Aikamoista hiusten halkomista opettajilla..

[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 15:27"]

[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 15:23"]

"No näin ehkä mammalle, joka todellakin tarvitsee matikkaa ainoastaan siihen että laskee paljonko banaanit maksaa kaupassa. Mutta toiset suuntaavat sitten sen korkeamman matikan opintojen pariin myöhemmin ja siellä tosiaan täytyy tuntea tuo matikan kielikin."

Ooh, voitko vielä kertoa, missä tätä korkeampaa matematiikkaa opetetaan? Yliopiston matematiikan ja fysiikan laitoksella en ainakaan törmännyt tällaiseen jännyysmatematiikkaan, jossa tulon tekijät eivät ole vaihdannaisia, jos niitä on tarpeeksi paljon.

[/quote]

Niin no, eihän tässä tulon tekijöiden vaihdannaisuudestakaan ole ollut kyse vaan siitä että pitää ymmärtää mitä lasketaan. Mutta sinne fyssanlaitokselle ei vissiin lukutaitoa vaaditakaan...

[/quote]

Ja jos ymmärtää mitä lasketaan, niin silloin myös ymmärtää ettei tekijöiden järjestyksellä ole lopputuloksen kannalta mitään väliä.

Kertokaa nyt vielä: Miten sen ymmärtäminen, mitä lasketaan, on riippuvainen tulon tekijöiden keskinäisestä järjestyksestä? :)

[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 15:20"]

[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 14:36"]

[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 11:43"]

Lapsi kirjoittaa kokeeseen kokeessa lauseen "ei juurikaan sadetta" niin opettaja verottaa pisteen koska oliis pitänyt sanoa, että "on kuivaa".

Tätähän ei saisi sanoa, mutta minusta tuossa kohden opettaja toimi "väärin", piti vain saada rokottaa piste pois.

[/quote]

No mutta eihän nämä ole samoja asioita. "Ei juurikaan sadetta" tarkoittaa, että sadetta on kuitenkin ollut, mutta todella vähän. Sen sijaan "on kuivaa" tarkoittaa, että ei ole satanut ollenkaan.

[/quote]

Voihan sitä olla kuivaa vaikka olis vähän tirauttanutkin. Eihän maa pienestä kuurosta kastu. Saharassa kun tulee pieni sadekuuro niin pisarat höyrystyy saman tien kun on osuneet maahan. Nähty on.  Ja jo vain on kuivaa edelleen.

Ehkä pitäis tietää, mitä kuivuuskysymyksessä oltiin alun perin ihmettelemässä. Oliko kysymys uutisreferaatista vai mistä?

[/quote]

Minä taas antaisin pisteen rikkaasta kielen käytöstä. Ei juurikaan sadetta on hyvä ilmaisu ja vivahteikas. Paljon vivahteikkaampi, kuin on kuivaa.

[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 15:34"]

[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 15:20"]

[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 14:36"]

[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 11:43"]

Lapsi kirjoittaa kokeeseen kokeessa lauseen "ei juurikaan sadetta" niin opettaja verottaa pisteen koska oliis pitänyt sanoa, että "on kuivaa".

Tätähän ei saisi sanoa, mutta minusta tuossa kohden opettaja toimi "väärin", piti vain saada rokottaa piste pois.

[/quote]

No mutta eihän nämä ole samoja asioita. "Ei juurikaan sadetta" tarkoittaa, että sadetta on kuitenkin ollut, mutta todella vähän. Sen sijaan "on kuivaa" tarkoittaa, että ei ole satanut ollenkaan.

[/quote]

Voihan sitä olla kuivaa vaikka olis vähän tirauttanutkin. Eihän maa pienestä kuurosta kastu. Saharassa kun tulee pieni sadekuuro niin pisarat höyrystyy saman tien kun on osuneet maahan. Nähty on.  Ja jo vain on kuivaa edelleen.

Ehkä pitäis tietää, mitä kuivuuskysymyksessä oltiin alun perin ihmettelemässä. Oliko kysymys uutisreferaatista vai mistä?

[/quote]

Minä taas antaisin pisteen rikkaasta kielen käytöstä. Ei juurikaan sadetta on hyvä ilmaisu ja vivahteikas. Paljon vivahteikkaampi, kuin on kuivaa.

[/quote]

Mutta kuivuus on eri asia kuin "ei juurikaan sadetta". Voihan alueella (jos nyt puhutaan jostain maantiedon tehtävästä) olla keinotekoinen kastelujärjestelmä eli ei kuivaa mutta sateita ei silti ole.

No jopas on vedätystä. 

Kohta vedättäjäksi paljastuu joku lassukka, joka on jo päivän iltapäivälehtensä lukenut ja  toimetonna työluolassaan keksii ruveta DI:ksi,  lanseerata oman "luvun  rooli"-käsitteensä ja keittää kasaan ihan omat laskusääntönsä.Sekasotku maustetaan muutamalla "Mammalle pitää laskea hitaasti banaaneilla"-heitolla, ja avot! 

Saas nähdä, joko loppuviikolla Ilta-Pulu kirjoittaa luvun rooleista. :D

[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 15:28"]

Jos on lasku:

4x5x6x7

Sitä ei todellakaan voi laskea

7x6x5x4

[/quote]

Ei hyvää päivää... Ei mikään ihme, että Suomen PISA- ym. taidot ovat menossa pahasti alamäkeen, jos vanhempienkin perustaidot ovat tätä tasoa. Seuraavaksi joku varmaan väittää, että jos Matilla on kolme omenaa ja Tiinalla kaksi, sitä ei voi laskea 2 + 3 ... :-)

[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 15:37"]

[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 15:34"]

[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 15:20"]

[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 14:36"]

[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 11:43"]

Lapsi kirjoittaa kokeeseen kokeessa lauseen "ei juurikaan sadetta" niin opettaja verottaa pisteen koska oliis pitänyt sanoa, että "on kuivaa".

Tätähän ei saisi sanoa, mutta minusta tuossa kohden opettaja toimi "väärin", piti vain saada rokottaa piste pois.

[/quote]

No mutta eihän nämä ole samoja asioita. "Ei juurikaan sadetta" tarkoittaa, että sadetta on kuitenkin ollut, mutta todella vähän. Sen sijaan "on kuivaa" tarkoittaa, että ei ole satanut ollenkaan.

[/quote]

Voihan sitä olla kuivaa vaikka olis vähän tirauttanutkin. Eihän maa pienestä kuurosta kastu. Saharassa kun tulee pieni sadekuuro niin pisarat höyrystyy saman tien kun on osuneet maahan. Nähty on.  Ja jo vain on kuivaa edelleen.

Ehkä pitäis tietää, mitä kuivuuskysymyksessä oltiin alun perin ihmettelemässä. Oliko kysymys uutisreferaatista vai mistä?

[/quote]

Minä taas antaisin pisteen rikkaasta kielen käytöstä. Ei juurikaan sadetta on hyvä ilmaisu ja vivahteikas. Paljon vivahteikkaampi, kuin on kuivaa.

[/quote]

Mutta kuivuus on eri asia kuin "ei juurikaan sadetta". Voihan alueella (jos nyt puhutaan jostain maantiedon tehtävästä) olla keinotekoinen kastelujärjestelmä eli ei kuivaa mutta sateita ei silti ole.

[/quote]

Virkistävä näkökulma! 

Tuon yhden vänkääjän on pakko olla tosi onnistunut provo.

[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 15:37"]

[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 15:34"]

[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 15:20"]

[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 14:36"]

[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 11:43"]

Lapsi kirjoittaa kokeeseen kokeessa lauseen "ei juurikaan sadetta" niin opettaja verottaa pisteen koska oliis pitänyt sanoa, että "on kuivaa".

Tätähän ei saisi sanoa, mutta minusta tuossa kohden opettaja toimi "väärin", piti vain saada rokottaa piste pois.

[/quote]

No mutta eihän nämä ole samoja asioita. "Ei juurikaan sadetta" tarkoittaa, että sadetta on kuitenkin ollut, mutta todella vähän. Sen sijaan "on kuivaa" tarkoittaa, että ei ole satanut ollenkaan.

[/quote]

Voihan sitä olla kuivaa vaikka olis vähän tirauttanutkin. Eihän maa pienestä kuurosta kastu. Saharassa kun tulee pieni sadekuuro niin pisarat höyrystyy saman tien kun on osuneet maahan. Nähty on.  Ja jo vain on kuivaa edelleen.

Ehkä pitäis tietää, mitä kuivuuskysymyksessä oltiin alun perin ihmettelemässä. Oliko kysymys uutisreferaatista vai mistä?

[/quote]

Minä taas antaisin pisteen rikkaasta kielen käytöstä. Ei juurikaan sadetta on hyvä ilmaisu ja vivahteikas. Paljon vivahteikkaampi, kuin on kuivaa.

[/quote]

Mutta kuivuus on eri asia kuin "ei juurikaan sadetta". Voihan alueella (jos nyt puhutaan jostain maantiedon tehtävästä) olla keinotekoinen kastelujärjestelmä eli ei kuivaa mutta sateita ei silti ole.

[/quote]

No niin, tässä näet, kuinka erilaisia näkemyksiä ihmisillä on kielen käytöstä ja kielen värittämisestä erilaisilla käsitteillä.

Joku toinen voi käyttää erilaista kieltä tarkoittaen samaa, joku toinen taas toisenlaista.

Opettajiakin on erilaisia. Toinen arvostelee toisella tavalla, toinen toisella. 

[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 15:28"]

Jos on lasku:

4x5x6x7

Sitä ei todellakaan voi laskea

7x6x5x4

[/quote]

Ööö... miksi ei? Millä tavalla järjestys vaikuttaa tulokseen? Voisihan sen laskea vaiia 7x4x6x5, silti olisi sama vastaus. Onko sinulla käytössä jokin ihan oma laskusääntösi?

Oikea vastaus on:

6 x 8 € = 48 €

tai

8 € x 6 = 48 €

Ei yksinomaan kokeet vaikuta vaan tuntiosaaminen eli aktiivisuus ja onko läksyt tehty. Ei se pisteestä ole kiinni.

[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 14:00"]

[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 13:48"]

Meillä lähti piste koska poika kirjoitti lepakosta talvella "on horroksessa". Täydet pisteet vaativat sanamuodon horrostaa. Karhu taas "on talviunilla", se meni oikein : )

[/quote]

Sivistyssanakirjan mukaan horrostaa = olla horroksessa. Jos opettaja on vaatinut horrostamista, hän on niuho.

Mutta kyllä meilläkin englanninope pisti miinuksen, kun kokeessa kysyttiin koulun ruokalaa ja hän vastasi "school cafeteria" eikä, kuten kirjassa, "lunch room"´, vaikka edellistä käytettiin aikaisemmassa asuinmaassamme poikkeuksetta. Pitää osata kirjan kappaleiden sanat nääs.

[/quote]

Eikö tuossa kuitenkin ollut selvää, ettei lapsesi ollut vilkaissutkaan sanastoa koetta varten? Vaikka lapsesi osaisikin roimakaupalla sanoja, niin onhan hyvä kehittää sanavarastoa niin, että osaa myös synonyymeja.

Kahden tekijän tulossa ensimmäinen on kertoja ja jälkimmäinen kerrottava. Näillä ei kuitenkaan ole virallista yhteyttä tehtävänantoon tai termien yksiköihin. Ne voi kirjoittaa kummin päin vain, koska tulo kommutoi. Jos kirjoittaa toisin päin, muuttuu entinen kertoja kerrottavaksi jne. Sääntö järjestykselle on yhtä perusteltu kuin edellyttää, että 4x7 havainnollistetaan piirtämällä neljän palleron pystyjonoja seitsemän vierekkäin, eikä neljää palleroa seitsemään riviin...

 Kenties saattaa olla silmää hivelevämpää laittaa paljas luku ensimmäiseksi ja yksilöllinen luku viimeiseksi, mutta yhtä hyvin voi yhtälö näyttää esteettisesti tasapainoisemmalta jos kirjoittaa vaikkapa sen suuremman luvun jälkimmäiseksi. Pikkuseikkoja.

Jos luvuilla on joitain erityisiä rooleja, niin niitä indikoi huolellisesti merkityt yksiköt, ei se missä järjestyksessä termit on kirjattu tai mainittu tehtävässä. Tai jos ei ole yksikköjä, voi nimetä luvut ihan erikseen joillain symboleilla ja selityksillä laskun oheen.. Esimerkiksi monimutkaisemmissa laskuissa termit yleensä kirjoitetaan laskuun siinä järjestyksessä kuin ne kokoelmasta löytyvässä kaavassa on, ja ne kaavat taas on muotoiltu tyypillisesti niin, että niiden rakenne on selkeä ja tunnistettava ja kenties löytää niiden osatekijöitä helposti muista taulukoista. Toki on myös esteettiset tekijät ja aakkosjärjestykset yms mukana.

Alakoulussa tämä tulohomma jostain syystä tehdään niin, että lapset opetetaan lukemaan laskusta missä järjestyksessä tekijät kirjoitetaan. Vaikealta se tuntuu ja turhalta työltä, ja uskoisin että yläkoulussa taas sitten ihmetellään, jos lapset inttää ettei voi vaihtaa tulontekijöiden paikkoja. Mutta olettaisin että tässä on joku (kenties lyhytnäköinen, mutta kuitenkin) järki helpottaa siirtymistä sanallisista kertolaskutehtävistä jakolaskuihin... Toivon ainakin näin, että tätä kertoja-kerrottava-höpinää voi sitten soveltaa kun puhutaan jakajasta ja jaettavasta, osoittajasta ja nimittäjästä, ja lapsille on sitten kristallinkirkasta miksi laskussa toinen luku tulee viivan päälle ja toinen alle.

Jos oma lapsi tulisi matikan kokeen kanssa kotiin, ja siellä olisi puututtu tällaiseen asiaan, niin reagoisin ainoastaan kysymällä lapselta miten hän sen tulon järjestyksen on oppinut (eli miksi tuli virhe), en haukkuisi opettajaa ainakaan lapsen kuullen...

Huoh! Anteeksi mutta väsyin tuohon vänkäämiseen. Tässä muutaman sivun jauhannan aikana on jo unohtunut, mistä alunperin kyse. Eli lapsi menetti kokeesta pisteitä kun kirjoitti 8*6 eikä 6*8. Tuossa tuo piste ei ole mennyt sen vuoksi että tulontekijät olisivat väärinpäin tai että tulontekijät eivät olisi vaihdannaisia, ovathan ne. Mutta tuo piste on mennyt siitä, että noin päin kirjoitettuna lauseke näyttää siltä, ettei lapsi ole ymmärtänyt mitä lasketaan. Sama kuin vain muistelisi jotain vastaavaa esimerkkitehtävää kirjasta ja tekisi samalla kaavalla tajuamatta mistä laskussa on kyse. Ja laskutoimitus on myös yhtätarkeä osa laskua kuin itse vastauskin (siis arvostelun kannalta) , sekä varsinkin alakoulussa se, että lapsi ymmärtää mitä tekee.

[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 16:14"]

Huoh! Anteeksi mutta väsyin tuohon vänkäämiseen. Tässä muutaman sivun jauhannan aikana on jo unohtunut, mistä alunperin kyse. Eli lapsi menetti kokeesta pisteitä kun kirjoitti 8*6 eikä 6*8. Tuossa tuo piste ei ole mennyt sen vuoksi että tulontekijät olisivat väärinpäin tai että tulontekijät eivät olisi vaihdannaisia, ovathan ne. Mutta tuo piste on mennyt siitä, että noin päin kirjoitettuna lauseke näyttää siltä, ettei lapsi ole ymmärtänyt mitä lasketaan. Sama kuin vain muistelisi jotain vastaavaa esimerkkitehtävää kirjasta ja tekisi samalla kaavalla tajuamatta mistä laskussa on kyse. Ja laskutoimitus on myös yhtätarkeä osa laskua kuin itse vastauskin (siis arvostelun kannalta) , sekä varsinkin alakoulussa se, että lapsi ymmärtää mitä tekee.

[/quote]

Eli siis vaikka lasku ja välivaiheet on oikein, niin lasta rangaistaan siitä, että opettajalla on päässään mielikuva jossa lapsi ei ole ymmärtänyt mitä tekee. Poliisin kannattaisi alkaa jakaa sakkoja tällä periaattella. Että tutka näytti, että ajoit rajoitusten mukaan mutta musta nyt tuntuu siltä, että ylinopeutta ajoit ja vielä humalassa!

[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 16:14"]

Huoh! Anteeksi mutta väsyin tuohon vänkäämiseen. Tässä muutaman sivun jauhannan aikana on jo unohtunut, mistä alunperin kyse. Eli lapsi menetti kokeesta pisteitä kun kirjoitti 8*6 eikä 6*8. Tuossa tuo piste ei ole mennyt sen vuoksi että tulontekijät olisivat väärinpäin tai että tulontekijät eivät olisi vaihdannaisia, ovathan ne. Mutta tuo piste on mennyt siitä, että noin päin kirjoitettuna lauseke näyttää siltä, ettei lapsi ole ymmärtänyt mitä lasketaan. Sama kuin vain muistelisi jotain vastaavaa esimerkkitehtävää kirjasta ja tekisi samalla kaavalla tajuamatta mistä laskussa on kyse. Ja laskutoimitus on myös yhtätarkeä osa laskua kuin itse vastauskin (siis arvostelun kannalta) , sekä varsinkin alakoulussa se, että lapsi ymmärtää mitä tekee.

[/quote]

Tai opettaja tarkistaa vain valmiista vastauksista lukematta vastauksia. Rutiinihommaa, mitä itsekin sijaisena tein.

Eli vastauspaperi vieressä, koevastausnivaska toisessa.

Sitten vain kohta kohdalta tarkistin vastaukset. En todellakaan lukenut kysymyksiä enää ja vastauksia, mitä niissä oli. Samaan aikaan lapset katsoi olkkarissa pikkukakkosta ja minä keittiössä tarkistin vastauksia.

Ne vastaukset tarkistetaan siis valmiista koevastauspaperista ja ei niitä enää kukaan tarkemmin katso, mitä koululainen on sinne pannut

[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 16:14"]

...Mutta tuo piste on mennyt siitä, että noin päin kirjoitettuna lauseke näyttää siltä, ettei lapsi ole ymmärtänyt mitä lasketaan... [/quote]

Väitän kivenkovaan, että sillä miten päin asiat ovat kirjoitettuna ei ole mitään yhteyttä ymmärrykseen. Se että mekaanisesti kopioi luvut siinä järjestyksessä paperille kuin tehtävässä ne on ja laittaa kertomerkin väliin, koska on kertolaskutehtävä, osoittaa mielestäni VÄHEMMÄN ymmärrystä tehtävään, kuin se, että lukee tehtävän, pohtii mielessään: joo oli näin monta ja näitä eli lasketaan kertomalla ne yhteen ja paperille ne kopioituu järjestyksessä, joka omassa päässä oli looginen.

[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 16:23"]

Tai opettaja tarkistaa vain valmiista vastauksista lukematta vastauksia. Rutiinihommaa, mitä itsekin sijaisena tein.

Eli vastauspaperi vieressä, koevastausnivaska toisessa.

Sitten vain kohta kohdalta tarkistin vastaukset. En todellakaan lukenut kysymyksiä enää ja vastauksia, mitä niissä oli. Samaan aikaan lapset katsoi olkkarissa pikkukakkosta ja minä keittiössä tarkistin vastauksia.

Ne vastaukset tarkistetaan siis valmiista koevastauspaperista ja ei niitä enää kukaan tarkemmin katso, mitä koululainen on sinne pannut

[/quote]

No on ihan sinun häpeäsi jos et tuon kiinnostuneempi ole ammatistasi tai lasten oppimisesta. Mutta varmaan ainakin sijaisena (ehkä jopa opettajana??) että sinun tulee kyetä antamaan arvostelullesi perustelut, jos sitä joku myöhemmin kysyy. 

[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 16:25"]

Väitän kivenkovaan, että sillä miten päin asiat ovat kirjoitettuna ei ole mitään yhteyttä ymmärrykseen. Se että mekaanisesti kopioi luvut siinä järjestyksessä paperille kuin tehtävässä ne on ja laittaa kertomerkin väliin, koska on kertolaskutehtävä, osoittaa mielestäni VÄHEMMÄN ymmärrystä tehtävään, kuin se, että lukee tehtävän, pohtii mielessään: joo oli näin monta ja näitä eli lasketaan kertomalla ne yhteen ja paperille ne kopioituu järjestyksessä, joka omassa päässä oli looginen.

[/quote]

Olet ihan oikeassa, mutta koko homman pointti ei olekaan siinä että luvut pitäisi laittaa siinä järjestyksessä missä ne tehtävän annossa mainitaan.