Lue keskustelun säännöt.
Ollaan jäämässä eläkkeelle ja poika ja miniä lähettelevät meille linkkejä asunnosta heidän asuinkaupungistaan
28.09.2020 |
Etelä-Suomesta. Me katsellaan talviasuttavia mökkejä Tornio-Muoniojoen rannalta, emmekä nyt aio tästä etelämmäksi muuttaa, vaan pohjoisemmaksi, ettei matka olisi niin pitkä. Pitäisikö ilmoittaa heti vai sitten, kun asunto ja mökki on löydetty? Minä olen pienestä pitäen auttanut milloin ketäkin, vanhemmilleni olen aina ollut se antava osapuoli. Kyllä mä voin lapsia hoitaa ja ottaa kesäksi, mun en aio muuttaa jatkuvaksi hoitoavuksi. Ei kannata valistaa kuinka itse olen saanut apua, kun en ole, välimatkat ja yksi syy ja niitä on liuta lisää, mutta tämä ei ole se syy, vaan se, että aion kerrankin elämässäni olla itsekäs.
Kommentit (257)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teette tietysti niin kuin teitä huvittaa ja mikä teidän arjelle on hyvä. Lapsenne on aikuisia ja järjestävät itse omat elämänsä. Kieltämättä tämä sama pitäisi sanoa minulle, kun mietin muuttoa kauemmas lapsista kun aikuistuu tuo viimeinenkin. Minun lapset ei edes käy, mutta äiti pitäisi olla käytettävissä. Jokaisella on kuitenkin se yksi elämä ja sinne kannattaa suunnata missä on mielekäs arki ja henkinen koti.
Ja hyvät vanhuspalvelut. Lisäaikaa ei voi ostaa sillä, että muuttaa kauas lapsistaan.
Omalle äidille ilmoitin, etten todellakaan hoida häntä jos ja kun lähti itse leskeytymiskriisissään kolmen tunnin ajomatkan päähän.Kyllä sitä elämässä voidaan saada "lisäaikaa" kun pystyy elämään stressitöntä ja kiireetöntä elämää. Ja toimintakyky paranee, kun aikaa on enemmän liikkumiseen ja lepoon.
Kummasti monen, erityisesti naisten sydän ongelmat paranevat tai verenp. lääkkeet voidaan jättää pois, kun jäävät eläkkeelle tai lastenlapset kasvavat teiniksi, eivätkä tarvitse enää hoitoa.
Kiireisellä ja stressi sisältöisellä elämän tyylillä on suora yhteys hyvinvointiin ja terveyteen, jopa unen laatuun.
Joo, mutta kun höyrytään niin kuin se yksi täti tv:ssä joka väitti että terve 7-kymppinen vastaa 40-vuotiasta, ollaan hukassa ja pahasti.
Eri asia jos hoitaa itseään ja nauttii elämästä. Niin minäkin aion tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heidän ajatuksensa on varmasti pitää paremmin huolta teistä, kun ette enää pärjää kahden.
Itse olen vasta kolmikymppinen ja en varmaan hirveästi ymmärrä näistä asioista. Tuntuisi kuitenkin isolta muutokselta muuttaa etelään vain tuollaisen asian takia. Eihän eläkeläinen ole mitenkään vanha. Viihtyvyys asuinpaikalla on tärkeää ja jos tunnette olonne kotoisaksi pohjoisessa, tottakai siellä on parempi.
Jos muuttaisitte etelään, missä ette tunne ketään, olisitte lapsenne varassa sosiaalisen elämän suhteen. Lapsiperheiden elämä vaikuttaa aika kiireiseltä, luultavasti ette ehtisi yhtä paljon nähdä kuin hyvät ystävät toisistaan.
Toivottavasti hyvä asunto löytyy. Nauttikaa eläkepäivistä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdoin tahdoin pitää muuttaa mökkiin jonnekin peräkorpeen, jossa muutaman vuoden päästä ei jakseta tehdä lumitöitä ja ruohonleikkauksia ja sitten aletaan vinkumaan poikaa sinne avuksi? Ei se poika lastenhoitajaa vailla ole, vaan laskee, että te ette kauaa kaksistanne pärjää.
No siksi halutaan se kaupunkiasunto pohjoisempaa, alueelta missä meidän ystävät on. Emme tunne ketään pojan läheltä. Oman havaintoni mukaan vanhustentalossa vierailevat enemmän ystävät kuin sukulaiset.
Niitä vanhustentaloja vaan ei enää juuri ole, että siinähän ne toiset vanhuskaverit sitten yrittävät tulla lumivallien läpi teitä katsomaan sinne mökkiinne, minne ei kotihoitokaan pääse.
Huoh. Yritä nyt tajuta että aloittaja puolisoineen aikovat ostaa SEKÄ kaupunkiasunnon ETTÄ mökin. Mökki voi sellaisessa tapauksessa olla vaikka kuinka korvessa. Kun siellä ei enää pärjää, muuttavat kaupunkiasuntoon.
Huohoti huoh, mitäs sitten kun ne luulevat pärjäävänsä mökillä ja loukkaavat itseään, elleivät aja matkalla kolaria?
Kyllä jokaisen vastuuntuntoisen kansalaisen pitäisi hyvissä ajoin hankkia lähiöstä kaksio jossa varovaisesti istuu kädet ristissä odottamassa että kuolema korjaa. Normaali eläminen eläkkeellä on vastuutonta.
Olisikin normaalia, missä otetaan faktat ja lähimmäiset huomioon.
Miksi juuri eläkeläisten/vanhusten tulisi elämässään ottaa lähimmäiset huomioon ja tehdä ratkaisut heidän kautta?
Itse olen aina tehnyt elämässäni ratkaisuja, huomioimatta esim. vanhempien mielipidettä.
Muutin 17v pois kotoa, vanhempieni estelystä huolimatta, samoin itse valitsin opiskelu- tai asuinpaikkani.
Ja 17v varmasti ei minulla ollut juuri elämänkokemusta, toisin kuin joillakin eläkeläisillä tai vanhalla, jota tässäkin keskustelussa yritetään saada holhouksen alaiseksi tai nuorempien läheisten hallintaa ja ottaa iäkkään päätösvalta nuoremmille?
Mikä on se ikä, jolloin ihmisellä on paras tai oikea päätösvalta, päättää nuorempien tai vanhempien ihmisten asioista?
Minulla vähän samanlainen ongelma oman lapseni kanssa. Olen pakosta asunut tällä kylällä kun lapsi on vielä asunut kotona. Nyt kun asuu omillaan ja minulla VIIMEINKIN alkaa oma elämä ja saan tehdä mitä haluan, lapsi vastustaa. Haluaisi että muutan johonkin yksiöön isoon kaupunkiin kun taas itse etsin pientä taloa kaupungin laidalta että olisi piha jossa puuhailla eikä seinänaapureita joiden vuoksi pitää elää kuin kusi sukassa. Ei halua osallistua mitenkään muuttoon, tahallaan vaikeuttaa tavaran hävitystä jne. Enkä ole edes eläkeikäinen, toimintakyvytön tai autettava millään lailla. Tulisin hulluksi pienessä kämpässä yhdessä huoneessa ilman parveketta ja pihaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdoin tahdoin pitää muuttaa mökkiin jonnekin peräkorpeen, jossa muutaman vuoden päästä ei jakseta tehdä lumitöitä ja ruohonleikkauksia ja sitten aletaan vinkumaan poikaa sinne avuksi? Ei se poika lastenhoitajaa vailla ole, vaan laskee, että te ette kauaa kaksistanne pärjää.
Nykyeläkeläiset usein terveitä ja vireitä. Ensin ajattelin että ihana poika kun haluaa auttaa vanhempiaan, sitten tajusin että ilmaista lastenhoitajaa ovat vailla. Eiköhän tämä se oikea tulkinta. Miksi luulet että ap vinkuis poikaa avuksi myöhemmin? Pitäiskö terveet eläkevuodet uhrata toisten eteen kokonaan? Ei.
Mitä sitten kun ne vuodet on eletty?
Niin. Jokaisen kannattaa jo teini-iän jälkeen järjestää elämänsä sille mallille, että vireät vuodet ovat menneet, ankea vanhuus kolkuttelee ovelle ja kohta jo kuolema korjaa. Pitää uhrata elämänsä toisten eteen eikä kannata nauttia elämästään, koska mitä sitten kun terveet ja vireät vuodet on eletty?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehdoin tahdoin pitää muuttaa mökkiin jonnekin peräkorpeen, jossa muutaman vuoden päästä ei jakseta tehdä lumitöitä ja ruohonleikkauksia ja sitten aletaan vinkumaan poikaa sinne avuksi? Ei se poika lastenhoitajaa vailla ole, vaan laskee, että te ette kauaa kaksistanne pärjää.
Tämä. Meidän vanhemmat muuttaa lähemmäs juuri siksi, että pelkäävät, etteivät sitten itse enää kohta pärjää. Eli mene vaan. Älä sitten rupea kinuamaan poikaasi sinne auttamaan. Ja se aika on tulossa. Halusit tai et. Et taida olla kovin välkky.
Kannattaa katsella sitä asuntoa sillä silmällä, että siellä pärjää itsenäisesti mahdollisimman pitkään ja sairaalahoito löytyy samasta kaupungista. Hissillinen kerrostalo.
Vielä kun jaksatte itse muuttaa ja lajitella vuosikymmenten tavarat nykyisestä kodista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdoin tahdoin pitää muuttaa mökkiin jonnekin peräkorpeen, jossa muutaman vuoden päästä ei jakseta tehdä lumitöitä ja ruohonleikkauksia ja sitten aletaan vinkumaan poikaa sinne avuksi? Ei se poika lastenhoitajaa vailla ole, vaan laskee, että te ette kauaa kaksistanne pärjää.
Nykyeläkeläiset usein terveitä ja vireitä. Ensin ajattelin että ihana poika kun haluaa auttaa vanhempiaan, sitten tajusin että ilmaista lastenhoitajaa ovat vailla. Eiköhän tämä se oikea tulkinta. Miksi luulet että ap vinkuis poikaa avuksi myöhemmin? Pitäiskö terveet eläkevuodet uhrata toisten eteen kokonaan? Ei.
Mitä sitten kun ne vuodet on eletty?
Niin. Jokaisen kannattaa jo teini-iän jälkeen järjestää elämänsä sille mallille, että vireät vuodet ovat menneet, ankea vanhuus kolkuttelee ovelle ja kohta jo kuolema korjaa. Pitää uhrata elämänsä toisten eteen eikä kannata nauttia elämästään, koska mitä sitten kun terveet ja vireät vuodet on eletty?
Ei kun kannattaa löytää teini-itsensä ja tehdä muiden elo hankalaksi soittelemalla apua satojen kilometrien päähän ja kiukutella, kun ei onnistu.
Äitini suusta pääsi jo lause "te olette hoitaneet minut huonosti"... hän itse toki on ollut ihan huippu äiti... manipuloija, joka lisäksi haukkuu edesmenneitä sukulaisia edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sehän on ihan vapaus valita, kerrot tietenkin heti, miksi odottaisit? Toiset nyt ihan turhaan katselee teille asuntoa aivan väärästä paikasta ja käyttävät omaa aikaansa täysin hyödyttömään asiaan. Saatko jotain vallantunnetta tästä tilanteesta, kun et ole jo kertonut aikeistanne?
Miksi ap:n ja miehensä asiat kuuluis pojalle? Ap aikuinen. Ei tilivelvollinen.
Juuri näin. Miksi ap. ei saisi elää sellaista elämää kuin haluaa, vaan väen väkisin yritetään saada holhoukseen ja ollaan päällepäsmärinä miten hänen tulisi elää ja varmasti hän tarvitse pian poikansa apua tai ajaa hirvikolarin.
Äitini on hiukan vanhempi ap. ja vasta isän kuoleman jälkeen hån on alkanut elää ja veljeni perheen kanssa on tullut minulla kinaa, kun kannustan äitiäni pitämään menoistaan kiinni ja ostelemaan itselleen elämyksiä, eikä olemaan lastenlapsensa ilmainen hoitoautomaatti. Ja mikä huvittavinta, veljeni perhe vetää aina tämän etttei sitten vanhana auteta kortin esille, vaikka tähänkään saakka äitini ei ole saanut mitään apua esim. isäni hoidossa.
Jollakin aikuisella lapsella on hirveän suuri holhouksen ja määräämisen tarve, miten vanhusten pitäisi elää ja mihin rahansa käyttää. Moni pitää ia kohtelee iäkkäitä vanhempia kuin olisivat lapsia tai jotenkin vähäälyisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mummini eläkkeelle jäätyään rupesi valmistautumaan vanhuuteen. Hankki asunnon senioritalosta, myi mökin ja tylsistyi.
66v osti sitten pienen talon ja nyt 92v tekee kaikki klapitkin itse ja nauttii elämästä pienen koiransa, kissansa ja kukkiensa kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Minusta ap:llä on aika outo asenne kun olettaa lastensa haluavan isovanhemmat lähemmäs jotta nämä voisivat hoitaa lapsenlapsiaan. Nuo ajat ovat menneet jo kauan sitten. Nyt yhteiskunta hoitaa lapset. Jopa pekkaspäivinä ja muina vapaapäivinä viedään lapset tarhaan ja vanhemmat viettävät laatuaikaa kotona.
Enkä ymmärrä sitäkään mikä tarve eläkepäivinä on asuntokaupoille. Aniharvalla on siihen edes varaa ja jos on niin eikö kannattaisi muuttaa vaikka Kanarian lämpöön.
Kyllä juuri eläkepäivinä voi olla järkevää laittaa asumisjärjestelyjä kuntoon. Moni asuu siinä samassa isossa perheasunnossa jossa on asunut kun lapset ovat olleet kotona. Töissä ollessa on ollut kiva asua väljästi ja työmatkakin on vähän sanellut sitä asunnon sijaintia.
Eläkeläisenä on hyvä katsoa jo valmiiksi vähän pienempi ja helppohoitoisempi asunto palvelujen läheltä. Hyvässä lykyssä siitä vapautuu pääomia joko omaan hoivaan, tai sitten sellaiseen vähän hulppeampaan kesämökkiin, joka kelpaa lapsillekin perinnöksi.
Jos mökin hankkii, niin sen kanssa on hyvä tehdä ratkaisut hyvissä ajoin. Selvittää lasten kanssa, haluavatko sen perinnöksi ja ottavatko enemmän hoitovastuuta kun oma kunto alkaa heiketä. Jos lapset eivät mökinpitoa halua jatkaa tai oma elämäntilanne ei salli, niin parempi hankkiutua siitä eroon ennen kuin se hoidon puutteessa rapistuu niin että perikunnalle jää käsiin homeelta haiseva mörskä, jossa pitää korjata yhtä sun toista ennen kuin sen uskaltaa myydä.
Mutta hyvinkin ehtii sellaiset 10 vuotta nauttia siitä mökistäkin, jos sen vasta eläkeiän alussa ostaa. Ja se uusi kaupunkiasunto voi olla sitten sellainen, jossa leskelläkin on varaa asua kun puoliso on kuollut. Vähemmällä pääsee kun järjestelee asioita hyvissä ajoin etukäteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdoin tahdoin pitää muuttaa mökkiin jonnekin peräkorpeen, jossa muutaman vuoden päästä ei jakseta tehdä lumitöitä ja ruohonleikkauksia ja sitten aletaan vinkumaan poikaa sinne avuksi? Ei se poika lastenhoitajaa vailla ole, vaan laskee, että te ette kauaa kaksistanne pärjää.
Nykyeläkeläiset usein terveitä ja vireitä. Ensin ajattelin että ihana poika kun haluaa auttaa vanhempiaan, sitten tajusin että ilmaista lastenhoitajaa ovat vailla. Eiköhän tämä se oikea tulkinta. Miksi luulet että ap vinkuis poikaa avuksi myöhemmin? Pitäiskö terveet eläkevuodet uhrata toisten eteen kokonaan? Ei.
Eihän tässä edes tiedetä onko pojalla lapsia ja tuleeko koskaan olemaankaan. Joku mummeli taas trollailee huvikseen. Toki Suomikin on täynnä näitä itsekkäitä kultapossu vanhempia, että siinä suhteessa aloitus osuu hyvin monella hermoon. 2/5
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdoin tahdoin pitää muuttaa mökkiin jonnekin peräkorpeen, jossa muutaman vuoden päästä ei jakseta tehdä lumitöitä ja ruohonleikkauksia ja sitten aletaan vinkumaan poikaa sinne avuksi? Ei se poika lastenhoitajaa vailla ole, vaan laskee, että te ette kauaa kaksistanne pärjää.
No siksi halutaan se kaupunkiasunto pohjoisempaa, alueelta missä meidän ystävät on. Emme tunne ketään pojan läheltä. Oman havaintoni mukaan vanhustentalossa vierailevat enemmän ystävät kuin sukulaiset.
Niitä vanhustentaloja vaan ei enää juuri ole, että siinähän ne toiset vanhuskaverit sitten yrittävät tulla lumivallien läpi teitä katsomaan sinne mökkiinne, minne ei kotihoitokaan pääse.
Pohjoisessa on vieläkin traktoriyrittäjiä, joilta voi tilata pihatien ja pihan aurauksen. Pohjoisen kaupungit ovat samanlaisia mitä etelässäkin, kyllä niillä kadut pidetään liikennöintikunnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sehän on ihan vapaus valita, kerrot tietenkin heti, miksi odottaisit? Toiset nyt ihan turhaan katselee teille asuntoa aivan väärästä paikasta ja käyttävät omaa aikaansa täysin hyödyttömään asiaan. Saatko jotain vallantunnetta tästä tilanteesta, kun et ole jo kertonut aikeistanne?
Miksi ap:n ja miehensä asiat kuuluis pojalle? Ap aikuinen. Ei tilivelvollinen.
Juuri näin. Miksi ap. ei saisi elää sellaista elämää kuin haluaa, vaan väen väkisin yritetään saada holhoukseen ja ollaan päällepäsmärinä miten hänen tulisi elää ja varmasti hän tarvitse pian poikansa apua tai ajaa hirvikolarin.
Äitini on hiukan vanhempi ap. ja vasta isän kuoleman jälkeen hån on alkanut elää ja veljeni perheen kanssa on tullut minulla kinaa, kun kannustan äitiäni pitämään menoistaan kiinni ja ostelemaan itselleen elämyksiä, eikä olemaan lastenlapsensa ilmainen hoitoautomaatti. Ja mikä huvittavinta, veljeni perhe vetää aina tämän etttei sitten vanhana auteta kortin esille, vaikka tähänkään saakka äitini ei ole saanut mitään apua esim. isäni hoidossa.
Jollakin aikuisella lapsella on hirveän suuri holhouksen ja määräämisen tarve, miten vanhusten pitäisi elää ja mihin rahansa käyttää. Moni pitää ia kohtelee iäkkäitä vanhempia kuin olisivat lapsia tai jotenkin vähäälyisiä.
Monien iäkkäät vanhemmat ovat vähä-älyisiä ja hirveä riesa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdoin tahdoin pitää muuttaa mökkiin jonnekin peräkorpeen, jossa muutaman vuoden päästä ei jakseta tehdä lumitöitä ja ruohonleikkauksia ja sitten aletaan vinkumaan poikaa sinne avuksi? Ei se poika lastenhoitajaa vailla ole, vaan laskee, että te ette kauaa kaksistanne pärjää.
No siksi halutaan se kaupunkiasunto pohjoisempaa, alueelta missä meidän ystävät on. Emme tunne ketään pojan läheltä. Oman havaintoni mukaan vanhustentalossa vierailevat enemmän ystävät kuin sukulaiset.
Niitä vanhustentaloja vaan ei enää juuri ole, että siinähän ne toiset vanhuskaverit sitten yrittävät tulla lumivallien läpi teitä katsomaan sinne mökkiinne, minne ei kotihoitokaan pääse.
Pohjoisessa on vieläkin traktoriyrittäjiä, joilta voi tilata pihatien ja pihan aurauksen. Pohjoisen kaupungit ovat samanlaisia mitä etelässäkin, kyllä niillä kadut pidetään liikennöintikunnossa.
Mutta kuinka kauan? Kannattaa huomata että nykyisen kaltainen valtion raha-automaatti syrjäseuduille on pian mahdottomuus ja joutuvat sielläkin itse ottamaan vastuun rahoituksestaan. Tokihan kiinteistöt on autioituvalla seudulla halpoja, mutta ei niistä myöhemmin omiaan pois saa. Toki jokainen saa järjestää elämänsä miten typerästi haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdoin tahdoin pitää muuttaa mökkiin jonnekin peräkorpeen, jossa muutaman vuoden päästä ei jakseta tehdä lumitöitä ja ruohonleikkauksia ja sitten aletaan vinkumaan poikaa sinne avuksi? Ei se poika lastenhoitajaa vailla ole, vaan laskee, että te ette kauaa kaksistanne pärjää.
No siksi halutaan se kaupunkiasunto pohjoisempaa, alueelta missä meidän ystävät on. Emme tunne ketään pojan läheltä. Oman havaintoni mukaan vanhustentalossa vierailevat enemmän ystävät kuin sukulaiset.
Niitä vanhustentaloja vaan ei enää juuri ole, että siinähän ne toiset vanhuskaverit sitten yrittävät tulla lumivallien läpi teitä katsomaan sinne mökkiinne, minne ei kotihoitokaan pääse.
Huoh. Yritä nyt tajuta että aloittaja puolisoineen aikovat ostaa SEKÄ kaupunkiasunnon ETTÄ mökin. Mökki voi sellaisessa tapauksessa olla vaikka kuinka korvessa. Kun siellä ei enää pärjää, muuttavat kaupunkiasuntoon.
Huohoti huoh, mitäs sitten kun ne luulevat pärjäävänsä mökillä ja loukkaavat itseään, elleivät aja matkalla kolaria?
Kyllä jokaisen vastuuntuntoisen kansalaisen pitäisi hyvissä ajoin hankkia lähiöstä kaksio jossa varovaisesti istuu kädet ristissä odottamassa että kuolema korjaa. Normaali eläminen eläkkeellä on vastuutonta.
Olisikin normaalia, missä otetaan faktat ja lähimmäiset huomioon.
Miksi juuri eläkeläisten/vanhusten tulisi elämässään ottaa lähimmäiset huomioon ja tehdä ratkaisut heidän kautta?
Itse olen aina tehnyt elämässäni ratkaisuja, huomioimatta esim. vanhempien mielipidettä.
Muutin 17v pois kotoa, vanhempieni estelystä huolimatta, samoin itse valitsin opiskelu- tai asuinpaikkani.
Ja 17v varmasti ei minulla ollut juuri elämänkokemusta, toisin kuin joillakin eläkeläisillä tai vanhalla, jota tässäkin keskustelussa yritetään saada holhouksen alaiseksi tai nuorempien läheisten hallintaa ja ottaa iäkkään päätösvalta nuoremmille?Mikä on se ikä, jolloin ihmisellä on paras tai oikea päätösvalta, päättää nuorempien tai vanhempien ihmisten asioista?
Normaalit ihmiset huomioivat läheisensä tehd sisään päätöksiä. Toki nykyinen eläkkeelle jäävä sukupolvi on tottunut itsekkääseen elämään ja saanut kaiken valmiina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdoin tahdoin pitää muuttaa mökkiin jonnekin peräkorpeen, jossa muutaman vuoden päästä ei jakseta tehdä lumitöitä ja ruohonleikkauksia ja sitten aletaan vinkumaan poikaa sinne avuksi? Ei se poika lastenhoitajaa vailla ole, vaan laskee, että te ette kauaa kaksistanne pärjää.
No siksi halutaan se kaupunkiasunto pohjoisempaa, alueelta missä meidän ystävät on. Emme tunne ketään pojan läheltä. Oman havaintoni mukaan vanhustentalossa vierailevat enemmän ystävät kuin sukulaiset.
Niitä vanhustentaloja vaan ei enää juuri ole, että siinähän ne toiset vanhuskaverit sitten yrittävät tulla lumivallien läpi teitä katsomaan sinne mökkiinne, minne ei kotihoitokaan pääse.
Pohjoisessa on vieläkin traktoriyrittäjiä, joilta voi tilata pihatien ja pihan aurauksen. Pohjoisen kaupungit ovat samanlaisia mitä etelässäkin, kyllä niillä kadut pidetään liikennöintikunnossa.
Mutta kuinka kauan? Kannattaa huomata että nykyisen kaltainen valtion raha-automaatti syrjäseuduille on pian mahdottomuus ja joutuvat sielläkin itse ottamaan vastuun rahoituksestaan. Tokihan kiinteistöt on autioituvalla seudulla halpoja, mutta ei niistä myöhemmin omiaan pois saa. Toki jokainen saa järjestää elämänsä miten typerästi haluaa.
Katsos, kun täällä pohjoisessa on ihan oikeita kaupunkeja, esimerkiksi Oulu, Tornio ja Rovaniemi. Noista se kaupunkiasunto ostetaan, kun halutaan mökki pohjoisesta. Mitä vilkkaita ja kehittyviä kaupunkeja etelä-Suomessa on? Forssa ja Riihimäki? Ja toisekseen, omia rahojaan ap miehineen käyttää, aloituksesta päätellen heillä on niihin varaa.
Vierailija kirjoitti:
Minulla vähän samanlainen uiongelma oman lapseni kanssa. Olen pakosta asunut tällä kylällä kun lapsi on vielä asunut kotona. Nyt kun asuu omillaan ja minulla VIIMEINKIN alkaa oma elämä ja saan tehdä mitä haluan, lapsi vastustaa. Haluaisi että muutan johonkin yksiöön isoon kaupunkiin kun taas itse etsin pientä taloa kaupungin laidalta että olisi piha jossa puuhailla eikä seinänaapureita joiden vuoksi pitää elää kuin kusi sukassa. Ei halua osallistua mitenkään muuttoon, tahallaan vaikeuttaa tavaran hävitystä jne. Enkä ole edes eläkeikäinen, toimintakyvytön tai autettava millään lailla. Tulisin hulluksi pienessä kämpässä yhdessä huoneessa ilman parveketta ja pihaa.
Minä tein sinun haaveesta totta lähes 8v sitten ja päivääkään en ole katunut. Päinvastoin tämä on ollut elämäni parasta aikaa, kun muutin maalle. Kesät vietän isossa puutarhassa puuhailen ja talvet teen käsitöitä, maalaan ja harrastan muuta. Olin ennen hyvin väsynyt ja stressaantunut, oli rytmihäiriötä, verenpainetta ja muuta ja nyt muutama vuosi sitten en enää tarvitse edes lääkkeitä ja olen elämäni kunnossa ja voin tehdä jopa 10 km kävelylenkkejä kevyesti.
Minunkin lapset aluksi vastustivat, mutta viime kesänä tytär tuumasikin, minulla olevan parempi kunto kuin hänellä, kun oltiin vaeltamassa ja kuulema olen paremmassa kunnossa kuin ennen. Eli maalle muutto oli tehnyt hyvää. Tosin lastenlapsetkin ovat tässä ajassa kasvaneet teineiksi.
Ja äitini teki samoin, muutti 62v kaupungista mummonmökkiin maalle ja eli 96v ja pari viimeistä elinvuottaan vietti hoivakodissa, muuten eleli mökissään ja hoiti puutarhaa ja piti suvun villasukissa ja matoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdoin tahdoin pitää muuttaa mökkiin jonnekin peräkorpeen, jossa muutaman vuoden päästä ei jakseta tehdä lumitöitä ja ruohonleikkauksia ja sitten aletaan vinkumaan poikaa sinne avuksi? Ei se poika lastenhoitajaa vailla ole, vaan laskee, että te ette kauaa kaksistanne pärjää.
No siksi halutaan se kaupunkiasunto pohjoisempaa, alueelta missä meidän ystävät on. Emme tunne ketään pojan läheltä. Oman havaintoni mukaan vanhustentalossa vierailevat enemmän ystävät kuin sukulaiset.
Niitä vanhustentaloja vaan ei enää juuri ole, että siinähän ne toiset vanhuskaverit sitten yrittävät tulla lumivallien läpi teitä katsomaan sinne mökkiinne, minne ei kotihoitokaan pääse.
Huoh. Yritä nyt tajuta että aloittaja puolisoineen aikovat ostaa SEKÄ kaupunkiasunnon ETTÄ mökin. Mökki voi sellaisessa tapauksessa olla vaikka kuinka korvessa. Kun siellä ei enää pärjää, muuttavat kaupunkiasuntoon.
Huohoti huoh, mitäs sitten kun ne luulevat pärjäävänsä mökillä ja loukkaavat itseään, elleivät aja matkalla kolaria?
Kyllä jokaisen vastuuntuntoisen kansalaisen pitäisi hyvissä ajoin hankkia lähiöstä kaksio jossa varovaisesti istuu kädet ristissä odottamassa että kuolema korjaa. Normaali eläminen eläkkeellä on vastuutonta.
Olisikin normaalia, missä otetaan faktat ja lähimmäiset huomioon.
Miksi juuri eläkeläisten/vanhusten tulisi elämässään ottaa lähimmäiset huomioon ja tehdä ratkaisut heidän kautta?
Itse olen aina tehnyt elämässäni ratkaisuja, huomioimatta esim. vanhempien mielipidettä.
Muutin 17v pois kotoa, vanhempieni estelystä huolimatta, samoin itse valitsin opiskelu- tai asuinpaikkani.
Ja 17v varmasti ei minulla ollut juuri elämänkokemusta, toisin kuin joillakin eläkeläisillä tai vanhalla, jota tässäkin keskustelussa yritetään saada holhouksen alaiseksi tai nuorempien läheisten hallintaa ja ottaa iäkkään päätösvalta nuoremmille?Mikä on se ikä, jolloin ihmisellä on paras tai oikea päätösvalta, päättää nuorempien tai vanhempien ihmisten asioista?
Normaalit ihmiset huomioivat läheisensä tehd sisään päätöksiä. Toki nykyinen eläkkeelle jäävä sukupolvi on tottunut itsekkääseen elämään ja saanut kaiken valmiina.
Niinpä. Oma leskeksi jäänyt äitini haluaa edelleen asua omakotitalossa, jonka isän kanssa rakensi 70-luvun puolivälissä. Hän tarvitsee monta kertaa viikossa apua kaikkeen kiinteistöön liittyvässä sekä kyydin kauppaan, mutta ei vain suostu muuttamaan viiden kilometrin päähän kaupungin keskustaan.
Joko sinulla on hautapaikka ja arkku ostettuna, edunvalvontavaltuutus, testamentti ja kuolinsiivous tehtynä, suku ja ystävät hyvästeltynä? Kuolema tulee pikemmin kuin kuvitteletkaan, ei kannata elää tässä ja nyt.