Miksi maaseudulla asuvien on jatkuvasti todisteltava Helsingin olevan kauhea paikka asua?

Vierailija kirjoitti:

Sanokaa, mistä johtuu se jumalaton kiire? Joukkoliikenne toimii, mutta miksi aikataulu menee sekaisin, jos myöhästyy 2 minuuttia? Ei malteta seistä liukuportaissa vaan rynnistetään kovaan ohi, miksi pitää juosta? Opiskelin Helsingissä ja ei ole ikävä tuota HEKTISTÄ ilmapiiriä. Omalla autolla kuljen paikasta paikkaan. Mistä johtuu tuo päätön juokseminen??

Joukkoliikenne toimii ja silti kuljet omalla autolla paikasta paikkaan. Ei ihme että maapallo voi huonosti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanokaa, mistä johtuu se jumalaton kiire? Joukkoliikenne toimii, mutta miksi aikataulu menee sekaisin, jos myöhästyy 2 minuuttia? Ei malteta seistä liukuportaissa vaan rynnistetään kovaan ohi, miksi pitää juosta? Opiskelin Helsingissä ja ei ole ikävä tuota HEKTISTÄ ilmapiiriä. Omalla autolla kuljen paikasta paikkaan. Mistä johtuu tuo päätön juokseminen??

Joukkoliikenne toimii ja silti kuljet omalla autolla paikasta paikkaan. Ei ihme että maapallo voi huonosti.

Ei ole ikävä Helsingin HEKTISTÄ ilmapiiriä. Asun lähes maalla, ja käytän omaa autoa. Elämänlaatu parani 100%. Ikkunasta näkyy metsää ja luonnon rauhaa.

Vierailija kirjoitti:

Koska olen asunut molemmissa paikoissa ja tiedän kuinka karmea paikka Hki on.

Jos lapseni ei olisi siellä, en koskaan enää menisi sinne.

Liikaa ihmisiä, autoja, melua, ihmiset etäisiä.

Istut kopissa, pihaa ei ole vaan parkkipaikka edessä kun lähdet ulos.

Vieraat ihmiset kävelevät talon edessä.

Nautin joka hetki kun olen omassa talossa.

Kun astun pihalle, siellä ei kukaan kävele eikä saastuta autoilla.

Kun olen pihalla, tiedän auton äänestä kuka ajaa talon ohi ja autoja menee harvakseltaan ohi.

Kirpputorilla voi jutella pitkäänkin työntekijän kanssa, ei kaupungissa.

Helsinki on ruma paikka.

Täynnä asfalttia, terästä ja elementtitaloja.

Hyi!

Minusta taas Helsinki on tosi kaunis, enkä tunnista kuvauksestasi tätä kaupunkia. Kaikissa niissä paikoista, joissa olen asunut, on ollut piha. Niin oli Käpylässä, Vallilassa, Lauttasaaressa, Munkkivuoressa, Herttoniemessä ja Munkkiniemessä. Kaikissa oli vihreä piha, osassa jopa koko iso kortteli kuten Käpylässä ja Munkkivuoresta muistan juuri metsät, joissa leikimme. Herttoniemessä sitä metsää vasta olikin, hyppyrimäki ja kaikki. Munkkiniemessä, kun astun ulos, aukeaa upea nurmikenttä ja merikin pilkistää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanokaa, mistä johtuu se jumalaton kiire? Joukkoliikenne toimii, mutta miksi aikataulu menee sekaisin, jos myöhästyy 2 minuuttia? Ei malteta seistä liukuportaissa vaan rynnistetään kovaan ohi, miksi pitää juosta? Opiskelin Helsingissä ja ei ole ikävä tuota HEKTISTÄ ilmapiiriä. Omalla autolla kuljen paikasta paikkaan. Mistä johtuu tuo päätön juokseminen??

Joukkoliikenne toimii ja silti kuljet omalla autolla paikasta paikkaan. Ei ihme että maapallo voi huonosti.

Ei ole ikävä Helsingin HEKTISTÄ ilmapiiriä. Asun lähes maalla, ja käytän omaa autoa. Elämänlaatu parani 100%. Ikkunasta näkyy metsää ja luonnon rauhaa.

Haluat pilata metsän ja luonnon omalla autollasi. Selvä.

Ap:n logiikka on outo. Jos Helsinki on jostain hirveä paikka niin hän on kateellinen? Niin mistä pitäisi olla kateellinen? Minulle Helsinki on yhtä ghettoa. Ruma, meluisa, kaoottinen ja en viihdy siellä hetkeäkään.

Siellä voi käydä päivän reissulla, mutta ei tee mieli jäädä. Tosin korona-aikana kannattaa välttää koko pääkaupunkiseutua.

Mun mielestä Helsinki on kaunis kaupunki vanhojen rakennusten ja puistojen takia, mutta se on liian ahtaasti rakennettu, pienet asunnot ja paljon ihmisiä. Itse haaveilen luonnon keskellä asumisesta omakotitalossa, joten Helsinki ei ole paikka, jossa haluaisin asua. Tuo mun haave taas on jollekin toiselle ihan painajainen ja se on ok. Ei kaikki tykkää samoista asioista.

Niin kuin Danny lauloi: " Helsinki harva täällä hymyilee, kaikilla on kiire, ei minnekään."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanokaa, mistä johtuu se jumalaton kiire? Joukkoliikenne toimii, mutta miksi aikataulu menee sekaisin, jos myöhästyy 2 minuuttia? Ei malteta seistä liukuportaissa vaan rynnistetään kovaan ohi, miksi pitää juosta? Opiskelin Helsingissä ja ei ole ikävä tuota HEKTISTÄ ilmapiiriä. Omalla autolla kuljen paikasta paikkaan. Mistä johtuu tuo päätön juokseminen??

Joukkoliikenne toimii ja silti kuljet omalla autolla paikasta paikkaan. Ei ihme että maapallo voi huonosti.

Ei ole ikävä Helsingin HEKTISTÄ ilmapiiriä. Asun lähes maalla, ja käytän omaa autoa. Elämänlaatu parani 100%. Ikkunasta näkyy metsää ja luonnon rauhaa.

Helsingissä on hyvin paljon metsää, luonnonrauhaa ja merta.

Jos he ovat muuttaneet Helsingistä maalle, niin on omakohtaista kokemusta.

Miksi Helsingissä asuvien on jatkuvasti todisteltava maaseudun olevan kauhea paikka asua?

Helsinki on hyväpaikka kaupunkilaisille ja sellaiseksi haluaville, maaseutu on hyvä paikka vastaavasti maalaisille, ja wannabelandeille. Ongelma syntyy kun näitä ryhmiä vastentahtoisesti sekoitellaan. Mä olen niin outo että viihdyn molemmissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanokaa, mistä johtuu se jumalaton kiire? Joukkoliikenne toimii, mutta miksi aikataulu menee sekaisin, jos myöhästyy 2 minuuttia? Ei malteta seistä liukuportaissa vaan rynnistetään kovaan ohi, miksi pitää juosta? Opiskelin Helsingissä ja ei ole ikävä tuota HEKTISTÄ ilmapiiriä. Omalla autolla kuljen paikasta paikkaan. Mistä johtuu tuo päätön juokseminen??

Mulla on esimerkiksi jäsenyys sellasella ei kodin vieressä olevalle yliopisto-opiskelijoiden salille, koska se on tosi edullinen.

Mulla menee sinne vain 30 min, mutta ensin bussi 10 min ja sitten metro 8 min. Päälle mahdolliset odottelut ja kävelyt.

Joskus se bussi tulee myöhässä tai metrossa on ongelmia. Usein vaan lähden liian myöhään. Niin siinä on kiireen tuntua ja se on ainakin minulle ihan normaalia eikä mikään oMg vOi ei HeKtiStä.

Töihinkin yleensä menen bussi + metro + ratikka/kävely 15 min, eli monta liikkuvaa osaa ja jos missaan metron, niin missaan sen ratikan ja niitä ei mene yhtä usein kuin metroja.

Jos missaan sen ratikan, olen myöhässä töistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitan tämän nyt suoraan. Maalaisia ahdistaa Helsingissä se, että täällä ei kukaan tunne heitä. Ei kukaan tiedä, että olet ison talon jälkeläinen jostakin Nivalasta. Täällä et löydä sitä juorukaveria, joka tietäisi kaikkien asiat ja saisitte ruokkia sillä henkistä puoltanne. Täällä ilo löytyy avoimuudesta, ystävällisyydestä, elämän käytännön sujumisesta. Kulttuurista, luonnosta, meren rannoista, iloisista ihmisistä, kansainvälisyydestä ym. ym. Täällä on raikasta ja mukavaa.

Tämähän nyt on aivan sontaa. Itseä ahdistaa, jos vapaalla tulee tuttuja kylällä vastaan, töissä ollessa eri asia. Mutta vapaalla mieluummin olen tuntematon, sen takia en käy omalla paikkakunnalla kaupassa, vaan pidemmän matkan päässä isommassa kaupungissa.

Olen eri kirjoittaja, jolle vastasit. Ai, jonkun mielipide on sontaa, jos kertoo tykkäävänsä Helsingistä.

Ja tämän perustelet sillä, että sinua ahdistaa, jos tuttu tulee vastaan, vaikka olet yksi 5milj.

Nyt jotain suhteellisuuden tajua ja omaan napaan tuijottamiseen.

Itse asun tällä hetkellä maalla, Saimaan rannalla ja viihdyn oikein hyvin, mutta niin viihdyin myös kun asuin Helsingissä, Tampereella, Lontoossa ja Dublinissa.

Se missä maaperällä ihminen asuu, ei juuri ole merkitystä, vaan siihen vaikuttavat enemmän ihmissuhteet, ympäristö, asumismukavuus, mielenkiintoinen työ ja harrastukset, jotka vaikuttavat hyvinvointiin ja onnellisuuteen ja on monet sattumien summa.

Esim. Helsinki on todella ihana kaupunki, mutta asuinpaikkana myös Inari on kaunis.

Tietysti, jos ihminen näkee kaiken negatiivisenä ja on pahansuopainen, niin missään hänellä ei ole hyvä asua, kun on jo perusasenteena nähdä maailma kielteisenä ja pahaa oloa helpotetaan etsimällä vikoja asuinpaikkakunnasta ja ihmisistä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi Helsingissä asuvien on jatkuvasti todisteltava maaseudun olevan kauhea paikka asua?

Jos nyt ihan rehellisiä ollaan, niin maaseudulla asuminen kuulostaa kammottavalta minulle. 😂

Ihan pelkästään se, että pitäisi autolla kulkea kuulostaa vaan niin äh.

Kävelen minuutissa tai parissa kirkkoon, kirjastoon, terveyskeskukseen, kahteen kauppaan (ässä ja K), kuntosalille, kahvilaan, pariin ravintolaan, pariin pikaruokaravintolaan, kierrätyspisteelle, kaupunkipyöräparkille, kesäkahvilalle ja peruskoululle.

Ikkunan takana puisto, metsä alkaa n. 5 min kävelyn päässä ja siitä on parisataa metriä rantaan.

Asun merellisessä ja luonnonläheisessä lähiössä, mutta keskustaan menee julkisilla 30-40 min.

Metroasemalle menee kotoa julkisilla n. 10 min, siellä on sitten kaksi 24/7 kauppaa ja Lidl + toinen ostoskeskus.

Helsingissä on tekemistä ja nähtävää, meillä on satamat ja lentokenttä lähellä.

Ja niitä kunnon ravintoloita!! Olin kesällä jossain tyyliin, öö, Heinolassa tai vastaavassa ja siellä oli pizzaa ja Teboil. 😅

Ja kyllä, asun kaksiossa. Mutta meitä on kaksi ihmistä, en ymmärrä mitä edes tehtäisiin kolmannella huoneella?! Enemmän siivoamistakin ja en tykkää kräästä tai roinasta, joten tämä on täydellistä.

Vierailija kirjoitti:

Se maaseutuidylli, jonka minä tunnen, on kuin Christien St. Mary Mead: luokkaeroja, selkään puukottamisia, juoruilua niistä "parhaista" ystävistäkin heti kun selkänsä kääntävät. No, murhia ei ole ihan samaan tahtiin.

Sitä on hämmästelty, että haluan sieltä omaan kotiini, tänne pääkaupungin kainaloon. - Kun vain siellä heidän maallaan on niin "ihanaa" ja "luontoa". Vaikka asun ok-talossa, puutarhan keskellä ja metsän laidassa - tosin liikenneyhteydet ovat hyvät :D Ja Suomessa ei sellaista paikkaa olekaan, missä ei olisi luonto hyvin lähellä.

En sitä maalaiskylän sisäänlämpiävyyttä ja rytömetsiä todellakaan kaipaa.

Ja jos suomalaiset kylät olisivat edes kauniita kuten St. Mary Mead, mutta ei... suurin osa on rumia ja hiljaisia, täynnä laatikkomaisia betonirakennuksia tai huonokuntoisia puutaloja. Kirkon alue on yleensä ainoa mikä on kaunis. Keskiolutkuppila OP:n betonikuution alakerrassa, missä paikalliset juntit kyräilee muovituopin äärellä kadulla kulkevia harvoja ihmisiä. Paikalle osuva hesalainen on kuin vihollinen mikä pitäisi ampua. Hauskoja paikkoja käydä kesällä, mutta ei tulisi mieleenkään muuttaa pois Helsingistä. Ja joo tiedän, on Suomessa muitakin kaupunkeja, mutta itselleni ne tuntuu kyliltä. Helsinkikin on loppujen lopuksi aika pieni ja kompakti.

Samaa olen miettinyt. Meillä oli kerran vanhan pohjoissuomalaisen kaveriporukan kokoontuminen Helsingissä asuvan kaverin luona. Yksi edelleen Keminmaassa asuva kaveri hoki koko viikonloppuvierailun ajan, että "On se hirviää että jotkut ihmiset joutuu täällä asumaan. Olis se kauhiaa, jos täällä joutuis asumaan." Muutaman kerran jälkeen kukaan ei jaksanut kommentoida tuolle jankkaavalle narisijalle mitään. Kohteliaisuudesta en itsekään kommentoinut mitään, mutta olisi pitänyt:

-Jos ihminen haluaa asua landella ja pystyy siellä itsensä elättämään, niin asukoon siellä.

-Jos ihminen on valinnut elää Helsingissä, niin sekin on ok.

Voisiko vain hyväksyä nämä valinnat ihmisten omina valintoina ja jatkaa elämää eteenpäin kauhistelematta toisen valintoja?

Junantuomien ongelmahan se on tämä Helsingin ylistys. Me paljasjalkaiset ymmärrämme kotiseudun merkityksen ihmiselle. Minä arvostan maaseutua kovasti, meilläkin on siellä oma paikkamme, kesäparatiisimme.

Nämä asumistuilla kopperoissaan elävät meuhkaavat miten hienoa on asua kaupungissa. Höpöjä ovat.

Vierailija kirjoitti:

Miksi Helsingissä asuvien on jatkuvasti todisteltava maaseudun olevan kauhea paikka asua?

No kun se on kauhea. Piste.

Ei tarvitse olla kokemusta, kun sukulaisilta ja myös tältä palstalta olen kauhujuttuja kuullut ja lukenut.

Minulle jo pelkkä auton käyttäminen ajatuksen tasolla on kauhistuttavaa. Usein tuntuu että me stadilaiset ymmärrämme luonnon merkityksen paremmin kuin landepaukut.

Nykyään helsinkiläisistä suurin osa on junan tuomio ja monet ovat tulleet opiskelun tai työn perässä ja usein potevat identiteetti kriisiä, astuessaan vieraalle maaperälle ja käyttäytyvät sen mukaisesti.

Ja kun vierailevat kotikonnuillaan vuoden päästä, lehmää ei eroteta hevosesta tai puhutaan aivan toista "kieltä", jota kotiväki ei ymmärrä.

Tätä vastakkainasettelua harvoin maalaiset kohtaavat alkuperäinen helsinkiläisen kanssa tai muunkaan suurkaupungin, ei edes ulkomaalaisen kanssa, vaan kanssakäyminen on mutkatonta ja toista kunnioittavaa.