
Tämä on se pointti. Pyydän häntä itse tarkistamaan , onko kaikki tarvittava mukana. Mielestäni teen karhunpalveluksen siinä, jos vielä yläasteikäisen reppu pitää erikseen tarkistaa. Jos kerran moneen kertaan pyydän sen tekemään itse. Vastaus on : joo, kaikii on mukana. Yritän luottaa siihen, että tällä kertaa kaikki on mukana. Plus, aina se ei ole edes mahdollista tarkistaa. Kuten sanoin, työt.
Ja jatkatte siis näin, vaikka kuvio ei toimi? Eikö se ole suurempi karhunpalvelus, kun lapsesi tavarat jatkuvasti puuttuvat ja haittaavat siis oppimista? Ei pidä takertua ikään tai periaatteisiin, jos asia ei vain toimi näin. Olisiko kuitenkin helpompi aamuin, päivisin ja illoin tapahtuvan ohimennen heitetyn muistuttelun sijaan ottaa selkeästi aina sellainen hetki jolloin lukujärjestys ja reppu ovat lapsen edessä sekä vanhempi siinä vieressä valvomassa, kun lapsi käy lukujärjestyksen mukaisesti repun läpi aine kerrallaan.
Alue: Aihe vapaa
Tässä olen samaa mieltä. Kiusaamista kouluissa on ihan kauheasti, mutta pitäähän se ilmoittaa jos Pertin vihko on jäänyt kotiin. Tai mitä väliä, jos Maijalla on oppimisvaikeuksia.