Miksi maaseudulla asuvien on jatkuvasti todisteltava Helsingin olevan kauhea paikka asua?
Ovatko tosiaankin noin kateellisia helsinkiläisille? Miksi? Helsinkiin voi aina muuttaa jos sitä haluaa.
Kommentit (119)
Jos Helsinki olisi mielestäni ihana paikka, niin silloinhan minä asuisin siellä. Minun mielestäni Helsinki on niin ankea paikka, että en edes käy koskaan siellä. En minä viihdy muutenkaan kaupungeissa. Pienet paikkakunnat, jossa on tarvittavat palvelut ja lähellä isompaa kaupunkia, jossa voi tarvittaessa käydä (siis vain käydä) ostoksilla, ovat mielestäni parhaita paikkoja asua. Joku toinen tykkää asua ja elää eri tavalla ja se heille suotakoon.
Vierailija kirjoitti:
Koska se on juuri sitä. Asuin ja työskentelin pääkaupunkiseudulla yli 20 vuotta, lopulta tulin järkiini ja muutin pois. Joskus siellä täytyy käydä, mutta aina on jo muutaman tunnin jälkeen pakko päästä pois.
Sinä et siis asunut Helsingissä vaan jossain Keravalla. Kukaan merenrannassa kantakaupungissa asuva ei muuttaisi edes kirveellä uhattuna pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitan tämän nyt suoraan. Maalaisia ahdistaa Helsingissä se, että täällä ei kukaan tunne heitä. Ei kukaan tiedä, että olet ison talon jälkeläinen jostakin Nivalasta. Täällä et löydä sitä juorukaveria, joka tietäisi kaikkien asiat ja saisitte ruokkia sillä henkistä puoltanne. Täällä ilo löytyy avoimuudesta, ystävällisyydestä, elämän käytännön sujumisesta. Kulttuurista, luonnosta, meren rannoista, iloisista ihmisistä, kansainvälisyydestä ym. ym. Täällä on raikasta ja mukavaa.
Tämähän nyt on aivan sontaa. Itseä ahdistaa, jos vapaalla tulee tuttuja kylällä vastaan, töissä ollessa eri asia. Mutta vapaalla mieluummin olen tuntematon, sen takia en käy omalla paikkakunnalla kaupassa, vaan pidemmän matkan päässä isommassa kaupungissa.
Olen eri kirjoittaja, jolle vastasit. Ai, jonkun mielipide on sontaa, jos kertoo tykkäävänsä Helsingistä.
Ja tämän perustelet sillä, että sinua ahdistaa, jos tuttu tulee vastaan, vaikka olet yksi 5milj.
Nyt jotain suhteellisuuden tajua ja omaan napaan tuijottamiseen.Itse asun tällä hetkellä maalla, Saimaan rannalla ja viihdyn oikein hyvin, mutta niin viihdyin myös kun asuin Helsingissä, Tampereella, Lontoossa ja Dublinissa.
Se missä maaperällä ihminen asuu, ei juuri ole merkitystä, vaan siihen vaikuttavat enemmän ihmissuhteet, ympäristö, asumismukavuus, mielenkiintoinen työ ja harrastukset, jotka vaikuttavat hyvinvointiin ja onnellisuuteen ja on monet sattumien summa.
Esim. Helsinki on todella ihana kaupunki, mutta asuinpaikkana myös Inari on kaunis.Tietysti, jos ihminen näkee kaiken negatiivisenä ja on pahansuopainen, niin missään hänellä ei ole hyvä asua, kun on jo perusasenteena nähdä maailma kielteisenä ja pahaa oloa helpotetaan etsimällä vikoja asuinpaikkakunnasta ja ihmisistä.
Luitko lainausta ollenkaan? En sanonut Helsingin olevan sontaa... Vaan, tuo että maalaiset ei tykkää Helsingistä sen takia, että kukaan ei tunne heitä. Vaikka asuu pienellä paikkakunnalla ei halua, joka puolitutun kanssa jäädä kauppareissulla juttelemaan. Sori, nyt kirjoitit pitkän tekstin ihan turhaan. Olen onnellinen maalainen, vaikken tosiaan halua kaikkien kyläläisten kanssa hengailla.
Nämä ovat juuri niitä harhoja jotka maaseudulla elää. Helsinkiläisten ei tarvitse olla ruuhkissa. Helsingissä töissä käyvien tarvitsee kun joutuvat matkustamaan suurina joukkoina töihin.
Asun Helsingin laidalla ja käyn toisella laidalla töissä. Matka tunti suuntaansa.
Helsinki on laajempi kuin Eira + Krunikka + Töölö.
Kukaan merenrannassa kantakaupungissa asuva ei muuttaisi edes kirveellä uhattuna pois.
Ehkä joku muuttaisi, mutta itse kantakaupungissa, puistojen kyljessä 300 metriä merenrannasta asuvana en ikinä halua muuttaa pois. Urbaaniuden ja kaupunkiluonnon yhdistelmä on minulle ylivoimaisen viihtyisä yhdistelmä. Kuitenkin, jos asuisin jossakin elementtitaloista koostuvassa lähiössä eikä minulla olisi varaa muuhun, hyvinkin haluaisin pois. Varmaan haaveilisin viihtyisästä ja vehreästä alueesta jonkun pienemmän kaupungin keskustan tuntumassa.
Kesustelussa on mielestäni se pulma, että Helsinki helposti nähdään vain yhdenlaisena, Rautatieaseman ympäristönä tai betonilähiönä. Rautatieasemalta ei kuitenkaan tarvitse kävellä kuin muutama minuutti vaikkapa Espalle, niin on jo ihan toisella tavalla viihtyisässä ja kauniissa keskustassa. Samoin asuinympäristöjä on monenlaisia, ihastuttavan viihtyisistä tosi ankeisiin.
Asuin 2000-luvun vaihteessa pari vuotta yksiössä Helsinginkadulla. Muutin maaseutukaupunkiin omakotitaloon. Täällä on parempi.
Minusta Helsingissä on ihana vierailla ja töiden takia olen viettänyt siellä todella paljon aikaa, keskimäärin kuukauden vuodessa viimeiset 15 vuotta. Helsingin ihania puolia ovat monet ravintolat, museot, kahvilat ja kirjakaupat. Elokuvateatterit ovat hienoja ja hotelleissa on paljon valinnan varaa.
Täällä maalla on kuitenkin helpompaa kun viisivuotias voi olla yksin pihalla, koiran voi päästää ovesta pihalle, kaikkialle voi kävellä, koulurakennus on turvallinen, homeeton ja opettajat pysyvät, samoin päiväkoti on turvallinen, homeeton ja hoitajapulaa ei ole. Lapsi voi kävellä itse kouluun, harrastuksiin ja kavereille. Luonto on vieressä, puhdas järvi uimiseen ja melomiseen takapihalla. Joka talvi on lunta ja pääsee hiihtämään. Autolla ei mene kaupungista pois pääsemiseen perjantain ruuhkassa tuntia. Terveyskeskukseen pääsee samana tai seuraavana päivänä ja lääkärit ovat myös pysyviä.
Me asumme maalla, mutta lomailemme kaupungissa usein. Monet tekevät toisin päin ja se on ihan ok. Samoin on ok meidän valintamme. Meillä on nytkin asunto Tampereella "mökkikäytössä" eli kaksio, jonne menemme kerran pari kuussa viikonlopuksi.
Vierailija kirjoitti:
Minusta Helsingissä on ihana vierailla ja töiden takia olen viettänyt siellä todella paljon aikaa, keskimäärin kuukauden vuodessa viimeiset 15 vuotta. Helsingin ihania puolia ovat monet ravintolat, museot, kahvilat ja kirjakaupat. Elokuvateatterit ovat hienoja ja hotelleissa on paljon valinnan varaa.
Täällä maalla on kuitenkin helpompaa kun viisivuotias voi olla yksin pihalla, koiran voi päästää ovesta pihalle, kaikkialle voi kävellä, koulurakennus on turvallinen, homeeton ja opettajat pysyvät, samoin päiväkoti on turvallinen, homeeton ja hoitajapulaa ei ole. Lapsi voi kävellä itse kouluun, harrastuksiin ja kavereille. Luonto on vieressä, puhdas järvi uimiseen ja melomiseen takapihalla. Joka talvi on lunta ja pääsee hiihtämään. Autolla ei mene kaupungista pois pääsemiseen perjantain ruuhkassa tuntia. Terveyskeskukseen pääsee samana tai seuraavana päivänä ja lääkärit ovat myös pysyviä.
Me asumme maalla, mutta lomailemme kaupungissa usein. Monet tekevät toisin päin ja se on ihan ok. Samoin on ok meidän valintamme. Meillä on nytkin asunto Tampereella "mökkikäytössä" eli kaksio, jonne menemme kerran pari kuussa viikonlopuksi.
Lapsi voi olla yksin pihalla ja käydä koulunsakin yksin. Miten ihanaa heitteellejättöä. Se viisivuotiaskin kaipaa kavereita ennen kaikkea eikä sitä iloa olla pihalla yksin.
Kyllä se menee ihan toisin päin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumma juttu, hesalaisilla oli kauhea hinku maaseudulle tässä keväällä vaikka hesa on kuulemma se paras paikka asua. Se uudenmaan raja oli pakko ylittää että pääsis landelle. Kummmallista.
Niin ja sitten on päästävä pohjoiseen hiihtämään yms. Kyllä sitten lande ja landepaukut on ok, mutta muuten ei.
Päättäkää jo, saadaanko tulla vai ei. Juuri viime viikolla lappilaiset yrittäjät itkivät, kun ei tule hiihtelijöitä. Moni mökkikunta kuihtuisi nopeasti ilman mökkiläisiä.
ei maalla meitä kaivata, vaan meidän rahoja.
En voisi iku kuuna päivä asua isommassa kaupungissa kuin KUOPIO. Varsinkaan Helsingissä, ihmiset siellä ovat ylimielisiä ja ärsyttäviä.
Vierailija kirjoitti:
Sitähän se on omaa epävarmuutta. Kun ei osata toimia Helsingissä. Ratikat ja bussit on mystisiä liikkumavälineitä puhumattakaan metrosta ja ahdistaa yrittää ajaa omalla autollakaan kun liikennettä on enemmän kuin Viitasaarella ikinä. Kun rahaa ei ole asua mukavasti, vaan tietää, että sillä oman mörskän hinnalla saisi Helsingistä lähinnä vaatehuoneen. Kun väkeä onkin enemmän, ja hui, ne ei olekaan kaikki omia sukulaisia tai vanhempien tuttuja, mitähän nekin itsestä ajattelee. Työpaikatkin on fiinejä, saako tuolla sellaisia töitä, mitä tehtiin vielä kun isä oli nuori. Kaduillakin vähän hirvittää, kun ihmiset etenevät kovaa ruuhkassa, että pyöriikö jotenkin tukkona, mitähän ne itsestä oikein ajattelee.
A++ top comment.
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä tuulee aina. Mua ahdistaa jatkuva tuuli. Eikä mikään vieno tuulenvire, vaan tuulee ihan kunnolla. Mielikuvat tuulisilla kaduilla kulkemisesta, jotenkin tosi ankeaa.
Ja kun tähän yhdistää tyypillisen Helsingin talven, niin mielikuva tuulisilla, liukkailla ja loskaisilla kaduilla kulkemisesta on todellakin ankea. Lisätään tähän vielä auraamisongelmat jos sattuu tulemaan vähänkään enemmän lunta.
Oikeasti Helsingissä on hyvätkin puolensa kyllä. Tiedän ihmisiä jotka asuu siellä ja viihtyy, ja niitä jotka asuu siellä pakosta ja inhoaa sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta Helsingissä on ihana vierailla ja töiden takia olen viettänyt siellä todella paljon aikaa, keskimäärin kuukauden vuodessa viimeiset 15 vuotta. Helsingin ihania puolia ovat monet ravintolat, museot, kahvilat ja kirjakaupat. Elokuvateatterit ovat hienoja ja hotelleissa on paljon valinnan varaa.
Täällä maalla on kuitenkin helpompaa kun viisivuotias voi olla yksin pihalla, koiran voi päästää ovesta pihalle, kaikkialle voi kävellä, koulurakennus on turvallinen, homeeton ja opettajat pysyvät, samoin päiväkoti on turvallinen, homeeton ja hoitajapulaa ei ole. Lapsi voi kävellä itse kouluun, harrastuksiin ja kavereille. Luonto on vieressä, puhdas järvi uimiseen ja melomiseen takapihalla. Joka talvi on lunta ja pääsee hiihtämään. Autolla ei mene kaupungista pois pääsemiseen perjantain ruuhkassa tuntia. Terveyskeskukseen pääsee samana tai seuraavana päivänä ja lääkärit ovat myös pysyviä.
Me asumme maalla, mutta lomailemme kaupungissa usein. Monet tekevät toisin päin ja se on ihan ok. Samoin on ok meidän valintamme. Meillä on nytkin asunto Tampereella "mökkikäytössä" eli kaksio, jonne menemme kerran pari kuussa viikonlopuksi.
Lapsi voi olla yksin pihalla ja käydä koulunsakin yksin. Miten ihanaa heitteellejättöä. Se viisivuotiaskin kaipaa kavereita ennen kaikkea eikä sitä iloa olla pihalla yksin.
No kun se lapsi voi aivan turvallisesti kävellä naapuriin kavereille leikkimään. On kavereita ja kaikki tosi lähellä. Tää on maaseututaajaman todellisuutta. Tosin tuo lääkärikohta ei useimmiten pidä paikkaansa, maaseututaajamissa on iso lääkäripula.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska se on juuri sitä. Asuin ja työskentelin pääkaupunkiseudulla yli 20 vuotta, lopulta tulin järkiini ja muutin pois. Joskus siellä täytyy käydä, mutta aina on jo muutaman tunnin jälkeen pakko päästä pois.
Sinä et siis asunut Helsingissä vaan jossain Keravalla. Kukaan merenrannassa kantakaupungissa asuva ei muuttaisi edes kirveellä uhattuna pois.
Suurin osa helsinkiläisistä ei asu merenrannassa kantakaupungissa. Aika harhainen kuvitelma jos luulee että Helsinkiä on vain ne kivat kantakaupungin merenrantakadut.
Vierailija kirjoitti:
Minusta Helsingissä on ihana vierailla ja töiden takia olen viettänyt siellä todella paljon aikaa, keskimäärin kuukauden vuodessa viimeiset 15 vuotta. Helsingin ihania puolia ovat monet ravintolat, museot, kahvilat ja kirjakaupat. Elokuvateatterit ovat hienoja ja hotelleissa on paljon valinnan varaa.
Täällä maalla on kuitenkin helpompaa kun viisivuotias voi olla yksin pihalla, koiran voi päästää ovesta pihalle, kaikkialle voi kävellä, koulurakennus on turvallinen, homeeton ja opettajat pysyvät, samoin päiväkoti on turvallinen, homeeton ja hoitajapulaa ei ole. Lapsi voi kävellä itse kouluun, harrastuksiin ja kavereille. Luonto on vieressä, puhdas järvi uimiseen ja melomiseen takapihalla. Joka talvi on lunta ja pääsee hiihtämään. Autolla ei mene kaupungista pois pääsemiseen perjantain ruuhkassa tuntia. Terveyskeskukseen pääsee samana tai seuraavana päivänä ja lääkärit ovat myös pysyviä.
Me asumme maalla, mutta lomailemme kaupungissa usein. Monet tekevät toisin päin ja se on ihan ok. Samoin on ok meidän valintamme. Meillä on nytkin asunto Tampereella "mökkikäytössä" eli kaksio, jonne menemme kerran pari kuussa viikonlopuksi.
Mihin harrastuksiin? Kuvataidekouluun? Tanssitunnille? Taitoluisteluun?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta Helsingissä on ihana vierailla ja töiden takia olen viettänyt siellä todella paljon aikaa, keskimäärin kuukauden vuodessa viimeiset 15 vuotta. Helsingin ihania puolia ovat monet ravintolat, museot, kahvilat ja kirjakaupat. Elokuvateatterit ovat hienoja ja hotelleissa on paljon valinnan varaa.
Täällä maalla on kuitenkin helpompaa kun viisivuotias voi olla yksin pihalla, koiran voi päästää ovesta pihalle, kaikkialle voi kävellä, koulurakennus on turvallinen, homeeton ja opettajat pysyvät, samoin päiväkoti on turvallinen, homeeton ja hoitajapulaa ei ole. Lapsi voi kävellä itse kouluun, harrastuksiin ja kavereille. Luonto on vieressä, puhdas järvi uimiseen ja melomiseen takapihalla. Joka talvi on lunta ja pääsee hiihtämään. Autolla ei mene kaupungista pois pääsemiseen perjantain ruuhkassa tuntia. Terveyskeskukseen pääsee samana tai seuraavana päivänä ja lääkärit ovat myös pysyviä.
Me asumme maalla, mutta lomailemme kaupungissa usein. Monet tekevät toisin päin ja se on ihan ok. Samoin on ok meidän valintamme. Meillä on nytkin asunto Tampereella "mökkikäytössä" eli kaksio, jonne menemme kerran pari kuussa viikonlopuksi.
Lapsi voi olla yksin pihalla ja käydä koulunsakin yksin. Miten ihanaa heitteellejättöä. Se viisivuotiaskin kaipaa kavereita ennen kaikkea eikä sitä iloa olla pihalla yksin.
No kun se lapsi voi aivan turvallisesti kävellä naapuriin kavereille leikkimään. On kavereita ja kaikki tosi lähellä. Tää on maaseututaajaman todellisuutta. Tosin tuo lääkärikohta ei useimmiten pidä paikkaansa, maaseututaajamissa on iso lääkäripula.
Luuletko että lapsia pidetään häkissä pääkaupunkiseudulla? Isona lössinä leikkivät tuossa pihassa ja viereisen päiväkodin pihassa ja lähimetsässä, ikinä ei tarvitse olla yksin. Samassa rapussa asuu monta kaveria.
Missä on enemmän ihmisiä niin siellä on myös enemmän ongelmia
80-luvulla Helsinki oli vielä ihan mukava paikka asua. Mulla oli kämppä Malminkartanossa ja se oli siistiä ja kivaa seutua. Keskustassakin uskalsi käydä pankkiautomaatilla ympäriinsä vilkuilematta ja etenkin kesät oli ihania. Joskus 10 vuotta sitten kävin Malminkartanossa muissa asioissa, ja hyi miten se oli ränsistynyt ja ankea! Oikea ghetto. Koko kaupunki on jotenkin pölyinen ja tunkkainen, tungosta kaikkialla (no ei Malminkartanossa ollut) ja sieltä on ihana palata kotiin :)