Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Peruskoulun erityisluokalta lukioon?
25.09.2020 |
Meidän 9. luokkalainen haluaisi kovasti lukioon. On käynyt koko peruskoulun erityisellä tuella ja yläkoulun erityisluokalta. Ei ole kuitenkaan yksilöllistetty oppiaineita. On tosi tunnollinen, mutta hidas oppija. Ollut nuorempana kehityksen viivettä. Koulussa opettaja ja psykologi ovat tuoneet esiin, että lukio olisi todennäköisesti hyvin kuormittava ja vaativa, koska vaatii itsenäistä opiskelua ja nopeaa tiedon omaksumista. Haluaisimme lapsen menevän lukioon ja tuemme häntä. Tuntuu, että koulu on ajatusta täysin vastaan. Onko kukaan mennyt erityisluokalta lukioon?
Kommentit (110)
Vierailija kirjoitti:
Mä oliin tarkkkiksellla. Matikan numerooo 5. Yhdesssä kuukaudessa 16 vuotiaaana kun pääsin pois niiin suoritiiin koko peruskoulun matematiiikan oppimäärän ja nostiiin sen tenttien arvosanaan 8.
Kyse ei olekaan nyt tarkkailuluokkalaisesta vaan nuoresta, jolla on oppimisvaikeuksia. Eri asia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun lapsi on kirjolla + motorisia ja keskittymisingelmia. Niin kuin kirjolla olevat usein, oli jo pienenä kiinnostunut yhdestä tietystä jutusta. Alakoulun oli kokonaan erityisluokalla, yläkoulussa mukautettu/sopeutettu oppimäärä (en tiedä termiä), pääsi yhteen kaupungin kovimmista lukioista. Lukiossa luki minimin niistä aineista jotka ei kiinnostaneet ja panosti siihen omaan juttuunsa. Nyt lukee yliopistossa sitä omaa juttuaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oliin tarkkkiksellla. Matikan numerooo 5. Yhdesssä kuukaudessa 16 vuotiaaana kun pääsin pois niiin suoritiiin koko peruskoulun matematiiikan oppimäärän ja nostiiin sen tenttien arvosanaan 8.
Kyse ei olekaan nyt tarkkailuluokkalaisesta vaan nuoresta, jolla on oppimisvaikeuksia. Eri asia!
Tässä pitää tarkkaan eritellä termit. Osa noista on vanhentuneita tai niitä ei siis enää käytetä "leimaantumisen" takia.
Tarkkislainen oli tarkkailuluokkaa käyvä lapsi, jolla oli käytöshäiriöitä ja ehkä siinä samassa neurologista oireyhtymää, lukivaikeutta yms. mutta älyllinen kapasiteetti oli silti normaali. Ongelmat olivat tunne-elämässä ja sosiaalisessa puolessa.
Apukoulua kävi oikeasti heikkolahjaiset ja kehitysvammaiset ihmiset. Ne, joilla oli oikeasti alentunut kognitiivinen kapasiteetti eikä heillä ollut mitään toista osa-aluetta kompensoimassa heikkoa aluetta. 2000-luvulla puhuttiin harjaantumiskouluista, erityiskouluista ja EHA-opetuksesta.
Nykypäivänä integraatio ja inkluusio ovat muotisanoja, ja näin ollen kaikkein heikoimmatkin pyritään integroimaan normaaliin ryhmään, joko isomman tai erityisopetuksen ryhmään. Samaan aikaan on tabu puhua siitä, että on ihmisiä, jotka luokitellaan normaaliälyisiksi, mutta silti äo on matala. Ennen puhuttiin heikkolahjaisista, nyt laaja-alaisista oppimisvaikeuksista. Tämä on paljon ongelmallisempi ryhmä, koska eivät ole tarpeeksi kehitysvammaisia, mutta konkretiassa ovat täysin tuen tarpeessa. Tilanteesta tekee kimurantimman vanhempien voidessa uskoa lapsensa olevan "vain" lukihäiriöinen ja näin ollen tukea vängätään ahkerasti: pitäisi olla tehostettua tukea, mutta sitten arvioida yleisen tuen menetelmillä. Takerrutaan vain siihen lukivaikeuteen, siitähän vaikeudet johtuvat eikä siitä, että äo on oikeasti vaikkapa 74. No kun astutaan maailmalle peruskoulun ja heikosti suoritettujen tai keskeytettyjen ammattiopintojen jälkeen, ilmeneekin ettei ollutkaan lukihäiriö, vaan vaikeuksia onkin kyvyssä ratkaista minkäänlaisia ongelmia, ei kyetä huolehtimaan itsestään ja ajattelukyvyssä on puutteita.
Erkkojen oletetaan olevan ihmeidentekijöitä; heidän pitäisi saada kaadettua tietoa näin heikkoja oppilaiden päähän, tukea ja tukea vaaditaan, jotta todistuksessa seisoisi se normaali seiska tai kasi. Vaikka hyvää hyvyyttään antaisi sen normaalin seiskan tai kasin, se ei tarkoita että nuori selviytyisi sähköalan matematiikasta puhumattakaan soveltamisesta. Sama pätee mm. kokin koulutukseen. Amiksessa voidaan toki puskea läpi alhaisella hyväksytyllä arvosanalla tai täysin helpotetuilla arviointikriteereillä, mutta se käytäntö on toinen. Ei työelämässä kukaan avustaja ole kokkia ohjaamassa, että alapas tekemään ruokalajia tämän reseptin mukaan, jossa on x määrä jauhoja, perunoita, lihaa jne. vaan itse on kyettävä hahmottamaan mittoja ja hallittava samaan aikaan useita kokonaisuuksia.
Lukion voi käydä neljässä vuodessa, se helpottaa paljon. Ja jos ei valitse pitkää matikkaa ja fysiikkaa, (tai siis tietenkin kannattaa valita itseä kiinnostavia aineita) niin kyllä normaalijärkinen siitä selviää, vaikka jotain pientä nepsyä olisikin. Mutta oma motivaatio pitää olla, ei kannata mennä siksi että vanhemmat haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oliin tarkkkiksellla. Matikan numerooo 5. Yhdesssä kuukaudessa 16 vuotiaaana kun pääsin pois niiin suoritiiin koko peruskoulun matematiiikan oppimäärän ja nostiiin sen tenttien arvosanaan 8.
Kyse ei olekaan nyt tarkkailuluokkalaisesta vaan nuoresta, jolla on oppimisvaikeuksia. Eri asia!
Tässä pitää tarkkaan eritellä termit. Osa noista on vanhentuneita tai niitä ei siis enää käytetä "leimaantumisen" takia.
Tarkkislainen oli tarkkailuluokkaa käyvä lapsi, jolla oli käytöshäiriöitä ja ehkä siinä samassa neurologista oireyhtymää, lukivaikeutta yms. mutta älyllinen kapasiteetti oli silti normaali. Ongelmat olivat tunne-elämässä ja sosiaalisessa puolessa.
Apukoulua kävi oikeasti heikkolahjaiset ja kehitysvammaiset ihmiset. Ne, joilla oli oikeasti alentunut kognitiivinen kapasiteetti eikä heillä ollut mitään toista osa-aluetta kompensoimassa heikkoa aluetta. 2000-luvulla puhuttiin harjaantumiskouluista, erityiskouluista ja EHA-opetuksesta.
Nykypäivänä integraatio ja inkluusio ovat muotisanoja, ja näin ollen kaikkein heikoimmatkin pyritään integroimaan normaaliin ryhmään, joko isomman tai erityisopetuksen ryhmään. Samaan aikaan on tabu puhua siitä, että on ihmisiä, jotka luokitellaan normaaliälyisiksi, mutta silti äo on matala. Ennen puhuttiin heikkolahjaisista, nyt laaja-alaisista oppimisvaikeuksista. Tämä on paljon ongelmallisempi ryhmä, koska eivät ole tarpeeksi kehitysvammaisia, mutta konkretiassa ovat täysin tuen tarpeessa. Tilanteesta tekee kimurantimman vanhempien voidessa uskoa lapsensa olevan "vain" lukihäiriöinen ja näin ollen tukea vängätään ahkerasti: pitäisi olla tehostettua tukea, mutta sitten arvioida yleisen tuen menetelmillä. Takerrutaan vain siihen lukivaikeuteen, siitähän vaikeudet johtuvat eikä siitä, että äo on oikeasti vaikkapa 74. No kun astutaan maailmalle peruskoulun ja heikosti suoritettujen tai keskeytettyjen ammattiopintojen jälkeen, ilmeneekin ettei ollutkaan lukihäiriö, vaan vaikeuksia onkin kyvyssä ratkaista minkäänlaisia ongelmia, ei kyetä huolehtimaan itsestään ja ajattelukyvyssä on puutteita.
Erkkojen oletetaan olevan ihmeidentekijöitä; heidän pitäisi saada kaadettua tietoa näin heikkoja oppilaiden päähän, tukea ja tukea vaaditaan, jotta todistuksessa seisoisi se normaali seiska tai kasi. Vaikka hyvää hyvyyttään antaisi sen normaalin seiskan tai kasin, se ei tarkoita että nuori selviytyisi sähköalan matematiikasta puhumattakaan soveltamisesta. Sama pätee mm. kokin koulutukseen. Amiksessa voidaan toki puskea läpi alhaisella hyväksytyllä arvosanalla tai täysin helpotetuilla arviointikriteereillä, mutta se käytäntö on toinen. Ei työelämässä kukaan avustaja ole kokkia ohjaamassa, että alapas tekemään ruokalajia tämän reseptin mukaan, jossa on x määrä jauhoja, perunoita, lihaa jne. vaan itse on kyettävä hahmottamaan mittoja ja hallittava samaan aikaan useita kokonaisuuksia.
Tuo köksä on hyvä esimerkki.
Nuoria, joilla on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia, saa koko ajan vahtia tai muuten palaisi puurot pohjaan. Ohjeiden seuraaminen ei suju heiltä, suolaa laitetaan 2 desiä teelusikallisen sijaan, uunivuokiin tartutaan paljain käsin tai silpovat sormiaan veitsillä ja saksilla.
T. ope
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukiossa käydään yhdellä oppitunnilla pahimmillaan saman verran asiaa, kuin yhdeksännellä luokalla jossain aineessa parissa kuukaudessa.
Omaksuttavaa on todella paljon ja omaksumisen pitää tapahtua nopeasti. Yksi kurssikirja sisältää helposti enemmän tietoa, kuin peruskoulussa 2-3 oppiainetta koko 9 vuoden aikana.
Lainatkaa kirjastosta vaikkapa yksi biologian kurssikirja ja tutustukaa siihen. Tuon kurssikirjan asioita käsitellään vajaan 30 tunnin ajan sisältäen kokeet.
Kiitos vastauksesta, täytyy tutustua. Nuorella on siis tälläkin hetkellä toiminnanohjauksen vaikeuksia. Voiko hän saada lukiossa tukea? Ap
No ei voi. Miksi saisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukiossa käydään yhdellä oppitunnilla pahimmillaan saman verran asiaa, kuin yhdeksännellä luokalla jossain aineessa parissa kuukaudessa.
Omaksuttavaa on todella paljon ja omaksumisen pitää tapahtua nopeasti. Yksi kurssikirja sisältää helposti enemmän tietoa, kuin peruskoulussa 2-3 oppiainetta koko 9 vuoden aikana.
Lainatkaa kirjastosta vaikkapa yksi biologian kurssikirja ja tutustukaa siihen. Tuon kurssikirjan asioita käsitellään vajaan 30 tunnin ajan sisältäen kokeet.
Kiitos vastauksesta, täytyy tutustua. Nuorella on siis tälläkin hetkellä toiminnanohjauksen vaikeuksia. Voiko hän saada lukiossa tukea? Ap
No ei voi. Miksi saisi?
Olen tietävinäni, että myös lukiossa voi saada tukea oppimiseen. - sivusta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukiossa käydään yhdellä oppitunnilla pahimmillaan saman verran asiaa, kuin yhdeksännellä luokalla jossain aineessa parissa kuukaudessa.
Omaksuttavaa on todella paljon ja omaksumisen pitää tapahtua nopeasti. Yksi kurssikirja sisältää helposti enemmän tietoa, kuin peruskoulussa 2-3 oppiainetta koko 9 vuoden aikana.
Lainatkaa kirjastosta vaikkapa yksi biologian kurssikirja ja tutustukaa siihen. Tuon kurssikirjan asioita käsitellään vajaan 30 tunnin ajan sisältäen kokeet.
Kiitos vastauksesta, täytyy tutustua. Nuorella on siis tälläkin hetkellä toiminnanohjauksen vaikeuksia. Voiko hän saada lukiossa tukea? Ap
No ei voi. Miksi saisi?
Olen tietävinäni, että myös lukiossa voi saada tukea oppimiseen. - sivusta
Lukiossa voidaan korkeintaan huomioida lukivaikeus, adhd, autismikirjo tai muu 'kevyen' kaliiberin vaikeus, mutta muuten on kyettävä omaksumaan kokonaisuudet sekä ymmärtämään niitä.
Omalle lukihäiriöiselle lapselle annettiin lisäaikaa yo-kokeisiin, muuten sama koe ja se läpäistiin kunnialla. Vahvuuksia luonnontieteellisissä aineissa ja matematiikassa. Nyt hammaslääkiksen opiskelija. Älyn lisäksi on tarvittu perslihaksia ja omat oppimiskeinot.
Alue: Aihe vapaa
Mikä on lukion tavoite ja onko tavoitteen saavuttamiseksi lukio välttämätön?
Meillä nuori oli ensin suunnata lukioon haaveena ensihoitajan ammatti. Hänellä englanti, ruotsi ja matematiiika eriytettyjä/yksilöllistettyjä (mikä onkaan oikea termi?). Erityisesti kielet tuotti haasteita ja näin ollen suppeampi sanavarasto. Tätä käytiin silloin opon ja koulujen (yläkoulun kuin lukion) erkkojen kanssa läpi mitkä on ne resurssit erityisoppilaan kohdalla, tämä tietysti kiinni henkilöstä.
Nuori sitten pääsi lähihoitajan koulutukseen, sai tukiopetusta lääkematikkaan minkä oppikin, ja sitä kautta perustason ensihoitajaksi.