Haastan mielelläni riitaa, mikä minussa on vikana?

Olen huomannut, että jos joku henkilö on jostain asiasta täysin eri mieltä kanssani, niin keskustelu menee helposti riitelyn makuiseksi. Koen ehkä, että minum pitää jollain tavalla saada hänet myöntämään olevansa väärässä tai muutoin minun pitää "voittaa" se keskustelu.

Tämä on todella raskasta varmasti kaikille vastapuolille. Olenkin kuullut, että minua pidetään hankalana keskustelijana. Oikeastaan itse jollain tavalla nautin niistä keskusteluista, aika tylsää jos kaikkien kanssa olisi aina samaa mieltä kaikesta. Mutta ymmärrän että se mun tyyli keskustella vaikuttaa riidanhaluiselta ja aggressiiviselta joidenkin mielestä. Varsinkin äitini on hyvä esimerkki, ei koskaan halua loukata ketään ja "pelkää" tilanteita joissa joku voisi suuttua. Lopettaa keskustelut hyvin nopeasti, jos olemme jostain asiasta eri mieltä, ja taipuu heti siihen minun kantaani ilman että perustelisi edea omaa kantaansa.

Tunnistaako joku itsessään samoja piirteitä? Hillitsettekö itsränne jotenkin? Mistäköhän tämä voisi johtua, onko vaan luonteenpiirre, vai kasvatuksessa vaikutusta?