Ollaan jäämässä eläkkeelle ja poika ja miniä lähettelevät meille linkkejä asunnosta heidän asuinkaupungistaan
Etelä-Suomesta. Me katsellaan talviasuttavia mökkejä Tornio-Muoniojoen rannalta, emmekä nyt aio tästä etelämmäksi muuttaa, vaan pohjoisemmaksi, ettei matka olisi niin pitkä. Pitäisikö ilmoittaa heti vai sitten, kun asunto ja mökki on löydetty? Minä olen pienestä pitäen auttanut milloin ketäkin, vanhemmilleni olen aina ollut se antava osapuoli. Kyllä mä voin lapsia hoitaa ja ottaa kesäksi, mun en aio muuttaa jatkuvaksi hoitoavuksi. Ei kannata valistaa kuinka itse olen saanut apua, kun en ole, välimatkat ja yksi syy ja niitä on liuta lisää, mutta tämä ei ole se syy, vaan se, että aion kerrankin elämässäni olla itsekäs.
Kommentit (257)
Vierailija kirjoitti:
Go boomer go.
Nyt eläkkeelle jäävät eivät ole enää suuria ikäluokkia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla vähän samanlainen uiongelma oman lapseni kanssa. Olen pakosta asunut tällä kylällä kun lapsi on vielä asunut kotona. Nyt kun asuu omillaan ja minulla VIIMEINKIN alkaa oma elämä ja saan tehdä mitä haluan, lapsi vastustaa. Haluaisi että muutan johonkin yksiöön isoon kaupunkiin kun taas itse etsin pientä taloa kaupungin laidalta että olisi piha jossa puuhailla eikä seinänaapureita joiden vuoksi pitää elää kuin kusi sukassa. Ei halua osallistua mitenkään muuttoon, tahallaan vaikeuttaa tavaran hävitystä jne. Enkä ole edes eläkeikäinen, toimintakyvytön tai autettava millään lailla. Tulisin hulluksi pienessä kämpässä yhdessä huoneessa ilman parveketta ja pihaa.
Minä tein sinun haaveesta totta lähes 8v sitten ja päivääkään en ole katunut. Päinvastoin tämä on ollut elämäni parasta aikaa, kun muutin maalle. Kesät vietän isossa puutarhassa puuhailen ja talvet teen käsitöitä, maalaan ja harrastan muuta. Olin ennen hyvin väsynyt ja stressaantunut, oli rytmihäiriötä, verenpainetta ja muuta ja nyt muutama vuosi sitten en enää tarvitse edes lääkkeitä ja olen elämäni kunnossa ja voin tehdä jopa 10 km kävelylenkkejä kevyesti.
Minunkin lapset aluksi vastustivat, mutta viime kesänä tytär tuumasikin, minulla olevan parempi kunto kuin hänellä, kun oltiin vaeltamassa ja kuulema olen paremmassa kunnossa kuin ennen. Eli maalle muutto oli tehnyt hyvää. Tosin lastenlapsetkin ovat tässä ajassa kasvaneet teineiksi.
Ja äitini teki samoin, muutti 62v kaupungista mummonmökkiin maalle ja eli 96v ja pari viimeistä elinvuottaan vietti hoivakodissa, muuten eleli mökissään ja hoiti puutarhaa ja piti suvun villasukissa ja matoissa.
Hienoa jos tuo on mahdollista ja b-suunnitelma valmiina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toki asuinpaikka on jokaisen oma asia. Sen saa vapaasti valita. Valinnoilla toki sitten on aina omat seurauksena.
Näin on. Minä muuta eläkepäiviksi ulkomaille ilman mitään tukiverkkoa enkä huolehdi huomisesta. Se on sitten sen ajan murhe.
Älä sitten odota että joku pitää asioistasi huolta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta ap:llä on aika outo asenne kun olettaa lastensa haluavan isovanhemmat lähemmäs jotta nämä voisivat hoitaa lapsenlapsiaan. Nuo ajat ovat menneet jo kauan sitten. Nyt yhteiskunta hoitaa lapset. Jopa pekkaspäivinä ja muina vapaapäivinä viedään lapset tarhaan ja vanhemmat viettävät laatuaikaa kotona.
Enkä ymmärrä sitäkään mikä tarve eläkepäivinä on asuntokaupoille. Aniharvalla on siihen edes varaa ja jos on niin eikö kannattaisi muuttaa vaikka Kanarian lämpöön.
Näyttää olevan paljon asioita, joita sinä et ymmärrä. Siksipä ei hämmästytä sekään, ettet ymmärrä miksi sinä et saa päättää kaikkien muiden ihmisten tavasta elää elämäänsä.
Noin vähäisellä ymmärryksellä lienee aika raskasta elää?
Onko tältä happoiselta lääkkeet ottamatta kunbtuntuu närästävän ja pahasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toki asuinpaikka on jokaisen oma asia. Sen saa vapaasti valita. Valinnoilla toki sitten on aina omat seurauksena.
Näin on. Minä muuta eläkepäiviksi ulkomaille ilman mitään tukiverkkoa enkä huolehdi huomisesta. Se on sitten sen ajan murhe.
Älä sitten odota että joku pitää asioistasi huolta.
Se joku muu on Suomessa viranomainen.
Suuresti ihmettelen, miten tänne vauvapalstalle osuvat juuri ne kommentoijat, jotka auttavat iäkkäitä vanhempiaan ja isovanhempia arkisissa askareissa ja elämässä, kun samaan ilmiöön en ole törmännyt omassa työssäni, vaikka olen ollut vanhusten kanssa tekemisissä vuosikymmeniä.
Yleensä palvelun- ja hoivatarve tulee aloite hoitavalta lääkäriltä, naapureilta tai ystäviltä, harvoin lähipiiriltä/lapsilta. Joka on tosin ymmärrettävää, jos ei ole alan asiantuntija tai tapaa harvemmin jo välimatkan takia.
Suomessa ei enää 50v ole useampi sukupolvi ole asunut saman katon alla ja harvoin vanhemmat ja lapset edes asuvat muutaman kilometrin säteellä, vaan puhutaan sadoista kilometrin välimatkasta.
Ja miten lapsilta iäkkäiden vanhempien auttaminen edes käytännössä onnistuisi, kun ollaan työelämässä, myös naiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sehän on ihan vapaus valita, kerrot tietenkin heti, miksi odottaisit? Toiset nyt ihan turhaan katselee teille asuntoa aivan väärästä paikasta ja käyttävät omaa aikaansa täysin hyödyttömään asiaan. Saatko jotain vallantunnetta tästä tilanteesta, kun et ole jo kertonut aikeistanne?
Miksi ap:n ja miehensä asiat kuuluis pojalle? Ap aikuinen. Ei tilivelvollinen.
Nopeasti kuluvat 10-15 vuotta, niin sitten alkaa olla.
Joko sinulla on hautapaikka ja arkku ostettuna, edunvalvontavaltuutus, testamentti ja kuolinsiivous tehtynä, suku ja ystävät hyvästeltynä? Kuolema tulee pikemmin kuin kuvitteletkaan, ei kannata elää tässä ja nyt.
Minulla on kaikki hyvin, enkä pelkää kuolemaa. Haudan partaalla keikkuvat tekonuoret pelkäävät ja ivailevat niitä, jotka osaavat hoitaa asiansa.
Onhan tuota tullut pakostakin opittua, kun ensin sai hoitaa itsensä, sitten lapsensa ja nyt hoidetaan "aikuisien" jäljiltä kaikkea mikä on rikki ja sekaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Go boomer go.
Nyt eläkkeelle jäävät eivät ole enää suuria ikäluokkia!
Niinpä! Suuret ikäluokat ovat 71-76v. Vuonna 1963 syntynyt täyttää tammikuussa 58 vuotta. Enää max. kuusi vuotta ja sitten eläkkeelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdoin tahdoin pitää muuttaa mökkiin jonnekin peräkorpeen, jossa muutaman vuoden päästä ei jakseta tehdä lumitöitä ja ruohonleikkauksia ja sitten aletaan vinkumaan poikaa sinne avuksi? Ei se poika lastenhoitajaa vailla ole, vaan laskee, että te ette kauaa kaksistanne pärjää.
No siksi halutaan se kaupunkiasunto pohjoisempaa, alueelta missä meidän ystävät on. Emme tunne ketään pojan läheltä. Oman havaintoni mukaan vanhustentalossa vierailevat enemmän ystävät kuin sukulaiset.
Niitä vanhustentaloja vaan ei enää juuri ole, että siinähän ne toiset vanhuskaverit sitten yrittävät tulla lumivallien läpi teitä katsomaan sinne mökkiinne, minne ei kotihoitokaan pääse.
Pohjoisessa on vieläkin traktoriyrittäjiä, joilta voi tilata pihatien ja pihan aurauksen. Pohjoisen kaupungit ovat samanlaisia mitä etelässäkin, kyllä niillä kadut pidetään liikennöintikunnossa.
Mutta kuinka kauan? Kannattaa huomata että nykyisen kaltainen valtion raha-automaatti syrjäseuduille on pian mahdottomuus ja joutuvat sielläkin itse ottamaan vastuun rahoituksestaan. Tokihan kiinteistöt on autioituvalla seudulla halpoja, mutta ei niistä myöhemmin omiaan pois saa. Toki jokainen saa järjestää elämänsä miten typerästi haluaa.
Jos kiinteistö on halpa, miksi siitä pitäisi saada omansa pois? Tuskinpa eläkeläinen enää ostaa asuntoaan velaksi.
Täälläkin hehkutettiin, miten myynnistä saatavilla rahoilla ostetaan palveluja ja hoivaa. Taitaa avun ostaminen sitten jäädä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toki asuinpaikka on jokaisen oma asia. Sen saa vapaasti valita. Valinnoilla toki sitten on aina omat seurauksena.
Näin on. Minä muuta eläkepäiviksi ulkomaille ilman mitään tukiverkkoa enkä huolehdi huomisesta. Se on sitten sen ajan murhe.
Älä sitten odota että joku pitää asioistasi huolta.
Se joku muu on Suomessa viranomainen.
Suuresti ihmettelen, miten tänne vauvapalstalle osuvat juuri ne kommentoijat, jotka auttavat iäkkäitä vanhempiaan ja isovanhempia arkisissa askareissa ja elämässä, kun samaan ilmiöön en ole törmännyt omassa työssäni, vaikka olen ollut vanhusten kanssa tekemisissä vuosikymmeniä.
Yleensä palvelun- ja hoivatarve tulee aloite hoitavalta lääkäriltä, naapureilta tai ystäviltä, harvoin lähipiiriltä/lapsilta. Joka on tosin ymmärrettävää, jos ei ole alan asiantuntija tai tapaa harvemmin jo välimatkan takia.
Suomessa ei enää 50v ole useampi sukupolvi ole asunut saman katon alla ja harvoin vanhemmat ja lapset edes asuvat muutaman kilometrin säteellä, vaan puhutaan sadoista kilometrin välimatkasta.Ja miten lapsilta iäkkäiden vanhempien auttaminen edes käytännössä onnistuisi, kun ollaan työelämässä, myös naiset.
Onneksi on ne viranomaiset, kunhaan saadaan muori luottamaan heihin.
Kunnantoimistossa tuli pahaa silmää 50 vuotta sitten, eihän sitä vieläkään uskalla pyytää apua. Ei vaikka natisi aikoinaan ettei oma äitinsä säästä itseään.
Sehän maksaakin yhteiskunnalle.
Eihän tässä vielä mitään, vaikken näe enkä haista.
Tätä se on pahimmillaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Go boomer go.
Nyt eläkkeelle jäävät eivät ole enää suuria ikäluokkia!
Niinpä! Suuret ikäluokat ovat 71-76v. Vuonna 1963 syntynyt täyttää tammikuussa 58 vuotta. Enää max. kuusi vuotta ja sitten eläkkeelle.
Viimeiset syntyivät 1950 = 70 vuotta.
Niin perinteistä ajattelua, että vaan lastenhoitoapua kaipaisivat. Eiköhän siellä ajatella, että ette enää 10-20v päästä itse pärjää, niin hän ei ole sitten siellä auttamassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdoin tahdoin pitää muuttaa mökkiin jonnekin peräkorpeen, jossa muutaman vuoden päästä ei jakseta tehdä lumitöitä ja ruohonleikkauksia ja sitten aletaan vinkumaan poikaa sinne avuksi? Ei se poika lastenhoitajaa vailla ole, vaan laskee, että te ette kauaa kaksistanne pärjää.
No siksi halutaan se kaupunkiasunto pohjoisempaa, alueelta missä meidän ystävät on. Emme tunne ketään pojan läheltä. Oman havaintoni mukaan vanhustentalossa vierailevat enemmän ystävät kuin sukulaiset.
Niitä vanhustentaloja vaan ei enää juuri ole, että siinähän ne toiset vanhuskaverit sitten yrittävät tulla lumivallien läpi teitä katsomaan sinne mökkiinne, minne ei kotihoitokaan pääse.
Pohjoisessa on vieläkin traktoriyrittäjiä, joilta voi tilata pihatien ja pihan aurauksen. Pohjoisen kaupungit ovat samanlaisia mitä etelässäkin, kyllä niillä kadut pidetään liikennöintikunnossa.
Mutta kuinka kauan? Kannattaa huomata että nykyisen kaltainen valtion raha-automaatti syrjäseuduille on pian mahdottomuus ja joutuvat sielläkin itse ottamaan vastuun rahoituksestaan. Tokihan kiinteistöt on autioituvalla seudulla halpoja, mutta ei niistä myöhemmin omiaan pois saa. Toki jokainen saa järjestää elämänsä miten typerästi haluaa.
Jos kiinteistö on halpa, miksi siitä pitäisi saada omansa pois? Tuskinpa eläkeläinen enää ostaa asuntoaan velaksi.
Sinulta jää upea perintö. Eikun...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toki asuinpaikka on jokaisen oma asia. Sen saa vapaasti valita. Valinnoilla toki sitten on aina omat seurauksena.
Näin on. Minä muuta eläkepäiviksi ulkomaille ilman mitään tukiverkkoa enkä huolehdi huomisesta. Se on sitten sen ajan murhe.
Älä sitten odota että joku pitää asioistasi huolta.
Se joku muu on Suomessa viranomainen.
Suuresti ihmettelen, miten tänne vauvapalstalle osuvat juuri ne kommentoijat, jotka auttavat iäkkäitä vanhempiaan ja isovanhempia arkisissa askareissa ja elämässä, kun samaan ilmiöön en ole törmännyt omassa työssäni, vaikka olen ollut vanhusten kanssa tekemisissä vuosikymmeniä.
Yleensä palvelun- ja hoivatarve tulee aloite hoitavalta lääkäriltä, naapureilta tai ystäviltä, harvoin lähipiiriltä/lapsilta. Joka on tosin ymmärrettävää, jos ei ole alan asiantuntija tai tapaa harvemmin jo välimatkan takia.
Suomessa ei enää 50v ole useampi sukupolvi ole asunut saman katon alla ja harvoin vanhemmat ja lapset edes asuvat muutaman kilometrin säteellä, vaan puhutaan sadoista kilometrin välimatkasta.Ja miten lapsilta iäkkäiden vanhempien auttaminen edes käytännössä onnistuisi, kun ollaan työelämässä, myös naiset.
Tottakai törmäät töissäsi vain niihin, joilla ei ole omaisia tai läheisiä ja jotka tarvitsevat apua. Ne joiden omaiset auttaa ja huolehtii ei ole systeemissä pyörimässä. Mieskin avustaa ja hoitaa sisarensa kanssa yli 90 v äitinsä. Mummolla ei ole muuta terveysongelmia kuin perniöösianemia, johon saa säännöllisesti piikin. Mies käy tuossa naapurissa pari kolme kertaa päivässä katsomassa että kaikki on ok ja jeesaamassa. Samoin meidän teinit auttaa ja kuskaa kauppaan ja jeesaa missä tarvitsee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdoin tahdoin pitää muuttaa mökkiin jonnekin peräkorpeen, jossa muutaman vuoden päästä ei jakseta tehdä lumitöitä ja ruohonleikkauksia ja sitten aletaan vinkumaan poikaa sinne avuksi? Ei se poika lastenhoitajaa vailla ole, vaan laskee, että te ette kauaa kaksistanne pärjää.
No siksi halutaan se kaupunkiasunto pohjoisempaa, alueelta missä meidän ystävät on. Emme tunne ketään pojan läheltä. Oman havaintoni mukaan vanhustentalossa vierailevat enemmän ystävät kuin sukulaiset.
Niitä vanhustentaloja vaan ei enää juuri ole, että siinähän ne toiset vanhuskaverit sitten yrittävät tulla lumivallien läpi teitä katsomaan sinne mökkiinne, minne ei kotihoitokaan pääse.
Huoh. Yritä nyt tajuta että aloittaja puolisoineen aikovat ostaa SEKÄ kaupunkiasunnon ETTÄ mökin. Mökki voi sellaisessa tapauksessa olla vaikka kuinka korvessa. Kun siellä ei enää pärjää, muuttavat kaupunkiasuntoon.
Huohoti huoh, mitäs sitten kun ne luulevat pärjäävänsä mökillä ja loukkaavat itseään, elleivät aja matkalla kolaria?
Kyllä jokaisen vastuuntuntoisen kansalaisen pitäisi hyvissä ajoin hankkia lähiöstä kaksio jossa varovaisesti istuu kädet ristissä odottamassa että kuolema korjaa. Normaali eläminen eläkkeellä on vastuutonta.
Olisikin normaalia, missä otetaan faktat ja lähimmäiset huomioon.
Miksi juuri eläkeläisten/vanhusten tulisi elämässään ottaa lähimmäiset huomioon ja tehdä ratkaisut heidän kautta?
Itse olen aina tehnyt elämässäni ratkaisuja, huomioimatta esim. vanhempien mielipidettä.
Muutin 17v pois kotoa, vanhempieni estelystä huolimatta, samoin itse valitsin opiskelu- tai asuinpaikkani.
Ja 17v varmasti ei minulla ollut juuri elämänkokemusta, toisin kuin joillakin eläkeläisillä tai vanhalla, jota tässäkin keskustelussa yritetään saada holhouksen alaiseksi tai nuorempien läheisten hallintaa ja ottaa iäkkään päätösvalta nuoremmille?Mikä on se ikä, jolloin ihmisellä on paras tai oikea päätösvalta, päättää nuorempien tai vanhempien ihmisten asioista?
Koska hekään eivät elä kuplassa, jossa omat tekemiset eivät vaikuttaisi muiden hyvinvointiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdoin tahdoin pitää muuttaa mökkiin jonnekin peräkorpeen, jossa muutaman vuoden päästä ei jakseta tehdä lumitöitä ja ruohonleikkauksia ja sitten aletaan vinkumaan poikaa sinne avuksi? Ei se poika lastenhoitajaa vailla ole, vaan laskee, että te ette kauaa kaksistanne pärjää.
Nykyeläkeläiset usein terveitä ja vireitä. Ensin ajattelin että ihana poika kun haluaa auttaa vanhempiaan, sitten tajusin että ilmaista lastenhoitajaa ovat vailla. Eiköhän tämä se oikea tulkinta. Miksi luulet että ap vinkuis poikaa avuksi myöhemmin? Pitäiskö terveet eläkevuodet uhrata toisten eteen kokonaan? Ei.
Mitä sitten kun ne vuodet on eletty?
Niin. Jokaisen kannattaa jo teini-iän jälkeen järjestää elämänsä sille mallille, että vireät vuodet ovat menneet, ankea vanhuus kolkuttelee ovelle ja kohta jo kuolema korjaa. Pitää uhrata elämänsä toisten eteen eikä kannata nauttia elämästään, koska mitä sitten kun terveet ja vireät vuodet on eletty?
Mikäs Elli Etikka se tälläisiä väittää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sehän on ihan vapaus valita, kerrot tietenkin heti, miksi odottaisit? Toiset nyt ihan turhaan katselee teille asuntoa aivan väärästä paikasta ja käyttävät omaa aikaansa täysin hyödyttömään asiaan. Saatko jotain vallantunnetta tästä tilanteesta, kun et ole jo kertonut aikeistanne?
Miksi ap:n ja miehensä asiat kuuluis pojalle? Ap aikuinen. Ei tilivelvollinen.
Juuri näin. Miksi ap. ei saisi elää sellaista elämää kuin haluaa, vaan väen väkisin yritetään saada holhoukseen ja ollaan päällepäsmärinä miten hänen tulisi elää ja varmasti hän tarvitse pian poikansa apua tai ajaa hirvikolarin.
Äitini on hiukan vanhempi ap. ja vasta isän kuoleman jälkeen hån on alkanut elää ja veljeni perheen kanssa on tullut minulla kinaa, kun kannustan äitiäni pitämään menoistaan kiinni ja ostelemaan itselleen elämyksiä, eikä olemaan lastenlapsensa ilmainen hoitoautomaatti. Ja mikä huvittavinta, veljeni perhe vetää aina tämän etttei sitten vanhana auteta kortin esille, vaikka tähänkään saakka äitini ei ole saanut mitään apua esim. isäni hoidossa.
Jollakin aikuisella lapsella on hirveän suuri holhouksen ja määräämisen tarve, miten vanhusten pitäisi elää ja mihin rahansa käyttää. Moni pitää ia kohtelee iäkkäitä vanhempia kuin olisivat lapsia tai jotenkin vähäälyisiä.
Sinun äitisi on terve, monen muun äiti ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Mummini eläkkeelle jäätyään rupesi valmistautumaan vanhuuteen. Hankki asunnon senioritalosta, myi mökin ja tylsistyi.
66v osti sitten pienen talon ja nyt 92v tekee kaikki klapitkin itse ja nauttii elämästä pienen koiransa, kissansa ja kukkiensa kanssa.
Hyvä, mutta se senioriasunto on hyvä olla varalla. Sitä voi vaikka vuokrata kun ei itse käytä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdoin tahdoin pitää muuttaa mökkiin jonnekin peräkorpeen, jossa muutaman vuoden päästä ei jakseta tehdä lumitöitä ja ruohonleikkauksia ja sitten aletaan vinkumaan poikaa sinne avuksi? Ei se poika lastenhoitajaa vailla ole, vaan laskee, että te ette kauaa kaksistanne pärjää.
No siksi halutaan se kaupunkiasunto pohjoisempaa, alueelta missä meidän ystävät on. Emme tunne ketään pojan läheltä. Oman havaintoni mukaan vanhustentalossa vierailevat enemmän ystävät kuin sukulaiset.
Niitä vanhustentaloja vaan ei enää juuri ole, että siinähän ne toiset vanhuskaverit sitten yrittävät tulla lumivallien läpi teitä katsomaan sinne mökkiinne, minne ei kotihoitokaan pääse.
Pohjoisessa on vieläkin traktoriyrittäjiä, joilta voi tilata pihatien ja pihan aurauksen. Pohjoisen kaupungit ovat samanlaisia mitä etelässäkin, kyllä niillä kadut pidetään liikennöintikunnossa.
Mutta kuinka kauan? Kannattaa huomata että nykyisen kaltainen valtion raha-automaatti syrjäseuduille on pian mahdottomuus ja joutuvat sielläkin itse ottamaan vastuun rahoituksestaan. Tokihan kiinteistöt on autioituvalla seudulla halpoja, mutta ei niistä myöhemmin omiaan pois saa. Toki jokainen saa järjestää elämänsä miten typerästi haluaa.
Jos kiinteistö on halpa, miksi siitä pitäisi saada omansa pois? Tuskinpa eläkeläinen enää ostaa asuntoaan velaksi.
Täälläkin hehkutettiin, miten myynnistä saatavilla rahoilla ostetaan palveluja ja hoivaa. Taitaa avun ostaminen sitten jäädä.
Eikös se idea ollut niin, että asuu siellä halvassa talossaan ja ostaa muilla rahoillaan palveluita (esim teiden auraamisen)? Ei suinkaan niin, että myy halvan talonsa ja ostaa talostaan saamilla rahoilla palveluita Muuttaa sitten vuokralle jonnekin kaupunkiin, kun ei enää pärjää yksin. Taloyhtiö ja kaupunki kyllä huolehtii teiden auraamisista. Kunnallisista vanhusten palveluista (ateriapalvelu, kotihoito jne) maksetaan tulojen mukaan eli jos tulot ovat pienet, maksaa samasta palvelusta vähemmän kuin sellainen, jonka tulot on suuret. Halvan talon voi myydä sillä hinnalla, minkä joku on valmis siitä maksamaan. Tai jättää myymättä, jos kukaan ei halua ostaa sitä. Onhan maakunnissa paljonkin taloja, joissa ei asu enää kukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdoin tahdoin pitää muuttaa mökkiin jonnekin peräkorpeen, jossa muutaman vuoden päästä ei jakseta tehdä lumitöitä ja ruohonleikkauksia ja sitten aletaan vinkumaan poikaa sinne avuksi? Ei se poika lastenhoitajaa vailla ole, vaan laskee, että te ette kauaa kaksistanne pärjää.
No siksi halutaan se kaupunkiasunto pohjoisempaa, alueelta missä meidän ystävät on. Emme tunne ketään pojan läheltä. Oman havaintoni mukaan vanhustentalossa vierailevat enemmän ystävät kuin sukulaiset.
Niitä vanhustentaloja vaan ei enää juuri ole, että siinähän ne toiset vanhuskaverit sitten yrittävät tulla lumivallien läpi teitä katsomaan sinne mökkiinne, minne ei kotihoitokaan pääse.
Pohjoisessa on vieläkin traktoriyrittäjiä, joilta voi tilata pihatien ja pihan aurauksen. Pohjoisen kaupungit ovat samanlaisia mitä etelässäkin, kyllä niillä kadut pidetään liikennöintikunnossa.
Mutta kuinka kauan? Kannattaa huomata että nykyisen kaltainen valtion raha-automaatti syrjäseuduille on pian mahdottomuus ja joutuvat sielläkin itse ottamaan vastuun rahoituksestaan. Tokihan kiinteistöt on autioituvalla seudulla halpoja, mutta ei niistä myöhemmin omiaan pois saa. Toki jokainen saa järjestää elämänsä miten typerästi haluaa.
Katsos, kun täällä pohjoisessa on ihan oikeita kaupunkeja, esimerkiksi Oulu, Tornio ja Rovaniemi. Noista se kaupunkiasunto ostetaan, kun halutaan mökki pohjoisesta. Mitä vilkkaita ja kehittyviä kaupunkeja etelä-Suomessa on? Forssa ja Riihimäki? Ja toisekseen, omia rahojaan ap miehineen käyttää, aloituksesta päätellen heillä on niihin varaa.
LOL. Helsinki, Espoo, Vantaa, Porvoo, Kotka, Turku, Tampere, Hämeenlinna jne.
Jos kiinteistö on halpa, miksi siitä pitäisi saada omansa pois? Tuskinpa eläkeläinen enää ostaa asuntoaan velaksi.