Lue keskustelun säännöt.
Ollaan jäämässä eläkkeelle ja poika ja miniä lähettelevät meille linkkejä asunnosta heidän asuinkaupungistaan
28.09.2020 |
Etelä-Suomesta. Me katsellaan talviasuttavia mökkejä Tornio-Muoniojoen rannalta, emmekä nyt aio tästä etelämmäksi muuttaa, vaan pohjoisemmaksi, ettei matka olisi niin pitkä. Pitäisikö ilmoittaa heti vai sitten, kun asunto ja mökki on löydetty? Minä olen pienestä pitäen auttanut milloin ketäkin, vanhemmilleni olen aina ollut se antava osapuoli. Kyllä mä voin lapsia hoitaa ja ottaa kesäksi, mun en aio muuttaa jatkuvaksi hoitoavuksi. Ei kannata valistaa kuinka itse olen saanut apua, kun en ole, välimatkat ja yksi syy ja niitä on liuta lisää, mutta tämä ei ole se syy, vaan se, että aion kerrankin elämässäni olla itsekäs.
Kommentit (257)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdoin tahdoin pitää muuttaa mökkiin jonnekin peräkorpeen, jossa muutaman vuoden päästä ei jakseta tehdä lumitöitä ja ruohonleikkauksia ja sitten aletaan vinkumaan poikaa sinne avuksi? Ei se poika lastenhoitajaa vailla ole, vaan laskee, että te ette kauaa kaksistanne pärjää.
No siksi halutaan se kaupunkiasunto pohjoisempaa, alueelta missä meidän ystävät on. Emme tunne ketään pojan läheltä. Oman havaintoni mukaan vanhustentalossa vierailevat enemmän ystävät kuin sukulaiset.
Niitä vanhustentaloja vaan ei enää juuri ole, että siinähän ne toiset vanhuskaverit sitten yrittävät tulla lumivallien läpi teitä katsomaan sinne mökkiinne, minne ei kotihoitokaan pääse.
Huoh. Yritä nyt tajuta että aloittaja puolisoineen aikovat ostaa SEKÄ kaupunkiasunnon ETTÄ mökin. Mökki voi sellaisessa tapauksessa olla vaikka kuinka korvessa. Kun siellä ei enää pärjää, muuttavat kaupunkiasuntoon.
Huohoti huoh, mitäs sitten kun ne luulevat pärjäävänsä mökillä ja loukkaavat itseään, elleivät aja matkalla kolaria?
Kyllä jokaisen vastuuntuntoisen kansalaisen pitäisi hyvissä ajoin hankkia lähiöstä kaksio jossa varovaisesti istuu kädet ristissä odottamassa että kuolema korjaa. Normaali eläminen eläkkeellä on vastuutonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anoppi raahaa halvaantunutta miestään mökille, vaikka joka vuosi vannoo muuta.
Kerran hän loukkasi huonon selkänsä nostaessaan tätä. Paikalla ei ollut sillä kerralla muita. Mieheni piti ajaa kaupungista auttamaan.
Ei jakoon.
Minusta ap:llä on aika outo asenne kun olettaa lastensa haluavan isovanhemmat lähemmäs jotta nämä voisivat hoitaa lapsenlapsiaan. Nuo ajat ovat menneet jo kauan sitten. Nyt yhteiskunta hoitaa lapset. Jopa pekkaspäivinä ja muina vapaapäivinä viedään lapset tarhaan ja vanhemmat viettävät laatuaikaa kotona.
Enkä ymmärrä sitäkään mikä tarve eläkepäivinä on asuntokaupoille. Aniharvalla on siihen edes varaa ja jos on niin eikö kannattaisi muuttaa vaikka Kanarian lämpöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdoin tahdoin pitää muuttaa mökkiin jonnekin peräkorpeen, jossa muutaman vuoden päästä ei jakseta tehdä lumitöitä ja ruohonleikkauksia ja sitten aletaan vinkumaan poikaa sinne avuksi? Ei se poika lastenhoitajaa vailla ole, vaan laskee, että te ette kauaa kaksistanne pärjää.
No siksi halutaan se kaupunkiasunto pohjoisempaa, alueelta missä meidän ystävät on. Emme tunne ketään pojan läheltä. Oman havaintoni mukaan vanhustentalossa vierailevat enemmän ystävät kuin sukulaiset.
Niitä vanhustentaloja vaan ei enää juuri ole, että siinähän ne toiset vanhuskaverit sitten yrittävät tulla lumivallien läpi teitä katsomaan sinne mökkiinne, minne ei kotihoitokaan pääse.
Huoh. Yritä nyt tajuta että aloittaja puolisoineen aikovat ostaa SEKÄ kaupunkiasunnon ETTÄ mökin. Mökki voi sellaisessa tapauksessa olla vaikka kuinka korvessa. Kun siellä ei enää pärjää, muuttavat kaupunkiasuntoon.
Huohoti huoh, mitäs sitten kun ne luulevat pärjäävänsä mökillä ja loukkaavat itseään, elleivät aja matkalla kolaria?
Kyllä jokaisen vastuuntuntoisen kansalaisen pitäisi hyvissä ajoin hankkia lähiöstä kaksio jossa varovaisesti istuu kädet ristissä odottamassa että kuolema korjaa. Normaali eläminen eläkkeellä on vastuutonta.
Olisikin normaalia, missä otetaan faktat ja lähimmäiset huomioon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mun appivanhemmat muuttivat Joensuun kylkeen.
Sittne alkoi se jatkuva mankuminen että auta, auta, auta.
Anoppi sairastui syöpään ja appi dementiaan.
Juuri tämän takia elän nyt ja hoidan asiani ajoissa kuntoon. Vanhana olen vanha, enkä esitä muuta.
Anoppi kuoli syöpään 68-vuotiaana, sairastui ekan kerran kun oli 62.
Ja jälkeenpäin ajatellen iso osa apen aggressiivista käytöstä vähän yli viisikymppisneä oli kyllä jo sitä alzheimeria.
Syöpää on meilläkin, isot ikäluokat on suuri syöpäsukupolvi. Moni on kuollut nuorempana kuin 1800-luvun esivanhemmat.
Olen luvannut että viimeistään 70 -vuotiaana kaikki on mapeissa järjestyksessä. Toki jos alan oireilla niin jo ennen. Eläkkeelle pyrin jäämään aiemmin kuin virallisessa iässä.Jos et nyt ole 70 tai yli, et ole enää suurta ikäluokkaa.
Kyseinen kirjoittaja ei väitä olevansa suurta ikäluokkaa. Vanhempansa ovat. Luetunymmärtäminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
M äen ymmärrä, miksi ap intoilee poikansa ja miniänsä sopimattomista taka-ajatuksista kunon kerran itse vasta miettimässä, että kertoisiko näille, mitä itse haluaa. Niinku että mistä niiden pitäisi voida päätellä aapeen toiveasuinpaikkakunta, jollei ap sano siitä mitään?
Vierailija kirjoitti:
No sehän on ihan vapaus valita, kerrot tietenkin heti, miksi odottaisit? Toiset nyt ihan turhaan katselee teille asuntoa aivan väärästä paikasta ja käyttävät omaa aikaansa täysin hyödyttömään asiaan. Saatko jotain vallantunnetta tästä tilanteesta, kun et ole jo kertonut aikeistanne?
Miksi ap:n ja miehensä asiat kuuluis pojalle? Ap aikuinen. Ei tilivelvollinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mun appivanhemmat muuttivat Joensuun kylkeen.
Sittne alkoi se jatkuva mankuminen että auta, auta, auta.
Anoppi sairastui syöpään ja appi dementiaan.
Juuri tämän takia elän nyt ja hoidan asiani ajoissa kuntoon. Vanhana olen vanha, enkä esitä muuta.
Anoppi kuoli syöpään 68-vuotiaana, sairastui ekan kerran kun oli 62.
Ja jälkeenpäin ajatellen iso osa apen aggressiivista käytöstä vähän yli viisikymppisneä oli kyllä jo sitä alzheimeria.
Syöpää on meilläkin, isot ikäluokat on suuri syöpäsukupolvi. Moni on kuollut nuorempana kuin 1800-luvun esivanhemmat.
Olen luvannut että viimeistään 70 -vuotiaana kaikki on mapeissa järjestyksessä. Toki jos alan oireilla niin jo ennen. Eläkkeelle pyrin jäämään aiemmin kuin virallisessa iässä.Jos et nyt ole 70 tai yli, et ole enää suurta ikäluokkaa.
Kyseinen kirjoittaja ei väitä olevansa suurta ikäluokkaa. Vanhempansa ovat. Luetunymmärtäminen.
Eipä hän kertonut että olisi lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Ehdoin tahdoin pitää muuttaa mökkiin jonnekin peräkorpeen, jossa muutaman vuoden päästä ei jakseta tehdä lumitöitä ja ruohonleikkauksia ja sitten aletaan vinkumaan poikaa sinne avuksi? Ei se poika lastenhoitajaa vailla ole, vaan laskee, että te ette kauaa kaksistanne pärjää.
Nykyeläkeläiset usein terveitä ja vireitä. Ensin ajattelin että ihana poika kun haluaa auttaa vanhempiaan, sitten tajusin että ilmaista lastenhoitajaa ovat vailla. Eiköhän tämä se oikea tulkinta. Miksi luulet että ap vinkuis poikaa avuksi myöhemmin? Pitäiskö terveet eläkevuodet uhrata toisten eteen kokonaan? Ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdoin tahdoin pitää muuttaa mökkiin jonnekin peräkorpeen, jossa muutaman vuoden päästä ei jakseta tehdä lumitöitä ja ruohonleikkauksia ja sitten aletaan vinkumaan poikaa sinne avuksi? Ei se poika lastenhoitajaa vailla ole, vaan laskee, että te ette kauaa kaksistanne pärjää.
No siksi halutaan se kaupunkiasunto pohjoisempaa, alueelta missä meidän ystävät on. Emme tunne ketään pojan läheltä. Oman havaintoni mukaan vanhustentalossa vierailevat enemmän ystävät kuin sukulaiset.
Tuntuu oudolta,että mielummin hengaatte toisten nuorien kanssa kuin omienne (ne toiset vanhukset eivät ole avuksi siinä vaiheessa, kun kaikki vanhenette).
Kun äitini sairastui, kyllä se olin minä eivätkä ystävät, joka tuin häntä arjesssa kaksi vuotta kuoleman alla. Mutta me olimmekin jo sitä ennen läsnä toistemme arjessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tässä on suoraan kaikki sitä mieltä, että poika ja miniä vain avun tarpeessa haluavat ap:n ja miehensä lähemmäs?
Jospa he vaan ihan sen takia pyytelevät, että poika tykkäisi olla lähempänä ja suunnittelee, että voi helpommin auttaa vanhempiaan?Mitä auttamista on hyväkuntoisissa eläkeläisissä?
Ap. kertoi olevan työelämässä ja jäävänsä eläkkeellä, niin todennäköisesti hän on ollut tähän saakka myös työkykyinen eli todennäköisesti hän pystyy elämään ihan itsenäistä elämää, ilman ulkopuolista apua.
Ja maaseudulla muuten palvelut pelaavat keskim. paremmin kuin kaupungissa.Vanhuuden vaivat voivat yllättää kenet tahansa. Dementiat yleistyvät.
Ja se poikako sitten ottaisi dementikkovanhemmat luokseen asumaan, kun ei enää ennätä käymään 2 km päässä heitä hoitamassa? Oli välimatkaa 2 tai 200 km, niin dementikko jätetään aika yksin!
Jää pakostakin kun tauti etenee , mutta kun ihmiset eivät aina tunnista oireita. Eivätkä myönnä.
Tapasin tässä 50-vuotiaan dementikon, minua pari vuotta vanhempi.
Hänellä oli hoitopaikka, mutta entäs jos sairaus etenee ilman hoitoa kun kukaan ei ole sitä toteamassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdoin tahdoin pitää muuttaa mökkiin jonnekin peräkorpeen, jossa muutaman vuoden päästä ei jakseta tehdä lumitöitä ja ruohonleikkauksia ja sitten aletaan vinkumaan poikaa sinne avuksi? Ei se poika lastenhoitajaa vailla ole, vaan laskee, että te ette kauaa kaksistanne pärjää.
No siksi halutaan se kaupunkiasunto pohjoisempaa, alueelta missä meidän ystävät on. Emme tunne ketään pojan läheltä. Oman havaintoni mukaan vanhustentalossa vierailevat enemmän ystävät kuin sukulaiset.
Niitä vanhustentaloja vaan ei enää juuri ole, että siinähän ne toiset vanhuskaverit sitten yrittävät tulla lumivallien läpi teitä katsomaan sinne mökkiinne, minne ei kotihoitokaan pääse.
Huoh. Yritä nyt tajuta että aloittaja puolisoineen aikovat ostaa SEKÄ kaupunkiasunnon ETTÄ mökin. Mökki voi sellaisessa tapauksessa olla vaikka kuinka korvessa. Kun siellä ei enää pärjää, muuttavat kaupunkiasuntoon.
Huohoti huoh, mitäs sitten kun ne luulevat pärjäävänsä mökillä ja loukkaavat itseään, elleivät aja matkalla kolaria?
Käytettävissä on taksit ja ambulanssi, jos loukkaa itsensä tai on kolarissa.
Maaseudulla on takseja moninkertaisesti enemmän asukasmäärään verrattuna kuin kaupungissa, kun koulukyydit hoidetaan taksilla.
Meidänkin pienessä kylässä on neljä taksia ja minulla on kaikkien henk.kohtainen puhelinnumero eli autokyyti tuskin on ongelma, jos ei pysty itse ajamaan autoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdoin tahdoin pitää muuttaa mökkiin jonnekin peräkorpeen, jossa muutaman vuoden päästä ei jakseta tehdä lumitöitä ja ruohonleikkauksia ja sitten aletaan vinkumaan poikaa sinne avuksi? Ei se poika lastenhoitajaa vailla ole, vaan laskee, että te ette kauaa kaksistanne pärjää.
Nykyeläkeläiset usein terveitä ja vireitä. Ensin ajattelin että ihana poika kun haluaa auttaa vanhempiaan, sitten tajusin että ilmaista lastenhoitajaa ovat vailla. Eiköhän tämä se oikea tulkinta. Miksi luulet että ap vinkuis poikaa avuksi myöhemmin? Pitäiskö terveet eläkevuodet uhrata toisten eteen kokonaan? Ei.
Mitä sitten kun ne vuodet on eletty?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdoin tahdoin pitää muuttaa mökkiin jonnekin peräkorpeen, jossa muutaman vuoden päästä ei jakseta tehdä lumitöitä ja ruohonleikkauksia ja sitten aletaan vinkumaan poikaa sinne avuksi? Ei se poika lastenhoitajaa vailla ole, vaan laskee, että te ette kauaa kaksistanne pärjää.
No siksi halutaan se kaupunkiasunto pohjoisempaa, alueelta missä meidän ystävät on. Emme tunne ketään pojan läheltä. Oman havaintoni mukaan vanhustentalossa vierailevat enemmän ystävät kuin sukulaiset.
Niitä vanhustentaloja vaan ei enää juuri ole, että siinähän ne toiset vanhuskaverit sitten yrittävät tulla lumivallien läpi teitä katsomaan sinne mökkiinne, minne ei kotihoitokaan pääse.
Huoh. Yritä nyt tajuta että aloittaja puolisoineen aikovat ostaa SEKÄ kaupunkiasunnon ETTÄ mökin. Mökki voi sellaisessa tapauksessa olla vaikka kuinka korvessa. Kun siellä ei enää pärjää, muuttavat kaupunkiasuntoon.
Huohoti huoh, mitäs sitten kun ne luulevat pärjäävänsä mökillä ja loukkaavat itseään, elleivät aja matkalla kolaria?
Käytettävissä on taksit ja ambulanssi, jos loukkaa itsensä tai on kolarissa.
Maaseudulla on takseja moninkertaisesti enemmän asukasmäärään verrattuna kuin kaupungissa, kun koulukyydit hoidetaan taksilla.
Meidänkin pienessä kylässä on neljä taksia ja minulla on kaikkien henk.kohtainen puhelinnumero eli autokyyti tuskin on ongelma, jos ei pysty itse ajamaan autoa.
Soitatko taksin tai ambulanssin tajuttomana tai kuolleena?
Entä jos ajat toista autoa päin?
Vanhat ihmiset kiukuttelevat lapsilleen, kun eivät aikoinaan uskaltaneet tehdä sitä vanhemmilleen ja muille käskijöille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sehän on ihan vapaus valita, kerrot tietenkin heti, miksi odottaisit? Toiset nyt ihan turhaan katselee teille asuntoa aivan väärästä paikasta ja käyttävät omaa aikaansa täysin hyödyttömään asiaan. Saatko jotain vallantunnetta tästä tilanteesta, kun et ole jo kertonut aikeistanne?
Miksi ap:n ja miehensä asiat kuuluis pojalle? Ap aikuinen. Ei tilivelvollinen.
Nopeasti kuluvat 10-15 vuotta, niin sitten alkaa olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdoin tahdoin pitää muuttaa mökkiin jonnekin peräkorpeen, jossa muutaman vuoden päästä ei jakseta tehdä lumitöitä ja ruohonleikkauksia ja sitten aletaan vinkumaan poikaa sinne avuksi? Ei se poika lastenhoitajaa vailla ole, vaan laskee, että te ette kauaa kaksistanne pärjää.
No siksi halutaan se kaupunkiasunto pohjoisempaa, alueelta missä meidän ystävät on. Emme tunne ketään pojan läheltä. Oman havaintoni mukaan vanhustentalossa vierailevat enemmän ystävät kuin sukulaiset.
Niitä vanhustentaloja vaan ei enää juuri ole, että siinähän ne toiset vanhuskaverit sitten yrittävät tulla lumivallien läpi teitä katsomaan sinne mökkiinne, minne ei kotihoitokaan pääse.
Huoh. Yritä nyt tajuta että aloittaja puolisoineen aikovat ostaa SEKÄ kaupunkiasunnon ETTÄ mökin. Mökki voi sellaisessa tapauksessa olla vaikka kuinka korvessa. Kun siellä ei enää pärjää, muuttavat kaupunkiasuntoon.
Huohoti huoh, mitäs sitten kun ne luulevat pärjäävänsä mökillä ja loukkaavat itseään, elleivät aja matkalla kolaria?
Käytettävissä on taksit ja ambulanssi, jos loukkaa itsensä tai on kolarissa.
Maaseudulla on takseja moninkertaisesti enemmän asukasmäärään verrattuna kuin kaupungissa, kun koulukyydit hoidetaan taksilla.
Meidänkin pienessä kylässä on neljä taksia ja minulla on kaikkien henk.kohtainen puhelinnumero eli autokyyti tuskin on ongelma, jos ei pysty itse ajamaan autoa.
Soitatko taksin tai ambulanssin tajuttomana tai kuolleena?
Entä jos ajat toista autoa päin?
Kuollut ei tarvitse enää mitään, mutta elävä hyötyy turvarannekkeesta joka hälyttää apua silloin kun huomaa henkilön vaikkapa kaatuvan. Eiköhän ne tulevaisuudessa hälytä apua kun havaitsee poikkeavan sykkeen, verenpaineen tai aivoinfarktinkin
Vierailija kirjoitti:
Pidän erikoisena jos keskustelu lapsen ja vanhempiensa välillä on tasolla lähetetään asuntolinkkejä. Puhuisin siis suunnitelmista ihan suoraan.
Olen se, jonka äiti muutti kolmen tunnin ajomatkan päähän.
Hän on huomannut hapertuvan muistinsa, ja olemme alustavasti( jo aiemminkin) keskustelleet hoitokodin mahdollisuudesta joskus myöhemmin. Nyt saa vielä kotiin palveluita, jos niitä haluaa.
Toivottavasti ottaa niitä lähivuosina, koska hän on huono turvautumaan yhteiskuntaan. Hän on myös hahmotushäiriöinen ja saattaa säilyttää paperipinoa hellan levyllä tms.
Kaihikin on. Onneksi on sentään ollut työssä terveydenhuollossa, niin tietää vielä jotain jostain.
Vierailija kirjoitti:
Toki asuinpaikka on jokaisen oma asia. Sen saa vapaasti valita. Valinnoilla toki sitten on aina omat seurauksena.
Näin on. Minä muuta eläkepäiviksi ulkomaille ilman mitään tukiverkkoa enkä huolehdi huomisesta. Se on sitten sen ajan murhe.
Olen 47, mutta 70-vuotias äitini on viimeiseltä suurten ikäluokkien vuosikerralta.