Lue keskustelun säännöt.
Suuttuisitko jos vanhemmat jättäisivät vain sinut perinnöttä?
29.09.2020 |
En nyt tarkemmin ala koko tarinaa selittämään, mutta tilanne se että minä olen aina ollut kiltti, kunnollinen, hyväkäytöksinen, ja veljeni taas vähän reppana ja elämänhallintaongelmainen.
Isäni soitti tässä taannoin ja kertoi että aikovat tehdä testamentin jossa minut suljetaan ulos kokonaan ja kaikki menee veljelle. Kun vähän ihmettelin että mitä ihmettä, isä lohdutti että voithan sitten hakea sitä lakiosaa, koita nyt ymmärtää että veli tarvitsee perintöä paljon enemmän.
Eli ei ole riitaa, välit ihan ok, minä ja veli ei olla mitenkään eri planeetalta varallisuuden/työn osalta, mutta onhan se kiistatta lapsuudesta asti ollut selvää että veli on rakkaampi.
Mua tää loukkaa. Onko ylireagointia vai suuttuisitko sinäkin? Olen siis 41 ja veli kaksi vuotta nuorempi.
Kommentit (203)
Kuinka paljon jätit kertomatta ap? Varmasti sen olennaisen, mutta ihan sama, aloitus oli tylsä Porvoolainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En, kunhan perintö menisi muille sukulaisille eikä valtiolle tai "hyväntekeväisyyteen". Itse en tarvitse mitään.
Tä? Mielummin rahat vosivat mielestäni mennä vaikka kodittomille kissoille kuin typerille sukulaisille.
Käytännössä näin on jo toimittu ja rahat jaettu elinaikana, pienemmille sekä niille isommille jotka katkerana ovat mieltänsä osoittaneet. Itselleni se on aivan sama.
Häiriköin nyt vähän ap:n ketjua, mutta minulla on ongelma, minkä vuoksi testamentin laadinta on viivästynyt. Koska ei ole omia lapsia, jätän perintöä kummilapsille. Toinen on vielä pitkään vanhempiensa holhonnan alla, toinen nuori aikuinen. Vanhempi ei tule perimään paljoakaan vanhemmiltaan. Pikkuinen taas on varakkaasta perheestä ja tulee perimään satoja tuhansia/ miljoonan tms. Haluaisin jättää lähes kaiken tälle vanhemmalle ja köyhemmälle, mutta pelkään että se loukkaisi tätä toista. Toisaalta tuntuu hullulta antaa sinne joku ylimääräinen sata tuhatta, mikä hukkuisi vaan muuhun rahaan, kun toiselle se on oikeasti tarpeen.
Paras olla kuolematta pitkään aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon jätit kertomatta ap? Varmasti sen olennaisen, mutta ihan sama, aloitus oli tylsä Porvoolainen.
No en voi kaikkia lapsuuden esimerkkejä tähän kirjoittaa. Veli vaan on se rakkaampi ollut heille aina ja sitä ei ole salailtu vaan asia on sanottu suoraankin. Siis päin näköäni sanottu että veli on tärkeämpi kuin minä. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo loukkaavaa. Lapsia pitää kohdella tasavertaisesti. Tietenkin sanot sitten perunkirjoituksessa, että haluat lakiosasi. Siihen asti veljesi rakkaampana saa hoitaa vanhempiesi asiat, kun he vanhenevat. Ja niitä kuule riittää. Sinä voit käydä joskus heidän luonaan kahvittelemassa, jos haluat.
Veli ei kyllä ala vanhuudenhoivaan ollenkaan, oletus se että minä olen se joka auttaa. Ap
Ei sinun tarvitse auttaa, jos sinua noin väärin kohdellaan.
Vierailija kirjoitti:
Häiriköin nyt vähän ap:n ketjua, mutta minulla on ongelma, minkä vuoksi testamentin laadinta on viivästynyt. Koska ei ole omia lapsia, jätän perintöä kummilapsille. Toinen on vielä pitkään vanhempiensa holhonnan alla, toinen nuori aikuinen. Vanhempi ei tule perimään paljoakaan vanhemmiltaan. Pikkuinen taas on varakkaasta perheestä ja tulee perimään satoja tuhansia/ miljoonan tms. Haluaisin jättää lähes kaiken tälle vanhemmalle ja köyhemmälle, mutta pelkään että se loukkaisi tätä toista. Toisaalta tuntuu hullulta antaa sinne joku ylimääräinen sata tuhatta, mikä hukkuisi vaan muuhun rahaan, kun toiselle se on oikeasti tarpeen.
Paras olla kuolematta pitkään aikaan.
Mistä se nuorempi saisi tietoonsa että perintö on mennyt vanhemmalla kummilapselle? Vai onko molemmat sisarustesi lapsia? Itse antaisin vain vanhemmalle kummilapselle ja juurikin tarpeellisuuden takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Häiriköin nyt vähän ap:n ketjua, mutta minulla on ongelma, minkä vuoksi testamentin laadinta on viivästynyt. Koska ei ole omia lapsia, jätän perintöä kummilapsille. Toinen on vielä pitkään vanhempiensa holhonnan alla, toinen nuori aikuinen. Vanhempi ei tule perimään paljoakaan vanhemmiltaan. Pikkuinen taas on varakkaasta perheestä ja tulee perimään satoja tuhansia/ miljoonan tms. Haluaisin jättää lähes kaiken tälle vanhemmalle ja köyhemmälle, mutta pelkään että se loukkaisi tätä toista. Toisaalta tuntuu hullulta antaa sinne joku ylimääräinen sata tuhatta, mikä hukkuisi vaan muuhun rahaan, kun toiselle se on oikeasti tarpeen.
Paras olla kuolematta pitkään aikaan.
Tietenkin annat sille, joka mielestäsi tarvitsee niitä rahoja (tai on todennäköisesti parempi rahojen käyttäjä), tietysti olis kaikkein fiksuinta, kun käyttäisit ne rahat eläessäsi ihan itse. Ei sinua kukaan tule haudan taakse tuomitsemaan varsinkaan toisen kummilapsen suosimisesta, ehkä omat lapset olisi eri asia.
Vierailija kirjoitti:
Jos sinun ja veljesi varallisuus ja tulotaso ovat melko samanlaiset niin vanhempiesi ratkaisu on kummallinen. Vai onko mahdollista että et tiedä kaikkea veljesi asioista?
Ymmärtäisin paremmin jos veljelläsi menisi paljon huonommin taloudellisesti kuin sinulla.
Aivan, eli ahkeruudesta kuuluu rangaista? Olipas vasemmistolainen näkökanta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Häiriköin nyt vähän ap:n ketjua, mutta minulla on ongelma, minkä vuoksi testamentin laadinta on viivästynyt. Koska ei ole omia lapsia, jätän perintöä kummilapsille. Toinen on vielä pitkään vanhempiensa holhonnan alla, toinen nuori aikuinen. Vanhempi ei tule perimään paljoakaan vanhemmiltaan. Pikkuinen taas on varakkaasta perheestä ja tulee perimään satoja tuhansia/ miljoonan tms. Haluaisin jättää lähes kaiken tälle vanhemmalle ja köyhemmälle, mutta pelkään että se loukkaisi tätä toista. Toisaalta tuntuu hullulta antaa sinne joku ylimääräinen sata tuhatta, mikä hukkuisi vaan muuhun rahaan, kun toiselle se on oikeasti tarpeen.
Paras olla kuolematta pitkään aikaan.
Onpas taas tarina.
Vierailija kirjoitti:
Häiriköin nyt vähän ap:n ketjua, mutta minulla on ongelma, minkä vuoksi testamentin laadinta on viivästynyt. Koska ei ole omia lapsia, jätän perintöä kummilapsille. Toinen on vielä pitkään vanhempiensa holhonnan alla, toinen nuori aikuinen. Vanhempi ei tule perimään paljoakaan vanhemmiltaan. Pikkuinen taas on varakkaasta perheestä ja tulee perimään satoja tuhansia/ miljoonan tms. Haluaisin jättää lähes kaiken tälle vanhemmalle ja köyhemmälle, mutta pelkään että se loukkaisi tätä toista. Toisaalta tuntuu hullulta antaa sinne joku ylimääräinen sata tuhatta, mikä hukkuisi vaan muuhun rahaan, kun toiselle se on oikeasti tarpeen.
Paras olla kuolematta pitkään aikaan.
Minun mielestä tämä tilanne on jo paljon ymmärrettävämpi, jos toinen kerta saa paljon varallisuutta joka tapauksessa. On myös eri asia suosia toista lastaan toisen kustannuksella, AP:han myös mainitsi että tämä veljen suosiminen on tuttua jo lapsuudesta. Sinun tapauksessasi on kyse kummilapsista ja sitä paitsi tuntevatko nämä kummilapset edes toisiaan? Jos ei, niin heillä ei ole keskenään edes mitään perheen sisäistä nokkimisjärjestystä, mistä pitäisi olla huolissaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon jätit kertomatta ap? Varmasti sen olennaisen, mutta ihan sama, aloitus oli tylsä Porvoolainen.
No en voi kaikkia lapsuuden esimerkkejä tähän kirjoittaa. Veli vaan on se rakkaampi ollut heille aina ja sitä ei ole salailtu vaan asia on sanottu suoraankin. Siis päin näköäni sanottu että veli on tärkeämpi kuin minä. Ap
Tämmöisten juttujen takia se lakiosa on tärkeä. Eli vaadit sitten sitä ja tyydyt kohtaloosi. Miksi autat vanhempiasi jos veli on kerta tärkeämpi?
Kannattaisi mainita asiasta vaikka että "en nyt ehdi, on tärkeämpää tekemistä (vaikka appivanhempien auttamista, he menevät tärkeysjärjestyksessä edellenne tai keksi joku muu), soitelkaa sille teille tärkeälle lapselle eli veljellesi".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häiriköin nyt vähän ap:n ketjua, mutta minulla on ongelma, minkä vuoksi testamentin laadinta on viivästynyt. Koska ei ole omia lapsia, jätän perintöä kummilapsille. Toinen on vielä pitkään vanhempiensa holhonnan alla, toinen nuori aikuinen. Vanhempi ei tule perimään paljoakaan vanhemmiltaan. Pikkuinen taas on varakkaasta perheestä ja tulee perimään satoja tuhansia/ miljoonan tms. Haluaisin jättää lähes kaiken tälle vanhemmalle ja köyhemmälle, mutta pelkään että se loukkaisi tätä toista. Toisaalta tuntuu hullulta antaa sinne joku ylimääräinen sata tuhatta, mikä hukkuisi vaan muuhun rahaan, kun toiselle se on oikeasti tarpeen.
Paras olla kuolematta pitkään aikaan.
Mistä se nuorempi saisi tietoonsa että perintö on mennyt vanhemmalla kummilapselle? Vai onko molemmat sisarustesi lapsia? Itse antaisin vain vanhemmalle kummilapselle ja juurikin tarpeellisuuden takia.
Nuoremman äiti on paras ystäväni, ollaan siis paljon tekemisissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Häiriköin nyt vähän ap:n ketjua, mutta minulla on ongelma, minkä vuoksi testamentin laadinta on viivästynyt. Koska ei ole omia lapsia, jätän perintöä kummilapsille. Toinen on vielä pitkään vanhempiensa holhonnan alla, toinen nuori aikuinen. Vanhempi ei tule perimään paljoakaan vanhemmiltaan. Pikkuinen taas on varakkaasta perheestä ja tulee perimään satoja tuhansia/ miljoonan tms. Haluaisin jättää lähes kaiken tälle vanhemmalle ja köyhemmälle, mutta pelkään että se loukkaisi tätä toista. Toisaalta tuntuu hullulta antaa sinne joku ylimääräinen sata tuhatta, mikä hukkuisi vaan muuhun rahaan, kun toiselle se on oikeasti tarpeen.
Paras olla kuolematta pitkään aikaan.
Ei kai kukaan odota saavansa kummitädiltään perintöä. Anna sille nuoremmalla jotain erityistä ja rakasta, joka kertoo että olet ajatellut häntä erityisesti, vaikka tiedät ettei hän ole erityisesti rahan tarpeessa. Ja jos tilanne olennaisesti muuttuu, päivität testamenttia. Toisaalta se vanhempikin on varmasti todella iloinen vaikka saisi vain puolet perinnöstäsi, jos on itse vähävarainen.
Kusisin haudalle. Minun tarinani tosin on se, että "isä" on väkivaltainen itsekeskeinen m ulkku, joka ei ole koskaan rakastanut kuin itseään ja on kohdellut minua kaltoin koko ikäni, kunnes sitten itse katkaisin välit häneen. Hän kun ei välitä mistään muusta kuin rahasta, niin jos en häneltä rakkautta saa, niin ne rahat kyllä ottaisin. Perintöä odotellessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon jätit kertomatta ap? Varmasti sen olennaisen, mutta ihan sama, aloitus oli tylsä Porvoolainen.
No en voi kaikkia lapsuuden esimerkkejä tähän kirjoittaa. Veli vaan on se rakkaampi ollut heille aina ja sitä ei ole salailtu vaan asia on sanottu suoraankin. Siis päin näköäni sanottu että veli on tärkeämpi kuin minä. Ap
Oletko sisko? Jotkut vanhemmat edelleen suosivat poikia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En, kunhan perintö menisi muille sukulaisille eikä valtiolle tai "hyväntekeväisyyteen". Itse en tarvitse mitään.
Tä? Mielummin rahat vosivat mielestäni mennä vaikka kodittomille kissoille kuin typerille sukulaisille.
Tässä ne menisi muille sukulaisille, ei typerille sukulaisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sinun ja veljesi varallisuus ja tulotaso ovat melko samanlaiset niin vanhempiesi ratkaisu on kummallinen. Vai onko mahdollista että et tiedä kaikkea veljesi asioista?
Ymmärtäisin paremmin jos veljelläsi menisi paljon huonommin taloudellisesti kuin sinulla.
Aivan, eli ahkeruudesta kuuluu rangaista? Olipas vasemmistolainen näkökanta.
Ohis, mutta todella väsynyttä vetää aina jotain vasemmistolaisuutta kaikkiin keskusteluihin. Kyllä minä ymmärtäisin, jos sisarukseni saisi enemmän, siinä tapauksessa että hän on köyhä ja minä taas rikas. näinhän nyt ei ole tässä tapauksessa, mutta periaatteen tasolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häiriköin nyt vähän ap:n ketjua, mutta minulla on ongelma, minkä vuoksi testamentin laadinta on viivästynyt. Koska ei ole omia lapsia, jätän perintöä kummilapsille. Toinen on vielä pitkään vanhempiensa holhonnan alla, toinen nuori aikuinen. Vanhempi ei tule perimään paljoakaan vanhemmiltaan. Pikkuinen taas on varakkaasta perheestä ja tulee perimään satoja tuhansia/ miljoonan tms. Haluaisin jättää lähes kaiken tälle vanhemmalle ja köyhemmälle, mutta pelkään että se loukkaisi tätä toista. Toisaalta tuntuu hullulta antaa sinne joku ylimääräinen sata tuhatta, mikä hukkuisi vaan muuhun rahaan, kun toiselle se on oikeasti tarpeen.
Paras olla kuolematta pitkään aikaan.
Ei kai kukaan odota saavansa kummitädiltään perintöä. Anna sille nuoremmalla jotain erityistä ja rakasta, joka kertoo että olet ajatellut häntä erityisesti, vaikka tiedät ettei hän ole erityisesti rahan tarpeessa. Ja jos tilanne olennaisesti muuttuu, päivität testamenttia. Toisaalta se vanhempikin on varmasti todella iloinen vaikka saisi vain puolet perinnöstäsi, jos on itse vähävarainen.
Jotain tällaista olen ajatellut.
Kyllähän ihmiset pohtii, mihin lapsettoman sinkun rahat menevät. No, toivottavasti asia ei konkretisoidu vielä pitkään aikaan ja elän pitkään ja nautin rahoista myös itse.
Jos sinun ja veljesi varallisuus ja tulotaso ovat melko samanlaiset niin vanhempiesi ratkaisu on kummallinen. Vai onko mahdollista että et tiedä kaikkea veljesi asioista?
Ymmärtäisin paremmin jos veljelläsi menisi paljon huonommin taloudellisesti kuin sinulla.